Elämäni on aivan surkeaa ja köyhää verrattuna ystäviini, luen itku kurkussa nytkin blogeja
Kaverin blogi ja on jo mainittu kuinka mies toi aamiaisen sänkyyn ja oli ostanut oikein kukkia loman alkamisen kunniaksi. Trendivaatteisiin puettu vauva tuhisee sängyssään, illalla luvassa kuohuvaa ja takkatulta sekä elokuvaa.
Toinen kaveri on käynyt jo shoppailemassa, markkinoilla, saanut mieheltä kauniin korun ja leiponut täydellisen kakun.
Minä istun yksin kotona, jalka paketissa ja ruokana on päiväysvanha roiskeläppä. Ei käy tasan onnen lahjat.
Kommentit (113)
Aika hyvin menee, jos perustaa onnellisuuden johonkin tavaraan ja materiaan. Hanki elämääsi henkisiä arvoja äläkä vertaile itseäsi muihin.
En ymmärrä, miksi aloittajalle uskotellaan, ettei näiden bloggaavien kavereiden elämä olisi oikeasti kivaa, nättiä ja antoisaa. Kyllähän monen elämä on. Olin ennen kateellinen ihmisille, joiden elämä oli tuollaista, ja nyt kun olen itse samassa tilanteessa, en ole enää kateellinen. Toki vastoinkäymisiä ja harmeja riittää kaikille, mutta eivät ne mitenkään poista kaikkia noita myötneisiä asioita, joista saan nauttia joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Kenenkään elämä ei ole noin täydellistä. Jos olisi onnensa kukkuloilla, ei kokisi tarvetta leveillä blogissa muille elämänsä upeutta saadakseen kadehtijoita itselleen.
Onpa kyyninen asenne.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi aloittajalle uskotellaan, ettei näiden bloggaavien kavereiden elämä olisi oikeasti kivaa, nättiä ja antoisaa. Kyllähän monen elämä on. Olin ennen kateellinen ihmisille, joiden elämä oli tuollaista, ja nyt kun olen itse samassa tilanteessa, en ole enää kateellinen. Toki vastoinkäymisiä ja harmeja riittää kaikille, mutta eivät ne mitenkään poista kaikkia noita myötneisiä asioita, joista saan nauttia joka päivä.
Juuri näin. Ja yleensä blogienkin luksus tulee pienistä arjen asioista. Minipullo kuohuviiniä ei maksa kuin muutaman euron. Leffoja tulee telkkarista. Minä hemmottelen itseäni kaikenlaisella pienillä jutuilla. Kaunis kattaus on jo puoli ruokaa. Roiskeläppäpitsankin voisi paloitella nätisti ja leikata vaikka kurkusta kauniin kuvion lautaselle.
Useimmat nk lifestyle-blogit kertovat juuri näistä arjen pienistä ylellisyyksistä. Niin omanikin, tosin sieltä löytyy myös elämäni vastoinkäymisistäkin. Mulla on kuitenkin aina ollut periaate, että mitä paskemmin elämässä menee, sitä tärkeämpää on hemmotella itseään. Edes kauniilla kattauksella tai kirpputorireissulla.
Kuinka Ap on löytänyt tuollaisia "Hannu-hanhia" ystävikseen?
Yleensähän samanlaiset lapset leikkivät keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin blogi ja on jo mainittu kuinka mies toi aamiaisen sänkyyn ja oli ostanut oikein kukkia loman alkamisen kunniaksi. Trendivaatteisiin puettu vauva tuhisee sängyssään, illalla luvassa kuohuvaa ja takkatulta sekä elokuvaa.
Toinen kaveri on käynyt jo shoppailemassa, markkinoilla, saanut mieheltä kauniin korun ja leiponut täydellisen kakun.
Minä istun yksin kotona, jalka paketissa ja ruokana on päiväysvanha roiskeläppä. Ei käy tasan onnen lahjat.
Kai sinäkin voit leipoa kakun, onnistuu se jalka paketissakin. Kuten myös elokuvien katselu ja kuoharin juominen. Kukkia myydään kaupassa naisillekin jos ne sinua ilahduttaa. Ne itse asiassa voi tilata kotiovelle. Se, että ruokana on pelkkä roiskeläppä on seurausta siitä että olet sellaisen ostanut.
Ymmärrän että on surullinen jos haluaisi parisuhteen eikä sellaista ole mutta huonosta syömisestä on turha syyttää ketään muuta kuin itseään.
Tuolla asenteella et koskaan edes ketään löydä koska odotat miestä joka tekisi elämästäsi miellyttävää ja onnellista sen sijaan että tekisit itse itsestäsi onnellisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noissa blogeissa kerro kukaan totuutta tai ainakin se mitä näytetään on siitä pieni kaunisteltu osa. Tiedän ihmisiä, jotka hehkuttaa täydellistä onneaan ja perhettään esim. somessa ja laittelee kauniita kuvia, mutta oikeasti saavat mieheltään turpaan jatkuvasti jne.
Tälläisiä kommentteja en millään ymmärrä. "ei heidän elämänsä oikeasti ole hyvää kjeh kjeh!" mitä sitten jos onkin? Miten se on ap:lta pois tai parantaa hänen omaa elämäänsä? Ja ap vielä kutsuun noita kaveriksi ja selän takana toivoo etteivät he olisi onnellisia. En ymmärrä en.
Älä sitten ymmärrä. Mutta siitä on ihan tutkimustakin, että ihmiset kaunistelee elämäänsä esim. somessa todella paljon eli näyttää vain tietyt osat. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö jotkut voisi olla oikeasti onnellisia. Tutkimukset myös kertoo siitä, että somen selaaminen masentaa ihmisiä, juuri koska oma elämä tuntuu huonommalta/tylsältä ym muihin verrattuna (ihan yleinen psykologinen ilmiö, ihmiset kun vertaa aina toiseen, tiedostamattaankin). Siksi on ihan terveellistä tiedostaa tämä harha, siis että kaikki ei ole välttämättä muillakaan sitä miltä näyttää. Ymmärrätkö jo vai kuinka paljon lisää rautalankaa vaaditaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noissa blogeissa kerro kukaan totuutta tai ainakin se mitä näytetään on siitä pieni kaunisteltu osa. Tiedän ihmisiä, jotka hehkuttaa täydellistä onneaan ja perhettään esim. somessa ja laittelee kauniita kuvia, mutta oikeasti saavat mieheltään turpaan jatkuvasti jne.
Tälläisiä kommentteja en millään ymmärrä. "ei heidän elämänsä oikeasti ole hyvää kjeh kjeh!" mitä sitten jos onkin? Miten se on ap:lta pois tai parantaa hänen omaa elämäänsä? Ja ap vielä kutsuun noita kaveriksi ja selän takana toivoo etteivät he olisi onnellisia. En ymmärrä en.
Älä sitten ymmärrä. Mutta siitä on ihan tutkimustakin, että ihmiset kaunistelee elämäänsä esim. somessa todella paljon eli näyttää vain tietyt osat. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö jotkut voisi olla oikeasti onnellisia. Tutkimukset myös kertoo siitä, että somen selaaminen masentaa ihmisiä, juuri koska oma elämä tuntuu huonommalta/tylsältä ym muihin verrattuna (ihan yleinen psykologinen ilmiö, ihmiset kun vertaa aina toiseen, tiedostamattaankin). Siksi on ihan terveellistä tiedostaa tämä harha, siis että kaikki ei ole välttämättä muillakaan sitä miltä näyttää. Ymmärrätkö jo vai kuinka paljon lisää rautalankaa vaaditaan?
Somehan on nykyajan naistenlehdet. Sillä erolla vain, että ei tarvitse olla ammatiltaan toimittaja tuottaakseen sisältöä. Ainahan naistenlehdissäkin on kerrottu kauniista, menestyvistä ja onnellisista ihmisistä. Joskus harvoin vastoinkäymisistä, mutta silloinkin vain niistä, jotka ovat selviytyneet vastoinkäymisistään loistavasti.
Oman elämän vertaaminen muiden elämään on aina ollut yksinkertaisesti tyhmää. Vaikka olisit miten kaunis, menestynyt, varakas ja onnellinen tahansa, aina on joku, joka on vieläkin kauniimpi, menestyneempi, varakkaampi ja onnellisempi. Ikuinen kilpailuhan tuosta syntyisi, jos alkaisi itseään verrata muihin. Ei onni synny siitä, että saa saman, mitä on naapurilla, kaverilla tai Ivanka Trumpilla.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin blogi ja on jo mainittu kuinka mies toi aamiaisen sänkyyn ja oli ostanut oikein kukkia loman alkamisen kunniaksi. Trendivaatteisiin puettu vauva tuhisee sängyssään, illalla luvassa kuohuvaa ja takkatulta sekä elokuvaa.
Toinen kaveri on käynyt jo shoppailemassa, markkinoilla, saanut mieheltä kauniin korun ja leiponut täydellisen kakun.
Minä istun yksin kotona, jalka paketissa ja ruokana on päiväysvanha roiskeläppä. Ei käy tasan onnen lahjat.
Vierailija kirjoitti:
Katsopa vaikka Yle Areenasta Syyria-dokumentti ja pohdin sen jälkeen uudelleen onko elämäni niin surkeaa.
Eniten tällaisten dokumenttien katsomista kaipaisi mielestäni nämä "kaikki elämässä on vaan itsestä kii" urpot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noissa blogeissa kerro kukaan totuutta tai ainakin se mitä näytetään on siitä pieni kaunisteltu osa. Tiedän ihmisiä, jotka hehkuttaa täydellistä onneaan ja perhettään esim. somessa ja laittelee kauniita kuvia, mutta oikeasti saavat mieheltään turpaan jatkuvasti jne.
Tälläisiä kommentteja en millään ymmärrä. "ei heidän elämänsä oikeasti ole hyvää kjeh kjeh!" mitä sitten jos onkin? Miten se on ap:lta pois tai parantaa hänen omaa elämäänsä? Ja ap vielä kutsuun noita kaveriksi ja selän takana toivoo etteivät he olisi onnellisia. En ymmärrä en.
Älä sitten ymmärrä. Mutta siitä on ihan tutkimustakin, että ihmiset kaunistelee elämäänsä esim. somessa todella paljon eli näyttää vain tietyt osat. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö jotkut voisi olla oikeasti onnellisia. Tutkimukset myös kertoo siitä, että somen selaaminen masentaa ihmisiä, juuri koska oma elämä tuntuu huonommalta/tylsältä ym muihin verrattuna (ihan yleinen psykologinen ilmiö, ihmiset kun vertaa aina toiseen, tiedostamattaankin). Siksi on ihan terveellistä tiedostaa tämä harha, siis että kaikki ei ole välttämättä muillakaan sitä miltä näyttää. Ymmärrätkö jo vai kuinka paljon lisää rautalankaa vaaditaan?
Somehan on nykyajan naistenlehdet. Sillä erolla vain, että ei tarvitse olla ammatiltaan toimittaja tuottaakseen sisältöä. Ainahan naistenlehdissäkin on kerrottu kauniista, menestyvistä ja onnellisista ihmisistä. Joskus harvoin vastoinkäymisistä, mutta silloinkin vain niistä, jotka ovat selviytyneet vastoinkäymisistään loistavasti.
Oman elämän vertaaminen muiden elämään on aina ollut yksinkertaisesti tyhmää. Vaikka olisit miten kaunis, menestynyt, varakas ja onnellinen tahansa, aina on joku, joka on vieläkin kauniimpi, menestyneempi, varakkaampi ja onnellisempi. Ikuinen kilpailuhan tuosta syntyisi, jos alkaisi itseään verrata muihin. Ei onni synny siitä, että saa saman, mitä on naapurilla, kaverilla tai Ivanka Trumpilla.
Tyhmää ja tyhmää, mutta meistä jokainen vertaa itseään muihin, tiedostamattaankin. Siihen meidän aikalailla koko ihmisyys perustuu jo vauvasta lähtien - peilataan itseä muihin ihmisiin. t. sosiaalitieteilijä
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi aloittajalle uskotellaan, ettei näiden bloggaavien kavereiden elämä olisi oikeasti kivaa, nättiä ja antoisaa. Kyllähän monen elämä on. Olin ennen kateellinen ihmisille, joiden elämä oli tuollaista, ja nyt kun olen itse samassa tilanteessa, en ole enää kateellinen. Toki vastoinkäymisiä ja harmeja riittää kaikille, mutta eivät ne mitenkään poista kaikkia noita myötneisiä asioita, joista saan nauttia joka päivä.
Voihan se olla oikeasti kivaa, nättiä ja antoisaa, mutta blogiin yleensä laitetaan silti lähinnä ne kivoimmat, näteimmät ja antoisimmat hetket eikä niiden väliin jääviä arkisempia hetkiä, joten blogin antamasta kuvasta tulee väkisinkin hieman vinoutunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei noissa blogeissa kerro kukaan totuutta tai ainakin se mitä näytetään on siitä pieni kaunisteltu osa. Tiedän ihmisiä, jotka hehkuttaa täydellistä onneaan ja perhettään esim. somessa ja laittelee kauniita kuvia, mutta oikeasti saavat mieheltään turpaan jatkuvasti jne.
Tälläisiä kommentteja en millään ymmärrä. "ei heidän elämänsä oikeasti ole hyvää kjeh kjeh!" mitä sitten jos onkin? Miten se on ap:lta pois tai parantaa hänen omaa elämäänsä? Ja ap vielä kutsuun noita kaveriksi ja selän takana toivoo etteivät he olisi onnellisia. En ymmärrä en.
Älä sitten ymmärrä. Mutta siitä on ihan tutkimustakin, että ihmiset kaunistelee elämäänsä esim. somessa todella paljon eli näyttää vain tietyt osat. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö jotkut voisi olla oikeasti onnellisia. Tutkimukset myös kertoo siitä, että somen selaaminen masentaa ihmisiä, juuri koska oma elämä tuntuu huonommalta/tylsältä ym muihin verrattuna (ihan yleinen psykologinen ilmiö, ihmiset kun vertaa aina toiseen, tiedostamattaankin). Siksi on ihan terveellistä tiedostaa tämä harha, siis että kaikki ei ole välttämättä muillakaan sitä miltä näyttää. Ymmärrätkö jo vai kuinka paljon lisää rautalankaa vaaditaan?
Somehan on nykyajan naistenlehdet. Sillä erolla vain, että ei tarvitse olla ammatiltaan toimittaja tuottaakseen sisältöä. Ainahan naistenlehdissäkin on kerrottu kauniista, menestyvistä ja onnellisista ihmisistä. Joskus harvoin vastoinkäymisistä, mutta silloinkin vain niistä, jotka ovat selviytyneet vastoinkäymisistään loistavasti.
Oman elämän vertaaminen muiden elämään on aina ollut yksinkertaisesti tyhmää. Vaikka olisit miten kaunis, menestynyt, varakas ja onnellinen tahansa, aina on joku, joka on vieläkin kauniimpi, menestyneempi, varakkaampi ja onnellisempi. Ikuinen kilpailuhan tuosta syntyisi, jos alkaisi itseään verrata muihin. Ei onni synny siitä, että saa saman, mitä on naapurilla, kaverilla tai Ivanka Trumpilla.
Tyhmää ja tyhmää, mutta meistä jokainen vertaa itseään muihin, tiedostamattaankin. Siihen meidän aikalailla koko ihmisyys perustuu jo vauvasta lähtien - peilataan itseä muihin ihmisiin. t. sosiaalitieteilijä
Totta, mutta on täysin oma valinta, haluaako käyttää koko elämänsä vertailemalla itseään muihin vai tekeekö omasta elämästään omilla resursseillaan itselleen mieluisamman. Yksilö voi lopettaa sellaisten asioiden seuraamisen, jotka aiheuttavat ahdistusta. Ei ole mikään pakko lukea blogeja tai katsoa edes uutisia maailman kauheuksista, jos niistä tulee vain paska fiilis itselle. Voi rakentaa itselleen oman kuplansa, jossa voi elää tyytyväisenä.
Viimeistään silloin kun luin Laura Tuomarilan elämästä, tajusin kuinka onnekas olen ollut yksihuoltajana, jatkuvassa rahapulassa, ilman kesälomia vuosikausiin.Käsittääkseni Laura on vahingoittanut elimistöään niin, että kärsii seurauksista loppuikänsä.
Hänellä on ollut "kadehdittava" elämä, jopa Maltalla asuen, ihanan miehen kanssa, kauniina vaimona ja kahden lapsen äitinä.Kyllä,kyllä.
Pääosalla normiporukasta on tiukkaa tai todella ja silti jotkut luulevat että kaikilla muilla muka menee hyvin.
-
Melkein kutsuisin itsekäiksi moisia henkilöitä jos itse ei aidosti ymmärrä missä jamassa nyt mennään.-
Miltähän niistä miehistä tuntuu, joiden jokainen lahja esitellään yleisölle? Jospa ne kukat ja korut oli tarkoitettukin yksityiseksi huomionosoitukseksi, ja sitten naisen onkin pakko ottaa kuva ja esitellä paitsi kavereille, myös täysin tuntemattomille ihmisille että kattokaa mitä mää sain!! Kattokaa!!
Tuskinpa rouva bloggaria itseään kuitenkaan kiinnostaa toisten saamat lahjat ja huomion osoitukset millään tavalla.
Kyllä minä ainakin ymmärrän että jalka paketissa leipomiset ja markkinoilla hengailut on pikkuisen hankalia toteuttaa. Ja se roiskeläppä on ruokana varmaan ihan sen takia, että se on syötävä pois, ennen kuin se menee huonoksi. Minuakin ärsyttää syödä moisia "ylijäämäruokia" pois, mutta kun se menisi sitten haaskuuseen jos syö jotain parempaa...
Höpsis, jos heidän elämänsä olisi niin upeaa ei heillä olisi aikaa blogata siitä. Usein myös peittelevät jotain negatiivista jos pitää hehkuttaa.
Vierailija kirjoitti:
No opettele brändäämään sinäkin. Siinähän siitä on kyse. Voit aloittaa näin "Kerrankin ihan omaa aikaa! Jalka paketissa voi hyvällä omallatunnolla hautautua sohvatyynyjen sekaan ja luvata itselleen herkkupäivän (se vanha pitsa). Nyt on kerrankin mahdollisuus aloittaa lukemaan kauan odotettua laatukirjaa! :)" Meikkaa itsesi, laita ykköset päälle, piirrä kipsiin kukkia ja ota hymyselfie sohvalta torkkupeiton alta. Kuvaan mukaan parhaaseen mukiin teetä.
Se on todella helppoa.
Tämä. Itsekin otan itsestäni hymyselfieitä vaikka maailma murjoisi.
Niin no, blogit nyt eivät kerro oikeasta elämästä mitään. Ystäväni päivittää usein someen "taas laatuaikaa tyttären kanssa" -kommentteja sydämillä höystettynä. Totuus kuitenkin on se, että kyseinen tytär on pahasti mt-ongelmainen ja vanhemmat ovat lapsen kanssa isoissa ongelmissa ja aivan loppu. Somessa on niin helppo esittää täydellistä.
Viitaten jo muutamaan aiempaan kommenttiin: minusta on ero sillä esitteleekin todellista elettyä elämää somessa vai elääkö elämäänsä sen mukaan, miten hienolta se näyttää somessa! Aikuisten ihmisten pelleily kuvilla ja päivityksillä on mennyt älyttömäksi. Ehtiikö tuntea todellisia tunteitaan ja ihmissuhteitaan ja elää elämäänsä ilman, että kännykkä tai tabletti laulaa muille asiasta hetken päästä! Väitän, että tämä on yksi osasyy ihmisten tyhmistymiseen ja yleisen tietotaitotason katoamiseen ihan perusasioissakin. Some korvaa omat aivot ja elämänkokemuksen.