25 v eikä päivääkään työkokemusta

Mulle vielä korostettiin työkkärin kurssilla, että "teidän täytyy olla valmis selittämään miksi teillä on aukkoja cv:ssä". Mitäpä muuta siihen voi sanoa, kun olleensa työtön? Nro. 15

Vierailija kirjoitti:

Olet siis opiskellut aivan väärää alaa...

Mikä tai mitkä on ne "oikeat" alat? Mua ainakin kiinnostaa. Hoitoalalle minusta ei ole. Enkä ole ap, mutta kysyin vaan :)

Miksi pitää opiskella pilipali tutkinto,miksi?

Okei, ekanakin mediassa annetaan aivan väärä kuva työnhausta. Panosta laatuun määrän sijaan. Kuulostaa huolestuttavalta, että tehtailet satoja hakemuksia ilman tulosta. Silloin niissä on jotain pielessä - et erotu joukosta, osaa sanoittaa osaamista, tms.

Panosta CV:seen. Jos työkokemusta ei ole juurikaan, kannattaa tehdä ns. osaamis-CV. Netistä löytyy varmasti malleja, mitä kirjoitat vähällä kokemuksella. Mieti osaamistasi, mitä taitoja olet saanut koulussa tai vapaa-ajalla, harrastukset? Muista konkretia ja esimerkit. Vältä perinteiset kliseet, joita kaikki kirjoittavat: tyyliin olen 25v pirteä ja nopeasti oppiva opiskelija paikkakunnalta X.

Vapaaehtoistyö voisi olla myös hyvä idea.

Tsemppiä!

Olen samanikäinen, minulla on työkokemusta kesätöistä kolme viikkoa kymmenen vuoden takaa ja kuukausi tuotantotöistä noin viitisen vuotta sitten. Tuon jälkeen opiskelin kyllä pari vuotta, mutta jäi kesken. Nyt haen uudelleen yliopistoon. Mutta kyllähän se takaraivossa vähän jyskyttää se ajatus, että valmistumisen jälkeen minua ei oteta enää tosissaan, kun työkokemusta ei ole tuon enempää.

Mulla hieman sama tilanne. Tosin 15-18 -vuotiaana olin joka kesä kesätöissä mm. siivoamassa ja tehtaassa. Heti kun pääsin yliopistoon (ei mikään ns. "turha" ala), loppui kesätöiden saanti "duunarihommista" eikä myöskään oman alan työkokemusta ole lainkaan ja ikää lähemmäs 30 kuin 20. Itse olen nyt saanut yllättävän hyvin työtarjouksia muutettuani ulkomaille ja tulevaisuus on alkanut näyttää valoisammalta muuton myötä. Tsemppiä kaikille samassa tilanteessa oleville, meitä on paljon muitakin eikä kannata lannistua.

Aloittajan kannattaa tosiaan tehdä alkuun vapaaehtoistyötä, saa täytettä ansioluetteloon ja työnantajatkin uskaltavat palkata, kun on edes jossain ollut töissä (osoitus aktiivisuudesta ja ahkeruudesta). :)

Myös työn perässä on hyvä olla valmis muuttamaan, kesätöitä kannattaa hakea myös isommilta paikkakunnilta missä niitä on tuhansittain.

Myös työpaikkojen suhteen Ei saa olla nirso kerta ensimmäisestä työpaikasta kyse, hae siivoojaksi, mainoslehtien jakajaksi tai postin varhaisjakeluun. Kannattaa myös hakea osa-aikaisia töitä, parempi sekin on että tekee edes 10 tuntia viikossa töitä kuin Ei ollenkaan. Ja usein hyvä työntekijä saa myös tuurata muita yms että tunteja tulee lisää. Ja myöhemmin voi vaikka useamman osa-aikatyön yhdistää, niin saa siten viikkoon enemmän työtunteja.

Ja työhaastatteluihin vinkiksi, niin unohda introverttisyytesi/ ujoutesi ja päätä että olet oma ihana pirteä itsesi ja näytä aito luonteesi (eivät ne haastattelijat sinua tunne/ syö eikä sinun jatkossa tarvi olla heidän kanssaan tekemisissä jos mokaat jotenkin haastattelussa, joten älä jännitä!) :)

Ja kaikille muillekin työttömille/ työkokemusta omistamattomille neuvon hakemaan töitä ja ottamaan itseään niskasta kiinni sekä elättämään itsensä eikä vain odottamaan että rahaa tippuu taivaasta. Suomi vielä kaatuu kaikkien työttömien elättämisen takia.

Ja töitä on kaikille halukkaille, kun vaan on ahkera ja valmis tekemäänkin jotain työpaikan saamisen eteen, ei teitä kukaan kotoa tule hakemaan! Joskus se voi tarkoittaa muuttoa toiselle paikkakunnalle, pidempää työmatkaa tai hanttihommien tekemistä, mutta ainakin saisitte olla ylpeitä että elätätte itse itsenne ja olette työelämässä mukana.

(Kaikki vinkkini ovat omia kokemuksiani, ja olen itse ollut työelämässä mukana nuoresta asti, ja tehnyt töitä koulujenkin ohella. Nykyään teen kahta kokopäivätyötä, ja molemmista töistäni pidän todella todella paljon, ja koska omaan ikäisekseni paljon työkokemusta niin pystyn jo valitsemaan millaisia töitä teen/ missä yrityksissä työskentelen ja työtarjouksia tulee lisää kuukausittain (vaikka en edes hae enää töitä), mutta koska minut tunnetaan/ nähdään ahkerana työntekijänä, niin minulle on kysyntää. Ja tähän samaan kaikki muutkin pääsevät jos vain haluavat aidosti. :) (Toki Ei kaikkien tarvitse tehdä 75-100 tuntia töitä viikossa Kuten minä teen, mutta tehkää edes sen verran että saatte itsenne/ perheenne elätettyä ja olkaa ylpeitä siitä). :)

Monet opiskelijat suhtautuvat ylimielisesti puhelinmyyntiin, siivoukseen ja vastaavaan työhön, mutta luulen itse saaneeni suoraan tosi hyvän alan paikan osittain sen takia, että olen tehnyt ahkerasti sekalaisia hanttihommia. Vaikka ne eivät olleet omaa alaa.

22-vuotias ahkera työläinen kirjoitti:

Aloittajan kannattaa tosiaan tehdä alkuun vapaaehtoistyötä, saa täytettä ansioluetteloon ja työnantajatkin uskaltavat palkata, kun on edes jossain ollut töissä (osoitus aktiivisuudesta ja ahkeruudesta). :)

Myös työn perässä on hyvä olla valmis muuttamaan, kesätöitä kannattaa hakea myös isommilta paikkakunnilta missä niitä on tuhansittain.

Myös työpaikkojen suhteen Ei saa olla nirso kerta ensimmäisestä työpaikasta kyse, hae siivoojaksi, mainoslehtien jakajaksi tai postin varhaisjakeluun. Kannattaa myös hakea osa-aikaisia töitä, parempi sekin on että tekee edes 10 tuntia viikossa töitä kuin Ei ollenkaan. Ja usein hyvä työntekijä saa myös tuurata muita yms että tunteja tulee lisää. Ja myöhemmin voi vaikka useamman osa-aikatyön yhdistää, niin saa siten viikkoon enemmän työtunteja.

Ja työhaastatteluihin vinkiksi, niin unohda introverttisyytesi/ ujoutesi ja päätä että olet oma ihana pirteä itsesi ja näytä aito luonteesi (eivät ne haastattelijat sinua tunne/ syö eikä sinun jatkossa tarvi olla heidän kanssaan tekemisissä jos mokaat jotenkin haastattelussa, joten älä jännitä!) :)

Ja kaikille muillekin työttömille/ työkokemusta omistamattomille neuvon hakemaan töitä ja ottamaan itseään niskasta kiinni sekä elättämään itsensä eikä vain odottamaan että rahaa tippuu taivaasta. Suomi vielä kaatuu kaikkien työttömien elättämisen takia.

Ja töitä on kaikille halukkaille, kun vaan on ahkera ja valmis tekemäänkin jotain työpaikan saamisen eteen, ei teitä kukaan kotoa tule hakemaan! Joskus se voi tarkoittaa muuttoa toiselle paikkakunnalle, pidempää työmatkaa tai hanttihommien tekemistä, mutta ainakin saisitte olla ylpeitä että elätätte itse itsenne ja olette työelämässä mukana.

(Kaikki vinkkini ovat omia kokemuksiani, ja olen itse ollut työelämässä mukana nuoresta asti, ja tehnyt töitä koulujenkin ohella. Nykyään teen kahta kokopäivätyötä, ja molemmista töistäni pidän todella todella paljon, ja koska omaan ikäisekseni paljon työkokemusta niin pystyn jo valitsemaan millaisia töitä teen/ missä yrityksissä työskentelen ja työtarjouksia tulee lisää kuukausittain (vaikka en edes hae enää töitä), mutta koska minut tunnetaan/ nähdään ahkerana työntekijänä, niin minulle on kysyntää. Ja tähän samaan kaikki muutkin pääsevät jos vain haluavat aidosti. :) (Toki Ei kaikkien tarvitse tehdä 75-100 tuntia töitä viikossa Kuten minä teen, mutta tehkää edes sen verran että saatte itsenne/ perheenne elätettyä ja olkaa ylpeitä siitä). :)

Eikö sieltä Etelärannan trollitehtaalta päästetä työntekijöitä ollenkaan viikonlopun viettoon? Pitkää päivää helatorstain jälkeisenä kauniina kesäperjantaina, julmurit...

Vierailija kirjoitti:

Monet opiskelijat suhtautuvat ylimielisesti puhelinmyyntiin, siivoukseen ja vastaavaan työhön, mutta luulen itse saaneeni suoraan tosi hyvän alan paikan osittain sen takia, että olen tehnyt ahkerasti sekalaisia hanttihommia. Vaikka ne eivät olleet omaa alaa.

Jokaisen normaalikognitiolla varustetun ihmisen tuleekin suhtautua ylimielisesti puhelinmarkkinointiyrityksiin. Alhaisinta saastaa tällä planeetalla.

Vierailija kirjoitti:

Yritä vaan hakea joka paikkaan. Älä keskeytä opintoja. Jos alasi on semmoinen että voisi toimia yrittäjänä, harkitse sitä ? Jos kiinnostaa.

Miten voi olla yrittäjä ilman käytännön työkokemusta?

Joku rekryfirma, adecco tms! Ei ole niin hehkeetä, mutta työkokemusta ja työtodistus. Lisäksi joku vapaaehtoistyö - sitten onkin työkokemusta jo useemmasta paikasta.

Vapaata vietän aina kun vain on edes osa päivästä vapaata, edellinen kokonainen vapaapäivä oli meinaan maaliskuussa.

Teen töitä 7 päivää viikossa, myös kaikki pyhät (tuplaliksa, joten suosittelen sinullekin ;) ), joten helatorstainakin olin töissä. Myös tänään olin jo aamulla 4 tuntia töissä (klo 8-12), ja menen vielä illaksi töihin (20-04), että mukavasti on tänäänkin ollut vapaa-aikaa käydä kaupungilla ostoksilla, nähdä sukulaisia yms sekä tietenkin nukkua päikkärit, niin jaksaa yön töissä. :)

Vierailija kirjoitti:

Monet opiskelijat suhtautuvat ylimielisesti puhelinmyyntiin, siivoukseen ja vastaavaan työhön, mutta luulen itse saaneeni suoraan tosi hyvän alan paikan osittain sen takia, että olen tehnyt ahkerasti sekalaisia hanttihommia. Vaikka ne eivät olleet omaa alaa.

Itse olen KTM koulutukselta ja tein lähes valmiina ekonomina metrosiivousta, ajoin taksia, jaoin varhaisjakelua ja  olin teurastamolla peruspesutehtävissä. Uraputkessa olisi ollut mm. "vahauskoneen ajamista" siivousliikkeessä ja mahdollisesti myös päiväjakelua postissa. 

Tuo väitteesi on totta. Nykyisin olen itse työnantajana ja arvostan enemmän asennetta työntekoon kuin sitä, onko työkokemus opiskeluajoilta ollut täydellisesti "alaa vastaavaa". 

Itse oon ollut siivoamassa, postilla joulukorttien lajittelussa jne, mutta puhelinmyyntiin vedän rajan. Se kuulostaa mun pahimmalta painajaiselta: tuntemattomille soittelu ja tyrkyttäminen. 

taksiin pääsee kokemattomatkin, mutta pitää olla b ajokortin kakkos vaihe suoritettu muistaakseni 1.5 vuotta vai oliko 2 vuotta ja eisaa olla rikosrekisteriä, itse tehnyt 9 vuotta ja tietysti sen alueen paikallistuntemus pitää olla ja asiakaspalvelu henkinen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko hakenut provikkapalkkaiseksi puhelinmyyjäksi, mainostenjakajaksi ja henkilökohtaiseksi avustajaksi? Vaikket saisi puhelinmyyjänä mitään myytyä ja jäisit täysin ilman palkkaa, saisit ainakin työkokemusta ja merkinnän CV:hen. Varmasti vituttaa tehdä paskaa duunia ja vielä ilman palkkaa, mutta joskus epätoivoisessa tilanteessa tarvitaan epätoivoisia tekoja.

Ei välttämättä näytä hyvältä työnantajien silmissä jos saat potkut parin viikon jälkeen puhelinmyynnistä myymättömyyden takia.

Kaikkea ei tarvitse kertoa työnhaussa. Tuliko yllätyksenä?

Vierailija kirjoitti:

Okei, ekanakin mediassa annetaan aivan väärä kuva työnhausta. Panosta laatuun määrän sijaan. Kuulostaa huolestuttavalta, että tehtailet satoja hakemuksia ilman tulosta. Silloin niissä on jotain pielessä - et erotu joukosta, osaa sanoittaa osaamista, tms.

Panosta CV:seen. Jos työkokemusta ei ole juurikaan, kannattaa tehdä ns. osaamis-CV. Netistä löytyy varmasti malleja, mitä kirjoitat vähällä kokemuksella. Mieti osaamistasi, mitä taitoja olet saanut koulussa tai vapaa-ajalla, harrastukset? Muista konkretia ja esimerkit. Vältä perinteiset kliseet, joita kaikki kirjoittavat: tyyliin olen 25v pirteä ja nopeasti oppiva opiskelija paikkakunnalta X.

Vapaaehtoistyö voisi olla myös hyvä idea.

Tsemppiä!

Ap:han sanoi että sen ongelmat on haastatteluissa. Paraskaan kirjallinen hakemus ei auta, jos antaa haastattelussa huonon vaikutelman. T. eräs joka tuntee yhden kuolaavan ja änkyttävän, mutta kuitenkin älykkään ja osaavan cp-vammaisen

22-vuotias ahkera työläinen kirjoitti:

Ja työhaastatteluihin vinkiksi, niin unohda introverttisyytesi/ ujoutesi ja päätä että olet oma ihana pirteä itsesi ja näytä aito luonteesi (eivät ne haastattelijat sinua tunne/ syö eikä sinun jatkossa tarvi olla heidän kanssaan tekemisissä jos mokaat jotenkin haastattelussa, joten älä jännitä!) :)

Tää oli yhtä hyödyllinen neuvo kuin sanoa masentuneelle että ota itteäs niskasta kii. :D Ujoutta ei noin vain unohdeta, haastattelu tilanteessa se vain pahenee entisestään ja jos on introvertti joka ei loista sosiaalisilla taidoilla (jotkut onnekkaat introvertit osaavat puhua sujuvasti, mutta sitten on niitä jotka eivät juuri saa sanaa suustaan, esim. minä) on tilanne entistä hankalampi.

Tsemppiä ap! Jatka vain opiskeluja, keskeyttäminen ei ainakaan kannata! Toivottavasti vielä löydät töitä. Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa ja tuntuu toivottomalta, mutta ei sitä ikinä tiedä mitä tulevaisuus tuo.

Sama tilanne kuin aloittajalla. Tosin itselläni on myös tiellä mielenterveysongelmat, mutta hankala niistäkään on parantua kun ei näe tulevaisuutta. Toinen yhtäläisyys minulla on myös siinä että olen introvertti ja käyttäydyn tällä hetkellä ujosti, mutta en tiedä olisinko ujo sanan merkityksessä terveenä. Mutta sen osaan sanoa että jos on introvertti ja ujo niin on hankala hakea johonkin puhelinmyynti työhön johon oma luonne ei sovi. Itse en ainakaan suosittele herkemmille, koska siitä saattaa saada burn outin ja sit ollaankin jo ihan toisessa tilanteessa.