Opettajat vetää arvosanoja hatusta?!
Alkaa pikkuhiljaa tosissaan pänniä lapsen luokan opettajien toiminta, joka lähenee jo virkavirhettä. Lapsi sai todistukseen matikasta seiskan. Oli saanut lukuvuoden aikana kokeista kaseilla alkavia ja viimeisestä kokeesta ysin. Olin uskossa, että matikka on sujunut paremmin kuin viime vuonna. Wilmassa ei mitään merkintöjä eikä viestejä opintojen sujumisesta. Ainoa lyhyt arviointikeskustelu oli viime syksynä. Jouluna ei annettu mitään välitodistusta. Nykyinen systeemi antaa mielivallan millaisille numeroille tahansa ja opettaja voi perustella mielivaltaisesti tuntiaktiivisuudella ym seikoilla, joihin huoltaja ei voi päästä tutkimaan. Lapsi on kiltti ja tehnyt aina läksyt. Yrittämisestä ei palkita. Matematiikka on mielestäni aine, jossa osaaminen on tärkein seikka ja sitä osataan tai sitten ei. Kokeet osoittavat osa-alueiden osaamisen. Nyt sitten täytyy yrittää ensi lukuvuonna jotenkin vielä tsempata ja kerrata asioita, joista ei edes tiedä, mikä vaatii erityishuomiota. Olen laittanut viestiä tästä opettajalle, mutta ei vastaa, kun on tietenkin lomalla. On oppilaan oikeusturvasta kysymys. Lapsen luokalla on hikareita ja vääristynyttä kilpailua mutta jos opettaja vertaa lastani näihin muihin huomionkipeisiin, tekee hän väärin. Oppilasta ei saa verrata muihin vaan oppimista mitataan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja oppilaan edistymistä mitataan ainoastaan suhteessa niihin ja aiempaan osaamiseensa.
Kommentit (105)
Tällaset opet vois suoraan kertoa mitä se tuntiaktiivisuus sitten konkreettisesti on, jos se ei ole jatkuvaa viittaamista tai kysymistä. Matikassa ja muissa matemaattisissa aineissa sen viittaamisen ei ainakaan pitäis vaikuttaa ollenkaan, luulisi opettajankin sen tajuavan. Sen sijaan kokeiden lisäksi numeroon pitäisi vaikuttaa tehtävien teko, kotiläksyt, ryhmätyöt ja ongelmatilanteiden ratkominen. Kovasti opettajat toistavat tuntiaktiivisuuden tärkeyttä mutta aika harva opettaja ymmärtää, että aktiivinen voi olla olematta koko ajan käsi pystyssä.
Miksi ette kysy perusteluja numerolle suoraan opettajalta? Voihan se olla vaikka näppäilyvirhe.
Voisiko olla niin, että tukiopetusta on järjestetty, mutta lapsesi ei ole halunnut jäädä siihen ja siksi jättänyt kertomatta siitä sinulle?
Vierailija kirjoitti:
Tällaset opet vois suoraan kertoa mitä se tuntiaktiivisuus sitten konkreettisesti on, jos se ei ole jatkuvaa viittaamista tai kysymistä. Matikassa ja muissa matemaattisissa aineissa sen viittaamisen ei ainakaan pitäis vaikuttaa ollenkaan, luulisi opettajankin sen tajuavan. Sen sijaan kokeiden lisäksi numeroon pitäisi vaikuttaa tehtävien teko, kotiläksyt, ryhmätyöt ja ongelmatilanteiden ratkominen. Kovasti opettajat toistavat tuntiaktiivisuuden tärkeyttä mutta aika harva opettaja ymmärtää, että aktiivinen voi olla olematta koko ajan käsi pystyssä.
Ei se ole mitään konkreettista vaan keino käyttää mielivaltaa. Epämitattava asia, jonka tulkinta voi olla liki mitä vain
Vierailija kirjoitti:
Kertoisko joku ope millainen oppilaan pitää olla että saa kiitettävän, 9 tai 10 tokariin? Teet läksyt?( niitä ei tosin anneta juurikaan) olet tunnilla millainen?saat kokeista lähes täydet? Mitä vielä? Olisi hyvä tietää ensi vuotta varten.
Oppilas on utelias ja haluaa tietää lisää. Kun luokkakaveri kysyy jotain, oppilas selittää sen toiselle ennen kuin opettaja ehtii edes aloittaa itse.
On vapaaehtoinen kun sellaista tarvitaan tunnilla, esim. laittaa taululle kotitehtävien ratkaisuja tai lukee ääneen jotain (lukuaineet jne)
Viittaa kun kysytään ja tietää myös muuta kuin kirjansa lukemat asian ja erityisesti: on halukas osoittaman tietämyksensä. Ei vain myhäile päässään, että "Minäpäs tiedänkin tämän jutun."
Mä en voi ymmärtää numeroista kitiseviä vanhempia. Te ette ole siellä tunnilla näkemässä, mitä showta muksu pitää muita häuriköiden ja opea piinaten. Ne on helverti ala- ja yläasteen numeroita, mitä väliä? Kyllä opettaja ne osaa antaa. Sanokaauksulke niinnkuin mulle sanottiin himassa, ole ensi ketralla parempi. Se vanhemman valittaminen ei ainakaan sitä numeroa paranna.
Vierailija kirjoitti:
Olen usein miettinyt, onko käytössä tosiaankin joku gaussinkäyrä arvosanoissa. Aikanaan opettajani sanoi, että " eivät kaikki voi saada hyviä numeroista (9 esim)", siis vaikka osaisi sen edestä. Arvosanat tiputellaan tälle käyrälle ja on annettava numerot käyrän mukaan. Vähän siis vain huonoja ja vähän hyviä ja loppu sinne keskikastiin.
Tällä periaatteella arvosteltiin lukiossakin ja vielä ylioppilastutkinto koulussa. Ja kas kummaa, yo-tutkintolautakunta nosti kaikki arvosanani. Koin saaneeni viimeinkin oikeutta.
Hienoa, että sait oikeutta.
Peruskoulussa käyrää ei kuitenkaan käytetä, joten ole huoleti. Itse en ole edes nähnyt sitä koskaan.
Aktiivisuus,muiden neuvominen ja jopa opettaminen opettajan tilalla on kyllä persoonaan liittyvä asia, joka ilman muuta sorsii introverttejä pohdiskelijoita. Tämä ei oe minusta oikeudenmukaista. Miksi kokeita pidetään, jos niillä ei ole merkitystä? Huoltajilla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista, vaikka opettajat ja rehtori eivät niitä haluaisi kertoa.
MatikkaMake kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisko joku ope millainen oppilaan pitää olla että saa kiitettävän, 9 tai 10 tokariin? Teet läksyt?( niitä ei tosin anneta juurikaan) olet tunnilla millainen?saat kokeista lähes täydet? Mitä vielä? Olisi hyvä tietää ensi vuotta varten.
Oppilas on utelias ja haluaa tietää lisää. Kun luokkakaveri kysyy jotain, oppilas selittää sen toiselle ennen kuin opettaja ehtii edes aloittaa itse.
On vapaaehtoinen kun sellaista tarvitaan tunnilla, esim. laittaa taululle kotitehtävien ratkaisuja tai lukee ääneen jotain (lukuaineet jne)
Viittaa kun kysytään ja tietää myös muuta kuin kirjansa lukemat asian ja erityisesti: on halukas osoittaman tietämyksensä. Ei vain myhäile päässään, että "Minäpäs tiedänkin tämän jutun."
Eli toisin sanoen ne ulospäinsuuntautuneet, luonteeltaan rohkeat saavat hyvät numerot sillä lapsi joka kärsii ujoudesta, on hiljainen vaikkakin taitava ei tule hyvää numeroa saamaan? Onko tämäkään ihan oikeen? Opettajan pitää ainakin pystyä luomaan sellainen ilmapiiri että kaikki uskaltavat avata sujnsa, ketään ei kiusata ja kenellekään ei naureta.
Annoin omassa oppiaineessa peruskoulun päättäarvioinnissa kiitettävän oppilaalle, joka on myhäilevä pohdiskelija. Oli taitava eri osa-alueilla ja sai kiitettäviä lähes kaikista arvioiduista suorituksista. Arvioin siis hänen taitotasoaan oppiaineessani, en hänen persoonaansa, joka ei ole ulospäinsuuntautunut hölöttäjä. Oli muuten miellyttävä ja ystävällinen persoona luokassaan. Näin aion toimia jatkossakin ja osaaminen ratkaisee, ei persoona.
Vierailija kirjoitti:
Kertoisko joku ope millainen oppilaan pitää olla että saa kiitettävän, 9 tai 10 tokariin? Teet läksyt?( niitä ei tosin anneta juurikaan) olet tunnilla millainen?saat kokeista lähes täydet? Mitä vielä? Olisi hyvä tietää ensi vuotta varten.
Voit itse lukea mitä kuntasi opetussuunnitelmassa lukee ja mitä tavoitteita koulunkäynnillä on. Se että osaa lukea ja kirjoittaa sujuvasti ja tietää kieliopilliset asiat hyvin ei takaa äidinkielen kymppiä koska tavoitteita on muitakin. Eikä musiikintunnillakaan riitä että teorian osaa kun silläkin on muita tavotteita. Matikassakin on muita juttuja kun peruslaskutoimitukset ja niiden soveltamiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, me opettajat arvomme arvosanat bingokoneella. Tottakai, miten muutenkaan?
Kannattaa muistaa, että ne kirjalliset kokeet ovat vain yksi osa arviontia, lisäksi arviointiin vaikuttavat muut projektit, työt ja työskentely + tuntiaktiivisuus (joka ei tarkoita viittaamista tai aktiivisuutta opettajan suuntaan!). Oppilaille myös kerrotaan arviointiperusteet heti lukuvuoden alussa + niistä muistutellaan pitkin vuotta. Jos siitä huolimatta lapsella ja vanhemmilla on se harhaluulo, että koearvosanojen keskiarvo on se saatava arvosana, niin silloin siellä kotona kannattaisi uudestaan miettiä ne arviointikriteerit (kerrotaan oppilaille monta keraa vuodessa, ne käydään myös vanhempainillassa läpi ja ne löytyvät netistä).
Näin ehkä sinä teet tai sinun koulusi, mutta älä kuvittele, että joka koulussa on sama menettely! Opettajien arviointien kirjavuus on fakta, jota on turha kieltää. Se on tutkimuksissa usein osoitettu. Arviointikriteerejä ei ole käyty matematiikan osalta oppilaiden eikä huoltajien kanssa läpi. Mitä ns tuntityöhön tulee, on se täysin mielivaltainen kriteeri. Matematiikkaa joko osaa tai ei. Kokeet ovat osoitus tiettyjen osaamisalueiden hallinnasta, muutenhan niitä ei pidettäisi lainkaan, eikö niin? En käsitä nykyistä mielivallan ja suosikkijärjestelmän sinetöintiä uusien opsien varjolla. Ap
Tuntityö mielivaltainen kriteeri? No just.
Kyllä, asiat joko osataan tai ei, mutta osaaminen pitää kyetä osoittamaan muuallakin kuin kokeissa. Nykyäänhän kokeita ei edes kaikissa aineissa ole. Ja vaikka olisikin, ei se välttämättä mittaa kuin sitä, että on ulkoa opetellut muutaman kappaleen.
Vierailija kirjoitti:
MatikkaMake kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisko joku ope millainen oppilaan pitää olla että saa kiitettävän, 9 tai 10 tokariin? Teet läksyt?( niitä ei tosin anneta juurikaan) olet tunnilla millainen?saat kokeista lähes täydet? Mitä vielä? Olisi hyvä tietää ensi vuotta varten.
Oppilas on utelias ja haluaa tietää lisää. Kun luokkakaveri kysyy jotain, oppilas selittää sen toiselle ennen kuin opettaja ehtii edes aloittaa itse.
On vapaaehtoinen kun sellaista tarvitaan tunnilla, esim. laittaa taululle kotitehtävien ratkaisuja tai lukee ääneen jotain (lukuaineet jne)
Viittaa kun kysytään ja tietää myös muuta kuin kirjansa lukemat asian ja erityisesti: on halukas osoittaman tietämyksensä. Ei vain myhäile päässään, että "Minäpäs tiedänkin tämän jutun."
Eli toisin sanoen ne ulospäinsuuntautuneet, luonteeltaan rohkeat saavat hyvät numerot sillä lapsi joka kärsii ujoudesta, on hiljainen vaikkakin taitava ei tule hyvää numeroa saamaan? Onko tämäkään ihan oikeen? Opettajan pitää ainakin pystyä luomaan sellainen ilmapiiri että kaikki uskaltavat avata sujnsa, ketään ei kiusata ja kenellekään ei naureta.
Ujonkin tulee opetella osoittamaan osaamisensa jatkuvasti, ei vain koepäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MatikkaMake kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisko joku ope millainen oppilaan pitää olla että saa kiitettävän, 9 tai 10 tokariin? Teet läksyt?( niitä ei tosin anneta juurikaan) olet tunnilla millainen?saat kokeista lähes täydet? Mitä vielä? Olisi hyvä tietää ensi vuotta varten.
Oppilas on utelias ja haluaa tietää lisää. Kun luokkakaveri kysyy jotain, oppilas selittää sen toiselle ennen kuin opettaja ehtii edes aloittaa itse.
On vapaaehtoinen kun sellaista tarvitaan tunnilla, esim. laittaa taululle kotitehtävien ratkaisuja tai lukee ääneen jotain (lukuaineet jne)
Viittaa kun kysytään ja tietää myös muuta kuin kirjansa lukemat asian ja erityisesti: on halukas osoittaman tietämyksensä. Ei vain myhäile päässään, että "Minäpäs tiedänkin tämän jutun."
Eli toisin sanoen ne ulospäinsuuntautuneet, luonteeltaan rohkeat saavat hyvät numerot sillä lapsi joka kärsii ujoudesta, on hiljainen vaikkakin taitava ei tule hyvää numeroa saamaan? Onko tämäkään ihan oikeen? Opettajan pitää ainakin pystyä luomaan sellainen ilmapiiri että kaikki uskaltavat avata sujnsa, ketään ei kiusata ja kenellekään ei naureta.
Ujonkin tulee opetella osoittamaan osaamisensa jatkuvasti, ei vain koepäivänä.
Tämä. Eikä se vaadi jatkuvaa hölöttämistä, vaan viittaamista kun kysytään, läksyt tehtyinä, tekee tunnilla annettuja hommia aktiivisesti, soveltaa tietojaan jos kyseessä on asia, jota voi soveltaa, kysyy jos epäselvyyksiä jne.
Eli voi puhua vähän, mutta asiaa. Eikä työelämässäkään voi aina paeta ujouden taakse. Itsekin introverttina on vaan ollut pakko opetella ilmaisemaan itseään. Puheliailla on sitten muita haasteita.
Vierailija kirjoitti:
Kertoisko joku ope millainen oppilaan pitää olla että saa kiitettävän, 9 tai 10 tokariin? Teet läksyt?( niitä ei tosin anneta juurikaan) olet tunnilla millainen?saat kokeista lähes täydet? Mitä vielä? Olisi hyvä tietää ensi vuotta varten.
Yläasteen matikanopettaja vastaa: koearvosanat lähellä täysiä, tunneilla vastailee ja pohtii aktiivisesti (itselläni on tapana kysellä soveltavia kysymyksiä, jotka vaativat muuta kuin kaavan osaamista), läksyt on tehtynä, yhdistelee aiemminkin opittua (ei siis keskity vain sen hetken asiaan, vaan laajempi näkemys). Tunneilla ei tarvitse olla aina äänessä, mutta positiivinen ja kiinnostunut asenne pitää jotenkin näkyä. Vaikka sitten kyselemällä opettajan kierrellessä, jos ei koko luokan kuullen tahdo puhua.
Pelkästään se, että saa kokeista hyvät pisteet on "vasta" käsin suoritus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, me opettajat arvomme arvosanat bingokoneella. Tottakai, miten muutenkaan?
Kannattaa muistaa, että ne kirjalliset kokeet ovat vain yksi osa arviontia, lisäksi arviointiin vaikuttavat muut projektit, työt ja työskentely + tuntiaktiivisuus (joka ei tarkoita viittaamista tai aktiivisuutta opettajan suuntaan!). Oppilaille myös kerrotaan arviointiperusteet heti lukuvuoden alussa + niistä muistutellaan pitkin vuotta. Jos siitä huolimatta lapsella ja vanhemmilla on se harhaluulo, että koearvosanojen keskiarvo on se saatava arvosana, niin silloin siellä kotona kannattaisi uudestaan miettiä ne arviointikriteerit (kerrotaan oppilaille monta keraa vuodessa, ne käydään myös vanhempainillassa läpi ja ne löytyvät netistä).
Näin ehkä sinä teet tai sinun koulusi, mutta älä kuvittele, että joka koulussa on sama menettely! Opettajien arviointien kirjavuus on fakta, jota on turha kieltää. Se on tutkimuksissa usein osoitettu. Arviointikriteerejä ei ole käyty matematiikan osalta oppilaiden eikä huoltajien kanssa läpi. Mitä ns tuntityöhön tulee, on se täysin mielivaltainen kriteeri. Matematiikkaa joko osaa tai ei. Kokeet ovat osoitus tiettyjen osaamisalueiden hallinnasta, muutenhan niitä ei pidettäisi lainkaan, eikö niin? En käsitä nykyistä mielivallan ja suosikkijärjestelmän sinetöintiä uusien opsien varjolla. Ap
Tuntityö mielivaltainen kriteeri? No just.
Kyllä, asiat joko osataan tai ei, mutta osaaminen pitää kyetä osoittamaan muuallakin kuin kokeissa. Nykyäänhän kokeita ei edes kaikissa aineissa ole. Ja vaikka olisikin, ei se välttämättä mittaa kuin sitä, että on ulkoa opetellut muutaman kappaleen.
Matematiikan kokeissa oppilas näyttää osaamisensa matemaattisten käsitteiden ja soveltamisen hallinnassa. En odota, että lapseni pitäisi tanssia piirileikkiä matematiikan tunnilla vaan laskee ja soveltaa oppimaansa. Koulun ei tarvitse mennä pilipalileikkiin mukaan ja tärkeintä on oppiminen ko aineenhallinnassa. Loppupeleissä numeroilla haetaan jatko-opintoihin ja vahva aineenhallinta tarvitaan lukiossa sekä myöhemmin opinnoissa. Leikkiminen saa jäädä päiväkotiin ja koulut erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, me opettajat arvomme arvosanat bingokoneella. Tottakai, miten muutenkaan?
Kannattaa muistaa, että ne kirjalliset kokeet ovat vain yksi osa arviontia, lisäksi arviointiin vaikuttavat muut projektit, työt ja työskentely + tuntiaktiivisuus (joka ei tarkoita viittaamista tai aktiivisuutta opettajan suuntaan!). Oppilaille myös kerrotaan arviointiperusteet heti lukuvuoden alussa + niistä muistutellaan pitkin vuotta. Jos siitä huolimatta lapsella ja vanhemmilla on se harhaluulo, että koearvosanojen keskiarvo on se saatava arvosana, niin silloin siellä kotona kannattaisi uudestaan miettiä ne arviointikriteerit (kerrotaan oppilaille monta keraa vuodessa, ne käydään myös vanhempainillassa läpi ja ne löytyvät netistä).
Näin ehkä sinä teet tai sinun koulusi, mutta älä kuvittele, että joka koulussa on sama menettely! Opettajien arviointien kirjavuus on fakta, jota on turha kieltää. Se on tutkimuksissa usein osoitettu. Arviointikriteerejä ei ole käyty matematiikan osalta oppilaiden eikä huoltajien kanssa läpi. Mitä ns tuntityöhön tulee, on se täysin mielivaltainen kriteeri. Matematiikkaa joko osaa tai ei. Kokeet ovat osoitus tiettyjen osaamisalueiden hallinnasta, muutenhan niitä ei pidettäisi lainkaan, eikö niin? En käsitä nykyistä mielivallan ja suosikkijärjestelmän sinetöintiä uusien opsien varjolla. Ap
Tuntityö mielivaltainen kriteeri? No just.
Kyllä, asiat joko osataan tai ei, mutta osaaminen pitää kyetä osoittamaan muuallakin kuin kokeissa. Nykyäänhän kokeita ei edes kaikissa aineissa ole. Ja vaikka olisikin, ei se välttämättä mittaa kuin sitä, että on ulkoa opetellut muutaman kappaleen.Matematiikan kokeissa oppilas näyttää osaamisensa matemaattisten käsitteiden ja soveltamisen hallinnassa. En odota, että lapseni pitäisi tanssia piirileikkiä matematiikan tunnilla vaan laskee ja soveltaa oppimaansa. Koulun ei tarvitse mennä pilipalileikkiin mukaan ja tärkeintä on oppiminen ko aineenhallinnassa. Loppupeleissä numeroilla haetaan jatko-opintoihin ja vahva aineenhallinta tarvitaan lukiossa sekä myöhemmin opinnoissa. Leikkiminen saa jäädä päiväkotiin ja koulut erikseen.
Mistä tuon leikkimisen repäisit? Oikeastiko mielestäsi sillä, mitä osaa yhtenä päivänä on enemmän merkitystä, kuin sillä mitä osaa jatkuvasti? Ja miten sen tuo esiin?
Niinhän sitä töissäkin pärjätään, että pari kertaa vuodessa pomon juttusilla ollaan hyvä työntekijä? Ja muut ajat voi istua hiljaa?
tse olin 2 vuotta 5 luokan opena eri kouluissa
pistin oppilat itse tekemään kirjan tehtäviä en koskaan jaksanut opettaa mitään
joskus kuviksesta jotkut hikarit tuli näyttää kuviaaan ja sanoin että Ok laitan 8 numeroksi, anna 10 pleakke ope anna 10, sanoin että no olkoon saat 10 mene pois
Opettajilla on liikaa valtaa päättää numeroista.
Pahimmillaan tämä voi johtaa epäoikeudenmukaisuuteen. Varsinkin silloin, kun numerot ja keskiarvot vaikuttavat jatkokoulutuspaikkoihin. Esim. lukio/amis tai pääseekö haluamaansa lukioon.
Kuulostaa kyllä mielivaltaiselta. Kyllä minäkin kysyisin opettajalta missä mennään, jos kokeista tulee kasilla alkavia numeroita ja todistukseen tulee seiska. Tosi outoa. Jos kokeista tulee 71/2, niin silloin tuntiaktiivisuus ja osaaminen voivat heiluttaa todistuksen numeroa ylös tai alas, mutta ei, jos kokeista tulee kasilla alkavaa.
Kertoisko joku ope millainen oppilaan pitää olla että saa kiitettävän, 9 tai 10 tokariin? Teet läksyt?( niitä ei tosin anneta juurikaan) olet tunnilla millainen?saat kokeista lähes täydet? Mitä vielä? Olisi hyvä tietää ensi vuotta varten.