Lue keskustelun säännöt.
25 v eikä päivääkään työkokemusta
26.05.2017 |
Täytän ensi viikolla 25 v ja yläasteen TET-jakso on edelleen ainoa kosketukseni työelämään. Opiskelen nyt toista tutkintoa mutta uskoni tulevaisuuteen alkaa olla mennyttä kun en taaskaan saanut kesätöitä. Olen hakenut töitä myös opintojen ohelle ja olisin valmis vaikka keskeyttämään opinnot töiden takia, mutta ei... Edes vuokratyöfirmat ei ole tarjonnut mulle kuin kolmea yhden päivän keikkaa, ja paskan tuurini tuntien ne osui tietysti sellaisille päiville etten sairauden takia pystynyt ottamaan niitä vastaan.
Nyt siis edessä 3 kuukauden kesäloma opintolainalla eläen, kun muitakaan tuloja ei ole. En jaksa uskoa siihen ihmeeseen että saisin enää töitä. Pitäisikö luopua leikistä, lopettaa opiskelu ja jättäytyä työttömäksi? Vai voiko näin vanhalla olla vielä toivoa? Olen tehnyt varmasti yli tuhat työhakemusta enkä ole kelvannut mihinkään.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis opiskellut aivan väärää alaa...
Mikä tai mitkä on ne "oikeat" alat? Mua ainakin kiinnostaa. Hoitoalalle minusta ei ole. Enkä ole ap, mutta kysyin vaan :)
Muakin kiinnostaa t: matematiikan ope
Minuakin kiinnostaa tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se vaan on ilkeä fakta, että 50v on liian vanha töihin
TYEL-vakuutus pitää tästä huolen. Maksut nousee 50v työntekijän kohdalla vs nuori. Työntekijöistä tulee järkyttävät maksut!
-ex yrittäjä
Eikö siinä ensimmäisessä tutkinnossa vaadittu työharjoittelua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko hakenut provikkapalkkaiseksi puhelinmyyjäksi, mainostenjakajaksi ja henkilökohtaiseksi avustajaksi? Vaikket saisi puhelinmyyjänä mitään myytyä ja jäisit täysin ilman palkkaa, saisit ainakin työkokemusta ja merkinnän CV:hen. Varmasti vituttaa tehdä paskaa duunia ja vielä ilman palkkaa, mutta joskus epätoivoisessa tilanteessa tarvitaan epätoivoisia tekoja.
Ei välttämättä näytä hyvältä työnantajien silmissä jos saat potkut parin viikon jälkeen puhelinmyynnistä myymättömyyden takia.
Kaikkea ei tarvitse kertoa työnhaussa. Tuliko yllätyksenä?
Ei tietenkään tarvitse, mutta ei pidä myöskään aliarvioida rekrytoijaa. Jos Cv:ssä olet merkannu harvoiksi työkokemukseksi puhelinmyynnin 2 viikkoa, niin osa voi päätellä siitä jotain. Joko irtisanouduit itse tai sait potkut.
Toki osa rekrytoijista tietenki tietää millainen ala tuo puhelinmyynti on ja arvostaa sitä, että edes yritit.
Mutta eihän sitä parin viikon puhelinmyyntipätkää tarvitse mainita CV:ssä jos ei tahdo. Ja jos asia tulee kuitenkin esiin, rekrytoijaa ei tosiaan kannata aliarvioida: Tyhmäkin tajuaa ettei läheskään kaikista ole hyväksi puhelinmyyjäksi tuosta vaan.
Johonkin pienempiin firmoihin esim. pieni kukkakauppa voi soittaa tai mennä paikan päälle( hakemuksen kanssa) ja kysyä töitä.( ei toki päde ehkä nykypäivänä isoihin yrityksiin kun kaikki paikat haetaan netin kautta).Voi myös kertoa, että "Olen kiinnostunut työskentelemään kukkakaupassa (tai mihin sitten hakeekin), mutta minulla ei ole työkokemusta. Olisiko teille mahdollista päästä töihin esim osa-aikaiseksi ja että voisin saada työkokemusta kukkakaupasta" Ton voi kirjoittaa paremmin, mut pointti että kertoo rehellisesti ettei ole kokemusta, voisko teille päästä saamaan työkokemusta. Ja on sitten nuori tai jo vanhempi henkilö, mutta ei työkokemusta ole kertynyt paljoakaan tai ei tietyltä alalta, niin kertoo että haluaisi saada ja et on tosi kiinnostunut kyseisestä alasta/työstä ja haluaa päästä oppimaan ja saamaan kokemusta. Varsinkin nuori voi sanoa "minulla ei ole kokemusta voisko teille päästä esim kesällä töihin kartuttamaan työkokemusta." Jotkut työnantajat uskon ovat myötämielisiä ja ottavat henkilön töihin vaikka 2 viikoksi jos hän rehellisesti kertoo et haluaa töihin, mut ei ole kokemusta ja on innostunut oppimaan.
Sit se että jos haastattelussa jännittää. Sitä ei tarvitse yrittää peitellä. Jostain luin että jännitys osoittaa että henkilö on kiinnostunut saamaan paikan ( kaikki jotka ovat haastatteluissa eivät ole kiinnostuneita haettavasta paikasta). Jos jalat tärisee tai kädet vapisee tai sanat menee sekaisin siihen voi sanoa minua vähän jännittää ja hymyilee. Tai esim ryhmähaastattelun lopuksi menee juttelemaan haastattelijan kanssa ja sanoo "minua jännitti haastattelu ja voisinko saada palautetta miten minulla meni" Ja samalla kysyy jotain esim milloin valinta tehdään tai jotain muuta työhön liittyvää. Henkilö jää mieleen ja haastattelija saa tiedon et hakija oli siksi hiljainen koska häntä jännitti, mutta osoitti mielenkiinnon että tuli kertomaan että on kiinnostunut työpaikasta., vaikka haastattelu jännitti.
Jos jännittää ja yrittää olla cool naama vakavana niin haastattelija voi luulla että hakijaa ei kiinnosta. Mutta jos sanoo et minua jännittää ja hymyilee ja kertoo, osoittaa että on kiinnostunut ja valmis oppimaan, silloin on paremmat mahdollisuudet saada työ.
Ja kun on lähettänyt hakemuksen voi soittaa tai lähettää viestin" lähetin teille hakemuksen..." ja kysyy jotain hakemus prosessiin tai työhön liittyen. Näin voi jäädä työnantajalle mieleen.
Eikä kannata lähettää samanlaista hakemusta minkä tuhannet muutkin lähettää eli hakemus täynnä ilmaisuja " Näin ilmoituksen ja olen kiinnostunut paikasta x... olen reipas, rehellinen, tiimipelaaja, tunnollinen, ahkera... ystävällinen, mukava..." Kaikki on työhakemuksissa tuollaisia. Kirjoita persoonallisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet siis opiskellut aivan väärää alaa...
Mikä tai mitkä on ne "oikeat" alat? Mua ainakin kiinnostaa. Hoitoalalle minusta ei ole. Enkä ole ap, mutta kysyin vaan :)
Muakin kiinnostaa t: matematiikan ope
Minuakin kiinnostaa tämä.
Tekniikka: sähkäri, putkari, kylmäasentaja (lyhyt koulutus), metalli + sitten inssit. Samoin vetää esim kiinteistönhoito ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajista on pulaa.
Kiipeä aidan yli työpaikalle, aloita työt ja sano palkkapäivänä, että oli suullinen työsopimus. Muuten on vaikea noilla spekseillä päästä töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika huono tilanne. Itse olen 40 v ja työkokemusta ehkä vuosi. Eli periaatteessa sama tilanne. Tai oikeasti huonompi, koska tässä iässä ei enää ole mahdollisuutta muuttaa suuntaa. Sinulla on vielä mahdollisuuksia.
Minäkin sain nuorempana vain suhteilla töitä. Opintojen aikana pääsin harjoitteluun, mutta siitä ei maksettu mitään. Opintojen jälkeen ei ole ollut työpaikkaa. Kiva tuntea itsensä näin halutuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkki: ensi kerralla kun on jotkut vaalit, eli ensi keväänä, haet vaalitoimitsijaksi. Sinne otetaan kuka tahansa, eivät edes kysele työkokemuksesta, ja vaikka se on vaan viikon verran töitä, saat siitä sen verran hyvin palkkaa, että pärjäät ison osan kesästä niillä rahoilla. Ja saat edes jotain sinne cv:hen.
Minä sain ensimmäisen työpaikkani (harjoittelu) 26-vuotiaana. Ikinä en saanut kesäisin kesätöitä tai edes harjoitteluita ennen tuota. Nyt olen ollut vakituisena työtekijänä jo 7 vuotta samassa firmassa. Edelleen ensimmäinen työpaikkani.
Kyllä se elämä siitä lähtee käyntii. Tsemppiä!
N34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaisia työpaikkoja olet hakenut? Ravintola-alalla pitäisi olla huutava työvoimapula, eikö edes sinne ole huolittu? Esim. tiskaajan töihin ei yleensä vaadita kokemusta. Se on raskasta eikä todellakaan mitään hohdokasta, mutta ainakin saa jalkaa oven väliin ja sitä työkokemusta kartutettua. Mä olen 27 ja tilanteeni on lähes yhtä huono kuin sulla, mutta pääsin osa-aikaiseksi keittiöapulaiseksi/tiskaajaksi. Aina on siis toivoa ja 25-vuotiaana ei ole vielä mitään ovia suljettu lopullisesti. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: ensi kerralla kun on jotkut vaalit, eli ensi keväänä, haet vaalitoimitsijaksi. Sinne otetaan kuka tahansa, eivät edes kysele työkokemuksesta, ja vaikka se on vaan viikon verran töitä, saat siitä sen verran hyvin palkkaa, että pärjäät ison osan kesästä niillä rahoilla. Ja saat edes jotain sinne cv:hen.
Ei oteta. Sinne otetaan aina samat tyypit tai sitten puoluetoimijoita, jotka menevät hakemaan hyvät liksat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: ensi kerralla kun on jotkut vaalit, eli ensi keväänä, haet vaalitoimitsijaksi. Sinne otetaan kuka tahansa, eivät edes kysele työkokemuksesta, ja vaikka se on vaan viikon verran töitä, saat siitä sen verran hyvin palkkaa, että pärjäät ison osan kesästä niillä rahoilla. Ja saat edes jotain sinne cv:hen.
Meidän kaupungissa nuo vaalitoimitsijat haetaan yliopiston kautta, toimitsijat valitan siis paikallisista yliopisto-opiskelijoista. Itse olen ollut kahdesti (viime kuntavaaleissa ja edellisissä eduskunta- ja EU-vaaleissa). Mutta riippuu siis paikkakunnasta tuo, että ketä sinne otetaan.
Suomessa on pitkään ollut jo tällänen hyväveliverkosto eli suhteilla ne useimmat työpaikat löytyy ja useimmiten vielä siten että ohitetaan yleensä parempi hakija.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa jättää Suomi, jos mahdollista. Täällä on täyttä pellemeininkiä nirsoiksi tulleiden työnantajien taholta. Ovat täysin hurahtaneet niihin juttuihin, joita mediassa on ihaillen kirjoitettu 25-vuotiasta uratykeistä - jollaisia ei edes oikeasti ole olemassa - haeskellen tälläisiä "kauniita ja rohkeita" koskaan niitä saamatta, koska sellaisia ei ole. Sitten, kun 40-vuotta ylittyy iässä, niin on jo liian vanha töihin. Näinhän nämä mulkut ajattelee. On se vaan kumma, että esim. ruotsissa ei 50-vuotiailla ja vanhemmillakaan ole minkäänlaisia vaikeuksia työllistyä, mutta Suomessa olllaan niin viisaita suuressa tietämyksessä, että 50+ on liian vanha töihin. Missään muualla, kuin Suomessa, ei harjoiteta samanlaista voimavarojen haaskausta pelkän tyhmyyden siivittämänä.
Jep. Elämässään kannattaa pelata kortit niin, että viimeistään 40-vuotiaana osaa puhua hyvin ruotsia tai saksaa. Noissa maissa kyllä sitten arvostetaan osaamista ja kokemusta kun Suomessa työt lähtee alta
Suomi on siitä erikoinen maa, että työtä ja työllisyyttä arvostetaan yli kaiken, mutta töitä ei ole. Muissa Pohjoismaissa tai Keski-Euroopassa töitä myös arvostetaan, mutta siellä sentään on töitä. Kaikki ahkerat pääsee kyllä töihin esim. Saksassa. Suomessa on maisterit ja tohtoritkin työttömänä.
Täällä vastailee kohta 29v nainen joka ei ole ollut töissä. Kyllä töitä ehtii tehdä opiskelu on kyllä rankkaa sekin. Älä lannistu. Itsekin aion opiskella vielä ammatin ja mennä töihin.
22-vuotias ahkera työläinen kirjoitti:
Aloittajan kannattaa tosiaan tehdä alkuun vapaaehtoistyötä, saa täytettä ansioluetteloon ja työnantajatkin uskaltavat palkata, kun on edes jossain ollut töissä (osoitus aktiivisuudesta ja ahkeruudesta). :)
Myös työn perässä on hyvä olla valmis muuttamaan, kesätöitä kannattaa hakea myös isommilta paikkakunnilta missä niitä on tuhansittain.
Myös työpaikkojen suhteen Ei saa olla nirso kerta ensimmäisestä työpaikasta kyse, hae siivoojaksi, mainoslehtien jakajaksi tai postin varhaisjakeluun. Kannattaa myös hakea osa-aikaisia töitä, parempi sekin on että tekee edes 10 tuntia viikossa töitä kuin Ei ollenkaan. Ja usein hyvä työntekijä saa myös tuurata muita yms että tunteja tulee lisää. Ja myöhemmin voi vaikka useamman osa-aikatyön yhdistää, niin saa siten viikkoon enemmän työtunteja.
Ja työhaastatteluihin vinkiksi, niin unohda introverttisyytesi/ ujoutesi ja päätä että olet oma ihana pirteä itsesi ja näytä aito luonteesi (eivät ne haastattelijat sinua tunne/ syö eikä sinun jatkossa tarvi olla heidän kanssaan tekemisissä jos mokaat jotenkin haastattelussa, joten älä jännitä!) :)
Ja kaikille muillekin työttömille/ työkokemusta omistamattomille neuvon hakemaan töitä ja ottamaan itseään niskasta kiinni sekä elättämään itsensä eikä vain odottamaan että rahaa tippuu taivaasta. Suomi vielä kaatuu kaikkien työttömien elättämisen takia.
Ja töitä on kaikille halukkaille, kun vaan on ahkera ja valmis tekemäänkin jotain työpaikan saamisen eteen, ei teitä kukaan kotoa tule hakemaan! Joskus se voi tarkoittaa muuttoa toiselle paikkakunnalle, pidempää työmatkaa tai hanttihommien tekemistä, mutta ainakin saisitte olla ylpeitä että elätätte itse itsenne ja olette työelämässä mukana.
(Kaikki vinkkini ovat omia kokemuksiani, ja olen itse ollut työelämässä mukana nuoresta asti, ja tehnyt töitä koulujenkin ohella. Nykyään teen kahta kokopäivätyötä, ja molemmista töistäni pidän todella todella paljon, ja koska omaan ikäisekseni paljon työkokemusta niin pystyn jo valitsemaan millaisia töitä teen/ missä yrityksissä työskentelen ja työtarjouksia tulee lisää kuukausittain (vaikka en edes hae enää töitä), mutta koska minut tunnetaan/ nähdään ahkerana työntekijänä, niin minulle on kysyntää. Ja tähän samaan kaikki muutkin pääsevät jos vain haluavat aidosti. :) (Toki Ei kaikkien tarvitse tehdä 75-100 tuntia töitä viikossa Kuten minä teen, mutta tehkää edes sen verran että saatte itsenne/ perheenne elätettyä ja olkaa ylpeitä siitä). :)
Erinomainen ja hyödyllinen kommentti (jota näyttävät täällä löllyvät luuserivalittajatyötävieroksuvat alapeukuttavan).
Muakin kiinnostaa t: matematiikan ope