Itken valtoimenaan koska oikeus päätti että Suomessa naisen ei tarkoittaa kyllä

Vierailija kirjoitti:

sivuilija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sivuilija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai että itkit valtoimenaan. :D Voi hyvänen aika mitkä ongelmat taas...

Mitä jos keskityttäisiin nyt vaan niihin puskaraiskauksiin ja annettaisiin vapaiden aikuisten ihmisten ratkoa omat ihmissuhteensa ja seksikuvionsa.

No kun suurin osa raiskauksista tapahtuu juuri niiden "vapaiden aikuisten ihmisten" välillä! Puskaraiskaukset ovat todella harvinaisia tuttujen tekemiin raiskauksiin verrattuna.

Sopikaa ne turvasanat rajuihin leikkeihinne ettei jää epäselväksi koska ei leikki enää miellytä.

Ilman muuta turvasana pitäisi yhdessä sopia, jos pariskunnan seksileikeissä "EI" ei tarkoitakaan ei. Mikäli turvasanaa ei ole sovittu, on kohtuullista olettaa, että "ei" tarkoittaa juuri sitä, eli kieltäytymistä.

Tässä tapauksessa turvasanasta ei ilmeisesti ole ollut mitään puhetta, koska syytetty ei vedonnut siihen, että nainen ei käyttänyt yhdessä sovittua turvasanaa. Hän vetosi ainoastaan siihen, että heillä oli aiemminkin harrastettu rajuotteista seksiä. Tämä on minusta huomattavasti heikompi puolustus, kuin turvasanan käyttämättömyyteen vetoaminen olisi ollut. Näin ollen oletan, että mitään turvasanaa ei ollut sovittu, jolloin se sana ei pitäisi tulkita kieltäytymiseksi.

Sellainen neuvo miehille, että EI tarkoittaa ei, ihan joka kerta, jollet ole kyseisen naisen kanssa erikseen toisin sopinut ja yhdessä hänen kanssaan määritellyt turvasanaa. Parhaiten varmaan väärinkäsityksiltäkin, raiskaussyytteistä puhumattakaan, vältytään tätä yksinkertaista neuvoa noudattamalla.

Mutta entä jos pari ei tyhmyyksissän ole päättänyt mitään turvasanaa? Pitääkö silloin tuomita mies, joka on olettanut monien aikaisempien kertojen perusteella, että "ei" ei tarkoita mitään vaan kuuluu juttuun?

Valitettavasti nämä ei ole mustavalkoisia asioita.

Kuten sanoin, minäkin oletan, että pari ei tyhmyyksissään ollut päättänyt mitään turvasanaa, ja nyt tyhmyydestä sakotettiin, molempia. Nainen maksoi tyhmyydestä joutumalla raiskatuksi ja mies saamalla syytteen raiskauksesta. Ei tässä miehen vastuu minusta yhtään sen vähäisempi ole kuin naisenkaan.

Asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta mielestäni Kajaanin käräjäoikeus olisi voinut pikkuisen mustavalkoisemminkin asiaan suhtautua. Aika epävarmaksi käy raiskauksen uhrien oikeusturva, jos oikeuslaitoksenkin mukaan "ei" on tulkinnanvarainen asia silloinkin, kun mitään muutakaan kieltäytymistä merkitsevää sanaa ei ole yhteisesti sovittu.

Tässä keskustelussa moni on peräänkuuluttanut naisen vastuuta ei-sanan väärinkäyttämisessä. Että jos väärinkäyttää sanaa ei, on oma vika jos joutuu raiskatuksi. Olen itsekin sitä mieltä, että sanaa ei ei pitäisi väärinkäyttää ja niin tekemällä altistaa itsensä raiskauksen riskille. Minä peräänkuulutan lisäksi miesten omaa vastuuta. Kukaan ei pakota miestä pitämään sanaa ei tulkinnanvaraisena ilman erillistä sopimusta. Ja jos mies kuitenkin päättää olla sopimatta turvasanaa ja silti haluaa tulkita ei:n myöntymiseksi, hän altistaa itsensä sille riskille että tuleekin syytetyksi ja mahdollisesti myös tuomituksi raiskauksesta. Jos tämän riskin haluaa välttää, kannattaa ottaa mustavalkoinen asenne sanaan ei, tai sitten sopia yhdessä kumppanin kanssa se toinen kieltäytymistä merkitsevä sana. Yhteiskunnallisesti, yleisesti ja juridisesti mielestäni kuitenkaan ei voida lähteä sille tielle, että EI ei tarkoitakaan kieltäytymistä.

Yhteiskunnallisesti, yleisesti ja juridisesti ei voida lähteä sille tielle, että syytön tuomitaan, jotta EI:n merkitys säilyy.

Yhteiskunnallisesti ja yleisesti ei on edelleen määritelty kieltosanaksi, jolloin myös juridisesti se tulisi sellaiseksi määritellä. Mielestäni juridisesti ei voida lähteä siitä, että sana joka yleiskielessä ja yleisellä tasolla merkitsee yksiselitteisesti kieltäytymistä, ei yhtäkkiä juridisesti ottaen sitä tarkoittaisikaan. Mikäli ei-sana halutaan juridisessa merkityksessä muuttaa muuksi kuin kieltäytymistä ilmaisevaksi sanaksi, se pitäisi kirjata lakiin ihan selväsanaisesti. Niin kauan kuin lakitekstissä ei erikseen kerrota, että sana "ei" ei juridisesti välttämättä tarkoitakaan kieltäytymisestä, oletusarvoisesti se pitäisi myös juridisesti tulkita kieltäytymiseksi, koska yleisesti sen merkitys ei ole vielä muuksi kuin kieltosanaksi muuttunut.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa minun tulkintani mukaan nainen osoitti kieltäytymisensä varsin selkeästi. Hän sanoi ei useammin kuin kerran, hän yritti vastustella miestä käsiään apuna käyttäen ja hän kiskoi housut jalkaansa takaisin. Silti Kajaanin käräjäoikeuden mukaan mikään näistä ei osoittanut riittävää kieltäytymistä. En kerta kaikkiaan ymmärrä yhtään käräjäoikeuden päätöstä tässä asiassa. Millä ihmeen tavalla raiskauksen uhrin pitäisi seksistä kieltäytyä, jos suusanallinen kieltäytyminen, fyysinen vastustelu ja ilmiselvä halukkuus pitää housut jalassaan eivät vielä riitä? Rikoslain 20. lukuun pitäisi ehdottomasti lisätä määritelmä siitä, mikä juridisesti katsotaan seksuaalisesta kanssakäymisestä kieltäytymiseksi.

Käsittääkseni Kajaanin käräjäoikeus ei sanonut, että raiskausta ei tapahtunut, vaan että riittävää näyttöä raiskauksesta ei ole. Kuten tässäkin ketjussa on monesti sanottu, niin äänensävystä kyllä kuulee, onko ei "ei, älä lopeta!" vai "ei, nyt ei enää, SAATANA NYT LOPETAT". Kaksi ihmistä sanoo eri asiaa, muita todisteita ei ole, millä perusteella voi ketään tuomita?

Ja kyllä, näin käy ikävän usein raiskaustapausten kanssa.

Raiskaussyytteestä vapautetun miehen vaimo: "Olimme keskustelleet ei-sanan merkityksestä"

Torstai 8.6.2017 klo 19.46

Nuori nainen aikoo valittaa Kainuun käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen.

Syytteestä vapautetun miehen (entinen) vaimo toteaa, ettei kaikkea hänen kertomaansa otettu esille tuomion julkisessa selosteessa.

Keskustelu aiheesta on siksi mennyt osin väärille raiteille.

Naisen mukaan hän oli puhunut miehensä kanssa vakavasti tämän tavoista jo paljon ennen tekoa.

Naisen mukaan hän on pettynyt siihen, ettei hänen esittämiään näkökohtia otettu huomioon oikeudessa. Niitä ei myöskään puheenjohtaja kirjannut julkiseen selosteeseensa, mikä on johtanut asiasta käytävää keskustelua väärään suuntaan.

- Keskustelin mieheni kanssa useita kertoja sanan "ei" merkityksestä, 23-vuotias nainen sanoo.

Käräjillä käsitelty tapaus tapahtui lokakuun alussa Kajaanissa. Vaimon mukaan hän kävi keskusteluja miehen kanssa jo kesällä eli kuukausia aiemmin.

"Laki on sama kaikille"

Nämä keskustelut käsittelivät myös sitä, että hänellä vaimona oli oma arvonsa; mies ei saa tehdä hänelle mitä haluaa.

- Sanoin, että laki on sama kaikille. Oli sitten kyseessä vaimo tai satunnainen nainen kassajonossa, jota läppäisee takapuolelle.

Keskustelut jäivät yksipuolisiksi. Hän kertoo miehen teon tulleen järkytyksenä.

- Jäin shokissa yhteiseen asuntoon. En kyennyt heti tekemään rikosilmoitusta.

Iltalehti 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juridisessa mielessä rikoksen tapahtuminen edellyttää jonkin asteista tahallisuutta. Olet toki oikeassa siinä, että jos oletetaan naisen kertomuksen pitävän paikkansa ja toisaalta kun varsinainen fyysinen tapahtuma oli tässä tapauksessa riidaton niin naisen kannalta tapaus on selvästikin raiskaus. Juridisessa mielessä se ei kuitenkaan sitä ole, jos on uskottavaa, että mies on voinut kuvitella seksin tapahtuvan yhteisymmärryksessä.

Tämä sama ongelma tulee usein esiin tapauksissa joissa vaikkapa parikymppinen mies harrastaa 15v tytön kanssa seksiä.  Rikoksen tunnusmerkit kyllä  sinänsä täyttyvät, mutta jos tyttö on ikäistään vanhemman näköinen ja mies pokaa tämän baarista niin tuomiota ei tule, koska tahallisuus puuttuu eli miehellä ei ole ollut mitään syytä epäillä etteikö nainen olisi täysi-ikäinen.

Tämä lihavoimani kohta lienee se asian ongelmallisuuden ydin.

Eli miksi se on uskottavaa, vaikka toinen osapuoli on kiistatta sanonut "ei". Miksi tätä ei pidetä absurdina? Mitkä ovat perustelut? Mitä asenteita on taustalla? Miten tähän on tultu? 

Jos aiemman kokemuksen perusteella miehellä on ollut syytä olettaa että "ei" ei tarkoitakaan "ei". Iltalehden jutustahan voi rivien välistä lukea että aiemmin "ein" säestyksellä on harrastettu seksiä ihan yhteisymmärryksessä.  Jos kyse olisi ollut ekoista treffeistä niin tuomio olisi tullut varmasti.

Juuri tämän takia lakiin pitäisi kirjata, että juridisesti ei tarkoittaa aina ei, jollei pariskunnalla ole ollut mitään muuta yhteisesti sovittua, kieltäytymistä ilmaisevaa turvasanaa käytössään. Helpottaisi kummasti ihan molempien osapuolten oikeusturvaa, kun tiedossa olisi se, että oikeuslaitos pitää seksistä kieltäytymistä niin ratkaisevana tekijänä, että teko katsotaan raiskaukseksi aina kun seksistä on suusanallisesti kieltäydytty. Sitten ei tarvitsisi ainakaan oikeudessa enää arvuutella, halusiko uhri seksiä oikeasti kuitenkin, vaikka huusi eitä. Kaiketi sitten pariskunnat ihan yksityiselämässäänkin älyäisivät etukäteen sopia siitä, mikä tarkoittaa kieltäytymistä ihan oikeasti ja mikä ei.

"Iltalehden jutustahan voi rivien välistä lukea että aiemmin "ein" säestyksellä on harrastettu seksiä ihan yhteisymmärryksessä."

Kyllä tuosta uudemmasta uutisesta näkee, että vaimon mukaan he ovat nimenomaan erikseen keskustelleet ein merkityksestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sivuilija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sivuilija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai että itkit valtoimenaan. :D Voi hyvänen aika mitkä ongelmat taas...

Mitä jos keskityttäisiin nyt vaan niihin puskaraiskauksiin ja annettaisiin vapaiden aikuisten ihmisten ratkoa omat ihmissuhteensa ja seksikuvionsa.

No kun suurin osa raiskauksista tapahtuu juuri niiden "vapaiden aikuisten ihmisten" välillä! Puskaraiskaukset ovat todella harvinaisia tuttujen tekemiin raiskauksiin verrattuna.

Sopikaa ne turvasanat rajuihin leikkeihinne ettei jää epäselväksi koska ei leikki enää miellytä.

Ilman muuta turvasana pitäisi yhdessä sopia, jos pariskunnan seksileikeissä "EI" ei tarkoitakaan ei. Mikäli turvasanaa ei ole sovittu, on kohtuullista olettaa, että "ei" tarkoittaa juuri sitä, eli kieltäytymistä.

Tässä tapauksessa turvasanasta ei ilmeisesti ole ollut mitään puhetta, koska syytetty ei vedonnut siihen, että nainen ei käyttänyt yhdessä sovittua turvasanaa. Hän vetosi ainoastaan siihen, että heillä oli aiemminkin harrastettu rajuotteista seksiä. Tämä on minusta huomattavasti heikompi puolustus, kuin turvasanan käyttämättömyyteen vetoaminen olisi ollut. Näin ollen oletan, että mitään turvasanaa ei ollut sovittu, jolloin se sana ei pitäisi tulkita kieltäytymiseksi.

Sellainen neuvo miehille, että EI tarkoittaa ei, ihan joka kerta, jollet ole kyseisen naisen kanssa erikseen toisin sopinut ja yhdessä hänen kanssaan määritellyt turvasanaa. Parhaiten varmaan väärinkäsityksiltäkin, raiskaussyytteistä puhumattakaan, vältytään tätä yksinkertaista neuvoa noudattamalla.

Mutta entä jos pari ei tyhmyyksissän ole päättänyt mitään turvasanaa? Pitääkö silloin tuomita mies, joka on olettanut monien aikaisempien kertojen perusteella, että "ei" ei tarkoita mitään vaan kuuluu juttuun?

Valitettavasti nämä ei ole mustavalkoisia asioita.

Kuten sanoin, minäkin oletan, että pari ei tyhmyyksissään ollut päättänyt mitään turvasanaa, ja nyt tyhmyydestä sakotettiin, molempia. Nainen maksoi tyhmyydestä joutumalla raiskatuksi ja mies saamalla syytteen raiskauksesta. Ei tässä miehen vastuu minusta yhtään sen vähäisempi ole kuin naisenkaan.

Asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta mielestäni Kajaanin käräjäoikeus olisi voinut pikkuisen mustavalkoisemminkin asiaan suhtautua. Aika epävarmaksi käy raiskauksen uhrien oikeusturva, jos oikeuslaitoksenkin mukaan "ei" on tulkinnanvarainen asia silloinkin, kun mitään muutakaan kieltäytymistä merkitsevää sanaa ei ole yhteisesti sovittu.

Tässä keskustelussa moni on peräänkuuluttanut naisen vastuuta ei-sanan väärinkäyttämisessä. Että jos väärinkäyttää sanaa ei, on oma vika jos joutuu raiskatuksi. Olen itsekin sitä mieltä, että sanaa ei ei pitäisi väärinkäyttää ja niin tekemällä altistaa itsensä raiskauksen riskille. Minä peräänkuulutan lisäksi miesten omaa vastuuta. Kukaan ei pakota miestä pitämään sanaa ei tulkinnanvaraisena ilman erillistä sopimusta. Ja jos mies kuitenkin päättää olla sopimatta turvasanaa ja silti haluaa tulkita ei:n myöntymiseksi, hän altistaa itsensä sille riskille että tuleekin syytetyksi ja mahdollisesti myös tuomituksi raiskauksesta. Jos tämän riskin haluaa välttää, kannattaa ottaa mustavalkoinen asenne sanaan ei, tai sitten sopia yhdessä kumppanin kanssa se toinen kieltäytymistä merkitsevä sana. Yhteiskunnallisesti, yleisesti ja juridisesti mielestäni kuitenkaan ei voida lähteä sille tielle, että EI ei tarkoitakaan kieltäytymistä.

Yhteiskunnallisesti, yleisesti ja juridisesti ei voida lähteä sille tielle, että syytön tuomitaan, jotta EI:n merkitys säilyy.

Yhteiskunnallisesti ja yleisesti ei on edelleen määritelty kieltosanaksi, jolloin myös juridisesti se tulisi sellaiseksi määritellä. Mielestäni juridisesti ei voida lähteä siitä, että sana joka yleiskielessä ja yleisellä tasolla merkitsee yksiselitteisesti kieltäytymistä, ei yhtäkkiä juridisesti ottaen sitä tarkoittaisikaan. Mikäli ei-sana halutaan juridisessa merkityksessä muuttaa muuksi kuin kieltäytymistä ilmaisevaksi sanaksi, se pitäisi kirjata lakiin ihan selväsanaisesti. Niin kauan kuin lakitekstissä ei erikseen kerrota, että sana "ei" ei juridisesti välttämättä tarkoitakaan kieltäytymisestä, oletusarvoisesti se pitäisi myös juridisesti tulkita kieltäytymiseksi, koska yleisesti sen merkitys ei ole vielä muuksi kuin kieltosanaksi muuttunut.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa minun tulkintani mukaan nainen osoitti kieltäytymisensä varsin selkeästi. Hän sanoi ei useammin kuin kerran, hän yritti vastustella miestä käsiään apuna käyttäen ja hän kiskoi housut jalkaansa takaisin. Silti Kajaanin käräjäoikeuden mukaan mikään näistä ei osoittanut riittävää kieltäytymistä. En kerta kaikkiaan ymmärrä yhtään käräjäoikeuden päätöstä tässä asiassa. Millä ihmeen tavalla raiskauksen uhrin pitäisi seksistä kieltäytyä, jos suusanallinen kieltäytyminen, fyysinen vastustelu ja ilmiselvä halukkuus pitää housut jalassaan eivät vielä riitä? Rikoslain 20. lukuun pitäisi ehdottomasti lisätä määritelmä siitä, mikä juridisesti katsotaan seksuaalisesta kanssakäymisestä kieltäytymiseksi.

Riidatonta tosin ei tainnut olla kuin se, että nainen sanoi ei. Fyysisestä vastustelusta on vain naisen sana, joka on ristiriidassa miehen kertomuksen kanssa - mitään todisteita siitä ei löytynyt.

Vierailija kirjoitti:

Raiskaussyytteestä vapautetun miehen vaimo: "Olimme keskustelleet ei-sanan merkityksestä"

Torstai 8.6.2017 klo 19.46

  

Nuori nainen aikoo valittaa Kainuun käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen.

Syytteestä vapautetun miehen (entinen) vaimo toteaa, ettei kaikkea hänen kertomaansa otettu esille tuomion julkisessa selosteessa.

Keskustelu aiheesta on siksi mennyt osin väärille raiteille.

Naisen mukaan hän oli puhunut miehensä kanssa vakavasti tämän tavoista jo paljon ennen tekoa.

Naisen mukaan hän on pettynyt siihen, ettei hänen esittämiään näkökohtia otettu huomioon oikeudessa. Niitä ei myöskään puheenjohtaja kirjannut julkiseen selosteeseensa, mikä on johtanut asiasta käytävää keskustelua väärään suuntaan.

- Keskustelin mieheni kanssa useita kertoja sanan "ei" merkityksestä, 23-vuotias nainen sanoo.

Käräjillä käsitelty tapaus tapahtui lokakuun alussa Kajaanissa. Vaimon mukaan hän kävi keskusteluja miehen kanssa jo kesällä eli kuukausia aiemmin.

"Laki on sama kaikille"

Nämä keskustelut käsittelivät myös sitä, että hänellä vaimona oli oma arvonsa; mies ei saa tehdä hänelle mitä haluaa.

- Sanoin, että laki on sama kaikille. Oli sitten kyseessä vaimo tai satunnainen nainen kassajonossa, jota läppäisee takapuolelle.

Keskustelut jäivät yksipuolisiksi. Hän kertoo miehen teon tulleen järkytyksenä.

- Jäin shokissa yhteiseen asuntoon. En kyennyt heti tekemään rikosilmoitusta.

Iltalehti 

Se varsinainen pihvi tuosta uudemmassa uutisessa jäi sinulta lainaamatta.

Naisen kertomuksen eli raiskauksen tueksi ei kuitenkaan löytynyt riittävää ulkopuolista näyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli tuollainen mies. Äänekäs ja selkeä "EI" katsekontaktilla ei toimi. "Lopeta nyt" ja "älä" eivät merkitse mitään, äijä käy päälle kuin kouluttamaton rakki vaikka huutaisi. Jos löi tai nyyhkytti tarpeeksi äänekkäästi, mies keskeytti puuhansa mutta yritti taas uudelleen tunnin päästä. Töni ja raahasi sängylle tai sohvalle, repi vaatteita pois ja survoi sisään kuivana.

Jäi kauheat traumat ja luottamusongelmat tuosta suhteesta, mutta poliisille en edes harkinnut meneväni, kun en voinut todistaa mitään. Edes maksettu terapisti ei ottanut tosissaan.

Pojat on poikia! :)

Mun nykyinen mies on samankaltainen, joskus ottaa kiinni kun laitan tiskejä tai teen jotain ja pyydän päästämään irti tai sanon kohteliaasti että älä nyt, ni ei mitään vaikutusta. Selkeä "EI", samalla tavalla kun koiralle ärähdän välillä, se toimii. Mutta yhtään ei lue ruumiinkieltä että onko nainen nyt mukana, eikä kuuntele ellei tosiaan huuda niinku jolleki älyvapaalle piskille. Tympii kun tämmöstä pidetään vaan miesten leikkinä tai että "ei aina välttämättä ymmärrä".

Mies on kehittyneempi kuin koira, eikö tällöin miehellä pitäs olla enemmän vastuuta kuin koiralla? Toi oikeustapaus ois realistisempi jos se olis tapahtunu naisen ja koiran välillä, että ei koira tainnut ymmärtää mitä tuo "ei" tarkoittaa ja että housujen vetäminen ylös on kieltäytymisen merkki. Koira on vain kiimainen ja sillä tavalla ne eläimet toimii. 

Naurattaa, kun maallikot ei tajua juridiikasta mitään ja kommentoi, että rikoslakiin pitäisi kirjata mitä kieltäytyminen tarkoittaa ja pitäisi tuomita kun sanotaan ei, hohhoh :D Lukekaapa tämä KKO:n ratkaisu ja kommentoika sitten: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2013/20130096.

"Rikoksen syyksilukeminen edellyttää, että tuomioistuin näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan katsoo, ettei syytetyn syyllisyydestä ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä (esim. KKO 2002:47, 2004:60, 2013:27 ja 2013:77). Näyttökynnys ei seksuaalirikoksissa ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa, vaikka suoran ja yksiselitteisen näytön hankkiminen jo tekojen luonteen vuoksi on usein vaikeaa. Koska lähtökohtana on syyttömyysolettama, näytön hankkiminen on syyttäjän tai asianomistajan vastuulla.".

"7. Silloin kun väitetylle rikokselle ei ole ulkopuolisia todistajia tai kun teosta ei ole seurannut ulkoisesti havaittavia vammoja tai niitä ei ajan kulumisen seurauksena enää ole havaittavissa, näyttö perustuu suurelta osin asianosaisten kertomusten varaan. Riittävään varmuuteen rikoksesta ja vastaajan syyllisyydestä ei ainakaan yleensä voida päätyä vain sillä, että asianomistajan kertomus keskinäisessä vertailussa katsotaan uskottavammaksi kuin syytetyn kertomus. Asianomistajan kertomuksen painoarvoa ei myöskään itsessään lisää se, että asianomistajalla, toisin kuin vastaajalla, on velvollisuus pysyä totuudessa. Asianomistajan todentuntuinen ja vakuuttavakin kertomus tarvitsee virheettömyyden varmistamiseksi tuekseen välillistä näyttöä esimerkiksi väitetyn rikoksen jälkeisistä tapahtumista ja seurauksista.".

Eli jos syyllisyydestä jää varteenotettava epäily, ratkaistaan asia syytetyn eduksi. Nytkin kyseessä olevassa Iltalehden uutisoimassa tapauksessa, naisen kertomukselle ei löytynyt tukea muusta oikeudenkäynnissä esitetystä aineistosta. 

Vierailija kirjoitti:

Raiskaussyytteestä vapautetun miehen vaimo: "Olimme keskustelleet ei-sanan merkityksestä"

Torstai 8.6.2017 klo 19.46

  

Nuori nainen aikoo valittaa Kainuun käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen.

Syytteestä vapautetun miehen (entinen) vaimo toteaa, ettei kaikkea hänen kertomaansa otettu esille tuomion julkisessa selosteessa.

Keskustelu aiheesta on siksi mennyt osin väärille raiteille.

Naisen mukaan hän oli puhunut miehensä kanssa vakavasti tämän tavoista jo paljon ennen tekoa.

Naisen mukaan hän on pettynyt siihen, ettei hänen esittämiään näkökohtia otettu huomioon oikeudessa. Niitä ei myöskään puheenjohtaja kirjannut julkiseen selosteeseensa, mikä on johtanut asiasta käytävää keskustelua väärään suuntaan.

- Keskustelin mieheni kanssa useita kertoja sanan "ei" merkityksestä, 23-vuotias nainen sanoo.

Käräjillä käsitelty tapaus tapahtui lokakuun alussa Kajaanissa. Vaimon mukaan hän kävi keskusteluja miehen kanssa jo kesällä eli kuukausia aiemmin.

"Laki on sama kaikille"

Nämä keskustelut käsittelivät myös sitä, että hänellä vaimona oli oma arvonsa; mies ei saa tehdä hänelle mitä haluaa.

- Sanoin, että laki on sama kaikille. Oli sitten kyseessä vaimo tai satunnainen nainen kassajonossa, jota läppäisee takapuolelle.

Keskustelut jäivät yksipuolisiksi. Hän kertoo miehen teon tulleen järkytyksenä.

- Jäin shokissa yhteiseen asuntoon. En kyennyt heti tekemään rikosilmoitusta.

Iltalehti 

Senhän sanoin heti sillä asia oli selvä kuin pläkki heti alusta alkaen. Nyt on kysymys siitä että oikeus on väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sivuilija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sivuilija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai että itkit valtoimenaan. :D Voi hyvänen aika mitkä ongelmat taas...

Mitä jos keskityttäisiin nyt vaan niihin puskaraiskauksiin ja annettaisiin vapaiden aikuisten ihmisten ratkoa omat ihmissuhteensa ja seksikuvionsa.

No kun suurin osa raiskauksista tapahtuu juuri niiden "vapaiden aikuisten ihmisten" välillä! Puskaraiskaukset ovat todella harvinaisia tuttujen tekemiin raiskauksiin verrattuna.

Sopikaa ne turvasanat rajuihin leikkeihinne ettei jää epäselväksi koska ei leikki enää miellytä.

Ilman muuta turvasana pitäisi yhdessä sopia, jos pariskunnan seksileikeissä "EI" ei tarkoitakaan ei. Mikäli turvasanaa ei ole sovittu, on kohtuullista olettaa, että "ei" tarkoittaa juuri sitä, eli kieltäytymistä.

Tässä tapauksessa turvasanasta ei ilmeisesti ole ollut mitään puhetta, koska syytetty ei vedonnut siihen, että nainen ei käyttänyt yhdessä sovittua turvasanaa. Hän vetosi ainoastaan siihen, että heillä oli aiemminkin harrastettu rajuotteista seksiä. Tämä on minusta huomattavasti heikompi puolustus, kuin turvasanan käyttämättömyyteen vetoaminen olisi ollut. Näin ollen oletan, että mitään turvasanaa ei ollut sovittu, jolloin se sana ei pitäisi tulkita kieltäytymiseksi.

Sellainen neuvo miehille, että EI tarkoittaa ei, ihan joka kerta, jollet ole kyseisen naisen kanssa erikseen toisin sopinut ja yhdessä hänen kanssaan määritellyt turvasanaa. Parhaiten varmaan väärinkäsityksiltäkin, raiskaussyytteistä puhumattakaan, vältytään tätä yksinkertaista neuvoa noudattamalla.

Mutta entä jos pari ei tyhmyyksissän ole päättänyt mitään turvasanaa? Pitääkö silloin tuomita mies, joka on olettanut monien aikaisempien kertojen perusteella, että "ei" ei tarkoita mitään vaan kuuluu juttuun?

Valitettavasti nämä ei ole mustavalkoisia asioita.

Kuten sanoin, minäkin oletan, että pari ei tyhmyyksissään ollut päättänyt mitään turvasanaa, ja nyt tyhmyydestä sakotettiin, molempia. Nainen maksoi tyhmyydestä joutumalla raiskatuksi ja mies saamalla syytteen raiskauksesta. Ei tässä miehen vastuu minusta yhtään sen vähäisempi ole kuin naisenkaan.

Asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta mielestäni Kajaanin käräjäoikeus olisi voinut pikkuisen mustavalkoisemminkin asiaan suhtautua. Aika epävarmaksi käy raiskauksen uhrien oikeusturva, jos oikeuslaitoksenkin mukaan "ei" on tulkinnanvarainen asia silloinkin, kun mitään muutakaan kieltäytymistä merkitsevää sanaa ei ole yhteisesti sovittu.

Tässä keskustelussa moni on peräänkuuluttanut naisen vastuuta ei-sanan väärinkäyttämisessä. Että jos väärinkäyttää sanaa ei, on oma vika jos joutuu raiskatuksi. Olen itsekin sitä mieltä, että sanaa ei ei pitäisi väärinkäyttää ja niin tekemällä altistaa itsensä raiskauksen riskille. Minä peräänkuulutan lisäksi miesten omaa vastuuta. Kukaan ei pakota miestä pitämään sanaa ei tulkinnanvaraisena ilman erillistä sopimusta. Ja jos mies kuitenkin päättää olla sopimatta turvasanaa ja silti haluaa tulkita ei:n myöntymiseksi, hän altistaa itsensä sille riskille että tuleekin syytetyksi ja mahdollisesti myös tuomituksi raiskauksesta. Jos tämän riskin haluaa välttää, kannattaa ottaa mustavalkoinen asenne sanaan ei, tai sitten sopia yhdessä kumppanin kanssa se toinen kieltäytymistä merkitsevä sana. Yhteiskunnallisesti, yleisesti ja juridisesti mielestäni kuitenkaan ei voida lähteä sille tielle, että EI ei tarkoitakaan kieltäytymistä.

Yhteiskunnallisesti, yleisesti ja juridisesti ei voida lähteä sille tielle, että syytön tuomitaan, jotta EI:n merkitys säilyy.

Yhteiskunnallisesti ja yleisesti ei on edelleen määritelty kieltosanaksi, jolloin myös juridisesti se tulisi sellaiseksi määritellä. Mielestäni juridisesti ei voida lähteä siitä, että sana joka yleiskielessä ja yleisellä tasolla merkitsee yksiselitteisesti kieltäytymistä, ei yhtäkkiä juridisesti ottaen sitä tarkoittaisikaan. Mikäli ei-sana halutaan juridisessa merkityksessä muuttaa muuksi kuin kieltäytymistä ilmaisevaksi sanaksi, se pitäisi kirjata lakiin ihan selväsanaisesti. Niin kauan kuin lakitekstissä ei erikseen kerrota, että sana "ei" ei juridisesti välttämättä tarkoitakaan kieltäytymisestä, oletusarvoisesti se pitäisi myös juridisesti tulkita kieltäytymiseksi, koska yleisesti sen merkitys ei ole vielä muuksi kuin kieltosanaksi muuttunut.

Tässä nimenomaisessa tapauksessa minun tulkintani mukaan nainen osoitti kieltäytymisensä varsin selkeästi. Hän sanoi ei useammin kuin kerran, hän yritti vastustella miestä käsiään apuna käyttäen ja hän kiskoi housut jalkaansa takaisin. Silti Kajaanin käräjäoikeuden mukaan mikään näistä ei osoittanut riittävää kieltäytymistä. En kerta kaikkiaan ymmärrä yhtään käräjäoikeuden päätöstä tässä asiassa. Millä ihmeen tavalla raiskauksen uhrin pitäisi seksistä kieltäytyä, jos suusanallinen kieltäytyminen, fyysinen vastustelu ja ilmiselvä halukkuus pitää housut jalassaan eivät vielä riitä? Rikoslain 20. lukuun pitäisi ehdottomasti lisätä määritelmä siitä, mikä juridisesti katsotaan seksuaalisesta kanssakäymisestä kieltäytymiseksi.

Riidatonta tosin ei tainnut olla kuin se, että nainen sanoi ei. Fyysisestä vastustelusta on vain naisen sana, joka on ristiriidassa miehen kertomuksen kanssa - mitään todisteita siitä ei löytynyt.

Juuri näin. Sen, joka jotain väittää, tulee näyttää väitteensä toteen. Koska naisen kertomus siitä, kuinka hän on vastustellut, ei ole saanut tukea muusta näytöstä, on käräjäoikeus tehnyt asiassa oikean ratkaisun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raiskaussyytteestä vapautetun miehen vaimo: "Olimme keskustelleet ei-sanan merkityksestä"

Torstai 8.6.2017 klo 19.46

  

Nuori nainen aikoo valittaa Kainuun käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen.

Syytteestä vapautetun miehen (entinen) vaimo toteaa, ettei kaikkea hänen kertomaansa otettu esille tuomion julkisessa selosteessa.

Keskustelu aiheesta on siksi mennyt osin väärille raiteille.

Naisen mukaan hän oli puhunut miehensä kanssa vakavasti tämän tavoista jo paljon ennen tekoa.

Naisen mukaan hän on pettynyt siihen, ettei hänen esittämiään näkökohtia otettu huomioon oikeudessa. Niitä ei myöskään puheenjohtaja kirjannut julkiseen selosteeseensa, mikä on johtanut asiasta käytävää keskustelua väärään suuntaan.

- Keskustelin mieheni kanssa useita kertoja sanan "ei" merkityksestä, 23-vuotias nainen sanoo.

Käräjillä käsitelty tapaus tapahtui lokakuun alussa Kajaanissa. Vaimon mukaan hän kävi keskusteluja miehen kanssa jo kesällä eli kuukausia aiemmin.

"Laki on sama kaikille"

Nämä keskustelut käsittelivät myös sitä, että hänellä vaimona oli oma arvonsa; mies ei saa tehdä hänelle mitä haluaa.

- Sanoin, että laki on sama kaikille. Oli sitten kyseessä vaimo tai satunnainen nainen kassajonossa, jota läppäisee takapuolelle.

Keskustelut jäivät yksipuolisiksi. Hän kertoo miehen teon tulleen järkytyksenä.

- Jäin shokissa yhteiseen asuntoon. En kyennyt heti tekemään rikosilmoitusta.

Iltalehti 

Se varsinainen pihvi tuosta uudemmassa uutisessa jäi sinulta lainaamatta.

Naisen kertomuksen eli raiskauksen tueksi ei kuitenkaan löytynyt riittävää ulkopuolista näyttöä.

Oppikaa tästä hyvät ihmiset. Jos harrastatte raiskausroolileikkejä osana seksielämäänne niin keksikää niihin turvasana, joko EI tai sitten joku muu ja noudattakaa tuota turvasanaa. Jos kumppani ei kunnioita turvasanaa niin välittömästi soitatte 112 ja ilmoitatte raiskauksesta.

Jos taas kumppaninne ei alun perinkään osaa sanan EI alkuperäistä merkitystä ja ensimmäisessä keskustelussa siitä aiheesta osoittaa oppimiskyvyttömyyttä tai muuta asennevammaa niin LEMPATKAA SE ULOS KÄMPÄSTÄ tai hakeutukaa itse samantien pois vaikkapa turvakotiin. Siinä on pahoinpitely tai raiskaus odottamassa tapahtumistaan. Tilanne ei parane kuin vahtamalla kumppania.

Jos itse teoillanne kerrotte että EI voikin olla KYLLÄ missään olosuhteissa niin sitten seuraamuksena voi olla juuri nyt nähty tilanne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raiskaussyytteestä vapautetun miehen vaimo: "Olimme keskustelleet ei-sanan merkityksestä"

Torstai 8.6.2017 klo 19.46

  

Nuori nainen aikoo valittaa Kainuun käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen.

Syytteestä vapautetun miehen (entinen) vaimo toteaa, ettei kaikkea hänen kertomaansa otettu esille tuomion julkisessa selosteessa.

Keskustelu aiheesta on siksi mennyt osin väärille raiteille.

Naisen mukaan hän oli puhunut miehensä kanssa vakavasti tämän tavoista jo paljon ennen tekoa.

Naisen mukaan hän on pettynyt siihen, ettei hänen esittämiään näkökohtia otettu huomioon oikeudessa. Niitä ei myöskään puheenjohtaja kirjannut julkiseen selosteeseensa, mikä on johtanut asiasta käytävää keskustelua väärään suuntaan.

- Keskustelin mieheni kanssa useita kertoja sanan "ei" merkityksestä, 23-vuotias nainen sanoo.

Käräjillä käsitelty tapaus tapahtui lokakuun alussa Kajaanissa. Vaimon mukaan hän kävi keskusteluja miehen kanssa jo kesällä eli kuukausia aiemmin.

"Laki on sama kaikille"

Nämä keskustelut käsittelivät myös sitä, että hänellä vaimona oli oma arvonsa; mies ei saa tehdä hänelle mitä haluaa.

- Sanoin, että laki on sama kaikille. Oli sitten kyseessä vaimo tai satunnainen nainen kassajonossa, jota läppäisee takapuolelle.

Keskustelut jäivät yksipuolisiksi. Hän kertoo miehen teon tulleen järkytyksenä.

- Jäin shokissa yhteiseen asuntoon. En kyennyt heti tekemään rikosilmoitusta.

Iltalehti 

Senhän sanoin heti sillä asia oli selvä kuin pläkki heti alusta alkaen. Nyt on kysymys siitä että oikeus on väärässä.

Sitä sinä et tiedä, koska sinulla ei ole käytössäsi kuulustelupöytäkirjoja etkä tiedä mitä henkilöt ovat oikeudelle kysyttäessä vastanneet. Tuostahan julkistettiin vain osa ja oleelliset asiat jätettiin kertomatta salausmääräysten vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, kun maallikot ei tajua juridiikasta mitään ja kommentoi, että rikoslakiin pitäisi kirjata mitä kieltäytyminen tarkoittaa ja pitäisi tuomita kun sanotaan ei, hohhoh :D Lukekaapa tämä KKO:n ratkaisu ja kommentoika sitten: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2013/20130096.

"Rikoksen syyksilukeminen edellyttää, että tuomioistuin näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan katsoo, ettei syytetyn syyllisyydestä ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä (esim. KKO 2002:47, 2004:60, 2013:27 ja 2013:77). Näyttökynnys ei seksuaalirikoksissa ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa, vaikka suoran ja yksiselitteisen näytön hankkiminen jo tekojen luonteen vuoksi on usein vaikeaa. Koska lähtökohtana on syyttömyysolettama, näytön hankkiminen on syyttäjän tai asianomistajan vastuulla.".

"7. Silloin kun väitetylle rikokselle ei ole ulkopuolisia todistajia tai kun teosta ei ole seurannut ulkoisesti havaittavia vammoja tai niitä ei ajan kulumisen seurauksena enää ole havaittavissa, näyttö perustuu suurelta osin asianosaisten kertomusten varaan. Riittävään varmuuteen rikoksesta ja vastaajan syyllisyydestä ei ainakaan yleensä voida päätyä vain sillä, että asianomistajan kertomus keskinäisessä vertailussa katsotaan uskottavammaksi kuin syytetyn kertomus. Asianomistajan kertomuksen painoarvoa ei myöskään itsessään lisää se, että asianomistajalla, toisin kuin vastaajalla, on velvollisuus pysyä totuudessa. Asianomistajan todentuntuinen ja vakuuttavakin kertomus tarvitsee virheettömyyden varmistamiseksi tuekseen välillistä näyttöä esimerkiksi väitetyn rikoksen jälkeisistä tapahtumista ja seurauksista.".

Eli jos syyllisyydestä jää varteenotettava epäily, ratkaistaan asia syytetyn eduksi. Nytkin kyseessä olevassa Iltalehden uutisoimassa tapauksessa, naisen kertomukselle ei löytynyt tukea muusta oikeudenkäynnissä esitetystä aineistosta. 

Itkettää kun et tajua miten vakavasta asiasta on kysymys. Oikeuskäytäntöä saa ja pitää kritisoida. Raiskaustuomioiden kohdalla muutoksia parempaan on tapahtunut vain ja ainoastaan sen ansiosta että asioista on pidetty melua, eikä näin vakavassa asiassa saa ilmentyä takapakkia vaan ainoastaan edistystä.

Rakkaat naiset, täten myös aviovuoteessa on parasta olla aina 2 todistajaa jotka voivat todistaa puolestasi... viri viri tööt tööt laeille ja niiden tulkinnalle...

Rakkaat miehet. Kun harrastatte seksiä niin miettikää aina pitäisikö se varmuuden vuoksi kuvata videolle, jotta jälkeenpäin ei tulisi raiskausssyytteitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa, kun maallikot ei tajua juridiikasta mitään ja kommentoi, että rikoslakiin pitäisi kirjata mitä kieltäytyminen tarkoittaa ja pitäisi tuomita kun sanotaan ei, hohhoh :D Lukekaapa tämä KKO:n ratkaisu ja kommentoika sitten: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2013/20130096.

"Rikoksen syyksilukeminen edellyttää, että tuomioistuin näyttöä kokonaisuudessaan harkittuaan katsoo, ettei syytetyn syyllisyydestä ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä (esim. KKO 2002:47, 2004:60, 2013:27 ja 2013:77). Näyttökynnys ei seksuaalirikoksissa ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa, vaikka suoran ja yksiselitteisen näytön hankkiminen jo tekojen luonteen vuoksi on usein vaikeaa. Koska lähtökohtana on syyttömyysolettama, näytön hankkiminen on syyttäjän tai asianomistajan vastuulla.".

"7. Silloin kun väitetylle rikokselle ei ole ulkopuolisia todistajia tai kun teosta ei ole seurannut ulkoisesti havaittavia vammoja tai niitä ei ajan kulumisen seurauksena enää ole havaittavissa, näyttö perustuu suurelta osin asianosaisten kertomusten varaan. Riittävään varmuuteen rikoksesta ja vastaajan syyllisyydestä ei ainakaan yleensä voida päätyä vain sillä, että asianomistajan kertomus keskinäisessä vertailussa katsotaan uskottavammaksi kuin syytetyn kertomus. Asianomistajan kertomuksen painoarvoa ei myöskään itsessään lisää se, että asianomistajalla, toisin kuin vastaajalla, on velvollisuus pysyä totuudessa. Asianomistajan todentuntuinen ja vakuuttavakin kertomus tarvitsee virheettömyyden varmistamiseksi tuekseen välillistä näyttöä esimerkiksi väitetyn rikoksen jälkeisistä tapahtumista ja seurauksista.".

Eli jos syyllisyydestä jää varteenotettava epäily, ratkaistaan asia syytetyn eduksi. Nytkin kyseessä olevassa Iltalehden uutisoimassa tapauksessa, naisen kertomukselle ei löytynyt tukea muusta oikeudenkäynnissä esitetystä aineistosta. 

Itkettää kun et tajua miten vakavasta asiasta on kysymys. Oikeuskäytäntöä saa ja pitää kritisoida. Raiskaustuomioiden kohdalla muutoksia parempaan on tapahtunut vain ja ainoastaan sen ansiosta että asioista on pidetty melua, eikä näin vakavassa asiassa saa ilmentyä takapakkia vaan ainoastaan edistystä.

Rakkaat naiset, täten myös aviovuoteessa on parasta olla aina 2 todistajaa jotka voivat todistaa puolestasi... viri viri tööt tööt laeille ja niiden tulkinnalle...

Vakavasta asiasta on tosiaan kyse, syyttömyysolettama on yksi modernin oikeusjärjestelmän kulmakivistä ja välttämätön edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vakavasta asiasta on tosiaan kyse, syyttömyysolettama on yksi modernin oikeusjärjestelmän kulmakivistä ja välttämätön edellytys ihmisoikeuksien toteutumiselle.

Ja kerrotko nyt kuinka omaan raiskaamiseensa syytön raiskattu nainen sai oikeutta?

Vierailija kirjoitti:

Raiskaussyytteestä vapautetun miehen vaimo: "Olimme keskustelleet ei-sanan merkityksestä"

Torstai 8.6.2017 klo 19.46

  

Nuori nainen aikoo valittaa Kainuun käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen.

Syytteestä vapautetun miehen (entinen) vaimo toteaa, ettei kaikkea hänen kertomaansa otettu esille tuomion julkisessa selosteessa.

Keskustelu aiheesta on siksi mennyt osin väärille raiteille.

Naisen mukaan hän oli puhunut miehensä kanssa vakavasti tämän tavoista jo paljon ennen tekoa.

Naisen mukaan hän on pettynyt siihen, ettei hänen esittämiään näkökohtia otettu huomioon oikeudessa. Niitä ei myöskään puheenjohtaja kirjannut julkiseen selosteeseensa, mikä on johtanut asiasta käytävää keskustelua väärään suuntaan.

- Keskustelin mieheni kanssa useita kertoja sanan "ei" merkityksestä, 23-vuotias nainen sanoo.

Käräjillä käsitelty tapaus tapahtui lokakuun alussa Kajaanissa. Vaimon mukaan hän kävi keskusteluja miehen kanssa jo kesällä eli kuukausia aiemmin.

"Laki on sama kaikille"

Nämä keskustelut käsittelivät myös sitä, että hänellä vaimona oli oma arvonsa; mies ei saa tehdä hänelle mitä haluaa.

- Sanoin, että laki on sama kaikille. Oli sitten kyseessä vaimo tai satunnainen nainen kassajonossa, jota läppäisee takapuolelle.

Keskustelut jäivät yksipuolisiksi. Hän kertoo miehen teon tulleen järkytyksenä.

- Jäin shokissa yhteiseen asuntoon. En kyennyt heti tekemään rikosilmoitusta.

Iltalehti 

Mitäs muutakaan hän tässä vaiheessa sanoisi kun on viemässä juttua hoviin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raiskaussyytteestä vapautetun miehen vaimo: "Olimme keskustelleet ei-sanan merkityksestä"

Torstai 8.6.2017 klo 19.46

  

Nuori nainen aikoo valittaa Kainuun käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen.

Syytteestä vapautetun miehen (entinen) vaimo toteaa, ettei kaikkea hänen kertomaansa otettu esille tuomion julkisessa selosteessa.

Keskustelu aiheesta on siksi mennyt osin väärille raiteille.

Naisen mukaan hän oli puhunut miehensä kanssa vakavasti tämän tavoista jo paljon ennen tekoa.

Naisen mukaan hän on pettynyt siihen, ettei hänen esittämiään näkökohtia otettu huomioon oikeudessa. Niitä ei myöskään puheenjohtaja kirjannut julkiseen selosteeseensa, mikä on johtanut asiasta käytävää keskustelua väärään suuntaan.

- Keskustelin mieheni kanssa useita kertoja sanan "ei" merkityksestä, 23-vuotias nainen sanoo.

Käräjillä käsitelty tapaus tapahtui lokakuun alussa Kajaanissa. Vaimon mukaan hän kävi keskusteluja miehen kanssa jo kesällä eli kuukausia aiemmin.

"Laki on sama kaikille"

Nämä keskustelut käsittelivät myös sitä, että hänellä vaimona oli oma arvonsa; mies ei saa tehdä hänelle mitä haluaa.

- Sanoin, että laki on sama kaikille. Oli sitten kyseessä vaimo tai satunnainen nainen kassajonossa, jota läppäisee takapuolelle.

Keskustelut jäivät yksipuolisiksi. Hän kertoo miehen teon tulleen järkytyksenä.

- Jäin shokissa yhteiseen asuntoon. En kyennyt heti tekemään rikosilmoitusta.

Iltalehti 

Mitäs muutakaan hän tässä vaiheessa sanoisi kun on viemässä juttua hoviin?

Ikävää että näin kävi. Toivottavasti hovioikeuden ratkaisu aikanaan selventää sitä, miten kieltävään ilmaisuun tulee suhtautua silloin, kun sitä samaa kieltävää ilmaisua on aiemmin käytetty seksin yhteydessä toistuvasti muussa kuin kieltävässä merkityksessä. Muutoinhan tässä ei keskusteltaisi yksittäisestä raiskauksesta vaan useamman raiskauksen sarjasta.

Itse olen sitä mieltä että ilman selvää ja ennalta käytyä keskustelua asiasta on sanalla EI vain yksi merkitys ja se on kielto. Jos aiemmin on toisin sovittu ja kieltoa varten varattu joku muu molempien hyväksymä ja tunnustama turvasana niin sitten tilanne on toinen. Käyttäkää turvasanoja jos harrastatte roolileikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raiskaussyytteestä vapautetun miehen vaimo: "Olimme keskustelleet ei-sanan merkityksestä"

Torstai 8.6.2017 klo 19.46

  

Nuori nainen aikoo valittaa Kainuun käräjäoikeuden vapauttavasta päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen.

Syytteestä vapautetun miehen (entinen) vaimo toteaa, ettei kaikkea hänen kertomaansa otettu esille tuomion julkisessa selosteessa.

Keskustelu aiheesta on siksi mennyt osin väärille raiteille.

Naisen mukaan hän oli puhunut miehensä kanssa vakavasti tämän tavoista jo paljon ennen tekoa.

Naisen mukaan hän on pettynyt siihen, ettei hänen esittämiään näkökohtia otettu huomioon oikeudessa. Niitä ei myöskään puheenjohtaja kirjannut julkiseen selosteeseensa, mikä on johtanut asiasta käytävää keskustelua väärään suuntaan.

- Keskustelin mieheni kanssa useita kertoja sanan "ei" merkityksestä, 23-vuotias nainen sanoo.

Käräjillä käsitelty tapaus tapahtui lokakuun alussa Kajaanissa. Vaimon mukaan hän kävi keskusteluja miehen kanssa jo kesällä eli kuukausia aiemmin.

"Laki on sama kaikille"

Nämä keskustelut käsittelivät myös sitä, että hänellä vaimona oli oma arvonsa; mies ei saa tehdä hänelle mitä haluaa.

- Sanoin, että laki on sama kaikille. Oli sitten kyseessä vaimo tai satunnainen nainen kassajonossa, jota läppäisee takapuolelle.

Keskustelut jäivät yksipuolisiksi. Hän kertoo miehen teon tulleen järkytyksenä.

- Jäin shokissa yhteiseen asuntoon. En kyennyt heti tekemään rikosilmoitusta.

Iltalehti 

Mitäs muutakaan hän tässä vaiheessa sanoisi kun on viemässä juttua hoviin?

Ikävää että näin kävi. Toivottavasti hovioikeuden ratkaisu aikanaan selventää sitä, miten kieltävään ilmaisuun tulee suhtautua silloin, kun sitä samaa kieltävää ilmaisua on aiemmin käytetty seksin yhteydessä toistuvasti muussa kuin kieltävässä merkityksessä. Muutoinhan tässä ei keskusteltaisi yksittäisestä raiskauksesta vaan useamman raiskauksen sarjasta.

Itse olen sitä mieltä että ilman selvää ja ennalta käytyä keskustelua asiasta on sanalla EI vain yksi merkitys ja se on kielto. Jos aiemmin on toisin sovittu ja kieltoa varten varattu joku muu molempien hyväksymä ja tunnustama turvasana niin sitten tilanne on toinen. Käyttäkää turvasanoja jos harrastatte roolileikkejä.

En olisi varsinaisesti yllättynyt mikäli ratkaisu kääntyisi tuomioksi hovissa. Mikäli näin ei käy niin olisin kyllä itsekin todella kiinnostunut kuulemaan perustelut ratkaisulle.

Sitä hieman pohdin, että kun raiskauksen tunnusmerkistö edellyttää väkivaltaa tai sen uhkaa, tai sitä että uhri on jostain syystä kyvytön ilmaisemaan suostumustaan niin onko tässä nyt kyse vain siitä, että syyttäjä ei kyennyt osoittamaan kumpaakaan? Aika omituinen kuvio olisi sekin, että syytetty ei ollut kyvytön ilmaisemaan tahtoaan koska osasi sanoa "ei" mutta toisaalta suostui seksiin ilman väkivaltaa tai uhkailua joten homma olikin ok?