Lue keskustelun säännöt.
Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään
06.06.2017 |
Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia käyttökustannuksiltaan ja todellisilta päästöiltään jopa USA:ssa:
Kun hiiren vie palluran päälle, niin näkee kyseisen auton. Data on MIT:n yliopiston tuottamaa.
Kommentit (2294)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jälleen kerran lässytystä siitä, miten sähköauto muka ei kelpaisi pitkän matkan ajoon, vaikka täällä on jo todella monta kertaa painotettu laskujen kera, että siihenkin se sopii aivan loistavasti. 1000 km reissu ei ole temppu eikä mikään, aivan yhtä nopeaa kuin polttomoottorillakin, mikäli ei vaipoista välitä.
Tuo ennätys tehtiin 40 km/h keskinopeudella, erikoisrenkailla ja ajamalla patterit ihan tyhjäksi, joka tuhoaa ne hyvin nopeasti.
Ylipäätään patteriauto on pelkkä lelu, eikä siitä tule koskaan nykyisten autojen korvaajaa.
Minä en ole puhunut mistään ennätyksistä, vaan ihan normaalista ajosta. Normaalissa ajossa sä lataat sitä Teslaasi 1000 km matkalla muutamankin kerran pikalatausasemilla. Matkaa se hidastaa, jos tykkää vaipoista, muuten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jälleen kerran lässytystä siitä, miten sähköauto muka ei kelpaisi pitkän matkan ajoon, vaikka täällä on jo todella monta kertaa painotettu laskujen kera, että siihenkin se sopii aivan loistavasti. 1000 km reissu ei ole temppu eikä mikään, aivan yhtä nopeaa kuin polttomoottorillakin, mikäli ei vaipoista välitä.
Tuo ennätys tehtiin 40 km/h keskinopeudella, erikoisrenkailla ja ajamalla patterit ihan tyhjäksi, joka tuhoaa ne hyvin nopeasti.
Ylipäätään patteriauto on pelkkä lelu, eikä siitä tule koskaan nykyisten autojen korvaajaa.
Minä en ole puhunut mistään ennätyksistä, vaan ihan normaalista ajosta. Normaalissa ajossa sä lataat sitä Teslaasi 1000 km matkalla muutamankin kerran pikalatausasemilla. Matkaa se hidastaa, jos tykkää vaipoista, muuten ei.
Sitten pitäisi saada vielä noita pikalatausasemia hieman enemmän Suomen kamaralle. Tällä hetkellä niitä on viisi.
Jos olisi varaa laittaa 100k€ autoon, niin tokihan tuollaisella teslalla voisi ajella. Mutta kun ei ole, niin bensalla mennään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.
paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?
sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.
Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:
http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…
Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.
Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.
Ehkä vetyhörhöjen unissa, todellisuudessa energian hinta määrää mitä tehdään. Ennemmin vaikka biodieseliä tai etanolia, ehkä jotain levää kasvattamalla.
luuletko, että sähkön hinta laskee jos kysyntä nousee?
aurinko ja tuuli tuottavat vetyä rajattomasti, ja jos on varaa laittaa yli 10 miljardia euroa johonkin keskeneräiseen ydinvoimalapommiin, niin ei se vedyn tuottamisen infrakaan varmaan rahoitukseen kaatuisi jos tahtoa olisi.
tai öljyhampulla, joka olisi paras kasvi suomessa biodieselin valmistukseen.
Mitä? Aurinko- ja tuulivoimaa on kyllä saatavilla vedyn tuotantoon "rajattomasti", mutta kenelläkään ei ole rajattomasti rahaa sen ostamiseen.
aika paljon olisi saatu aurinko- ja tuulivoimaa vedyntuotantoon silläkin rahalla joka nyt on käytetty vielä keskeneräisen, huonosti rakennetun ja maailman ensimmäisen prototyyppi-ydinvoimalan valmistamiseen.
OL3 sähkömäärän tuottamiseksi tarvitaan Suomen oloissa 85 MILJOONAA aurinkopaneelia (teholtaan 300 W, kooltaan 1,6 neliötä, eli ei mitään pieniä edes nämä). Hintaa tulee 17 miljardia euroa pelkästään paneeleista, joskin vähän saanee alennusta tukusta. Toki ne kaipaavat kaverikseen invertteriä ja kaapelia ja asennuskehikoita ja asennusta yms, eli todellinen hinta mahdollisesti noin 30 miljardia euroa.
Muuttaessasi vedyksi tuon reilut 13 TWh, sulle jää käyttöön ehkä 2,6 TWh, joka ei riitä kuin puolen miljoonan vetyauton tarpeisiin. Ja sit vielä muistetaan, ettei se vety teleporttaa autosi tankkiin eikä edes huoltoasemalle, joissa ei ole vetytankkeja eikä vetytankkauspisteitä.
Ei puhuta auringosta nykymuodossaan ainakaan Suomessa, jookos?
Tuulivoimaloita olisit tarvinnut 1520 kappaletta jättimäisiä 5 MW laitoksina, jotta olisi saanut tuon saman sähkömäärän. Hintaa optimaaliolosuhteissa "vain" 11,4 miljardia. Toki säätövoima ja varavoima olisi pitänyt rakentaa näiden kanssa, pari miljardia varmaan riittäisi niihin, jos jotain fossiilista paskavoimaa halutaan. Ja toki muistetaan, että nämä tuulivoimalat pitää rakentaa kolmeen kertaan tällä vuosisadalla, koska ydinvoimalan suunniteltu käyttöikä on 60 vuotta, kun näiden on 20 vuotta. Ja sama muuten pätee aiemmin laskettuihin aurinkopaneeleihin.
Uusiutuvat eivät ole halpoja, edes verrattaessa jättimäisesti sählättyyn protoydinvoimalaan. Puhutaan minimissäänkin noin nelinkertaisesta hinnasta niiden kohdalla. Onnistuneen ydinvoimalaprojektin kohdalla voidaan puhua jo kymmenkertaisesta hintaerosta ajan kanssa, jopa useampi kymmenkertaisesta, jos katsotaan aurinkovoimaa.
Ja sit vielä jonkun mielestä tästä superkalliista sähköstä kannattaa tuhlata 80 % tekemällä siitä vetyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautosta ole pitkään aikaan polttomoottoriauton korvaajaksi, varsinkaan pitkien etäisyyksien ja kylmien talvien Suomessa.
Tämä asia ei muutu vihervinkumisella miksikään, ennenkuin akkutekniikassa/-tuotannossa keksitään jotakin mullistavaa.Biopolttoaineisiin ei panostettaisi nykyisellään, mikäli asiantuntijat oikeasti uskoisivat sähköauton tulevan lähivuosikymmeninä korvaamaan polttomoottorin OIKEASTI.
Voitko perustella, että mitä hemmetin väliä pitkillä etäisyyksillä on, kun sähköautolla ajaa 400 km tankillisella ja 15 minuutin latauksella saa 150 km lisämatkaa? Oletko sinä näitä vaippamiehiä, joilla on pakkomielle ajaa 1000 km housuun paskoen, koska pysähtyä ei voi?
Voitko kertoa, että miksi kylmyys on sähköautoille ongelma, kun se ei sitä näytä olevan reaalimaailmassa? Edelleenkin niissä akuissa on oma lämmitys ja kunnolliset eristeet, joten pakkanen ei niitä hetkauta.
Sinä et selkeästi ymmärrä autoista ja ajamisesta yhtään mitään. Tavallisenkin vanhan auton akku jähmii pakkasella, saati sellaisen jossa on niitä monta ja isoa sellaista.
Ja nykyisellä autolla pääsee yhdellä tankkauksella Stadista Ouluun, minkä paljon ajava jaksaa istua jopa putkeen ajamassa.
Jo ihan ympäryskunnista kaupunkiin töihin tuleva tarvitsee pitkät latausvälit ja alle 10 minuutin latausajan jos kotona ei voi tai ehdi ladata öisin. Minkä tiedät jos olet tankannut autoasi sateella tai pakkasella.
Arvaan, että sähköautot yleistyvät ensin kaupungeissa, joissa ne sopivat hyvin lyhyisiin ajoihin niille joilla on omat latauspisteet. Mutta kestää vielä kauan ennen kuin sähkis korvaa bensan ja dieselin pitkillä matkoilla ja paljon ajavilla.
Tavallisenkin vanhan auton akku ei ole sähköauton akku. Eivät ole lähimainkaan samaa tekniikkaa, toinen on säiden armoilla oleva pieni lyijyakku ja toinen on järjettömän kokoinen litiumpaketti, jossa on suojaukset ja jäähdytykset ja sensorit ja ties mitkä.
Näytä meille se tutkimus, jossa todetaan vaikkapa Teslan kärsivän kylmyydestä edes jossain määrin merkityksellisesti. Norjassahan niitä autoja riittää, eikä siellä mitään ongelmaa ole, joten mistä hatusta sä niitä revit?
Mistä "alle 10 minuutin latausajasta" sä edes puhut? Ihminen, joka ostaa sähköauton, myös pitää huolen siitä, että voi sitä jossain ladata. Useimmat lataavat kotonaan. Nykyään se ei varmaan monelle olisi mahdollista, koska sähköautoilu on vielä sen verran tuoretta. Toiset lataavat työpaikallaan. Joillekin varmaan riittää, että lataa Prismassa kerran viikossa. Varmasti on myös joku, joka lataa SuperCharger asemalla pelkästään silloin tällöin. Valtaosalle ihmisistä se lataaminen ei tule olemaan mikään ongelma.
Ja jälleen kerran lässytystä siitä, miten sähköauto muka ei kelpaisi pitkän matkan ajoon, vaikka täällä on jo todella monta kertaa painotettu laskujen kera, että siihenkin se sopii aivan loistavasti. 1000 km reissu ei ole temppu eikä mikään, aivan yhtä nopeaa kuin polttomoottorillakin, mikäli ei vaipoista välitä.
https://teslamotorsclub.com/tmc/threads/many-owners-with-umc-problems-i…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo 45 sivua häpeämätöntä ja osin puutaheinää-sähköautojen hehkutusta ja tarkoitus täyttyy: otsikko "Sähköautot ovat täysin ylivoimaisia blaablaa" pysyy ylhäällä ja aivopesee vihreeksi itsiään tuntevia sosiaalitarkkaajia ja kulttuurintuottajia.
Mikä ihme vaikeus on olla ymmärtämättä, että suurelle osalle ihmisiä sähköauto ei ole realistinen vaihtoehto vielä vuosikausiin?
kyllähän se polttomoottorikin vedyllä käy, ei tarvitse olla polttokenno.
Ai joo energia on niin halpaa, että siitä voi huoletta heittää sen 80% harakoille.
Eipä se ole hääppöinen ydinvoimalankaan hyötysuhde sähkön tuottamisen suhteen. Iso höyrykonehan se vain on.
Ei tarvitse ollakaan, se on silti riittävän halpaa.
Eli ydinvoimalan suhteen todella huono hyötysuhde ei enää haittaakaan.
Ydinvoima on myös vaarallisin energiatuotantomuoto. Päinvastoin kuin vaikkapa vedyn tuottaminen aurinko- ja tuulienergialla.
Ydinvoimalan hyötysuhde on yhdentekevää, koska ainoastaan lopputuotteen hinta ratkaisee. Sä ehkä ajattelet sitä 37 % hyötysuhdetta, mutta uraanistahan jää vielä 99 % energiasta käyttämättä, joten voitaisiin laskea ydinvoimalalle jopa alle 1 % hyötysuhde. Siltikään sillä ei ole mitään merkitystä, koska tuotetun sähkönhinta ratkaisee.
Sama pätee kaikkiin muihinkin voimalatyyppeihin, hyötysuhde on sinällään yhdentekevä, jos lopputuotteen hinta on edullinen. Sen sijaan vetytaloudessa hyötysuhde sähköstä vedyksi on elintärkeää, koska se sähkö on jo markkinahintaista ja kun sä siitä 80 % heität roskiin, niin maksat tällöin 5 kertaisesti verrattuna sähköä käyttävään vekottimeen. Jos konversion hyötysuhde olisi 100 %, niin mitään ongelmaa ei olisi, maksaisit saman rahan kuin sähköautoilija energiastasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jälleen kerran lässytystä siitä, miten sähköauto muka ei kelpaisi pitkän matkan ajoon, vaikka täällä on jo todella monta kertaa painotettu laskujen kera, että siihenkin se sopii aivan loistavasti. 1000 km reissu ei ole temppu eikä mikään, aivan yhtä nopeaa kuin polttomoottorillakin, mikäli ei vaipoista välitä.
Tuo ennätys tehtiin 40 km/h keskinopeudella, erikoisrenkailla ja ajamalla patterit ihan tyhjäksi, joka tuhoaa ne hyvin nopeasti.
Ylipäätään patteriauto on pelkkä lelu, eikä siitä tule koskaan nykyisten autojen korvaajaa.
Minä en ole puhunut mistään ennätyksistä, vaan ihan normaalista ajosta. Normaalissa ajossa sä lataat sitä Teslaasi 1000 km matkalla muutamankin kerran pikalatausasemilla. Matkaa se hidastaa, jos tykkää vaipoista, muuten ei.
Siellä teidän vihreässä mielikuvitusmaassa ajetaan jokaisella patteriautolla 1000 km kertalatauksella.
Meillä täällä reaalimaailmassa 1000 km yhdellä latauksella on maailmanennätys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin muuten siihen varmastikin pätee sama kuin Helsinkiin eli kadunvarsipysäköintiä lähinnä keskustassa, jossa on myös vähiten autoja asukasmäärään nähden ja keskustan ulkopuolella valtaosalla ne tolppapaikat taloyhtiön pihassa tai hallissa.
Silti, jos kertarysäyksellä puoletkin henkilöautoista muutettaisiin sähköautoiksi, olisimme pississä. Hesarissahan oli juttu, kuinka kätevästi voi reissata, kun lataa auton lounaan aikana. Entäpä, jos sitä latausta odottaakin 50 autoa? Täysin mahdollista, kun autoja joutuu lataamaan tiuhaan nykyteknologialla. Odotanpa puoli päivää, että pääsen jatkamaan matkaa.
Ei ole vielä kukaan onnistunut perustelemaan, miksi niitä olisi siellä 50 odottamassa. Paitsi jos sähkö on alennuksessa tai asemalla jaetaan ilmaisia ämpäreitä.
Kertarysäyksellä nyt ei mitään kuitenkaan tapahdu, joten ihan turhaa tuollaisia olkinukkeja piestä muutenkaan. Autokannan vaihtumisnopeuden ja teknologian tason huomioon ottaen ja jos nyt päästään hyvään vauhtiin pikkuhiljaa, niin kuin näyttää, niin polttomoottoreita näkyy tien päällä henkilöautoissakin säännöllisesti vielä parikymmentä vuotta, sen jälkeen ne alkavat olla museokamaa. Nyt ollaan vasta murroksen kynnyksellä. 5 vuotta ja sähkömoottoritekniikka alkaa olla niin selkeästi ylivertaista polttomoottoreihin nähden, että alkaa tosissaan tapahtua.
Infraa rakennellaan tietysti vähän etupainotteisesti jotta saadaan homma käyntiin. Parin seuraavan vuoden budjettiin on esim varattu muutama kymmenen miljoonaa ~1000 uuden latauspisteen rakentamiseen eli sieltä se infrakin on kokoajan tulossa ja sähköön siirtyminen siten helpottuu.
laitatko sen linkin missä kerrotaan mikä on vedyn hyötysuhde polttomoottorissa?
ei siis polttokennossa.
Etsi itse, kun vedystä höpötät. Minä en ole vedystä puhunut halaistua sanaa.
Sinähän se niitä hyötysuhteita lähdit aiemmin kovin esittelemään, ja nyt et sitten kykene esittelemään vedyn hyötysuhdetta polttomoottorissa, joka on aivan varmasti nestekaasun luokkaa.
Ja nestekaasuahan käytetään nykyisin polttoaineenakin polttomoottorissa. Esittelit siis aivan tarkoituksella vedyn huonoa hyötysuhdetta polttokennossa, ikäänkuin se olisi ainoa käyttötapa.
Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta tällä palstalla käy muitakin kuin me kaksi. Minä en ole puhunut vedyn hyötysuhteista yhtään mitään.
Joku kuitenkin aiemmin kirjoitti aiheesta hyvin tarkoitushakuisesti, ikäänkuin vedyn käyttö polttokennossa olisi ainoa tapa sitä käyttää.
Polttokennon hyötysuhde on 50 %, joten miksi sitä käytettäisiin yhtään missään muussa? Polttomoottorihan on tuota huonompi. Vedyn ongelma on sen koko tuotanto+jakelu, eikä pelkästään itse auton hyötysuhde. Elektrolyysi, komperssio/nesteytys, jakelu, yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja jälleen kerran lässytystä siitä, miten sähköauto muka ei kelpaisi pitkän matkan ajoon, vaikka täällä on jo todella monta kertaa painotettu laskujen kera, että siihenkin se sopii aivan loistavasti. 1000 km reissu ei ole temppu eikä mikään, aivan yhtä nopeaa kuin polttomoottorillakin, mikäli ei vaipoista välitä.
Tuo ennätys tehtiin 40 km/h keskinopeudella, erikoisrenkailla ja ajamalla patterit ihan tyhjäksi, joka tuhoaa ne hyvin nopeasti.
Ylipäätään patteriauto on pelkkä lelu, eikä siitä tule koskaan nykyisten autojen korvaajaa.
Minä en ole puhunut mistään ennätyksistä, vaan ihan normaalista ajosta. Normaalissa ajossa sä lataat sitä Teslaasi 1000 km matkalla muutamankin kerran pikalatausasemilla. Matkaa se hidastaa, jos tykkää vaipoista, muuten ei.
Siellä teidän vihreässä mielikuvitusmaassa ajetaan jokaisella patteriautolla 1000 km kertalatauksella.
Meillä täällä reaalimaailmassa 1000 km yhdellä latauksella on maailmanennätys.
Opetteles kuule lukemaan jo. MISSÄ mä olen puhunut mitään kertalatauksesta? On se nyt ihme kun ei yksinkertainen asia mene jakeluun. Sähköautolla sä ajat 1000 km lataamalla sitä siinä välissä, ja ne lataustauot ovat tyyliin 15 minuuttia per 150 km. Onko liian vaikeaa matematiikkaa? Ihmisillä kun on tapana pysähdellä 1000 km reissuilla useasti muutenkin, jolloin tämä ei ole mikään ongelma muille kuin vaippamiehille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sähköautosta ole pitkään aikaan polttomoottoriauton korvaajaksi, varsinkaan pitkien etäisyyksien ja kylmien talvien Suomessa.
Tämä asia ei muutu vihervinkumisella miksikään, ennenkuin akkutekniikassa/-tuotannossa keksitään jotakin mullistavaa.Biopolttoaineisiin ei panostettaisi nykyisellään, mikäli asiantuntijat oikeasti uskoisivat sähköauton tulevan lähivuosikymmeninä korvaamaan polttomoottorin OIKEASTI.
Voitko perustella, että mitä hemmetin väliä pitkillä etäisyyksillä on, kun sähköautolla ajaa 400 km tankillisella ja 15 minuutin latauksella saa 150 km lisämatkaa? Oletko sinä näitä vaippamiehiä, joilla on pakkomielle ajaa 1000 km housuun paskoen, koska pysähtyä ei voi?
Voitko kertoa, että miksi kylmyys on sähköautoille ongelma, kun se ei sitä näytä olevan reaalimaailmassa? Edelleenkin niissä akuissa on oma lämmitys ja kunnolliset eristeet, joten pakkanen ei niitä hetkauta.
Sinä et selkeästi ymmärrä autoista ja ajamisesta yhtään mitään. Tavallisenkin vanhan auton akku jähmii pakkasella, saati sellaisen jossa on niitä monta ja isoa sellaista.
Ja nykyisellä autolla pääsee yhdellä tankkauksella Stadista Ouluun, minkä paljon ajava jaksaa istua jopa putkeen ajamassa.
Jo ihan ympäryskunnista kaupunkiin töihin tuleva tarvitsee pitkät latausvälit ja alle 10 minuutin latausajan jos kotona ei voi tai ehdi ladata öisin. Minkä tiedät jos olet tankannut autoasi sateella tai pakkasella.
Arvaan, että sähköautot yleistyvät ensin kaupungeissa, joissa ne sopivat hyvin lyhyisiin ajoihin niille joilla on omat latauspisteet. Mutta kestää vielä kauan ennen kuin sähkis korvaa bensan ja dieselin pitkillä matkoilla ja paljon ajavilla.
Tavallisenkin vanhan auton akku ei ole sähköauton akku. Eivät ole lähimainkaan samaa tekniikkaa, toinen on säiden armoilla oleva pieni lyijyakku ja toinen on järjettömän kokoinen litiumpaketti, jossa on suojaukset ja jäähdytykset ja sensorit ja ties mitkä.
Näytä meille se tutkimus, jossa todetaan vaikkapa Teslan kärsivän kylmyydestä edes jossain määrin merkityksellisesti. Norjassahan niitä autoja riittää, eikä siellä mitään ongelmaa ole, joten mistä hatusta sä niitä revit?
Mistä "alle 10 minuutin latausajasta" sä edes puhut? Ihminen, joka ostaa sähköauton, myös pitää huolen siitä, että voi sitä jossain ladata. Useimmat lataavat kotonaan. Nykyään se ei varmaan monelle olisi mahdollista, koska sähköautoilu on vielä sen verran tuoretta. Toiset lataavat työpaikallaan. Joillekin varmaan riittää, että lataa Prismassa kerran viikossa. Varmasti on myös joku, joka lataa SuperCharger asemalla pelkästään silloin tällöin. Valtaosalle ihmisistä se lataaminen ei tule olemaan mikään ongelma.
Ja jälleen kerran lässytystä siitä, miten sähköauto muka ei kelpaisi pitkän matkan ajoon, vaikka täällä on jo todella monta kertaa painotettu laskujen kera, että siihenkin se sopii aivan loistavasti. 1000 km reissu ei ole temppu eikä mikään, aivan yhtä nopeaa kuin polttomoottorillakin, mikäli ei vaipoista välitä.
https://teslamotorsclub.com/tmc/threads/many-owners-with-umc-problems-i…
Se viallinen UMC on jo päivitetty toimivaan versioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.
paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?
sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.
Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:
http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…
Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.
Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.
Ehkä vetyhörhöjen unissa, todellisuudessa energian hinta määrää mitä tehdään. Ennemmin vaikka biodieseliä tai etanolia, ehkä jotain levää kasvattamalla.
luuletko, että sähkön hinta laskee jos kysyntä nousee?
aurinko ja tuuli tuottavat vetyä rajattomasti, ja jos on varaa laittaa yli 10 miljardia euroa johonkin keskeneräiseen ydinvoimalapommiin, niin ei se vedyn tuottamisen infrakaan varmaan rahoitukseen kaatuisi jos tahtoa olisi.
tai öljyhampulla, joka olisi paras kasvi suomessa biodieselin valmistukseen.
Mitä? Aurinko- ja tuulivoimaa on kyllä saatavilla vedyn tuotantoon "rajattomasti", mutta kenelläkään ei ole rajattomasti rahaa sen ostamiseen.
Palsta vihreän perus vastaushan tähän on, että jatkossa robotit tekevät kaiken kaikille ilmaiseksi ja kaikilla on varaa kaikkeen.
Mä olen se heppu, joka aina puhuu siitä, että jatkossa robotit tekevät kaiken ilmaiseksi. Mutta mä en ole vihreä, vaan antivihreä. Vihreys pitäisi kieltää lailla ja suosia järkivihreyttä.
Ja kyllä, robotit tulevat tekemään kaiken ilmaiseksi, jolloin tämäkin ongelma poistuu. Mutta niinpä poistuu jokainen muukin ongelma koko maailmasta, joten ei meidän tarvitse keskustella siitä, mitä teknologiaa tullaan automaation jälkeen käyttämään, koska se on kohtuullisen yhdentekevää.
Tässä ennen automaation suurta päivää täytyy kuitenkin vielä tehdä asiat ihmistyön ehdoilla, eikä aurinkoenergia taikka vety nykymuodossaan ole ratkaisu paljoa mihinkään, ei varsinkaan autoiluun. 10 vuoden päästä sekin toki voi olla, eikä siihen välttämättä kovin kummoista automaatiota vaadita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sähköautojen "ylivoima" käyttökustannusten suhteen perustuu täysin verotukseen. Jos kaikilla olisi sähköautot, ne polttoaineella kulkevien autojen tuottamat veromiljardit olisi pakko repiä jostain muusta, joten sähköauton "ylivoima" katoaisi kuin pieru Saharaan.
Eipäs valehdella siellä.
Bensan veroton hinta on noin 45 senttiä pumpulla (sis. huoltoaseman ja logistiikan). Sähkön veroton hinta on noin 6,6 senttiä/kWh töpselissä (sis. siirron).
Tesla Model S kuluttaa noin 0,20 kWh/km eli 20 kWh/100km eli 1,32 €/100km.
Vastaavan kokoinen bensa-auto, vaikkapa Audi A4, kuluttaa tosielämässä 7,5 l/100km - 10 l/100km:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yritysautojen-kulutustilasto-tama-on…
Eli 3,38 €/100km - 4,50 €/100km, joka on vähimmilläänkin 2,5 kertaa kalliimpaa kuin sähköautoilu, ja pahimmillaan 3,4 kertaa kalliimpaa.
Kauppalehden vertailun vähiten valehteleva auto Toyota Avensis (diesel) saattaa päästä tuon taulukon perusteella 2,34 - 3,24 €/100km kustannuksiin, joka on sekin vielä noin tuplasti kalliimpaa.
Sitten vielä muistetaan, että öljy tulee pääosin Venäjältä, sähköä voidaan tehdä Suomessakin. Öljy tekee miljardikaupalla hallaa koko yhteiskunnalle kauppataseen kautta.
Verotusihmettely ei näitä reaalimaailman tosiasioita muuta miksikään.
Vierailija kirjoitti:
Ydinvoima on myös vaarallisin energiatuotantomuoto. Päinvastoin kuin vaikkapa vedyn tuottaminen aurinko- ja tuulienergialla.
Millähän logiikalla? Ydinvoima tappaa vähemmän ihmisiä kuin vesivoima ja tuulivoima per wattitunti.
https://www.nextbigfuture.com/2011/03/deaths-per-twh-by-energy-source.h…
Ei ydinvoima muutu vaaralliseksi sillä, että viherpipertäjät pelottelevat propagandallaan ja että sua pelottaa atomit ja säteily. Tosielämän kuolemantapaukset asian ratkaisevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ydinvoima on myös vaarallisin energiatuotantomuoto. Päinvastoin kuin vaikkapa vedyn tuottaminen aurinko- ja tuulienergialla.
Millähän logiikalla? Ydinvoima tappaa vähemmän ihmisiä kuin vesivoima ja tuulivoima per wattitunti.
https://www.nextbigfuture.com/2011/03/deaths-per-twh-by-energy-source.h…
Ei ydinvoima muutu vaaralliseksi sillä, että viherpipertäjät pelottelevat propagandallaan ja että sua pelottaa atomit ja säteily. Tosielämän kuolemantapaukset asian ratkaisevat.
Vierailija kirjoitti:
Prööt sanoi aivopieru kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prööt sanoi aivopieru kirjoitti:
Sähköautot ovat ihan kivoja, mutta kelpaavat lähinnä perheen toiseksi autoksi ihmisille, jotka asuvat paikassa missä on latausmahdollisuus. Suomi on pullollaan taloyhtiöitä, joissa ei ole edes yhtä parkkiruutua per asunto. Saati sitten tolppapaikkaa.
Ajomatkakaan ei tahdo riittää. Ei tarvitse haaveilla lähdöstä hiihtolomareissulle lappiin. Tai pääseehän sinne, mutta joutuu yöpymään vähintään pari kertaa matkalla kun pirssi on latauksessa. Perille päästyä voikin sitten lähteä saman tien paluumatkalle.
Useimpiin sähkövehkeisiin ei saa edes vetokoukkua.
Eli pitäisi olla sähköauto työmatkojen sahaamiseen ja pidemmille reissuille sitten toinen luotettava pirssi. Ikävä kyllä sähköauto on hankintahinnaltaan niin kallis, että pienemmät käyttökustannukset eivät ihan äkkiä maksa itseään takaisin.
Vielä on aika paljon kehitystyötä edessä ennen kuin sähköautosta on todelliseksi polttomoottoriauton korvaajaksi.
Lopeta se valehtelu. Tässäkin ketjussa on jo esitetty laskelmat siitä, mitä sähköautolla Helsingistä Lappiin tarvitaan, eikä siihen sisälly ainuttakaan yöpymistä. Ole hyvä ja mene takaisin peruskouluun matematiikkaa opettelemaan.
SuperChargerilla lataa parhaimmillaan 150 km ajomatkaa vartissa. Tällöin 1000 km reissuunkin vaaditaan 4 kappaletta 15 min lataustaukoja tai 2 kappaletta 30 min lataustaukoja, jos tankissa on 400 km valmiina. Aika kaukana ollaan mistään sähköautokammoisten yön yli latauksista.
Joopajoo. Alkaa argumentointi mennä henkilöön kohdistuvaksi.
Kerro nyt vielä monessako nyt myytävässä sähköautomallissa on tuo 400km ajomatka talvella lumisissa olosuhteissa kun katolla on suksiboksi ja auto on muuten täyteen lastattu? Päteekö vielä kun ajetaan moottoritienopeuksia? Monessako mallissa on pikalatausmahdollisuus niillä harvoilla suomesta löytyvillä pikalatausasemilla? Paljonko sellainen maksaa? (BTW, suomen myydyin automalli on Skoda Octavia. Hinnat alkaen noin 22k€.)
Ylläri, että menee henkilöön kohdistuvaksi, kun tökerösti vain valehdellaan ja jatketaan valehtelua, vaikka jo moneen kertaan on ketjussa osoitettu puheet paskapuheeksi.
Tesloista puhutaan, kun puhutaan 400 km. Tesla 100D mallissa on 540 km EPA-kantamaa. Talvella se ei ole noin paljoa ja huonoimmillaan se kantama voi puolittua, jos aivan kaikki on huonosti (kylmä, tie täynnä lunta, painoa mukana, jne). Tesloista tuo toinenkin heppu varmasti puhuu, koska puhuu kalliista hankintakustannuksista. (Joku 35 000 euron Leaf kun ei olisi kallis hankintakustannuksiltaan, sehän on lähes sama raha kuin keskimääräinen uuden auton ostohinta Suomessa ja se on about yhtä edullinen ostos kuin 15 000 euron polttomoottoriauto, jos ajaa vaikka 20 tkm vuosittain, koska sähkö on niin paljon halvempaa).
Ja kyllä, se 400 km pätee moottoritienopeuksilla, lämmitys päällä ja talvella. Ja kyllä, se tippuu tietenkin sitä mukaan kun painoa lisää ja mitä paskemmat lumiolosuhteet, mutta se ei todellakaan tipu niin merkityksellisesti, että aletaan edes etäisesti puhumaan mistään motelleista. Jos nyt ajatellaan, että se maksimissaan tuplaisi kulutuksen 0,2 kWh:sta 0,4 kWh:oon, niin sitten pitää latailla akku täyteen lähdettäessä ja pitää 10 kappaletta vartin taukoja 1000 km reissulla (tai 5 kpl 30 min, jne). Todennäköisimmin tilanne ei kuitenkaan ole noin synkkä, vaan vähempi määrä riittää hyvin.
Vain valehdellaan ja jatketaan valehtelua? Tuo oli ensimmäinen tähän keskusteluun kirjoittamani viesti, joka perustui siihen mitä sähköautot ovat NYT eivätkä kymmenen vuoden kuluttua. Ainoa jolla tuo 1000km reissu onnistuisi nyt edes jossain määrin sujuvasti on tolkuttoman kallis Tesla joka on hintansa vuoksi useimpien ulottumattomissa ja silläkin vain jos reitti kulkee niiden muutaman hassun pikalatausaseman kautta hyväksyen sen että lataustaukoja tulee 2,5h. Ja ne latausasemat määrittelevät sen milloin ja missä sinun on pidettävä tauko, ei oma vireystila, rakon täyttöaste tai se missä haluaisit syödä.
Ei kiitos. Vaikka minulla olisi Model S, vuokraisin tuota 1000km reissua varten polttomoottoriauton.
Suomalaiset ajavat keskimäärin 16000km vuodessa. 7 litraa ysivitosta sataselle ja vuotuinen polttoainekulu on noin 1600. Eli mainitsemasi 15t auton vs. 35t Leafin hintaeron kuolettamiseen menisi 12,5 vuotta. 20t ajokilometreilläkin melkein 10v. Jos ostat sen 15 tonnin auton ja sijoitat Leafista säästyneet 20t maltillisella 4% tuotolla, nettoat sen kymmenen vuoden aikana sijoitustuottoina kymppitonnin.
Sitten menet vaihtamaan autoa ja huomaat että kummankin auton arvo on puolittunut. Halvemman auton ostaja menetti 7500, Leafin hankkinut kymppitonnin enemmän. Leafin ostaja on kyllä säästänyt huoltokuluissa, mutta akku on tuossa vaiheessa entinen. Yhden esimerkin mukaan kapasiteetti oli alentunut puoleen 150tkm kohdalla. Ja uusi akku maksaa kuutisen tonnia. Ei tullut lopulta säästöa siinäkään.
Toki eri autojen jälleenmyyntiarvoja ja uuden akun hintaa 10v kuluttua on mahdotonta arvioida tarkasti koska niihin vaikuttaa moni asia, mutta pikaisen laskelman valossa sähköautoa ei kannata hommata halpojen kilometrien vuoksi. Ne löytyvät muista vaihtoehdoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaatko muuten sanoa, miksi Toyota on yllättäin kääntänyt kelkkansa ja vetykehitys on nyt säästöliekillä ja sen sijaan uutisoidaan mm. Toyotan solid state akkututkimuksesta ym sähköautojen kehityksestä?
Asiakkailta kannattaa ns. lypsää rahaa sähköautobuumin varjolla.
Eipä ne ole sähköautojen ajomatkat kauheasti kasvaneet kuitenkaan. Mitä isompi akku, sen pidemmälle pääsee, ja mitä enemmän akkuja tehdään, sen nopeammin raaka-aineet loppuvat niiden tuottamiseen.
Unohdit kertoa sen olennaisen asian, että montako kvadriljoonaa sähköautoa tarvitaan, ennen kuin raaka-aineet loppuvat.
Raaka-aineilla ei ole tapana loppua. Käytännössä ikinä. Planeetalla kun on aika valtavasti resursseja, vaikkei sitä helpolla moni tajuakaan. Kustannuskysymys se pelkästään on, milloin raaka-aine on liian kallista käytettäväksi. Saatavuuskysymys se ei ole vielä pitkään aikaan, vasta joskus sitten kun automaatio tekee kaikesta ilmaista. Kun puhutaan reserveistä, tarkoitetaan taloudellisesti kannattavia varantoja. Taloudellinen kannattavuus on kuitenkin dynaaminen käsite, teknologian kehittyessä reservien määrä kasvaa, koska hankalammat esiintymät muuttuvatkin käytettäviksi. Samoin dynaamisuutta on hinnassa, jos hinta saa vaikka tuplaantua, niin reservien määrä voikin moninkertaistua.
Litiumia on USGS:n tietojen (2017) perusteella 14 miljoonaa tonnia reservinä (tunnetut varannot) ja 40 miljoonaa tonnia resurssina (kaikki oletetut varannot). Jos maailma tarvitsee 10 miljardia Tesla 100D sähköautoa, joissa on jokaisessa 100 kWh akku, jollainen vaatii 15 kiloa litiumia, niin litiumin tarve on olisi 150 miljoonaa tonnia, joka on yli 10 kertaa reservien määrä. Kuulostaa katastrofilta? Varmasti. Vaan sitten kun muistetaan, että tuon 15 kilon litiumin hinta on 180 $ (150 €), niin tajutaan, että ongelma voi hyvinkin helpottua esim. litiumin hinnan tuplaantumisella, jolloin reservejä löytyykin ihan eri tahtiin. Jopa litiumin hinnan kymmenkertaistuminen olisi vielä ihan OK.
Tämän lisäksi pitää muistaa, että uusia varantoja löytyy ajan kanssa lisää. Esimerkiksi vuonna 1970 kuparin reservi oli 280 mrd tonnia. Tuosta lähtien sitä on kuitenkin kaivettu jo 400 mrd tonnia, eikä se loppunutkaan mihinkään. Reservin kokokaan ei suinkaan painunut nollaan, vaan se päinvastoin kasvoi 690 mrd tonniin. Eli jostain löytyi 810 mrd tonnia lisää kuparia vajaan 50 vuoden aikana. Tämä ei ollut mikään poikkeus, vaan ennemminkin sääntö, joten sama voi hyvin käydä litiumille.
Samoin on olennaista muistaa, että litiumin määrää akustossa voidaan tarvittaessa korvata muilla metalleilla. NiMH akkujenkin käyttö on sekin ihan realistista sähköautoissa. Tai jokin aivan uusi akkutyyppi. Samoin voidaan miettiä superpienten akkujen käyttöä autoissa joskus tulevaisuudessa, jos maanteiden alle rakennetaan induktiolataajia tai siirretään mikroaalloilla sähköä langattomasti. Tai joku keksii kompaktin turvallisen ydinpariston.
Automaatiota ei varsinkaan pidä unohtaa, sillä työn kustannuksen painuessa kohti nollaa, voi litiumia alkaa vaikka erottamaan merivedestä, jossa sitä on 0,1 ppm, eli 10 miljoonassa litrassa on kilo litiumia. Merivettä puolestaan on yli tuhat miljardia miljardia litraa. Litiumia löytynee merivedestä noin 126 000 miljardia kiloa eli 1120 Teslallista jokaista ihmistä kohden. Mutta eiköhän litium maaperästä silti oteta, jossa sitä on vieläkin enemmän.
Eipä tule koko kansan autoja noista.
Käytetyn bensa/diesel auton saa 100-2000€ helposti ja ajamaan.
Jos käytetty toimiva sähköauto maksaisi 100-2000€, on se joku täysi susi joka ei ole uutenakaan kulkenut yli 100km latauksella, tai parempi malli ilman akkuja.
Eli tilanne on vähän kuin se, että bensa-autoon pitäisi ostaa uudenkarhea moottori.
Joten, rikkaat noilla voi ajella. Vaan tuskin tippuu teslan kilometreihin pystyvien hinnat alle 10-20k euroon uutena ihan hetkeen.
Toki ottaisin Teslan vaikka heti, ja ei haittaisi latailla kun harvoin yli 200km yhteen suuntaan ajan.
Vaan eipä ole 50 000 - 200 000 euroa, pitäisi olla vähintään miljoonan tulot että voisi edes harkita noita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sadat miljoonat on pikkurahoja kun puhutaan näin merkittävästä infrastruktuurin muutoksesta. Pitkällä aikavälillä se voi silti olla kannattavampaa kuin vanhanaikaisessa teknologiassa kynsin hampain pysyminen.
Vanhanaikaisessa teknologiassa, kuten vaikkapa sähköautoissa, joiden kehitys on kuitenkin polkenut paikallaan koko ajan, eikä se vastaus kysymykseen ole vieläkään omakotitalojen hintaiset lelut miljonääreille.
Vedyn jakamiseen on jo infrakin valmiina.
Tirsk. Edes vedyn jakamiseen ei ole infraa valmiina eikä varsinkaan siihen koko tuotantoketjuun että se vety saadaan asemalle tankattavaksi. Ei siinä mittakaavassa mitä vetyyn siirtymiseen vaadittaisiin, ei edes samassa kertaluokassa.
Olet siis sitä mieltä, että vaikkapa Voikosken ammattilaiset ovat väärässä? Ja Toyota, joka tekee polttokennoautoja ja joiden polttoaineelle (eli vedylle) on olemassa jo jakeluasemia.
Olet valmis laittamaan satoja miljoonia euroja katujen rikkirepimiseen ja sähköjohtojen asentamiseen sähköautoja varten, kun jo olemassa oleva ja valmis tekniikka vedyn käyttöön on sinulle ongelma.
Suomi on täynnä huoltoasemia, jotka voidaan varustaa myös vetysäiliöillä.
Infra valmiina ei ole sama asia kuin että teknologia sen toteuttamiseen (mahdollisesti) on olemassa. Huoltoasemat on pisara meressä kokonaiskustannuksista.
Olet siis edelleen sitä mieltä, että vaikkapa Voikosken ammattilaiset ovat väärässä? Ja Toyota, joka tekee polttokennoautoja ja joiden polttoaineelle (eli vedylle) on olemassa jo jakeluasemia.
Ei kun minä olen sitä mieltä että sinä et ymmärrä höykäsen pöläystä siitä mitä Voikosken ammattilaiset sanoo.
Sähkön etu on siinä, että infra on pitkälti jo olemassa (voimalat, siirtoverkot) riittävässä mittakaavassa. Vedylle infraa ei ole, ei vaikka kuinka jankkaisit. Japanissa ollaan pisimmällä ja Toyotalla on kourallinen vetyasemia Kaliforniassa, mutta siitä on vielä todella pitkä (ja kallis) matka siihen, että infra olisi samalla tasolla kuin sähkönjakelu ja -tuotanto jo nyt on.
Lisäksi vedyn valmistuksessa, varastoinnissa ja kuljetuksessa tapahtuvat energiahäviöt ovat niin suuret, että vety on lähtökohtaisestikin jo suoraan sähköön nähdeen energiataloudellisesti pitkällä takamatkalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadunvarsille on mahdollista vetää sähköt.
paljonko maksaa tampereen katujen sähköistys sähköunelmaasi varten?
sähköautot ovat täysin turha välivaihe ja vetytalouteen siirtymisen tiellä.
Vetytalouteen ei tulla ikinä siirtymään, koska hyötysuhde. Katso kuvaa ja totea tämä itsekin:
http://www.energypost.eu/wp-content/uploads/2015/10/Hydrogen-vs-EV-redl…
Ei niin mitään järkeä vetytaloudessa, ellei sähköstä tule ilmaista, eikä välttämättä silloinkaan. Surkean hyötysuhteen lisäksi infra on perkeleen kallista vedyn suhteen.
Auringon ja tuulen avulla saa tuotettua niin paljon vetyä, että hyötysuhteen heikkous suoraan sähköön verrattuna ei ole ongelma. Eikä tule jätettä akkujen ja muun muodossa. Eikä tarvitse kaivaa kaapeleita, koska jakelujärjestelmä on jo olemassa. 90 prosentille riittäisi hyvin pieni vetyauto.
Hamsteripyörälläkin sä saat tuotettua niin paljon vetyä, että hirvittää. Mikset sitä siis ehdota? Koska hyötysuhde. Ja sama pätee vetyyn. Kun vetytaloudessa 100 kWh energiapanostuksesta jää jäljelle vain 19-23 kWh, niin se on jo todella surkeaa. Megawattitunti Nordpoolissa maksaa noin 35 euroa ja tuollaisen vetykonversion jälkeen sä maksat siitä 152-184 euroa.
Siinä missä 2 miljoonalle sähköautolle tarvitaan 10 TWh sähköä, 2 miljoonalle vetyautolle tarvitset 50 TWh sähköä. Koko Suomen sähkönkulutus on 85 TWh. Tuossa on niin järjetön ero, ettei vetyautoilussa ole mitään järkeä. Hukkaan heitettäisiin vuosittain 1,4 miljardia euroa rahaa pelkästään Suomessa (ja tästäkin puuttuu osa liikenteestä, raskaliikenne yms).
Saksassa on rakennettu jo pitkään vetyinfraa ja tarkoitus on, että vuonna 2030 vedyn jakelu on yhtä yleistä kuin bensiinin ja dieselin on nyt. Saksa panostaa enemmän vetyyn kuin sähköön, mikä onkin järkevää.
Miksi koko ajan esittelet tuota polttokennon hyötysuhdetta, kun hyötysuhde polttomoottorissa on paljon parempi?
Ylläri, että menee henkilöön kohdistuvaksi, kun tökerösti vain valehdellaan ja jatketaan valehtelua, vaikka jo moneen kertaan on ketjussa osoitettu puheet paskapuheeksi.
Tesloista puhutaan, kun puhutaan 400 km. Tesla 100D mallissa on 540 km EPA-kantamaa. Talvella se ei ole noin paljoa ja huonoimmillaan se kantama voi puolittua, jos aivan kaikki on huonosti (kylmä, tie täynnä lunta, painoa mukana, jne). Tesloista tuo toinenkin heppu varmasti puhuu, koska puhuu kalliista hankintakustannuksista. (Joku 35 000 euron Leaf kun ei olisi kallis hankintakustannuksiltaan, sehän on lähes sama raha kuin keskimääräinen uuden auton ostohinta Suomessa ja se on about yhtä edullinen ostos kuin 15 000 euron polttomoottoriauto, jos ajaa vaikka 20 tkm vuosittain, koska sähkö on niin paljon halvempaa).
Ja kyllä, se 400 km pätee moottoritienopeuksilla, lämmitys päällä ja talvella. Ja kyllä, se tippuu tietenkin sitä mukaan kun painoa lisää ja mitä paskemmat lumiolosuhteet, mutta se ei todellakaan tipu niin merkityksellisesti, että aletaan edes etäisesti puhumaan mistään motelleista. Jos nyt ajatellaan, että se maksimissaan tuplaisi kulutuksen 0,2 kWh:sta 0,4 kWh:oon, niin sitten pitää latailla akku täyteen lähdettäessä ja pitää 10 kappaletta vartin taukoja 1000 km reissulla (tai 5 kpl 30 min, jne). Todennäköisimmin tilanne ei kuitenkaan ole noin synkkä, vaan vähempi määrä riittää hyvin.