Lue keskustelun säännöt.
Opettajat vetää arvosanoja hatusta?!
05.06.2017 |
Alkaa pikkuhiljaa tosissaan pänniä lapsen luokan opettajien toiminta, joka lähenee jo virkavirhettä. Lapsi sai todistukseen matikasta seiskan. Oli saanut lukuvuoden aikana kokeista kaseilla alkavia ja viimeisestä kokeesta ysin. Olin uskossa, että matikka on sujunut paremmin kuin viime vuonna. Wilmassa ei mitään merkintöjä eikä viestejä opintojen sujumisesta. Ainoa lyhyt arviointikeskustelu oli viime syksynä. Jouluna ei annettu mitään välitodistusta. Nykyinen systeemi antaa mielivallan millaisille numeroille tahansa ja opettaja voi perustella mielivaltaisesti tuntiaktiivisuudella ym seikoilla, joihin huoltaja ei voi päästä tutkimaan. Lapsi on kiltti ja tehnyt aina läksyt. Yrittämisestä ei palkita. Matematiikka on mielestäni aine, jossa osaaminen on tärkein seikka ja sitä osataan tai sitten ei. Kokeet osoittavat osa-alueiden osaamisen. Nyt sitten täytyy yrittää ensi lukuvuonna jotenkin vielä tsempata ja kerrata asioita, joista ei edes tiedä, mikä vaatii erityishuomiota. Olen laittanut viestiä tästä opettajalle, mutta ei vastaa, kun on tietenkin lomalla. On oppilaan oikeusturvasta kysymys. Lapsen luokalla on hikareita ja vääristynyttä kilpailua mutta jos opettaja vertaa lastani näihin muihin huomionkipeisiin, tekee hän väärin. Oppilasta ei saa verrata muihin vaan oppimista mitataan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja oppilaan edistymistä mitataan ainoastaan suhteessa niihin ja aiempaan osaamiseensa.
Kommentit (105)
Tutkimusten mukaan numerot eivät vastaa lasten taitoja. Erityisesti päättöarvioinnin osalta tämä on oikeusturvakysymys, kun 8 tasoisella osaamisella voi saada minkä tahansa arvosanan 6-10 riippuen koulusta ja opettajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidinkielessä vanhemmat joskus ihmettelevät, miksi oppilas sai todistukseen kasin vaikka kokeesta tuli 9½. He eivät ymmärrä, että myös ainekirjoitus, pistokokeet ja kirjan lukeminen vaikuttavat yhtä lailla todistukseen.
Ainekirjoituksen arvioiminen on aina subjektiivista, vaikka opettaja pyrkisikin olemaan objektiivinen, sillä onhan näkökulmakysymys, eteneekö juoni hyvin ja onko osattu kehitellä jännitystä tarpeeksi ja onko huippukohta selkeä jne. Se kuitenkin on selvä juttu, että vaikka kokeessa on osannut koetehtäviin lisätä pilkut ja laittaa yhdyssanat oikein mutta sitten siinä omassa aineessa ei ole ensimmäistäkään pilkkua tai yhdyssanaa oikein, oppilas ei käytännössä olekaan oppinut vaadittavia asioita.
Samoin se 4 kirjan lukeminen kotona joka vuosi on ihan oikeasti pakollista, ei valinnaista. Ja vaikka äidiltä kuinka tulee viestiä, että minä näin kun Jamppa luki sitä kirjaa kaksi viikkoa joka ilta tunnin, niin jos Jamppa ei osaa vastata kuin ensimmäiseen juonikysymykseen, sitä kirjaa ei ole oikeasti luettu. Erityisen selkeää tämä on, jos kyseisestä kirjasta on tehty elokuva ja oppilas vastaa kysymyksiin niin kuin elokuvassa tapahtuu eikä niin kuin kirjassa.
Itse sain 9lk päättötodistukseen englannista 8 vaikka sain jokaisesta sanakokeesta 10 ja kokeista ysi plussia. Opettaja sanoi että kokeiden keskiarvo 8.4 enkä tietenkään ujona uskaltanut kysyä että miten tämä on mahdollista.
Jos on ala-asteella ja ope on luokanopettaja niin pyyhkikää persettä sillä todistuksella.
On meilläkin käynyt niin mutta ei valiteta, kun se meininki muuttuu, kun pääsee noista luokanopettajista eroon.
Heidän kirjo on niin laaja.
Opettajat eivät itse päätä ops:n sisältöä eivätkä ryhmäkokoja. Jos te olette sitä mieltä, että vasta tarpeeksi pienissä ryhmissä ujotkin uskaltavat olla äänessä, ottakaa yhteys valtuustoon. Siellä istuu ihmisiä kaikista ammattiryhmistä sen mukaan, miten heitä on äänestetty. Toinen paikka on koulutusvirasto ja sivistyslautakunta, joihin voi tehdä aloitteita siitä, että vaikkapa 12 oppilasta per ryhmä on hyvä koko, ja esittää rahoitukseksi vaikkapa kunnallisverojen nostamista.
Ops:n sisällöstä ja uusista arviointikriteereistä voi kysellä vaikkapa Grahn-Laasoselta ja Virkkuselta. He ovat vastuussa joka ikisestä aivopierusta, joka liittyy opettamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse sain 9lk päättötodistukseen englannista 8 vaikka sain jokaisesta sanakokeesta 10 ja kokeista ysi plussia. Opettaja sanoi että kokeiden keskiarvo 8.4 enkä tietenkään ujona uskaltanut kysyä että miten tämä on mahdollista.
Pistokokeet?
Meidän lasten koulussa, Pohjoisessa Helsingissä, tehtiin tänä vuonna siten, että rinnakkaisluokkien opet, kaksi oikein taitavaa nuorta naista, lähettivät ennen jokaista matikankoetta kotiin kirjeen, matikankokeen tilauslomakkeen, jossa oppilaan ja kotiväen piti yhdessä keskustella menneestä matikanjaksosta, että miten meni ja valita koe sen mukaan, miltä tuntui, ja mikä on oma tavoitteesi kevättodistuksen suhteen:
Helpoin koe --> tähtäät noin seiskaan
normikoe --> tähtäät noin 8-9
vaikea koe --> tähtäät 10
Tarkoituksena kuulemma oli se, että matikassa tulisi sekä onnistumisia että haasteita kaikille, mikä olikin ihan kiva. Oma lapseni otti helpon kokeen kai 4 kertaa, joka kerralla 9-10 numeroksi, sitten itsetunto kasvoi ja otti normikokeen, niistä arvosanat noin ysiä. Sai tokariin kasin.
Voisikohan aloittajalla olla tällaisesta kyse? Saatiin mummolle, joka maksaa lapselle 10€ jokaisesta kiitettävästä koenumerosta, selittää jonnii verran, että miksi ei lapsella ole 9 tai 10 matikka...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi sai matematiikasta vitosen, kertaakaan ei vuoden aikana ole ollut puhetta tukiopetuksesta tai arviointikeskustelussa huolta matematiikasta.. Koenumerot ovat tosin olleet heikkoja, mutta läksyt kuitenkin aina tehtynä ja lapsi pitänyt matematiikasta ja yrittänyt kovasti. No, ei yritä enää. Hyvin onnistunut arviointi opettajalta, onnistui pilaamaan lapsen motivaation. Ensi vuonna ei tehdä edes niitä läksyjä ja kokeet suoritetaan rimaa hipoen läpi.
Eikö ne koenumerot herättäneet sinua? Tarkistitko ovatko kotitehtävät ratkaistu oikein?
Kenelle kostat kannustamalla lapsen jättämään läksyt tekemättä?
Mitä mahdoit sanoa lapselle numerosta, entä opettajasta?
Kannustitko ensi vuoteen ja sanoit, että opetellaan yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, me opettajat arvomme arvosanat bingokoneella. Tottakai, miten muutenkaan?
Kannattaa muistaa, että ne kirjalliset kokeet ovat vain yksi osa arviontia, lisäksi arviointiin vaikuttavat muut projektit, työt ja työskentely + tuntiaktiivisuus (joka ei tarkoita viittaamista tai aktiivisuutta opettajan suuntaan!). Oppilaille myös kerrotaan arviointiperusteet heti lukuvuoden alussa + niistä muistutellaan pitkin vuotta. Jos siitä huolimatta lapsella ja vanhemmilla on se harhaluulo, että koearvosanojen keskiarvo on se saatava arvosana, niin silloin siellä kotona kannattaisi uudestaan miettiä ne arviointikriteerit (kerrotaan oppilaille monta keraa vuodessa, ne käydään myös vanhempainillassa läpi ja ne löytyvät netistä).
Näin ehkä sinä teet tai sinun koulusi, mutta älä kuvittele, että joka koulussa on sama menettely! Opettajien arviointien kirjavuus on fakta, jota on turha kieltää. Se on tutkimuksissa usein osoitettu. Arviointikriteerejä ei ole käyty matematiikan osalta oppilaiden eikä huoltajien kanssa läpi. Mitä ns tuntityöhön tulee, on se täysin mielivaltainen kriteeri. Matematiikkaa joko osaa tai ei. Kokeet ovat osoitus tiettyjen osaamisalueiden hallinnasta, muutenhan niitä ei pidettäisi lainkaan, eikö niin? En käsitä nykyistä mielivallan ja suosikkijärjestelmän sinetöintiä uusien opsien varjolla. Ap
Tuntityö mielivaltainen kriteeri? No just.
Kyllä, asiat joko osataan tai ei, mutta osaaminen pitää kyetä osoittamaan muuallakin kuin kokeissa. Nykyäänhän kokeita ei edes kaikissa aineissa ole. Ja vaikka olisikin, ei se välttämättä mittaa kuin sitä, että on ulkoa opetellut muutaman kappaleen.Matematiikan kokeissa oppilas näyttää osaamisensa matemaattisten käsitteiden ja soveltamisen hallinnassa. En odota, että lapseni pitäisi tanssia piirileikkiä matematiikan tunnilla vaan laskee ja soveltaa oppimaansa. Koulun ei tarvitse mennä pilipalileikkiin mukaan ja tärkeintä on oppiminen ko aineenhallinnassa. Loppupeleissä numeroilla haetaan jatko-opintoihin ja vahva aineenhallinta tarvitaan lukiossa sekä myöhemmin opinnoissa. Leikkiminen saa jäädä päiväkotiin ja koulut erikseen.
Niinhän sitä töissäkin pärjätään, että pari kertaa vuodessa pomon juttusilla ollaan hyvä työntekijä? Ja muut ajat voi istua hiljaa?
Aika pitkälti joo. Kaikki riippuu projektien onnistumisesta. Dediksen aikaan katsotaan mitä ollaan saatu tehtyä ja arvio tulee sen mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän lasten koulussa, Pohjoisessa Helsingissä, tehtiin tänä vuonna siten, että rinnakkaisluokkien opet, kaksi oikein taitavaa nuorta naista, lähettivät ennen jokaista matikankoetta kotiin kirjeen, matikankokeen tilauslomakkeen, jossa oppilaan ja kotiväen piti yhdessä keskustella menneestä matikanjaksosta, että miten meni ja valita koe sen mukaan, miltä tuntui, ja mikä on oma tavoitteesi kevättodistuksen suhteen:
Helpoin koe --> tähtäät noin seiskaan
normikoe --> tähtäät noin 8-9
vaikea koe --> tähtäät 10
Tarkoituksena kuulemma oli se, että matikassa tulisi sekä onnistumisia että haasteita kaikille, mikä olikin ihan kiva. Oma lapseni otti helpon kokeen kai 4 kertaa, joka kerralla 9-10 numeroksi, sitten itsetunto kasvoi ja otti normikokeen, niistä arvosanat noin ysiä. Sai tokariin kasin.
Voisikohan aloittajalla olla tällaisesta kyse? Saatiin mummolle, joka maksaa lapselle 10€ jokaisesta kiitettävästä koenumerosta, selittää jonnii verran, että miksi ei lapsella ole 9 tai 10 matikka...
Onpahan pölö systeemi. Miksei koetta voi tehdä niin, että siinä on helppoja, keskitason ja vaikeita tehtäviä? Ei tarvitse etukäteen tilata
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan numerot eivät vastaa lasten taitoja. Erityisesti päättöarvioinnin osalta tämä on oikeusturvakysymys, kun 8 tasoisella osaamisella voi saada minkä tahansa arvosanan 6-10 riippuen koulusta ja opettajasta.
Laitathan tiedot näistä tutkimuksista, joihin viittaat. Muuten kommenttisi arvo on tyhjän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, me opettajat arvomme arvosanat bingokoneella. Tottakai, miten muutenkaan?
Kannattaa muistaa, että ne kirjalliset kokeet ovat vain yksi osa arviontia, lisäksi arviointiin vaikuttavat muut projektit, työt ja työskentely + tuntiaktiivisuus (joka ei tarkoita viittaamista tai aktiivisuutta opettajan suuntaan!). Oppilaille myös kerrotaan arviointiperusteet heti lukuvuoden alussa + niistä muistutellaan pitkin vuotta. Jos siitä huolimatta lapsella ja vanhemmilla on se harhaluulo, että koearvosanojen keskiarvo on se saatava arvosana, niin silloin siellä kotona kannattaisi uudestaan miettiä ne arviointikriteerit (kerrotaan oppilaille monta keraa vuodessa, ne käydään myös vanhempainillassa läpi ja ne löytyvät netistä).
Näin ehkä sinä teet tai sinun koulusi, mutta älä kuvittele, että joka koulussa on sama menettely! Opettajien arviointien kirjavuus on fakta, jota on turha kieltää. Se on tutkimuksissa usein osoitettu. Arviointikriteerejä ei ole käyty matematiikan osalta oppilaiden eikä huoltajien kanssa läpi. Mitä ns tuntityöhön tulee, on se täysin mielivaltainen kriteeri. Matematiikkaa joko osaa tai ei. Kokeet ovat osoitus tiettyjen osaamisalueiden hallinnasta, muutenhan niitä ei pidettäisi lainkaan, eikö niin? En käsitä nykyistä mielivallan ja suosikkijärjestelmän sinetöintiä uusien opsien varjolla. Ap
Tuntityö mielivaltainen kriteeri? No just.
Kyllä, asiat joko osataan tai ei, mutta osaaminen pitää kyetä osoittamaan muuallakin kuin kokeissa. Nykyäänhän kokeita ei edes kaikissa aineissa ole. Ja vaikka olisikin, ei se välttämättä mittaa kuin sitä, että on ulkoa opetellut muutaman kappaleen.Matematiikan kokeissa oppilas näyttää osaamisensa matemaattisten käsitteiden ja soveltamisen hallinnassa. En odota, että lapseni pitäisi tanssia piirileikkiä matematiikan tunnilla vaan laskee ja soveltaa oppimaansa. Koulun ei tarvitse mennä pilipalileikkiin mukaan ja tärkeintä on oppiminen ko aineenhallinnassa. Loppupeleissä numeroilla haetaan jatko-opintoihin ja vahva aineenhallinta tarvitaan lukiossa sekä myöhemmin opinnoissa. Leikkiminen saa jäädä päiväkotiin ja koulut erikseen.
Niinhän sitä töissäkin pärjätään, että pari kertaa vuodessa pomon juttusilla ollaan hyvä työntekijä? Ja muut ajat voi istua hiljaa?
Aika pitkälti joo. Kaikki riippuu projektien onnistumisesta. Dediksen aikaan katsotaan mitä ollaan saatu tehtyä ja arvio tulee sen mukaan
Eli sen projektin aikana ei tarvitse tehdä, osata tai tietää mitään. Ok.
Olet varma, ettei kotiin ole tuotu vain niitä hyviä numeroita näytille ja huonosti menneet kokeet on lentäneet roskiin?
En nyt ymmärrä,iksi vanhemmat eivät voi tulla vähän vastaan opettajia. Kai sä nyt niistä lapsen kokeista näät, mitkä laskut on menneet väärin ja näin voit keskittyä lapsen kanssa niihin. Tai lapsi itse todennäköisesti tietää mitkä jutut hänelle on vaikeita.
Ihan hyvä kyllä muuten kysyä numeron perustelusta, luulisi noilla kokeilla olevan todistuksessa 8.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan numerot eivät vastaa lasten taitoja. Erityisesti päättöarvioinnin osalta tämä on oikeusturvakysymys, kun 8 tasoisella osaamisella voi saada minkä tahansa arvosanan 6-10 riippuen koulusta ja opettajasta.
Laitathan tiedot näistä tutkimuksista, joihin viittaat. Muuten kommenttisi arvo on tyhjän kanssa.
Uusi tutkimus paljastaa lukion matematiikan arvosanojen rajut erot: Heikon lukion 9 vastaa hyvän lukion viitosta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin juuri samaa keskustelua. Kokeiden (matematiikka) keskiarvo 9,25, arvosana "hyvä". Perusteluna ettei viittaa. Opettajat voivat arpoa nopalla arvosanat, ja lässyttää että ei niillä kokeilla kiitettävää saa. Nykyinen OPS mahdollistaa täyden mielivallan, jos ei naama oikein miellytä, laitetaanpas vaikka tällainen arvosana ja perustellaan sitä vaikka heikolla tuntiaktiivisuudella. Heikko tuntiaktiivisuus laskee jotenkin ihmeellisesti osaamista? Ja ihan tosissaan vielä selittävät.
No jos kokeiden arvosanojen keskiarvo on 9,25 ja muu työskentely on arvosanaa "8" niin ei se arvosana voi olla "Hyvää" parempi. Ihan oikein arvioitu, mitä ihmettä mussutat? Lisäksi "hyvä" tarkoittaa, että oppilas on saavuttanut tavoitteet hyvin - miksi ihmeessä tämä ei riitä sinulle?
Tuo muu työskentely on juuri se pärstäkerroinosuus: joko oppilas miellyttää opettajaa tai sitten ei. Se on persoonakysymys eikä se liity oppilaan osaamiseen mitenkään!! Matematiikka on aine, jossa osaaminen voidaan mitata hyvinkin tarkasti, on turha mustuttaa muuta!
Pärstäkertoimella ei ole osuutta asiaan. Aika ikävästi aliarvioit opettajien ammattitaitoa. Oppilaat ovat yksilöitä, siksi arvioinnin tulee olla monipuolista ja jatkuvaa. Jos arviointi perustuisi vain kirjallisiin koetilanteisiin, olisi arviointi liian suppeaa ja oppilaita eriarvoistavaa (jokaisessa ryhmässä on oppilaita, jotka toistuvasti alisuoriutuvat kirjallisissa koetilanteissa nimenomaan yksilöllisten ominaisuuksien vuoksi). Arvosanan tulee perustua monipuoliseen osaamiseen, näin jokaisella oppilaalla on mahdollisuus saada omia todellisia taitoja vastaava arvosana _ilman_, että persoona tai temperamentti vaikuttavat arvosanaan. Tämä koskee kaikkia oppiaineita.
Jotkut tietenkin alisuoriutuvat osaamiseensa nähden koetilanteessa, mutta kuinkas ne, jotka saavat koetuloksiinsa verrattuna liian huonon arvosanan todistukseensa? Jos kyseessä ei ole pärstäkerroin, niin onko kyse tietoihin ja taitoihin nähden liian hyvä suoriutuminen koetilanteesta?
Persoona ja tempperamentti vaikuttaa arvosanaan= pärstäkerroin, joka on joko positiivinen tai negatiivinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep, me opettajat arvomme arvosanat bingokoneella. Tottakai, miten muutenkaan?
Kannattaa muistaa, että ne kirjalliset kokeet ovat vain yksi osa arviontia, lisäksi arviointiin vaikuttavat muut projektit, työt ja työskentely + tuntiaktiivisuus (joka ei tarkoita viittaamista tai aktiivisuutta opettajan suuntaan!). Oppilaille myös kerrotaan arviointiperusteet heti lukuvuoden alussa + niistä muistutellaan pitkin vuotta. Jos siitä huolimatta lapsella ja vanhemmilla on se harhaluulo, että koearvosanojen keskiarvo on se saatava arvosana, niin silloin siellä kotona kannattaisi uudestaan miettiä ne arviointikriteerit (kerrotaan oppilaille monta keraa vuodessa, ne käydään myös vanhempainillassa läpi ja ne löytyvät netistä).
Näin ehkä sinä teet tai sinun koulusi, mutta älä kuvittele, että joka koulussa on sama menettely! Opettajien arviointien kirjavuus on fakta, jota on turha kieltää. Se on tutkimuksissa usein osoitettu. Arviointikriteerejä ei ole käyty matematiikan osalta oppilaiden eikä huoltajien kanssa läpi. Mitä ns tuntityöhön tulee, on se täysin mielivaltainen kriteeri. Matematiikkaa joko osaa tai ei. Kokeet ovat osoitus tiettyjen osaamisalueiden hallinnasta, muutenhan niitä ei pidettäisi lainkaan, eikö niin? En käsitä nykyistä mielivallan ja suosikkijärjestelmän sinetöintiä uusien opsien varjolla. Ap
Tuntityö mielivaltainen kriteeri? No just.
Kyllä, asiat joko osataan tai ei, mutta osaaminen pitää kyetä osoittamaan muuallakin kuin kokeissa. Nykyäänhän kokeita ei edes kaikissa aineissa ole. Ja vaikka olisikin, ei se välttämättä mittaa kuin sitä, että on ulkoa opetellut muutaman kappaleen.Matematiikan kokeissa oppilas näyttää osaamisensa matemaattisten käsitteiden ja soveltamisen hallinnassa. En odota, että lapseni pitäisi tanssia piirileikkiä matematiikan tunnilla vaan laskee ja soveltaa oppimaansa. Koulun ei tarvitse mennä pilipalileikkiin mukaan ja tärkeintä on oppiminen ko aineenhallinnassa. Loppupeleissä numeroilla haetaan jatko-opintoihin ja vahva aineenhallinta tarvitaan lukiossa sekä myöhemmin opinnoissa. Leikkiminen saa jäädä päiväkotiin ja koulut erikseen.
Niinhän sitä töissäkin pärjätään, että pari kertaa vuodessa pomon juttusilla ollaan hyvä työntekijä? Ja muut ajat voi istua hiljaa?
Aika pitkälti joo. Kaikki riippuu projektien onnistumisesta. Dediksen aikaan katsotaan mitä ollaan saatu tehtyä ja arvio tulee sen mukaan
Eli sen projektin aikana ei tarvitse tehdä, osata tai tietää mitään. Ok.
Täytyy luonnollisesti, jotta tavoitteeseen voi päästä, mutta tekemistä ei mitenkään seurata eikä osaamista tarvitse näyttää pomolle vähän väliä
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi sai matematiikasta vitosen, kertaakaan ei vuoden aikana ole ollut puhetta tukiopetuksesta tai arviointikeskustelussa huolta matematiikasta.. Koenumerot ovat tosin olleet heikkoja, mutta läksyt kuitenkin aina tehtynä ja lapsi pitänyt matematiikasta ja yrittänyt kovasti. No, ei yritä enää. Hyvin onnistunut arviointi opettajalta, onnistui pilaamaan lapsen motivaation. Ensi vuonna ei tehdä edes niitä läksyjä ja kokeet suoritetaan rimaa hipoen läpi.
Onnea valitsemallesi tielle! Hienosti kannustat lastasi yrittämään vielä kovemmin! Kuitenkaan ei voi lapselle antaa vääränlaista kuvaa osaamisestaan, koska jos ei osaa niin ei osaa. Ei riitä että läksyt on auttaen tehty, vaan hänen pitää osata kyseiset asiat. Elämässä kun ei nykyään pelkkä yrittäminen riitä (valitettavasti) vaan pienestä pitäen kaikkien pitää osata kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Onpahan pölö systeemi. Miksei koetta voi tehdä niin, että siinä on helppoja, keskitason ja vaikeita tehtäviä? Ei tarvitse etukäteen tilata
No en tiedä, mutta minusta on ollut oikein kiva, kun lapseni on saanut saada niitä kymppejäkin! Tuollaisella systeemillä ois saanu varmaan jotain seiskoja.
MatikkaMake kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisko joku ope millainen oppilaan pitää olla että saa kiitettävän, 9 tai 10 tokariin? Teet läksyt?( niitä ei tosin anneta juurikaan) olet tunnilla millainen?saat kokeista lähes täydet? Mitä vielä? Olisi hyvä tietää ensi vuotta varten.
Oppilas on utelias ja haluaa tietää lisää. Kun luokkakaveri kysyy jotain, oppilas selittää sen toiselle ennen kuin opettaja ehtii edes aloittaa itse.
On vapaaehtoinen kun sellaista tarvitaan tunnilla, esim. laittaa taululle kotitehtävien ratkaisuja tai lukee ääneen jotain (lukuaineet jne)
Viittaa kun kysytään ja tietää myös muuta kuin kirjansa lukemat asian ja erityisesti: on halukas osoittaman tietämyksensä. Ei vain myhäile päässään, että "Minäpäs tiedänkin tämän jutun."
Mitä, mitä hemmettiä!
Tuntiaktiivisuus, viittaaminen! Nämähän mittaavat reaktionopeutta eli temperamenttipiirrettä. Ei mitään osaamista. Voi jeesus.
Kenen niistä numeroista sitten pitäisi päättää? Naapurin Mirkun vai?