Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulsteri = talvitakki
Ennen ostettiin kevätulsteri, eli vuoriton ohutvillainen takki. Miehillä oli berberi eli beesin värinen popliinitakki. Kalossit laitettiin loskakelillä parempien kenkien päälle.
"Suuren sodan" eli Ensimmäisen maailmansodan aikana Englanti varusti joukkojaan kyllästetystä gabardiinikankaasta valmistetuilla sadetakeilla, joita alettiin kutsua nimellä "trench coat" - siis juoksuhautatakki.
Kun sota oli viimein saatu sodittua loppuun, pääsivät miehet rintamalta kotiinsa valtion vaatteissa, sillä eihän heillä sotavuosien jälkeen muutakaan ollut. Näin Trench coatteja alkoi näkyä katukuvassa ja samaan aikaan markkinoille tuli suuret määrät ylijäämätakkeja. Englannin tuulisessa, kosteassa ja sateisessa ilmastossa kansalaiset huomasivat ko. varusesineen edut ja siitä tuli hyvin suosittu. Luonnollisesti siis sitä alettiin sodan jälkeen valmistaa myös siviilimarkkinoille.
Tuon takin tunnetuimmat valmistajat olivat Aquascutum ( lat. "aqua" = "vesi" ja "scutum" = "kilpi" ) sekä Burberry. Suomessa Burberrystä tuli sitten tuttu "perperi". Värinä on usein edelleen Englannin asevoimien tuolloin käyttämä "khaki" ( pashtua: "Pöly", siis pölyn värinen ).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rutto" on aikoinaan ollut adjektiivi ja tarkoittanut nopeaa; epidemia kun levisi aikoinaan kuin kulovalkea.
Monikohan tietää, mikä on kulovalkea :) Aika monessa sananparressa on tällaisia vanhoja sanoja, joiden merkitystä ei tule ajatelleeksikaan.
Tuli
= panu!
Vierailija kirjoitti:
Soikko = saavin tapainen astia
Joo, mutta soikea! Yleensä käytetään pyykkäystarkoituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Näkki = vedessä elävä taruolento
Miten niin Näkki on taruolento?!?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Olehan koreasti" = Käyttäydy hyvin.
Ruotu
Manttaali
Syytinki
Sapiska
Parras
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahde on tuttu sana sukunimenäkin yhä, mutta sen merkitys mäki lienee oudompi.
"Ahde" on "ylämäki"!
Siinä ahdistaa niin hevosta rattaiden edessä kuin jalkamiestäkin. Autoilijaa ei niinkään.
Toukomettinen. Ei tarkoita mehiläistä vaan sepelkyyhkyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Räknätä = laskea (numeraalisesti)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulsteri = talvitakki
Ennen ostettiin kevätulsteri, eli vuoriton ohutvillainen takki. Miehillä oli berberi eli beesin värinen popliinitakki. Kalossit laitettiin loskakelillä parempien kenkien päälle.
Oikeita kalosseja näkee nykyään hyvin harvoin, mutta venäläinen kutsuu kotimaassaan valmistettua preservatiivia joskus sanalla "galosh" - "kalossi", siis.
Viittaa ehkä tuolla kumin laatuun, sen paksuuteen tai muuten tuntumaan. En tunne asiaa henkilökohtaisesti tarkemmin, tarttui vain korvaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsin monia murresanoja täällä mainittu. Oikeat kirjakielen sanat voi tarkastaa vaikka Kielitoimiston sanakirjasta. Lisäksi samalla murresanalla voi olla eri puolilla suomea eri merkitys, esim. "itikka" on osassa Suomea hyttynen ja osassa Suomea nauta. "Ohimo" tarkoittaa osassa Suomea nivusta ja osassa taas tuota otsan etuosan sivua, mutta se nivusta tarkoittava ohimo on murretta kun taas oikea kirjakielen ohimo on päässä.
Oikeita kirjakielen sanoja joiden merkitystä moni ei enää tiedä ovat esim. "ajos", "äkämä", "seimi", "kätkyt". Samaten moni ei tiedä mitä tarkoittaa imbesilli tai debiili, eikä monilla ole tarkkaa tietoa siitäkään mitä idiootti oikeasti tarkoittaa. Tosin näiden sanojen käyttöä ei enää suositella, koska nämä sanat koetaan typerää ihmistä tarkoittavina haukkumasanoina, vaikka niillä on ihan oikeakin merkitys.
.
Ei kaikista sanoista voi tietää aina, onko ne murretta vai ei. Murteen käsitys on muutenkin häilyvä raja - kirjakieli otettiin aikoinaan siitä Keuruun puhunnasta. Sattuman sanelemaa.
.
Debiili ja idiootti kehitysvammaisuuden eri syvyyksien määrittäjinä oli uutta tietoa. Stabiili ja labiili on tuttuja ja äkkipäätään Trivial Pursuit kisassa olisin liittänyt debiilin samaan sarjaan. Debiili lienee niin outo sana, että sanakirjan viesti käytön epäasiallisuudestakin on täysin turha? Tunnistaako joku muu (kuin ap mainitsija) tuon sanan? Onko lääketieteesssä käytössä jossain?
.
Itselle näistä lainasanoista, joka myös on jäänyt pois nykykielestä, on suosikkini vandaali. Ihan sen heimon takia. ;-)
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Vandaalit asuvat Vantaalla, ruots. "Vanda"!
På svenska "vandaler"!
Toiset väittävät, että sanaa "vantaalaiset" ei sopisi kääntää ruåtsiksi "vandaler", vaan "vanda bo".
Tuppivyö(varsinkin vanhemmilla miehillä pitkien housujen vyö,jossa oli usein kiinnitettynä nahasta tehty "tuppi",jossa oli puukkoa hyvä pitää)
Vierailija kirjoitti:
Ronkeli = nirso
Malin veljesten laulun mukaan Forssan Finlaysonilla oli töissä "ronkeli pumpulienkeli"...
Se ei suostunut kuljetettavaksi tansseista kotiin polkupyörällä, kun "sulla on ikäkulu mankeli, ei tangollesi istu ykskään enkeli!"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin jo unohtanut sanan hefta <3 Pitääpä palauttaa käyttöön :)
Permanto taitaa olla murresana mutta mainitaan silti.
Ruustinna.Permanto on telinevoimistelun yksi laji, joten ei se kovin murresana ole.
---
Samoin nykyistä teatterisanastoa, tiedän.
Tarkoitin kommentissani kodin lattiaa.Ja takuulla niin päin, että permanto lattia ja maa (maalattia) merkityksesssä on se vanhempi merkitys ja mm. telinevoimiseteluun sieltä poimittu. Tuossa edellä oli tuoppi, tämähän on sanana samassa käytössä kuin aikaisemmin, mutta määrä ei ole vanha mitta 1.3 litraa, vaan 0.4 tai 0.5 l (UK tullut tuo 0.4 l, puoli litraa mertisistä jälkeenpäin). Jossain vanhoissa kirjoissa näkee yhä, että permanto on lattia merkityksessä.
Voi permanto!
On sanakirjan mukaan ollut (lievä) kirous, kirosana, joskus. ;-) Voisi telinevoikkaan ottaa mukaan, kun mokaa siinä lattiatasolla tehdyssä voimistelussa.
"Voi permanto" kuulostaa yhtä wäkewältä kuin "junalautoja saatavana Perkiön asemalta!"
Vierailija kirjoitti:
Flandeerata - kävellä kaupunkiympäristössä
Sorry, siis oikea termi oli flaneerata "kuljeskella ympäriinsä päämäärättömästi (kaupunkia) katsellen ja kokien" (Wikipedia)
Flandeerata - kävellä kaupunkiympäristössä