Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään

Prööt sanoi aivopieru kirjoitti:

Vain valehdellaan ja jatketaan valehtelua? Tuo oli ensimmäinen tähän keskusteluun kirjoittamani viesti, joka perustui siihen mitä sähköautot ovat NYT eivätkä kymmenen vuoden kuluttua.

Tässä ketjussa on jankattu jo sataan kertaan tämä sama asia. Voihan se olla, että ilmeistyit keskusteluun vasta nyt etkä lukenut aiempia viestejä, jolloin ehkä et olekaan valehtelija. Täällä on ainakin yksi (tai useampiakin) heppuja jatkuvasti vääntämässä siitä, kuinka sähköautoille ei mukamas pysty ajamaan Helsingistä Lappiin tai ylipäätänsä pidempiä matkoja, jotka eivät ymmärrä yksinkertaisia lukuja, kun niitä vääntää rautalangasta. Otan kuitenkin väitökseni varuiksi takaisin valehtelijan suhteen.

Viestisi on täysin väärässä kuitenkin jo nykyisillä sähköautoille, eikä tässä keskustelussa juurikaan ole puhuttu mistään 10 vuoden kuluttua olevista sähköautoista.

Ainoa jolla tuo 1000km reissu onnistuisi nyt edes jossain määrin sujuvasti on tolkuttoman kallis Tesla joka on hintansa vuoksi useimpien ulottumattomissa ja silläkin vain jos reitti kulkee niiden muutaman hassun pikalatausaseman kautta hyväksyen sen että lataustaukoja tulee 2,5h.

Eihän se, että jollakulla ei ole Teslaan varaa, tarkoita, että auto ei pystykään johonkin. Ei mullakaan ole varaa ydinkäyttöiseen sukellusveneeseen, mutta ei se tarkoita, etteikö ydinsukellusvene voisi pysytellä pinnan alla kuukausikaupalla.

2,5 tunnin lataustauot on se pahin skenaario, ei se oletusarvoinen. 1000 kilometrin matkalla ihmisillä on tapana pitää taukoja joka tapauksessa. Helsinki-Turku ja Helsinki-Tampere reissutkin ovat vain 170-180 km pitkät ja minäkin kesällä niitä ajaessani kovin mielelläni pysähdyin matkalla, välillä useampaankin kertaan. Ekstrapoloimalla voisin laskeskella, että pysähtyisin 1000 km matkalla esimerkiksi 10 kertaa. Jos ne olisivat vartin pysähdyksiä, niin mulla olisi pyöreästi 2000 km verran sähköä tankissa, joka on tuplat kuin tarvitsen, eli riittävästi myös paskimman tilanteen varalle. Ei-lumisilla teillä ajettaessa ei talvellakaan tarttisi pysähtyä kuin ehkä 5 kertaa.

Ne pikalatausasemat on sijoiteltu valtateiden varsille, jotta valtaosa pidemmistä reissuista Suomessa onnistuu. Ei Suomessa ihan järkyttäviä määriä ole kaupunkien välisiä valtateitä, joten ei niitä edes kovin montaa enempää tulla tarvitsemalla tarvitsemaan. Toki tällä hetkellä jostain Itä-Suomesta Lappiin ei pääse SuperChargereita käyttämällä, vaan joutuu käyttämään ChaDeMo-latureita, mutta eipä niitä sähköautojakaan ole niin paljoa, että ketään kauheasti vielä kiinnostaisi. Eikä varsinkaan niitä ihmisiä ole liiaksi, jotka jatkuvasti ajelevat Joensuu-Inari -reittiä.

Ja ne latausasemat määrittelevät sen milloin ja missä sinun on pidettävä tauko, ei oma vireystila, rakon täyttöaste tai se missä haluaisit syödä.

Se on aika minimaalisen pieni ongelma, ottaen huomioon miten harvoin tulee ajeltua 1000 km reissuja. Ja tulevaisuudessahan se ei ole edes ongelma, jos ja kun latauspisteitä on lähes joka paikassa.

Suomalaiset ajavat keskimäärin 16000km vuodessa. 7 litraa ysivitosta sataselle ja vuotuinen polttoainekulu on noin 1600. Eli mainitsemasi 15t auton vs. 35t Leafin hintaeron kuolettamiseen menisi 12,5 vuotta. 20t ajokilometreilläkin melkein 10v. Jos ostat sen 15 tonnin auton ja sijoitat Leafista säästyneet 20t maltillisella 4% tuotolla, nettoat sen kymmenen vuoden aikana sijoitustuottoina kymppitonnin.

Olisit toki voinut laskuissasi sijoittaa sen vuosittain säästyneen 1600 euroa myös kasvamaan 4 %, tulee siitäkin joku nelisen tonnia. Toisaalta taas se voidaan laittaa sähkölaskuun, jos ei lataa ilmaislatureilla. Näissä laskuissa nyt ei kannata pilkkua tuijottaa muutenkaan, koska sähköautojen vähäisemmät huoltokulut ja verotus pitäisi myös huomioida. Break-eveniin päästäneen joka tapauksessa ennen auton romutusikää 15t€ vs 35t€ vertailussa, jos auto on edes lähimainkaan saman 20 vuotta käytössä kuin muutkin.

Koko laskelman pointti tulee kuitenkin selväksi; sähköauton kalliimpi hinta ei automaattisesti tarkoita suurempaa rahanmenoa pidemmän päälle, vaan sähköauto saa maksaa tuplatkin polttomoottoriautoon nähden. Huomattavasti enemmänkin, jos ajaa paljon. Se puoli miljoonaa ajanut taksikuski on kerännyt sellaiset 40 000 euroa säästöä pelkästään bensakuluista, joten joku Teslakin saattaa joissain tapauksissa maksaa itsensä takaisin.

Sitten menet vaihtamaan autoa ja huomaat että kummankin auton arvo on puolittunut.

Mä en olisi ihan niin varma siitä, että sähköauton hinta laskee samassa suhteessa, koska pitää osata huomioida sitä tulevaa polttoainesäästöä. Ihmisistä nyt ei toisaalta tiedä, mutta kolikon toisella puolella olisi sitten edulliset käytetyt sähköautot.

Halvemman auton ostaja menetti 7500, Leafin hankkinut kymppitonnin enemmän. Leafin ostaja on kyllä säästänyt huoltokuluissa, mutta akku on tuossa vaiheessa entinen.

Minulla ei ole tietoa siitä, että nykyisin ostettavan Leafin akku ei kestäisi 10-12,5 vuotta. Jos sulla kerta on, niin laita toki lähteet tänne. Tesla arvioi omien akkujensa kestävän 20 vuotta. Leafeissa nyt tunnetusti on ollut paskoja akkuja, jotka sentään vaihtoivat parempiin muutamia vuosia sitten.

Yhden esimerkin mukaan kapasiteetti oli alentunut puoleen 150tkm kohdalla. Ja uusi akku maksaa kuutisen tonnia. Ei tullut lopulta säästöa siinäkään.

Minkä esimerkin? Sitä paitsi 150tkm matkalla säästää helposti 12 000 euroa bensaa, joten ei 6000 euroa akkuun olisi mikään katastrofi edes. Emmekä me nyt puhu 6000 euron akusta, koska akkujen hinnat ovat laskeneet 80 % viimeisten kuuden vuoden aikana, joten oletettavaa on, että akusto on reilusti halvempi sitten joskus 2030-luvulla, kun uusinta on ajankohtaista.

Sen suomalaisen Tesla-taksikuskin akku on 500tkm kohdalla vieläkin 90 % kapasiteetista. Vanhoissa Leafeissa oli vielä paskat akut, mutta ei sellaista nyt kannata ostaakaan. Kenties puhuit sellaisen akusta.

Toki eri autojen jälleenmyyntiarvoja ja uuden akun hintaa 10v kuluttua on mahdotonta arvioida tarkasti koska niihin vaikuttaa moni asia, mutta pikaisen laskelman valossa sähköautoa ei kannata hommata halpojen kilometrien vuoksi. Ne löytyvät muista vaihtoehdoista.

Niin että minkähän laskelman valossa ei kannattanut hommata sähköautoa? Senkö, jossa halutaan vaihtaa tappiolla auto ennakkoon pois? Vai sen, jossa kuvitellaan akun lahoavan kymmenessä vuodessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Sadat miljoonat on pikkurahoja kun puhutaan näin merkittävästä infrastruktuurin muutoksesta. Pitkällä aikavälillä se voi silti olla kannattavampaa kuin vanhanaikaisessa teknologiassa kynsin hampain pysyminen.

 

Vanhanaikaisessa teknologiassa, kuten vaikkapa sähköautoissa, joiden kehitys on kuitenkin polkenut paikallaan koko ajan, eikä se vastaus kysymykseen ole vieläkään omakotitalojen hintaiset lelut miljonääreille.

Vedyn jakamiseen on jo infrakin valmiina.

Tirsk. Edes vedyn jakamiseen ei ole infraa valmiina eikä varsinkaan siihen koko tuotantoketjuun että se vety saadaan asemalle tankattavaksi. Ei siinä mittakaavassa mitä vetyyn siirtymiseen vaadittaisiin, ei edes samassa kertaluokassa. 

Olet siis sitä mieltä, että vaikkapa Voikosken ammattilaiset ovat väärässä? Ja Toyota, joka tekee polttokennoautoja ja joiden polttoaineelle (eli vedylle) on olemassa jo jakeluasemia.

Olet valmis laittamaan satoja miljoonia euroja katujen rikkirepimiseen ja sähköjohtojen asentamiseen sähköautoja varten, kun jo olemassa oleva ja valmis tekniikka vedyn käyttöön on sinulle ongelma.

Suomi on täynnä huoltoasemia, jotka voidaan varustaa myös vetysäiliöillä.

Infra valmiina ei ole sama asia kuin että teknologia sen toteuttamiseen (mahdollisesti) on olemassa. Huoltoasemat on pisara meressä kokonaiskustannuksista. 

Olet siis edelleen sitä mieltä, että vaikkapa Voikosken ammattilaiset ovat väärässä? Ja Toyota, joka tekee polttokennoautoja ja joiden polttoaineelle (eli vedylle) on olemassa jo jakeluasemia.

Ei kun minä olen sitä mieltä että sinä et ymmärrä höykäsen pöläystä siitä mitä Voikosken ammattilaiset sanoo. 

Sähkön etu on siinä, että infra on pitkälti jo olemassa (voimalat, siirtoverkot) riittävässä mittakaavassa. Vedylle infraa ei ole, ei vaikka kuinka jankkaisit. Japanissa ollaan pisimmällä ja Toyotalla on kourallinen vetyasemia Kaliforniassa, mutta siitä on vielä todella pitkä (ja kallis) matka siihen, että infra olisi samalla tasolla kuin sähkönjakelu ja -tuotanto jo nyt on.

Lisäksi vedyn valmistuksessa, varastoinnissa ja kuljetuksessa tapahtuvat energiahäviöt ovat niin suuret, että vety on lähtökohtaisestikin jo suoraan sähköön nähdeen energiataloudellisesti pitkällä takamatkalla. 

Vetytankkausasema

Vetytankkausasema- Woikosken oman innovaation tulos

Woikoski on vetytankkausratkaisujen pioneeri. Esittelimme ensimmäisen oman tankkausaseman Voikoskella tammikuussa 2014. Sen jälkeen asemia on avattu Helsingissä, sekä syksyllä 2015 avataan asema Ruotsin Göteborgissa. Göteborgin vetytankkausasema liittyy läntisen Götanmaan projektiin lisätä uusiutuvien ja päästövapaiden polttoaineiden käyttöä muun muassa julkisessa liikenteessä. Göteborgin asema on osa laajempaa suunnitelmaa, jolla luodaan Euroopan-laajuinen HIT-2 Corridors -niminen vetytankkausasemien verkosto. Laajeneva vetytankkausasemien verkosto takaa, että polttoainetta on saatavilla vastaamaan kasvavaan kysyntään. Näin poistuu myös vetyajoneuvojen yleistymistä tähän saakka hidastanut pula tankkausasemista.

Voikoskella sijaitseva vetytankkausasema on Woikosken oman innovaation tulos, jolla tähdätään maailmanlaajuisille tankkausasemamarkkinoille. Asema täyttää vedyn ajoneuvoon joko 350 tai 700 barin paineella. Muutamia minuutteja kestävällä täytöllä auto kulkee noin 600 kilometriä. Tankkausasema rakentuu kolmesta pääosasta: komprimointiyksiköstä, puskurivarastosta ja annosteluyksiköstä. Vety tuodaan tankkausasemalle joko muualta tuotantolaitoksilta tai valmistetaan paikanpäällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.

paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?

sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.

Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:

http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…

Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.

Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.

Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.

Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).

Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

Mistä ihmeestä olet keksinyt että vetypolttomoottorin hyötysuhde olisi parempi kuin polttokennon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.

paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?

sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.

Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:

http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…

Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.

Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.

Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.

Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).

Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

Vetypolttokennon hyötysuhde on tällä hetkellä noin 50-60% luokkaa. Mikään auton polttomoottori ei tule pääsemään lähellekään tuota. Samaan tuskin pääsee edes Stirling-moottori tai suuren voimalaitoksen huippuunsa optimoitu kaasuturbiini.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.

paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?

sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.

Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:

http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…

Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.

Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.

Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.

Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).

Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

MIKSI vety olisi järkevämpää kuin sähkö? Etkö nähnyt sitä kuvaa, jonka sulle laitoin? Siitä käy hyvin selväksi, että vetyauto käyttää 5-kertaa enemmän energiaa kuin sähköauto, koska paskat hyötysuhteet koko ketjussa.

MISSÄ polttomoottorissa on parempi hyötysuhde kuin 50 % polttokennossa? Polttomoottorin hyötysuhdehan on 25 % ja jossain dieselissä voi tyyliin olla parhaimmat nekin vain 43 %. Polttokennon hyötysuhdehan on tähän nähden loistava.

Saksan touhuille nauraa variksetkin. Kyllä niillä rahaa on rellestää, koska naurettavan ylijäämäinen kauppatase. Mitään järkeä niissä ei ole. Pelkkää viherpesua, koska häpeävät supersaastuttavaa energiantuotantoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.

paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?

sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.

Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:

http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…

Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.

Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.

Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.

Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).

Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

Mistä ihmeestä olet keksinyt että vetypolttomoottorin hyötysuhde olisi parempi kuin polttokennon?

Tottakai se on. Samaa luokkaa bensiinin kanssa. Ja nestekaasullakin käytetään moottoreita ilman ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

 Saksan touhuille nauraa variksetkin.

Sinä ainakin kun sinua ottaa päähän, että sähköauto ei olekaan mikään maailman pelastaja. Saksa siirtyy siis vetyyn, mikä onkin tulevaisuuden polttoaine.

Vierailija kirjoitti:

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_cell#Efficiency_of_leading_fuel_cell…

Missä universumissa?

Vierailija kirjoitti:

Eipä tule koko kansan autoja noista.

Käytetyn bensa/diesel auton saa 100-2000€ helposti ja ajamaan.

Sinunko mielestäsi koko kansa ajaa jollain lahoamispisteessä olevilla romuilla vain? Mä en voi sille mitään, jos sä hengailet narkkariporukoissa etkä ymmärrä maailmanmenosta mitään, mutta täällä tosielämässä uusien autojen keskihinta on 33 000 €.

Model 3 hintakin (40k€+) on ihan kohtuullisen järkevä, varsinkin jos se ostaja osaa sen verran matematiikkaa, että tajuaa säästävänsä ajokilometreissä hurjasti. Toki sitä ei keskimääräinen työtön osta, mutta keskimäärinen kansalainen ei ole työtön.

Joten, rikkaat noilla voi ajella. Vaan tuskin tippuu teslan kilometreihin pystyvien hinnat alle 10-20k euroon uutena ihan hetkeen.

Ihanko oikein alle 10-20k? Mikä uusi auto sun mielestäsi maksaa nytkään alle 10k? Ei mikään. Joku Nissan Micrakin on 15 000 € alkaen. Intiassako sä asut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.

paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?

sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.

Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:

http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…

Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.

Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.

Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.

Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).

Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

Mistä ihmeestä olet keksinyt että vetypolttomoottorin hyötysuhde olisi parempi kuin polttokennon?

Tottakai se on. Samaa luokkaa bensiinin kanssa. Ja nestekaasullakin käytetään moottoreita ilman ongelmia.

Eli siis et taaskaan tiedä mistä puhut, kunhan keksit omiasi ja julistat sitä totuutena. Vedypolttokennon hyötysuhde on noin kaksinkertainen vetypolttomoottoriin nähden - täällä oikeassa maailmassa. Jos et usko niin kannattaa vaikka googlettaa niin et nolaa itseäsi enempää. 

Kovat pakkaset

Eräs yhteisöme jäsen, jonka auto on ympärivuotisessa käytössä Levillä ulkosäilytyksessä, kertoi seuraavia havaintojaan 20-30 asteen pakkasessa kulutukseen  liittyen:

Lataus alkaa -30 asteen pakkasessa hitaasti, koska aluksi lämmitetään akkua. 3x16A työmaapistokkeella lataus kestää jopa 14 tuntia (normaalisti n. 8 h)

Sisätilan lämmityslaite on tehokas ja nopea, -30 asteen pakkasesta sisätilan lämmittäminen +20 asteeseen vie n. 25 minuuttia ja akkua kuluu n. 40 km edestä (lämmityksen voi siis käynnistää valmiiksi puhelimella). Sisätilan lämmittimen teho riittää jopa yli 100km/h ajonopeudessa. Lämpö on silloinkin tasaista auton lattiasta kattoon (autossa on lasikatto).

Ikkunat eivät huurru vaikka autossa olisi neljä matkustajaa.

Aivan lyhyitä muutaman kilometrin ajoja ajettaessa jokainen ajo voi vähentää jopa 20 km edestä akkua.  Jos jarruja ei käytetä paljoa, jäätyvät joskus kiinni mutta irtoavat liikkeelle lähdettäessä.

Kulutus n. 260-270 wh/km matka-ajossa 100km/h -30 pakkasessa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Saksan touhuille nauraa variksetkin.

Sinä ainakin kun sinua ottaa päähän, että sähköauto ei olekaan mikään maailman pelastaja. Saksa siirtyy siis vetyyn, mikä onkin tulevaisuuden polttoaine.

Ei, Saksa ei ole siirtymässä pääsääntöisesti vetyyn. Saksan hallitus tahtoo puuhastella vedyn kanssa. Saksalaiset autovalmistajat ovat rullaamassa ulos hybridejä ja täyssähköautoja, mitään vetybuumia ei ole havaittavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.

paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?

sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.

Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:

http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…

Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.

Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.

Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.

Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).

Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

Mistä ihmeestä olet keksinyt että vetypolttomoottorin hyötysuhde olisi parempi kuin polttokennon?

Tottakai se on. Samaa luokkaa bensiinin kanssa. Ja nestekaasullakin käytetään moottoreita ilman ongelmia.

Eli siis et taaskaan tiedä mistä puhut, kunhan keksit omiasi ja julistat sitä totuutena. Vedypolttokennon hyötysuhde on noin kaksinkertainen vetypolttomoottoriin nähden - täällä oikeassa maailmassa. Jos et usko niin kannattaa vaikka googlettaa niin et nolaa itseäsi enempää. 

Eli polttokennon hyötysuhde onkin nyt siis erittäin hyvä, päinvastoin kuin aiemmin on esitetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Saksan touhuille nauraa variksetkin.

Sinä ainakin kun sinua ottaa päähän, että sähköauto ei olekaan mikään maailman pelastaja. Saksa siirtyy siis vetyyn, mikä onkin tulevaisuuden polttoaine.

Ei, Saksa ei ole siirtymässä pääsääntöisesti vetyyn.

Kyllä Saksa on rakentamassa vetyinfraa ja sen on tarkoitus vuoteen 2030 mennessä kattaa koko maa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.

paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?

sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.

Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:

http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…

Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.

Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.

Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.

Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).

Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

Mistä ihmeestä olet keksinyt että vetypolttomoottorin hyötysuhde olisi parempi kuin polttokennon?

Tottakai se on. Samaa luokkaa bensiinin kanssa. Ja nestekaasullakin käytetään moottoreita ilman ongelmia.

Kerrotko mikä sun mielestäsi on bensiinin hyötysuhde, kerta se ei ilmeisesti olekaan se kaikkien tietämä 25 %.

Laita nyt hyvä ihminen googleen edes yksi haku, ettei sun tarvitse enempää typeryyksiä laukoa täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Saksan touhuille nauraa variksetkin.

Sinä ainakin kun sinua ottaa päähän, että sähköauto ei olekaan mikään maailman pelastaja. Saksa siirtyy siis vetyyn, mikä onkin tulevaisuuden polttoaine.

Ei, Saksa ei ole siirtymässä pääsääntöisesti vetyyn.

Kyllä Saksa on rakentamassa vetyinfraa ja sen on tarkoitus vuoteen 2030 mennessä kattaa koko maa.

Se että suurinpiirtein joka Saksan kulmalla on jonkinlainen vetyasema ei tarkoita että Saksa siirtyy pääsääntöisesti vedyllä ajamiseen.

Saksassa on jo nyt koko maan kattava SuperCharger verkosto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.

paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?

sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.

Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:

http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…

Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.

Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.

Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.

Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).

Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

Vetypolttokennon hyötysuhde on tällä hetkellä noin 50-60% luokkaa. Mikään auton polttomoottori ei tule pääsemään lähellekään tuota. Samaan tuskin pääsee edes Stirling-moottori tai suuren voimalaitoksen huippuunsa optimoitu kaasuturbiini.

Aiemmin samassa ketjussa todettiin, että polttokennon hyötysuhde on huono, eikä sitä kannata käyttää. Aika äkkiä nämä asia muuttuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.

paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?

sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.

Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:

http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…

Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.

Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.

Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.

Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).

Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.

Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?

Mistä ihmeestä olet keksinyt että vetypolttomoottorin hyötysuhde olisi parempi kuin polttokennon?

Tottakai se on. Samaa luokkaa bensiinin kanssa. Ja nestekaasullakin käytetään moottoreita ilman ongelmia.

Eli siis et taaskaan tiedä mistä puhut, kunhan keksit omiasi ja julistat sitä totuutena. Vedypolttokennon hyötysuhde on noin kaksinkertainen vetypolttomoottoriin nähden - täällä oikeassa maailmassa. Jos et usko niin kannattaa vaikka googlettaa niin et nolaa itseäsi enempää. 

Eli polttokennon hyötysuhde onkin nyt siis erittäin hyvä, päinvastoin kuin aiemmin on esitetty.

Kukaan ei ole KOSKAAN täällä väittänyt, että polttokennon hyötysuhde ei olisi hyvä. VEDYN tuottamisen hyötysuhde on surkea ja se on koko keskustelun pointti. Mene lukemaan mitä elektrolyysi tarkoittaa. Mene lukemaan mitä paineistaminen tarkoittaa. Katso sitä helkkarin kuvaa joka sulle on annettu:

https://www.greenoptimistic.com/wp-content/uploads/2015/02/tony-seba-Hy…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Sadat miljoonat on pikkurahoja kun puhutaan näin merkittävästä infrastruktuurin muutoksesta. Pitkällä aikavälillä se voi silti olla kannattavampaa kuin vanhanaikaisessa teknologiassa kynsin hampain pysyminen.

 

Vanhanaikaisessa teknologiassa, kuten vaikkapa sähköautoissa, joiden kehitys on kuitenkin polkenut paikallaan koko ajan, eikä se vastaus kysymykseen ole vieläkään omakotitalojen hintaiset lelut miljonääreille.

Vedyn jakamiseen on jo infrakin valmiina.

Tirsk. Edes vedyn jakamiseen ei ole infraa valmiina eikä varsinkaan siihen koko tuotantoketjuun että se vety saadaan asemalle tankattavaksi. Ei siinä mittakaavassa mitä vetyyn siirtymiseen vaadittaisiin, ei edes samassa kertaluokassa. 

Olet siis sitä mieltä, että vaikkapa Voikosken ammattilaiset ovat väärässä? Ja Toyota, joka tekee polttokennoautoja ja joiden polttoaineelle (eli vedylle) on olemassa jo jakeluasemia.

Olet valmis laittamaan satoja miljoonia euroja katujen rikkirepimiseen ja sähköjohtojen asentamiseen sähköautoja varten, kun jo olemassa oleva ja valmis tekniikka vedyn käyttöön on sinulle ongelma.

Suomi on täynnä huoltoasemia, jotka voidaan varustaa myös vetysäiliöillä.

Infra valmiina ei ole sama asia kuin että teknologia sen toteuttamiseen (mahdollisesti) on olemassa. Huoltoasemat on pisara meressä kokonaiskustannuksista. 

Olet siis edelleen sitä mieltä, että vaikkapa Voikosken ammattilaiset ovat väärässä? Ja Toyota, joka tekee polttokennoautoja ja joiden polttoaineelle (eli vedylle) on olemassa jo jakeluasemia.

Ei kun minä olen sitä mieltä että sinä et ymmärrä höykäsen pöläystä siitä mitä Voikosken ammattilaiset sanoo. 

Sähkön etu on siinä, että infra on pitkälti jo olemassa (voimalat, siirtoverkot) riittävässä mittakaavassa. Vedylle infraa ei ole, ei vaikka kuinka jankkaisit. Japanissa ollaan pisimmällä ja Toyotalla on kourallinen vetyasemia Kaliforniassa, mutta siitä on vielä todella pitkä (ja kallis) matka siihen, että infra olisi samalla tasolla kuin sähkönjakelu ja -tuotanto jo nyt on.

Lisäksi vedyn valmistuksessa, varastoinnissa ja kuljetuksessa tapahtuvat energiahäviöt ovat niin suuret, että vety on lähtökohtaisestikin jo suoraan sähköön nähdeen energiataloudellisesti pitkällä takamatkalla. 

Vetytankkausasema

Vetytankkausasema- Woikosken oman innovaation tulos

Woikoski on vetytankkausratkaisujen pioneeri. Esittelimme ensimmäisen oman tankkausaseman Voikoskella tammikuussa 2014. Sen jälkeen asemia on avattu Helsingissä, sekä syksyllä 2015 avataan asema Ruotsin Göteborgissa. Göteborgin vetytankkausasema liittyy läntisen Götanmaan projektiin lisätä uusiutuvien ja päästövapaiden polttoaineiden käyttöä muun muassa julkisessa liikenteessä. Göteborgin asema on osa laajempaa suunnitelmaa, jolla luodaan Euroopan-laajuinen HIT-2 Corridors -niminen vetytankkausasemien verkosto. Laajeneva vetytankkausasemien verkosto takaa, että polttoainetta on saatavilla vastaamaan kasvavaan kysyntään. Näin poistuu myös vetyajoneuvojen yleistymistä tähän saakka hidastanut pula tankkausasemista.

Voikoskella sijaitseva vetytankkausasema on Woikosken oman innovaation tulos, jolla tähdätään maailmanlaajuisille tankkausasemamarkkinoille. Asema täyttää vedyn ajoneuvoon joko 350 tai 700 barin paineella. Muutamia minuutteja kestävällä täytöllä auto kulkee noin 600 kilometriä. Tankkausasema rakentuu kolmesta pääosasta: komprimointiyksiköstä, puskurivarastosta ja annosteluyksiköstä. Vety tuodaan tankkausasemalle joko muualta tuotantolaitoksilta tai valmistetaan paikanpäällä.

Jee. Woikoskella on siis tankkausasemakonsepti ja niitä on ilmeisesti ripoteltu kourallinen ympäri Eurooppaa. Siitä on edelleen tosi pitkä matka siihen että meillä on koko infra tuotannosta tankkiin edes 10% autokannalle olemassa. Eli vetyinfraa ei edelleenkään ole olemassa, toisin kuin sähköinfra.