Lihavilla naisilla kynnet, ripset ja hiukset viimeisen päälle mutta miksi, voi miksi ei panosteta laihtumiseen?

olen ihmetellyt ihan samaa. Kyllä naiset on paljon kauniimpia kun he ovat laihoja, ei mitkään kynnet tai ripset valasta kauniiksi tee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko tai älä, kaikkien ykköstavoite ei ole olla laiha. Minä kulutin noin 20 vuotta elämästäni pyrkien kohti ihannekroppaa, koin stressiä ja itseinhoa. Pidän hyvästä ruoasta ja ruoan laittamisesta, ja hoikkana pysytteleminen tarkoittaa kohdallani alituista kamppailua. Lopetin stressaamisen pari vuotta sitten ja lihoin kymmenisen kiloa niin, että olen nyt juuri ja juuri ylipainon puolella, mutta vastoin odotuksiani voin henkisesti nyt paremmin. Ihan oikeasti olen mieluummin pyöreähkö ja syön mitä haluan ilman stressiä, kuin hoikka ja mietin koko ajan kaloreita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ulkonäköni ei minua muuten kiinnostaisi. Tykkään kauniista vaatteista, meikkaamisesta ja hiusten laittamisesta. Ikävää, että tämä on jollekin muulle ongelma. Itselleni ei ole.

Vastauksestasi saa sen kuvan, että hoikka ei pidä ruuasta eikä ruuanlaitosta ja vain kärvistelee päivästä toiseen :)

Eihän tuossa niin sanottu. Kirjoittaja puhui itsestään, sanoi että hänen kohdallaan ihannepainon tavoittelu tarkoitti jatkuvaa stressiä ja kamppailua. Ja niinhän se on, että ihmiset ovat erilaisia tässäkin asiassa. Toisille hoikkana pysyminen on helppoa ja käy ihan luonnostaan. Joillekin se on jatkuva tuskien taival. Olkaa toki onnellisia te, joille hoikkana pysyminen ei edellytä jatkuvaa ahdistusta, stressiä ja joka ikisen suupalan suunnittelua ja miettimistä. Kaikki eivät ole niin onnekkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko tai älä, kaikkien ykköstavoite ei ole olla laiha. Minä kulutin noin 20 vuotta elämästäni pyrkien kohti ihannekroppaa, koin stressiä ja itseinhoa. Pidän hyvästä ruoasta ja ruoan laittamisesta, ja hoikkana pysytteleminen tarkoittaa kohdallani alituista kamppailua. Lopetin stressaamisen pari vuotta sitten ja lihoin kymmenisen kiloa niin, että olen nyt juuri ja juuri ylipainon puolella, mutta vastoin odotuksiani voin henkisesti nyt paremmin. Ihan oikeasti olen mieluummin pyöreähkö ja syön mitä haluan ilman stressiä, kuin hoikka ja mietin koko ajan kaloreita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ulkonäköni ei minua muuten kiinnostaisi. Tykkään kauniista vaatteista, meikkaamisesta ja hiusten laittamisesta. Ikävää, että tämä on jollekin muulle ongelma. Itselleni ei ole.

Vastauksestasi saa sen kuvan, että hoikka ei pidä ruuasta eikä ruuanlaitosta ja vain kärvistelee päivästä toiseen :)

Niinhän lihavat aina sanovat "minä ainakin nautin elämästä!" ihan kuin hoikka ei nauttisi? :D syömishäiriöiset erikseen, he tuskin nauttivat.

Kieroutunut mielesi ajattelee. Ei ole mitään vastakkainkisaa. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Ole itse tyytyväinen itseesi, mutta vain itsesi kunnioituksella. Ei kai siihen hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen tarvi muiden haukkumista. Ihminen, jolla on hyvä olla itsensä kanssa hyväksyy myös muut sellaisenaan kuin ovat. Ei ole tarvetta dissata ketään. Mieti.

Kompensoidaan sitä omaa lihaavuutta ulkoisilla tekijöillä mitä saa rahalla. Hoikan ja treenatun kropan eteen ei auta että istahtaa kampaamon tuoliin.

Sehän näitä kismittää kun trikoissa ja tukka ponnarilla laukkaava crossfitmisu kerää enemmän katseita kun plösö kaksarimuija joka on laitettu viimesen päälle. Voi sitten illat sipsipussin ja punkkulasin kera kirjoittaa iltasanomien kommenttiboksiin eevi teittisen kuvista miten miehet haluaa naisen jolla on muotoja!!

Koska tykkään syödä ja laihduttaminen on ikävää. Harrastan kyllä paljon liikuntaa ja ylipainoa ei ole sairaalloisen paljon, joten epäterveellisemminkin voisi elää. En minäkään mene aukomaan päätäni ihmisille jotka käyttävät alkoholia, tupakoivat ja liikkuvat vain harvoin. Jännä juttu, miten juuri aina ylipainoisten elämää ruvetaan moralisoimaan ja komennetaan laihduttamaan.

Ripsiä tai kynsiä en tosin laitata missään salongissa, mutta meikkaan kyllä ja panostan tyyliini. Koska se on kivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko tai älä, kaikkien ykköstavoite ei ole olla laiha. Minä kulutin noin 20 vuotta elämästäni pyrkien kohti ihannekroppaa, koin stressiä ja itseinhoa. Pidän hyvästä ruoasta ja ruoan laittamisesta, ja hoikkana pysytteleminen tarkoittaa kohdallani alituista kamppailua. Lopetin stressaamisen pari vuotta sitten ja lihoin kymmenisen kiloa niin, että olen nyt juuri ja juuri ylipainon puolella, mutta vastoin odotuksiani voin henkisesti nyt paremmin. Ihan oikeasti olen mieluummin pyöreähkö ja syön mitä haluan ilman stressiä, kuin hoikka ja mietin koko ajan kaloreita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ulkonäköni ei minua muuten kiinnostaisi. Tykkään kauniista vaatteista, meikkaamisesta ja hiusten laittamisesta. Ikävää, että tämä on jollekin muulle ongelma. Itselleni ei ole.

Vastauksestasi saa sen kuvan, että hoikka ei pidä ruuasta eikä ruuanlaitosta ja vain kärvistelee päivästä toiseen :)

Niinhän lihavat aina sanovat "minä ainakin nautin elämästä!" ihan kuin hoikka ei nauttisi? :D syömishäiriöiset erikseen, he tuskin nauttivat.

Kieroutunut mielesi ajattelee. Ei ole mitään vastakkainkisaa. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Ole itse tyytyväinen itseesi, mutta vain itsesi kunnioituksella. Ei kai siihen hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen tarvi muiden haukkumista. Ihminen, jolla on hyvä olla itsensä kanssa hyväksyy myös muut sellaisenaan kuin ovat. Ei ole tarvetta dissata ketään. Mieti.

Minulle on ihan sama kuinka lihava kukakin on, mutta kyllä minulla on oikeus miettiä miksi kukakin elää elämäänsä niinkuin elää. Ei se ole dissaamista tai tarkoita etten itse olisi onnellinen, ihan Jokaikinen meistä joskus miettii miksi joku tekee tietyllä tavalla jos se sotii omaa arvomaailmaa vastaan, voit väittää ettet sinä ainakaan ikinä, mutta valehtelet.

Vierailija kirjoitti:

Koska tykkään syödä ja laihduttaminen on ikävää. Harrastan kyllä paljon liikuntaa ja ylipainoa ei ole sairaalloisen paljon, joten epäterveellisemminkin voisi elää. En minäkään mene aukomaan päätäni ihmisille jotka käyttävät alkoholia, tupakoivat ja liikkuvat vain harvoin. Jännä juttu, miten juuri aina ylipainoisten elämää ruvetaan moralisoimaan ja komennetaan laihduttamaan.

Ripsiä tai kynsiä en tosin laitata missään salongissa, mutta meikkaan kyllä ja panostan tyyliini. Koska se on kivaa.

Ai sinun mielestäsi esim. tupakoiville ihmisille ei moralisoida?? Kyllä kaikkia huonoja elämänvalintoja kritisoidaan, tupakoiviakin julkisesti ja kovaan ääneen, on niille asetettu ihan kieltolakejakin.

Ylipaino on oma valinta, mutta se valinta vaikuttaa myös yhteiskuntaan negatiivisesti. Sellaisia ihmisiä saa kritisoida.

Epäterveelliset elintavat aiheuttavat myöhemmällä iällä erilaisia sairauksia, joiden hoitaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun sairaita on tulevaisuudessa paljon. Ehkä joudutaan priorisoimaan todella ankarasti, keitä hoidetaan keitä ei verorahoilla. Ikävä totuus on tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska mainostajat mainostaa että tällä erikoiskosmetiikalla kuka tahansa nainen tulee kauniiksi ja 10€ kynsilakka on helpompi laittaa kuin hikoilla 10km ilmaisella lenkkipolulla ja sitten vielä pungertaa jotain lankkua. Laihdutukseen pitää yleensä olla joku motiivi, esimerkiksi terveys tai itsetunto. Nykyään on sosiaalisesti hyväksyttävää olla ylipainoinen. 80-luvulla noin 1 lapsi sadasta oli pullea, nykyään varmaan joka toinen.

Aina tätä samaa lässytystä miten ei jakseta liikkua, kun se urheilu on laihdutuksesta 15% ja se mitä syöt 85%!

Juuri siksi se laihduttaminen käykin työstä. Ei mulle ainakaan liikkuminen ole yhtään hankalaa tai vastenmielistä. Herkuista kieltäytyminen sen sijaan on suorastaan tuskallista.

Minä pyöräilen joka päivä työmatkat, yhteensä 11 km. Lisäksi käyn neljästi viikossa 30-50 min kävelylenkillä ja 1-2 krt viikossa uimassa kilometrin. Silti painan 105 kg, koska syöminen on se mun kompastuskiveni.

Laitan kyllä tukkani ja meikkaan päivittäin ja tykkään myös lakata kynteni. En tosin keksi mitä tekemistä sillä on lihavuuden kanssa. Käsittääkseni suuri osa hoikistakin naisista meikkaa ja laittaa hiuksiaan. Ei se ole mikään lihavien oma helmasynti. Ennen tätä keskustelua en ole tullut edes ajatelleeksi, että minun meikkini ja kynsilakkani saattaisivat jotakuta kummastuttaa ainoastaan sen vuoksi että olen lihava. Olen tähän mennessä luullut, että ne jotka paheksuvat meikkaamista, paheksuvat sitä ihan riippumatta siitä, minkä painoinen henkilö meikkiä käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla laihutus ei onnistu niin helposti. Itselläni on painoa tuova lääkitys  ja myös kilpparin vajaatoiminta on yleinen. Miehellä paino lähti laskuun suoliston bakteereja parantamalla, vaikka ruokavalio pysyi samassa. 

Itseäni ihmetyttää, miten jollain on aikaa pohtia toisten meikkejä ja lihoja. Olet varmaan  kuullut käsitteen projisointi. Sinä projisoit, tehtäväsi on miettiä, mitä ja miksi. 

Onneksi sinä olet niin hyvä ihminen ettei sinulle ikinä tule mieleenkään miksi joku toimii tietyllä tavalla. Hienoa!

Jep jep. En tosissaan mieti miten toiset ihmiset tekevät virheitä ulkonäkönsä suhteen, ja todellakin se on hienoa. Mietin positiivisia asioita. Eilen näin uimahallissa 200 kiloisen naisen ja mietin, että hitto miten hienoa, että hän uskaltaa tulla muina miehinä uimaan - vaikka on niin paljon ihmisiä, jotka ajattelevat hänestä pahaa. 

Hänhän oli urheilemassa, eli yritti pitää terveydestään huolta, siitähän aloituksessa oli kyse MIKSI jotkut eivät pidä vaikka muuten pitävät itsestään huolta.

No voi hyvää päivää taas. Mistähän helvetistä te kuvittelette tietävänne urheileeko joku lihava ihminen vai ei? Kas kun se liikunta ei laihduta. Se pitää kyllä kunnossa, mutta ei laihduta.

Te ette myöskään pelkän ulkomuodon perusteella voi tietää vaikka sillä lihavalla olisi enemmän lihasmassaa ja voimaa kuin teillä. Tai ihan vaan ylipäätään olisi terveempi kuin te.

Kun se lihavuus ei vaan kerro yksistään loppupeleissä mitään muuta, kuin että toisella on enemmän rasvakudosta.

Vierailija kirjoitti:

Epäterveelliset elintavat aiheuttavat myöhemmällä iällä erilaisia sairauksia, joiden hoitaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun sairaita on tulevaisuudessa paljon. Ehkä joudutaan priorisoimaan todella ankarasti, keitä hoidetaan keitä ei verorahoilla. Ikävä totuus on tämä.

Se on ok, kunhan ei vedetä suoraa yhteyttä ylipainon ja epäterveellisten elintapojen välillä. Jos ei hoideta lihavan kakkostyypin diabetesta, ei hoideta sitten normaalipainoisenkaan. Tai verenpainetautia keltään. PUhumattakaan jonkun ruipelon osteoporoosista. Eiks niin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usko tai älä, kaikkien ykköstavoite ei ole olla laiha. Minä kulutin noin 20 vuotta elämästäni pyrkien kohti ihannekroppaa, koin stressiä ja itseinhoa. Pidän hyvästä ruoasta ja ruoan laittamisesta, ja hoikkana pysytteleminen tarkoittaa kohdallani alituista kamppailua. Lopetin stressaamisen pari vuotta sitten ja lihoin kymmenisen kiloa niin, että olen nyt juuri ja juuri ylipainon puolella, mutta vastoin odotuksiani voin henkisesti nyt paremmin. Ihan oikeasti olen mieluummin pyöreähkö ja syön mitä haluan ilman stressiä, kuin hoikka ja mietin koko ajan kaloreita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ulkonäköni ei minua muuten kiinnostaisi. Tykkään kauniista vaatteista, meikkaamisesta ja hiusten laittamisesta. Ikävää, että tämä on jollekin muulle ongelma. Itselleni ei ole.

Vastauksestasi saa sen kuvan, että hoikka ei pidä ruuasta eikä ruuanlaitosta ja vain kärvistelee päivästä toiseen :)

Miten voi olla niin vaikea tajuta, että joku pysyy hoikkana helposti, toiselle luonnollisempi paino on korkeampi.

Ei se ole mitään ihmeellistä itsekuria, jos on luonnostaan hoikka. 

Mimmonen ihminen jaksaa miettiä muiden ihmisten painoa? O.o

Vierailija kirjoitti:

Epäterveelliset elintavat aiheuttavat myöhemmällä iällä erilaisia sairauksia, joiden hoitaminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi, kun sairaita on tulevaisuudessa paljon. Ehkä joudutaan priorisoimaan todella ankarasti, keitä hoidetaan keitä ei verorahoilla. Ikävä totuus on tämä.

Ehdotan, että siinä tapauksessa myös kaikki riskialttiista urheilulajeista aiheutuneet vammat hoidetaan omalla kustannuksella. 

Koska ruoka on hyvää.

Tämän ketjun perusteella lihavat ei ole kovinkaan leppoisia.

Kyllä minäkin monesti mietin että miksi laiha ihminen jaksaa panostaa siihen että kuntoilee kroppansa timmiksi, syö vähän, laittaa hiukset, meikit ja muotikuteet, mutta ei enää viitsi panostaa käytöstapoihin tai koulutukseen. Sivistyshän tulee ilmi heti kun suunsa aukaisee. Toisaalta se syömättömyys saa ihmisen pahalle tuulelle ja arvostelemaan kanssaeläjiä tarpeettoman ankarasti. Kannattaa syödä massu täyteen niin elämä helpottuu paljon muiden ihmisten keskellä :D

Vierailija kirjoitti:

Mielummin vain juostaan ripsihuollossa ja sitten mätetään munkkia kahvilassa... vaikka enemmän se laihduttaminen parantaisi ulkonäköä!

Kyllä, tämä jaksaa naurattaa kerrasta toiseen. Ulkonäön eteen tehdään suunnilleen kaikkea muuta, mutta ei laihduteta.

Vierailija kirjoitti:

Hiuksia, kynsiä ja meikkiä on helpompi ylläpitää, ja mahdollisesti joku muu voi tehdä työn omasta puolesta.

Mulla on lihava ystävä,joka on yrittänyt laihtua kaikin mahdollisin keinoin,mutta kilot tulee aina takaisin. Joten hän satsaa hiuksiin,hampaisiin ym.

kyllä sitä laihtuu kun syö yhden lautasellisen ruokaa eikä neljää! myös hyötyliikunta, portaat ylös.