Pettymys ihmisiin, ja etten ole kenellekään mitään
Oon niin väsynyt ja pettynyt ihmisiin. Siihen, että otetaan yhteyttä kun tarvitaan jotain, esim työstäni tullutta ammattitaitoa, mutta ei koskaan muulloin. Siihen että ignoorataan. Siihen että valehdellaan, petetään, tehdään selän takana asioita. Siihen, että jätetään ulkopuoliseksi.
Oon menettänyt uskon ihmisten hyvyyteen. Nykyään suorastaan vihaan ihmisiä. Se on surullista. En tiedä voiko tilanne enää muuttua jos saan ajatusmaailmani vielä positiivisemmaksi, mutta toisaalta jos joku on kakka mua kohtaan niin se on sitä vaikka kuinka pukisin vaaleanpunaisia laseja ylleni. Oon niin ärsyyntynyt kaikkiin, etten haluaisi nähdä enää ikinä ketään.
Kommentit (36)
Osa vikaa on varmasti itsessä. Mutta en tiedä mitä tehdä toisin. Ei kukaan varmaan viihdykään ihmisen kanssa, joka ei ole avoin ja helposti lähestyttävä. Mutta kun en usko enää että on edes olemassa hyviä ihmisiä. Saati ihmisiä, jotka olisivat vilpittömästi kiinnostuneita minusta ihmisenä eikä hyötymisestä kustannuksellani. En sovi tähän maailmaan. Ap
Kukaan ei pidä minusta, nyyh. En ole kenellekään tärkeä.
Ihmiset ovat mitä ovat. Sen takia maailma on tässä tilassa. Voit luottaa vain itseesi.
Mua kiinnostaa ihmiset ihmisinä. Eli en etsi ammatin taakse piiloutuvia. Eri asia mikä ihminen on oikea kullekin.
Ap
Tunnen niin samoin ja luulen että meidän tulisi löytää toisemme, aidot ihmiset tunnistavat toiset aidot mutta harmi kun meitä on niin harvassa. Löydä minut!
Vierailija kirjoitti:
Vähän samat ajatukset.
Sovitaan yhteinen kesätapaaminen.
Kyllä täällä empatiakyky loistaa poissaolollaan. Vaikka toki aina asioissa on puolia ja toisia sekä tilanteissa tulkinnanvaraa niin käsi sydämelle: eikö jokainen meistä tiedä sen yhden tyypin, jolle soitetaan kun tietokone jumittaa perjantai-iltana tai peräkärryä tarttis lainaan muttei koskaan muulloin? Eipä ihme, jos tällaisesta hyväntahtoisesta introvertista tyypistä rupeaa jossain vaiheessa tuntumaan samalta kuin ap:sta, jos useampien ihmisten kesken on samaa menoa.
Pidä ap itsestäsi ja ala arvostaa itseäsi. Silloin sinulla on ainakin vähän parempi olo. Olethan joka tapauksessa joissakin asioissa taitava, jos apuasi kerta pyydetään. Löytyisikö netistä joku sinua kiinnostava keskusteluryhmä? Eihän se korvaa eläviä ihmisiä mutta voisit löytää sieltä jonkun todellisen ystävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän samat ajatukset.
Sovitaan yhteinen kesätapaaminen.
Mahtuuko mukaan. -sivusta
Tämän takia halusin perheen. Omat lapset ja puoliso, sekä tietysti vanhempani, välittävät aidosti. Kaverit on seuraa varten, vaikka kyllä minä heistäkin välitän ja auttaisin pulassa, mutta en varsinaisesti laske toivoani heidän varaansa.
vaikutat erittäin rasittavalta persoonalta. Takertujalta.
Täysin samaa puhuin viime viikolla terapiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän samat ajatukset.
Sovitaan yhteinen kesätapaaminen.
Mahtuuko mukaan. -sivusta
Meidän ryhmään mahtuu aina
Mistä teitä v,tun vollottajia sikiää. Säälittävää ininää
Vierailija kirjoitti:
Mistä teitä v,tun vollottajia sikiää. Säälittävää ininää
Teillekin löytyy ne teidän omat klaanit ja ne on isot! Monesti ihmettelen onko teillä OIKEASTI kivaa keskenänne vai onko se ihan feikkiä kaikki.
Jos yhtään lohduttaa niin minusta on kiinnostunut vain sossu ja terapeutti. Ja olen "hyväosainen" tyyppi. Muut näkevät vain keskiluokkaisen ystävällisen asiantuntijan.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia halusin perheen. Omat lapset ja puoliso, sekä tietysti vanhempani, välittävät aidosti. Kaverit on seuraa varten, vaikka kyllä minä heistäkin välitän ja auttaisin pulassa, mutta en varsinaisesti laske toivoani heidän varaansa.
No kyllähän minäkin halusin perheen. Niitä vaan ei voi tilata netistä.
- Ap:n kohtalontoveri
mistäpäin olet? itä, länsi, etelä, pohjoinen?