Raskaus alaikäisenä
Jooh. Että semmonen. Olen siis 17-vuotta, ja raskaana, enkä tiedä ollenkaan mitä tekisin... Kiinnostaisi kuulla jotain samassa tilanteessa olleiden/olevien näkemyksiä asiaan liittyen. Ja tosiaan, pliis ei mitään katkeria "tEe AbOrttttIii yhTteiSkuNNan rahOiLla eLäMään TTuleVa LuuSeri"-kommentteja. Kiitos.
Kommentit (104)
Minä tulin myös raskaaksi kun olin 17, päädyin aborttiin. Muistan että ajattelin että ei ollut vielä lasten aika. Koin olevani melko lapsi itsekin. Haluttiin kyllä miehen kanssa jossain vaiheessa lapsia. Asuin vielä kotona ja haaveena oli päästä opiskelemaan jotain mukavaa. Lukion jälkeen pidin välivuoden töissä ja sitten opiskelin itselleni ammatin. Viimeisenä vuotena hankkiuduin raskaaksi jälleen, jolloin olin 23 kun esikoinen syntyi. Mies myös pysyi samana. Nyt olen 27 ja 2 lapsen äiti. Uskon että olen paljon parempi äiti nytten kun olisin ollut 17-18 vuotiaana vaikka nuori äiti koen edelleen olevani. Vaikka minusta ei ollut niin nuorena äidiksi. Ei tarkoita etteikö sinusta ole. Riippuu omista arvoista. Opiskelu on paljon helpompaa ilman lapsia mutta ei sekään mahdotonta. Kovaa työtä tämä ainakin on :)
KKK kirjoitti:
Jeees, kävin lääkärillä. Olen siis sen verran pitkällä, että mun on tehtävä päätös pitämisen ja ei pitämisen välillä torstaihin mennessä.
Jotenkin varsinkin nyt, kun sain siitä oliosta kuvan ja kaikki, niin tuntuu, etten haluaisi enää luopua siitä...
Siis mitä? Onko raskausviikkoja siis pian jo 20, vai mitä häh? Mihin päätökseen tulit?
KKK kirjoitti:
Keskeytys mulla tavallaan on päällimmäisenä mielessä, ja tiedän, että se olisi varmastikin järkevin ratkaisu... mutta jotenkin en haluaisi. Ajatuksena se on vaan niin vastenmielinen. Toki kahta kamalammin ahdistaa ajatus siitä, mitä kaikkea lapsen pitäminen toisi tullessaan... Tiedän, että minulla olisi mahtava tukiverkko apunani, mutta suurin kynnys olisi heille asiasta kertominen...
Vanha keskustelu mutta kommentoin tähän että jos tietää jo ennen aborttia ettei ehkä haluaisi sitä tehdä ja tukiverkkoa on sanoisin että abortti ehkei kannata tehdä. Näillä spekseillä kuulostaa siltä että rikot päätöksellä tehdä abortin itsesi myöhemmin. Itse rikoin itseni tehtyäni abortin vaikken sitä halunnut. Minut painostettiin siihen. Kaduin sitä suuresti ja sairastuin vakavasti se oli yksi syy siihen. Vasta yli 15 v abortin jälkeen pystyin sen hyväksymään enkä enää itke asiaa tms. Abortin jälkeen tulin uudelleen raskaaksi aika pian ja sen lapsen pidin vaikka silloinkin minua painostettiin päättämään raskaus. Lapsen syntymän jälkeen masennuin vakavasti ja mieetin vain sitä abortoitua sikiötä ja miksinmenin abortin tekemään. Saattaa olla että sulla on lapsia joka tapauksessa 5 vuoden sisällä. Jos haluat joskus lapsia eli olet siitä enemmän varma kuin että et halua niin olisin lapsen pitämisen kannalla. Vaikka jäisi bileitä väliin ne ei ole elämän kannalta olennaisia kun ollaan kalkkiviivoilla. Vaikka olisi nuori niin lapsen saamisen jälkeen voi opiskella ja ehtii saamaan työpaikan yms. Siitä ei kannata huolestua. Kaikki järjestyy kyllä. Varsinkin jos turvaverkko ja vaikka omat vanhemmat apuna niin siitä vaan. Ole ylpeä ja rohkea oli päätöksesi kumpi tahansa sinä ihana nainen joka tätä luet nyt 2024.
Miten suhun suhtauduttiin lääkärissä?