Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko nykyisin jotenkin enemmän vanhempia, jotka puhuvat lapselleen englantia, vaikka se ei ole vanhemman oma äidinkieli?
08.06.2017 |
Lapseni on englanninkielisessä päiväkodissa. Olen törmännyt siellä ilmiöön, että jompikumpi vanhemmista puhuu lapselle englantia, vaikka molempien vanhempien äidinkieli on suomi. Minusta tämä on hassu ilmiö. Toki kielitaito on tärkeää, mutta silti tuntuisi hassulta puhua lapselle jotain muuta kuin äidinkieltäni. Luen paljon englanniksi, mutten silti koe kielitaitoni olevan englannissa samalla tavalla vivahteikasta ja rikasta kuin suomeksi. Lisäksi näiden vanhempien puheesta kuulee kyllä ihan ei-natiivinkin korvaan, etteivät ole natiiveja ja kieli on jotenkin yksipuolista ja lauseet aika tönkköjä.
Oma lapseni oppi päiväkotiin menon jälkeen muutamassa kuukaudessa puhumaan englantia ihan yhtä hyvin kuin nämä, joiden toinen suomenkielinen vanhempi on puhunut englantia. Ihan vain päiväkodin ja englanninkielisten ohjelmien ja kirjojen avulla. En oikein näe mikä hyöty on puhua lapselle muuta kieltä kuin äidinkieltään.
Mielipiteitä?
Kommentit (171)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei puhu ilman aksenttia. Rallienglanti on aksentti toisten joukossa, eikä sen puhuminen ole väärin, jos siis sanat ja kielioppi menee oikein. Tottakai se meistä kuulostaa hassulta, ulkomaalaiselle sehän voi olla vaikka seksikäs aksentti.
No emmä nyt tiedä. Mieheni puhuu amerikkalaiselta kuulostavaa yleiskieltä. Eräs tapaamani amerikkalainen opettaja muuten myös, joten ei kaikilla ole sen kummosempaa aksenttia.
Aivan sama, kuinka neutraalilta aksentti kuulostaa jonkun yksittäisen ihmisen korvaan, se on silti aksentti.
Mun lapsi puhuu englantia vaikka sille ei kukaan puhu englantia. 10v ja yo tason enkku. On netistä joskus hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei puhu ilman aksenttia. Rallienglanti on aksentti toisten joukossa, eikä sen puhuminen ole väärin, jos siis sanat ja kielioppi menee oikein. Tottakai se meistä kuulostaa hassulta, ulkomaalaiselle sehän voi olla vaikka seksikäs aksentti.
No emmä nyt tiedä. Mieheni puhuu amerikkalaiselta kuulostavaa yleiskieltä. Eräs tapaamani amerikkalainen opettaja muuten myös, joten ei kaikilla ole sen kummosempaa aksenttia.
Eli toisin sanoen miehesi puhuu ehkä midwestern accent tai ohioan? Tietysti jos sieltäpäin on kotoisin niin itse aksentti on (erityisesti suomalaiselle) "yleiskielistä" (sana jota englannista ei todellakaan voi käyttää) mutta sanastosta löytyy aivan varmasti paikallissanastoa.
Vierailija kirjoitti:
Menneinä vuosina on ylimystön parissa ollut ihan tyypillistä että lapsille puhutaan ja opetetaan montaa kieltä. En ymmärrä miksi siitä on yhtäkkiä tehty jokin helmasynti. Siitä on runsaasti tutkimuksiakin, että monta kotikieltä opetelleilla lapsilla on paremmat verbaaliset taidot kuin keskiverrolla "yhden kielen lapsella", sillä usean kielen opiskelu helpottaa kielten ja sanojen oppimista myös tulevaisuudessa. Itse tiedän paljon lapsia jotka puhuvat montaa kieltä kotona. Itsekin aiomme opettaa lapsillemme englantia vauvasta pitäen. Tämä jo siksi, että lapsen serkut ovat sellaisia, jotka puhuvat kotonaan ranskaa, espanjaa ja englantia (eivät lainkaan suomea, jenkkilässä kun asuvat). Lapsen isän puolen suku taas puhuu vain osittaista suomea, vaikka se onkin mieheni äidinkieli (on puoliksi suomalainen, suurin osa suvusta asuu ulkomailla). Jos olen itse pystynyt julkaisemaan englanninkielisiä opinnäytetöitä, uskon kyllä pystyväni kommunikoimaan lapselleni tarpeeksi oikein englantia, jotta tämä ei menetä kielen oppimiskykyään (näinhän täällä monet tuntuvat kuvittelevan käyvän?)
Antakaa hyvät ihmiset vanhempien opettaa lapsilleen ihan niitä kieliä mitkä osaavat ja haluavat.
Kyse ei ole siitä ettet osaisi olla tekemättä virheitä. Kyse on siitä, osaatko luontevasti puhua muutakin kuin pakollisen. Onnistuuko Körö-körö kirkkoon englanniksi? Tiedätkö mitä ankka, hevonen ja sika sanoo englanniksi? Mitä traktori sanoo englanniksi? Osaatko kuvakirjan kuvasta nimetä traktorin lisäksi myös levikepyörät ja rypsin? Osaatko riimitellä englanniksi?
Noilla selviät ehkä vauva-vaiheesta joka on se tärkein vaihe.
Kun siivoatte lapsen kanssa, osaatko nimetä pussilakanat, tyynyliinat, huuhteluaineet, luutut ja imurin suuttimet? Osaatko kertoa kuinka joku sanoo moppi ja toinen sanoo luuttu? Harja ja luutakin on sama asia, vai onko. Osaatko pohtia tätä eroa/yhtäläisyyttä lapsen kanssa? Osaat varmasti myös puhua suodatinpusseista ja suodatinjauhatuksesta?
Tiedätkö muuten miten englantia opitaan lukemaan ensimmäisenä kielenä? Amerikkalaiset ja britithän opettelevat sanakortteja jo kauan ennen seitsemän vuoden ikää koska sitä ei opi kuten suomea. Oletko jo miettinyt miten toteutat tämän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuttiin vuosia ulkomailla, ei englanninkielisessä maassa. Lapset kävivät ensin kansainvälistä leikkikoulua ja sitten kansainvälistä koulua, molemmissa opetuskieli englanti ja kavereiden kanssa aina englantia, suurin osa kavereista usa:sta. Lapset oppivat englannin ihan hetkessä ja puhuvat sitä ilman ulkomaista korostusta.
Ei käynyt edes mielessä alkaa kotona puhumaan englantia, vaikka lapset sitä tuppaavat keskenään puhumaan. Päin vastoin, he kävivät Suomi-koulussa ja välillä "komensin" puhumaan keskenäänkin Suomea. Vaikka suomi oli kaikkien eka kieli, se alkoi nopeasti heiketä. Tuli kummallisia ja toki hauskoja sanontoja kuten : "me pelattiin koulussa kitaraa" ja "Meillä aikoo olla niin hauskaa". Pahinta oli ja on kuitenkin "finglis" eli englannin samat suomen joukossa ja tällaiset "mä aion nailata tän bäkkärin tänään" (bäkkäri siis puhekieltä, tarkoitan tota että englanninkielen sanaa taivutetaan kuten suomea).
En tunne yhtäkään perhettä jossa ei-natiivi puhuis lapsille englantia. Ja tuolla tarttui aika hirmuisesti tuttuja kaikista kansallisuuksiskansallisuuksista. Päin vastoin, sitä omaa kieltä pidettiin tärkeänä ja arvokkaana ja vanhemmat pyörittivät noita oman kielen kouluja vapaa-ehtoisina.
Laittakaa ne tenavat mieluummin vaikka englanninkielisen päiväkotiin kuin että köyhdytätte molemmat kielet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menneinä vuosina on ylimystön parissa ollut ihan tyypillistä että lapsille puhutaan ja opetetaan montaa kieltä. En ymmärrä miksi siitä on yhtäkkiä tehty jokin helmasynti. Siitä on runsaasti tutkimuksiakin, että monta kotikieltä opetelleilla lapsilla on paremmat verbaaliset taidot kuin keskiverrolla "yhden kielen lapsella", sillä usean kielen opiskelu helpottaa kielten ja sanojen oppimista myös tulevaisuudessa. Itse tiedän paljon lapsia jotka puhuvat montaa kieltä kotona. Itsekin aiomme opettaa lapsillemme englantia vauvasta pitäen. Tämä jo siksi, että lapsen serkut ovat sellaisia, jotka puhuvat kotonaan ranskaa, espanjaa ja englantia (eivät lainkaan suomea, jenkkilässä kun asuvat). Lapsen isän puolen suku taas puhuu vain osittaista suomea, vaikka se onkin mieheni äidinkieli (on puoliksi suomalainen, suurin osa suvusta asuu ulkomailla). Jos olen itse pystynyt julkaisemaan englanninkielisiä opinnäytetöitä, uskon kyllä pystyväni kommunikoimaan lapselleni tarpeeksi oikein englantia, jotta tämä ei menetä kielen oppimiskykyään (näinhän täällä monet tuntuvat kuvittelevan käyvän?)
Antakaa hyvät ihmiset vanhempien opettaa lapsilleen ihan niitä kieliä mitkä osaavat ja haluavat.Kyse ei ole siitä ettet osaisi olla tekemättä virheitä. Kyse on siitä, osaatko luontevasti puhua muutakin kuin pakollisen. Onnistuuko Körö-körö kirkkoon englanniksi? Tiedätkö mitä ankka, hevonen ja sika sanoo englanniksi? Mitä traktori sanoo englanniksi? Osaatko kuvakirjan kuvasta nimetä traktorin lisäksi myös levikepyörät ja rypsin? Osaatko riimitellä englanniksi?
Noilla selviät ehkä vauva-vaiheesta joka on se tärkein vaihe.
Kun siivoatte lapsen kanssa, osaatko nimetä pussilakanat, tyynyliinat, huuhteluaineet, luutut ja imurin suuttimet? Osaatko kertoa kuinka joku sanoo moppi ja toinen sanoo luuttu? Harja ja luutakin on sama asia, vai onko. Osaatko pohtia tätä eroa/yhtäläisyyttä lapsen kanssa? Osaat varmasti myös puhua suodatinpusseista ja suodatinjauhatuksesta?
Tiedätkö muuten miten englantia opitaan lukemaan ensimmäisenä kielenä? Amerikkalaiset ja britithän opettelevat sanakortteja jo kauan ennen seitsemän vuoden ikää koska sitä ei opi kuten suomea. Oletko jo miettinyt miten toteutat tämän?
Entä osaatko valittaa räntäsateesta ja viedä talipalloja lintulaudalle punatulkkuja varten englanniksi? Laittaa himmelit ja kauralyhteet jouluna? Miten mahtaa taipua pasha ja mämmi sinun englannissasi, tai sima? Vappumunkkikaan ei ole donut vaikka miten yrittäisi.
Vaikka tietäisit ruohosipulin nimityksen, niin mitenkäs ikkunapuutarhan laitto englanniksi? Kuokkiminen, kukkaruukku, kasvimaa, multa, kanankakka, lannoite...
Minäkin puhun sujuvaa englantia ja koulu/kasvatussanastokin on hallussa. Tiedän jopa miten amerikkalainen lapsi opetetaan lukemaan. Silti ei kävisi pienessä mielessäkään puhua lapselleni jotain muuta kuin äidinkieltäni.
Se äidinkieli ei ole se mitä äiti puhuu. Se on se mitä lapsi puhuu ja on kammottava ajatus että joku ei anna lapselleen ollenkaan mahdollisuutta äidinkieleen ja hyvään kielelliseen kehitykseen.
En tietysti osaa kaikkia sanoja suomeksikaan. En tiedä kuin muutaman lintulajin, mutta on aika paljon helpompi tutkia sitä lintukirjaakin kun osaa kuvailla sitä lintua jollakin kielellä. Eipä tule itsellenikään heti mieleen miten kuvailisin näkemääni sorsaa englannin sanoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei puhu ilman aksenttia. Rallienglanti on aksentti toisten joukossa, eikä sen puhuminen ole väärin, jos siis sanat ja kielioppi menee oikein. Tottakai se meistä kuulostaa hassulta, ulkomaalaiselle sehän voi olla vaikka seksikäs aksentti.
No emmä nyt tiedä. Mieheni puhuu amerikkalaiselta kuulostavaa yleiskieltä. Eräs tapaamani amerikkalainen opettaja muuten myös, joten ei kaikilla ole sen kummosempaa aksenttia.
Aivan sama, kuinka neutraalilta aksentti kuulostaa jonkun yksittäisen ihmisen korvaan, se on silti aksentti.
Ai huono suomi on aksentti? Ja kuka puhuu yksittäisistä henkilöstä?
Wikipedia:
"Sosiolingvistiikassa aksentti eli korostus tarkoittaa ääntämisen tapaa, joka on ominainen tietylle asuinseuduille, ihmisryhmälle tai kansalle."
Missähän päin amerikkaa puhutaan neutraalia yleiskieltä? Missä päin Suomea puhutaan rallienkkua?
Jos mä sössötän enkkua omalla tavallani, mutta en Suomi-aksentilla, onko se mun tapa aksentti?! 😂😂😂😂😂😃😃😂😃😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan kaikki kommentoijat puhuvat jokainen erinomaista englantia:D Mieheni on britti, ja vaikka olen aina ällistynyt kuinka hyvin suomalaiset osaava englantia mutta ei se useinkaan ole ollenkaan natiivitasoista.
Juu. Olen itse akateeminen suomalainen, mieheni on akateeminen jenkki. Olemme olleet yhdessä 10 vuotta. Edelleenkin päivittäin mieheltä löytyy sanoja, joita en ole koskaan ennen kuullut. Englannin sanavarasto on jotain aivan muuta kuin kouluenglannissa koskaan on mahdollista oppia.
Päivittäin?
En ole sama kirjoittaja, mutta itse olen viime aikoina opetellut englantia puhumalla itsekseni sitä yksin ollessa ja selittänyt ääneen mitä olen tekemässä jne, "koko ajan" tulee tilanteita että en tiedä sanoja ja katson niitä sitten aina jostain kääntäjästä tai sanastosta jos on mahdollista. Sitten ne kuitenkin taas unohtuvat suurimmaksi osaksi ja viikon päästä en muista enää.
Joten hyvin mahdollista tuo. Vasta kun joku sana tulee säännöllisesti käyttöön niin ne pysyy mielessä, harvinaiset sanat unohtuu. Tässä on se ero äidinkielen ja vieraan kielen välillä, että suomen sanat eri asioille eivät unohdu, mutta englannin unohtuvat käytön puutteessa.
Että sillä on oikeasti merkitystä, mikä se äidinkieli on, se on paljon pysyvämpää kuin mikään vieras kieli. Kokeilin esim. muistanko englanniksi kaikki jutut mitkä on tässä parilla pöydällä nyt. En muistanut kampaa, hammaslankaa, hyttyssavua, hanskoja.
Esim. joku hyttyssavu, jos katson sen nyt englanniksi niin parin viikon päästä tuskin muistan ellen tarvitse sanaa. Suomeksi se ei unohdu ikinä.
Ihmettelin vain tuota että kirjoittaja sanoi olleensa 10 vuotta yhdessä englanninkielisen kanssa. Siihen nähden päivittäin kuulosti oudolta - kuinka huono kielitaito oikein on, vai kuinka hienostunutta kieltä mies puhuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mother language? Eikös se ole Mother tongue?
Meillä oli kotikieli suomi, asuimme aina Suomessa, mutta kaikki sisarukset ja minä opimme englantia hyvin koulussa ja ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei puhu ilman aksenttia. Rallienglanti on aksentti toisten joukossa, eikä sen puhuminen ole väärin, jos siis sanat ja kielioppi menee oikein. Tottakai se meistä kuulostaa hassulta, ulkomaalaiselle sehän voi olla vaikka seksikäs aksentti.
No emmä nyt tiedä. Mieheni puhuu amerikkalaiselta kuulostavaa yleiskieltä. Eräs tapaamani amerikkalainen opettaja muuten myös, joten ei kaikilla ole sen kummosempaa aksenttia.
Eli toisin sanoen miehesi puhuu ehkä midwestern accent tai ohioan? Tietysti jos sieltäpäin on kotoisin niin itse aksentti on (erityisesti suomalaiselle) "yleiskielistä" (sana jota englannista ei todellakaan voi käyttää) mutta sanastosta löytyy aivan varmasti paikallissanastoa.
Hyvä pointti, mutta koko tyyppi ei ole ikinä käynyt jenkeissä.
Kunhan puhuu englantia ilman mitään Britti ym. vivahteita ja ääntää oikein. Sen takia sanoin yleiskieli, mutta oikeampi sana on ehkä neutraali.
Onko vaan se oikein ääntäminen ja perusenkku joku aksentti? Kai vaan jenkki sitten?
Koska ei jossain Sinkkuelämässä tai Frendeissä mitään nykin tai etelävaltioiden aksenttia väännettä, vaan ihan perus. Kuten miehenikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menneinä vuosina on ylimystön parissa ollut ihan tyypillistä että lapsille puhutaan ja opetetaan montaa kieltä. En ymmärrä miksi siitä on yhtäkkiä tehty jokin helmasynti. Siitä on runsaasti tutkimuksiakin, että monta kotikieltä opetelleilla lapsilla on paremmat verbaaliset taidot kuin keskiverrolla "yhden kielen lapsella", sillä usean kielen opiskelu helpottaa kielten ja sanojen oppimista myös tulevaisuudessa. Itse tiedän paljon lapsia jotka puhuvat montaa kieltä kotona. Itsekin aiomme opettaa lapsillemme englantia vauvasta pitäen. Tämä jo siksi, että lapsen serkut ovat sellaisia, jotka puhuvat kotonaan ranskaa, espanjaa ja englantia (eivät lainkaan suomea, jenkkilässä kun asuvat). Lapsen isän puolen suku taas puhuu vain osittaista suomea, vaikka se onkin mieheni äidinkieli (on puoliksi suomalainen, suurin osa suvusta asuu ulkomailla). Jos olen itse pystynyt julkaisemaan englanninkielisiä opinnäytetöitä, uskon kyllä pystyväni kommunikoimaan lapselleni tarpeeksi oikein englantia, jotta tämä ei menetä kielen oppimiskykyään (näinhän täällä monet tuntuvat kuvittelevan käyvän?)
Antakaa hyvät ihmiset vanhempien opettaa lapsilleen ihan niitä kieliä mitkä osaavat ja haluavat.Tiedätkö muuten miten englantia opitaan lukemaan ensimmäisenä kielenä? Amerikkalaiset ja britithän opettelevat sanakortteja jo kauan ennen seitsemän vuoden ikää koska sitä ei opi kuten suomea. Oletko jo miettinyt miten toteutat tämän?
Tää on totta! Meillä lapset tankkasivat jo leikkikoulussa sellaisia "camera word" kortteja. Niiden avulla opittiin lausumaan sellaisia sanoja joihin ei päde ääntämissäännöt, jos nyt ymmärsin oikein, en ole ope. Näitä oli siis vikoja pomoja joista opeteltiin äänteitä.
Vähän ohis, mutta muistui mieleen toi kielen opettelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan kaikki kommentoijat puhuvat jokainen erinomaista englantia:D Mieheni on britti, ja vaikka olen aina ällistynyt kuinka hyvin suomalaiset osaava englantia mutta ei se useinkaan ole ollenkaan natiivitasoista.
Juu. Olen itse akateeminen suomalainen, mieheni on akateeminen jenkki. Olemme olleet yhdessä 10 vuotta. Edelleenkin päivittäin mieheltä löytyy sanoja, joita en ole koskaan ennen kuullut. Englannin sanavarasto on jotain aivan muuta kuin kouluenglannissa koskaan on mahdollista oppia.
Päivittäin?
En ole sama kirjoittaja, mutta itse olen viime aikoina opetellut englantia puhumalla itsekseni sitä yksin ollessa ja selittänyt ääneen mitä olen tekemässä jne, "koko ajan" tulee tilanteita että en tiedä sanoja ja katson niitä sitten aina jostain kääntäjästä tai sanastosta jos on mahdollista. Sitten ne kuitenkin taas unohtuvat suurimmaksi osaksi ja viikon päästä en muista enää.
Joten hyvin mahdollista tuo. Vasta kun joku sana tulee säännöllisesti käyttöön niin ne pysyy mielessä, harvinaiset sanat unohtuu. Tässä on se ero äidinkielen ja vieraan kielen välillä, että suomen sanat eri asioille eivät unohdu, mutta englannin unohtuvat käytön puutteessa.
Että sillä on oikeasti merkitystä, mikä se äidinkieli on, se on paljon pysyvämpää kuin mikään vieras kieli. Kokeilin esim. muistanko englanniksi kaikki jutut mitkä on tässä parilla pöydällä nyt. En muistanut kampaa, hammaslankaa, hyttyssavua, hanskoja.
Esim. joku hyttyssavu, jos katson sen nyt englanniksi niin parin viikon päästä tuskin muistan ellen tarvitse sanaa. Suomeksi se ei unohdu ikinä.
Ihmettelin vain tuota että kirjoittaja sanoi olleensa 10 vuotta yhdessä englanninkielisen kanssa. Siihen nähden päivittäin kuulosti oudolta - kuinka huono kielitaito oikein on, vai kuinka hienostunutta kieltä mies puhuu?
Englannin sanasto on maailman laajin.
Meillä neljäs vuosi alkaa pian, kotikieli englanti. En kyllä joka päivä opi uutta ja enemmänkin jostain House of Cardista oppii sanastoa kuin mieheltä.
Mutta eilen kysyin jotain sanaa ja tänään joutui selittämään yhden asian vitsistään (joku jenkkipoliisien käyttämä kuittaus), joten kaipa sitä melkein joka päivä voi uutta tulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omassa lukiossani oli myös poika jonka toinen vanhempi oli ruotsalainen. Poika puhui äidinkielenään suomea ja ruotsia, kirjoitti muuten niistä molemmista laudaturit ja englannista kans.
Englanti ja saksa on ruotsin sukulaiskieliä. Sen takia ruotsalaisten on PALJON helpompi oppia niitä kuin suaomalaisten.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi osaa sitten täydellistä Kimi-Räikkös -englantia. Onnea vanhemmille heidän valitsemallaan tiellä. Oikeasti vain äidinkieltä voi osata täydellisesti, vaikka tosi monet suomalaiset, varsinkin nuoremmat, luulevat puhuvansa tosi hyvää englantia. Mutta eihän niitä omia virheitä tietenkään kuule eikä tajua. Sinänsä minusta on ihan hyvä, että ihmiset ovat rohkaistuneet, tärkeintä on kommunikaatio, ei virheet, mutta välillä vaan kielten maisterina hieman huvittaa kuunnella.
En ymmärrä miksi Kimin englantia mollataan. Ihan hyvinhän se sitä puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei puhu ilman aksenttia. Rallienglanti on aksentti toisten joukossa, eikä sen puhuminen ole väärin, jos siis sanat ja kielioppi menee oikein. Tottakai se meistä kuulostaa hassulta, ulkomaalaiselle sehän voi olla vaikka seksikäs aksentti.
No emmä nyt tiedä. Mieheni puhuu amerikkalaiselta kuulostavaa yleiskieltä. Eräs tapaamani amerikkalainen opettaja muuten myös, joten ei kaikilla ole sen kummosempaa aksenttia.
Eli toisin sanoen miehesi puhuu ehkä midwestern accent tai ohioan? Tietysti jos sieltäpäin on kotoisin niin itse aksentti on (erityisesti suomalaiselle) "yleiskielistä" (sana jota englannista ei todellakaan voi käyttää) mutta sanastosta löytyy aivan varmasti paikallissanastoa.
Hyvä pointti, mutta koko tyyppi ei ole ikinä käynyt jenkeissä.
Kunhan puhuu englantia ilman mitään Britti ym. vivahteita ja ääntää oikein. Sen takia sanoin yleiskieli, mutta oikeampi sana on ehkä neutraali.
Onko vaan se oikein ääntäminen ja perusenkku joku aksentti? Kai vaan jenkki sitten?
Koska ei jossain Sinkkuelämässä tai Frendeissä mitään nykin tai etelävaltioiden aksenttia väännettä, vaan ihan perus. Kuten miehenikin.
Ja sille, joka asuu etelävaltiossa se heidän "peruspuhe" on se yleiskieli ja frendeissä puhuttu taas aksentti. Trollataanko mua? Se, mitä telkkarista opitaan, on _yleiskieli_ ?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei puhu ilman aksenttia. Rallienglanti on aksentti toisten joukossa, eikä sen puhuminen ole väärin, jos siis sanat ja kielioppi menee oikein. Tottakai se meistä kuulostaa hassulta, ulkomaalaiselle sehän voi olla vaikka seksikäs aksentti.
No emmä nyt tiedä. Mieheni puhuu amerikkalaiselta kuulostavaa yleiskieltä. Eräs tapaamani amerikkalainen opettaja muuten myös, joten ei kaikilla ole sen kummosempaa aksenttia.
Eli toisin sanoen miehesi puhuu ehkä midwestern accent tai ohioan? Tietysti jos sieltäpäin on kotoisin niin itse aksentti on (erityisesti suomalaiselle) "yleiskielistä" (sana jota englannista ei todellakaan voi käyttää) mutta sanastosta löytyy aivan varmasti paikallissanastoa.
Hyvä pointti, mutta koko tyyppi ei ole ikinä käynyt jenkeissä.
Kunhan puhuu englantia ilman mitään Britti ym. vivahteita ja ääntää oikein. Sen takia sanoin yleiskieli, mutta oikeampi sana on ehkä neutraali.
Onko vaan se oikein ääntäminen ja perusenkku joku aksentti? Kai vaan jenkki sitten?
Koska ei jossain Sinkkuelämässä tai Frendeissä mitään nykin tai etelävaltioiden aksenttia väännettä, vaan ihan perus. Kuten miehenikin.
Telkkarissa puhutaan yleensä keskilänttä ellei näytellä erityisesti jostain tietyltä seudulta tulevaa. Sosioekonominen asema huomioiden. Mutta aksentti siis tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei puhu ilman aksenttia. Rallienglanti on aksentti toisten joukossa, eikä sen puhuminen ole väärin, jos siis sanat ja kielioppi menee oikein. Tottakai se meistä kuulostaa hassulta, ulkomaalaiselle sehän voi olla vaikka seksikäs aksentti.
No emmä nyt tiedä. Mieheni puhuu amerikkalaiselta kuulostavaa yleiskieltä. Eräs tapaamani amerikkalainen opettaja muuten myös, joten ei kaikilla ole sen kummosempaa aksenttia.
Eli toisin sanoen miehesi puhuu ehkä midwestern accent tai ohioan? Tietysti jos sieltäpäin on kotoisin niin itse aksentti on (erityisesti suomalaiselle) "yleiskielistä" (sana jota englannista ei todellakaan voi käyttää) mutta sanastosta löytyy aivan varmasti paikallissanastoa.
Hyvä pointti, mutta koko tyyppi ei ole ikinä käynyt jenkeissä.
Kunhan puhuu englantia ilman mitään Britti ym. vivahteita ja ääntää oikein. Sen takia sanoin yleiskieli, mutta oikeampi sana on ehkä neutraali.
Onko vaan se oikein ääntäminen ja perusenkku joku aksentti? Kai vaan jenkki sitten?
Koska ei jossain Sinkkuelämässä tai Frendeissä mitään nykin tai etelävaltioiden aksenttia väännettä, vaan ihan perus. Kuten miehenikin.
Ja sille, joka asuu etelävaltiossa se heidän "peruspuhe" on se yleiskieli ja frendeissä puhuttu taas aksentti. Trollataanko mua? Se, mitä telkkarista opitaan, on _yleiskieli_ ?!
Juttu on siinä, ETTÄ KUKA TAHANSA voi puhua sitä neutraalia yleiskieltä. Ei se ole alueellinen juttu.
Ja etelävaltioissa on nimenomaan oma aksentti. Ihan kuin savon murre, ei se ole yleiskieltä.
Kun jo aikuiset lapsemme, itsekin jo vanhempia, syntyivät, mietimme mieheni kanssa, olisiko lapsille hyötyä siitä, jos toinen käyttäisi heidän kanssaan kommunikoidessaan englantia. Tulimme siihen tulokseen, että nykyään (huom jo 30 vuotta sitten!) lapset oppivat englannin vähän kuin itsekseen, koska sitä tulee joka paikasta.Niinpä luovuimme ajatuksesta. Olimme oikeassa. Lapsemme puhuvat ja kirjoittavat englantia erinomaisesti, oppivat sitä jo ennen kouluikää.
Nykyäänhän englanninopetus aloitetaan ymmärtääkseni monessa koulussa jo ensimmäisellä luokalla. Sitä ennen lapset ovat kuulleet sitä musiikin, elokuvien ja lastenohjelmien avulla, joten useimmat hallitsevat perusteet. Niinpä lisäopin omaksuminen on helppoa. Näinollen on vaikea nähdä mitään suurempaa hyötyä siitä, että suomenkielisessä perheessä lapselle puhutaankin englantia ja käyttävät sitä myös työssään paljon.
Tuskin siitä kuitenkaan haittaakaan on, joten jokainen toimikoon parhaaksi katsomallaan tai haluamallaan tavalla.
Suurempi ongelma vaikuttaisi olevan suomen kielen osaamattomuus ja oikeinkirjoituksen hallinta niin lasten kuin nuortenkin keskuudessa.
Alue: Aihe vapaa
Kielessä on aina mukana kulttuuri. Itse olen suomalaisen perheen lapsi, joka on käynyt koulut englanniksi. Vaikka olin lapsena suomenkielisissä harrastuksissa, asuin suuremman osan lapsuudestani Suomessa ja perheen kotikieli on aina ollut suomi, tunnen jääneeni kulttuurisesti vain puolittain suomalaiseksi. Monet suomalaiset perinteet ja tavat ovat jääneet minulle etäisiksi, enkä tunne niitä lainkaan omakseni. Tuntuu, että olen jollakin tavalla kulttuuriton, sillä en osaa samaistua minkään muunkaan maan kulttuuriin.
Te, jotka laitatte lapsenne englannin, tai muun, kieliselle koulupolulle: vaalikaa suomalaista kulttuuria ja arvostakaa omaa perimäänne ja tapojanne. Lapsella on oikeus olla osa ja tuntea oma kulttuuriperimänsä.