25 v eikä päivääkään työkokemusta

Vierailija kirjoitti:

22-vuotias ahkera työläinen kirjoitti:

Ja työhaastatteluihin vinkiksi, niin unohda introverttisyytesi/ ujoutesi ja päätä että olet oma ihana pirteä itsesi ja näytä aito luonteesi (eivät ne haastattelijat sinua tunne/ syö eikä sinun jatkossa tarvi olla heidän kanssaan tekemisissä jos mokaat jotenkin haastattelussa, joten älä jännitä!) :)

Tää oli yhtä hyödyllinen neuvo kuin sanoa masentuneelle että ota itteäs niskasta kii. :D Ujoutta ei noin vain unohdeta, haastattelu tilanteessa se vain pahenee entisestään ja jos on introvertti joka ei loista sosiaalisilla taidoilla (jotkut onnekkaat introvertit osaavat puhua sujuvasti, mutta sitten on niitä jotka eivät juuri saa sanaa suustaan, esim. minä) on tilanne entistä hankalampi.

Tsemppiä ap! Jatka vain opiskeluja, keskeyttäminen ei ainakaan kannata! Toivottavasti vielä löydät töitä. Olen itse aika samanlaisessa tilanteessa ja tuntuu toivottomalta, mutta ei sitä ikinä tiedä mitä tulevaisuus tuo.

Lisäksi voisin sanoa että introverttiys ja ujous eivät ole mitään sairauksia josta pitäisi parantua tai että sieltä pohjalta löytyykin joku oikea "minä" joka on pirteä etc. Ne ovat ihmisen ominaispiirteitä, jotka ovat olleet siellä syntymästä asti. Minä osaan joskus olla tekopirteä, koska se on selvästikin suotava piirre, mutta se tekee sosiaalisista tilanteista lähes sietämättömiä, koska stressin määrä on valtava kun pitää esittää yltiösosiaalista.

- introvertti

Vierailija kirjoitti:

Olet jo liian vanha työelämään.

Vitsailet kai? Päättäjien mielestä edes 65-vuotias ei ole vielä liian vanha työelämään, koska eläkeikää pitää nostaa ja koska Suomessa on päättäjien mielestä huutava työvoimapula. Sitäpaitsi nykyiset 25-vuotiaat eivät ole päättäjien mielestä liian vanhoja työelämään vielä 70-vuotiainakaan, koska päättäjien mielestä eläkeikää pitää niin paljon nostaa.

Ei 25-vuotiaana päästä eläkkeelle, muuten kuin korkeintaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaikki muut eläkkeet työikäisenä ovat vain ja ainoastaan poliitikkojen yksinoikeus, kuten esim. sopeuttamiseläke.

Ei kannata luovuttaa! Olen itse 26, opiskelen ensimmäistä tutkintoani ja työkokemukseni rajoittuu yhteen 2 viikon jaksoon 15-vuotiaana. Opintoni on viivästynyt kaksisuuntaisen mielialahäiriön takia, enkä ole saanut ulos edes kandin papereita vaikka olen ollut kirjoilla yliopistolla jo 7 vuotta. Pelkäsin kovasti ettei tällä taustalla olisi mitään asiaa edes työhaastatteluun, mutta toisin kävi. Reippauteni ja sinnikkyyteni teki vaikutuksen ja sain kesätöitä hampurilaisravintolasta. Työt alkaa ensi viikolla ja kavereita naurattaa, kun olen niin ylpeä tästä "paskaduunista"! Mutta tää on iso juttu mulle, koska siihenkin paikkaan oli paljon hakijoita joista monella oli paljon ja tuoreempaa työkokemusta kuin se mun vanha säälittävä pikku pätkäni.

Kannattaa jättää Suomi, jos mahdollista. Täällä on täyttä pellemeininkiä nirsoiksi tulleiden työnantajien taholta. Ovat täysin hurahtaneet niihin juttuihin, joita mediassa on ihaillen kirjoitettu 25-vuotiasta uratykeistä - jollaisia ei edes oikeasti ole olemassa - haeskellen tälläisiä "kauniita ja rohkeita" koskaan niitä saamatta, koska sellaisia ei ole. Sitten, kun 40-vuotta ylittyy iässä, niin on jo liian vanha töihin. Näinhän nämä mulkut ajattelee. On se vaan kumma, että esim. ruotsissa ei 50-vuotiailla ja vanhemmillakaan ole minkäänlaisia vaikeuksia työllistyä, mutta Suomessa olllaan niin viisaita suuressa tietämyksessä, että 50+ on liian vanha töihin. Missään muualla, kuin Suomessa, ei harjoiteta samanlaista voimavarojen haaskausta pelkän tyhmyyden siivittämänä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa juosta pihalle ja huutaa MEILLÄ ON UNELMA :D

V*n hullu

Vierailija kirjoitti:

Olen muuten samassa tilanteessa paitsi olen jo 29 ja yh. Lapsen takia jaksan yrittää vaikka heikolta näyttää.

Pistit sitten huono-osaisuutesi kiertämään meidän muiden riesaksi.

Onko sinulla opinnoissa mahdollisuutta harjoitteluun, vaikka vapaaehtoiseen ja yliopiston rahoituksen avulla? Minun ensimmäinen oikea työkokemus oli yliopiston pakollinen harjoittelu 22-vuotiaana, olin onnekas ja pääsin haastattelun perusteella arvostettuun paikkaan, sain sieltä suosittelijan ja seuraavan paikan saaminen olikin jo helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, ekanakin mediassa annetaan aivan väärä kuva työnhausta. Panosta laatuun määrän sijaan. Kuulostaa huolestuttavalta, että tehtailet satoja hakemuksia ilman tulosta. Silloin niissä on jotain pielessä - et erotu joukosta, osaa sanoittaa osaamista, tms.

Panosta CV:seen. Jos työkokemusta ei ole juurikaan, kannattaa tehdä ns. osaamis-CV. Netistä löytyy varmasti malleja, mitä kirjoitat vähällä kokemuksella. Mieti osaamistasi, mitä taitoja olet saanut koulussa tai vapaa-ajalla, harrastukset? Muista konkretia ja esimerkit. Vältä perinteiset kliseet, joita kaikki kirjoittavat: tyyliin olen 25v pirteä ja nopeasti oppiva opiskelija paikkakunnalta X.

Vapaaehtoistyö voisi olla myös hyvä idea.

Tsemppiä!

Ap:han sanoi että sen ongelmat on haastatteluissa. Paraskaan kirjallinen hakemus ei auta, jos antaa haastattelussa huonon vaikutelman. T. eräs joka tuntee yhden kuolaavan ja änkyttävän, mutta kuitenkin älykkään ja osaavan cp-vammaisen

AP sanoo, että on tehnyt yli tuhat hakemusta ja "päässyt välillä haastatteluihinkin". Silloin kannattaa yrittää nostaa haastatteluprosenttia korkeammaksi, koska yleensä haastattelun kautta palkataan. Ja se taas palaa hakemuksiin.

Haastatteluissa voi esim. pyytää palautetta omasta suoriutumisesta ja sitten yrittää lisätä onnistumista niissä, kun tietää tarkemmin, mihin tarkalleen satsata.

Katso totuutta silmiin: kukaan ei ota töihin 25-vuotiasta, jolla ei ole työkokemusta ja joka opiskelee vieläpä toista tutkintoa. Ei mitään viitettä siihen suuntaan, että ihminen olisi työntekoon tottunut. Toinen tutkinta on tässä se raskauttavin, esim. vankilatausta olisi työnantajan kannalta parempi. Myöhäistä on. Opiskelet vaan kolmatta, neljättä jne tutkintoa  - ja näin eläkkeelle saakka.  

Voit kuitenkin lohduttautua sillä, että palkkatyöt ovat muutenkin katoamassa, joten älä ota henkilökohtaisesti. Muista kuitenkin, että myös työttömyysturva ja eläkkeet eivät ole ikuisia, eli jos nyt olet 25 niin unohda eläke, sanotaan sitten että opiskelet hautaan saakka. Ei tosiaan vaikea kuvitella että joku ottaisi tuollaisen töihin, jos haluan ilmaisen työntekijän ottaisin suoraan lukiosta tulevan työharjoittelijaksi, tai sitten jonkun joka on tehnyt 15 vuotta töitä eikä edes osa haaveilla vapaa-ajasta tai opiskeluista. 

mumm kirjoitti:

Katso totuutta silmiin: kukaan ei ota töihin 25-vuotiasta, jolla ei ole työkokemusta ja joka opiskelee vieläpä toista tutkintoa. Ei mitään viitettä siihen suuntaan, että ihminen olisi työntekoon tottunut. Toinen tutkinta on tässä se raskauttavin, esim. vankilatausta olisi työnantajan kannalta parempi. Myöhäistä on. Opiskelet vaan kolmatta, neljättä jne tutkintoa  - ja näin eläkkeelle saakka.  

Voit kuitenkin lohduttautua sillä, että palkkatyöt ovat muutenkin katoamassa, joten älä ota henkilökohtaisesti. Muista kuitenkin, että myös työttömyysturva ja eläkkeet eivät ole ikuisia, eli jos nyt olet 25 niin unohda eläke, sanotaan sitten että opiskelet hautaan saakka. Ei tosiaan vaikea kuvitella että joku ottaisi tuollaisen töihin, jos haluan ilmaisen työntekijän ottaisin suoraan lukiosta tulevan työharjoittelijaksi, tai sitten jonkun joka on tehnyt 15 vuotta töitä eikä edes osa haaveilla vapaa-ajasta tai opiskeluista. 

 

Höpö höpö, se on vain positiivista että puuttuvan työkokemuksen sijaan on edes kaksi koulutusta, parempi niin kuin että olisi ollut vain kotona. Se kertoo että ainakin on yrittänyt, jos ei yksi ala työllistä niin ehkä toinen sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei, ekanakin mediassa annetaan aivan väärä kuva työnhausta. Panosta laatuun määrän sijaan. Kuulostaa huolestuttavalta, että tehtailet satoja hakemuksia ilman tulosta. Silloin niissä on jotain pielessä - et erotu joukosta, osaa sanoittaa osaamista, tms.

Panosta CV:seen. Jos työkokemusta ei ole juurikaan, kannattaa tehdä ns. osaamis-CV. Netistä löytyy varmasti malleja, mitä kirjoitat vähällä kokemuksella. Mieti osaamistasi, mitä taitoja olet saanut koulussa tai vapaa-ajalla, harrastukset? Muista konkretia ja esimerkit. Vältä perinteiset kliseet, joita kaikki kirjoittavat: tyyliin olen 25v pirteä ja nopeasti oppiva opiskelija paikkakunnalta X.

Vapaaehtoistyö voisi olla myös hyvä oidea.

Tsemppiä!

Ap:han sanoi että sen ongelmat on haastatteluissa. Paraskaan kirjallinen hakemus ei auta, jos antaa haastattelussa huonon vaikutelman. T. eräs joka tuntee yhden kuolaavan ja änkyttävän, mutta kuitenkin älykkään ja osaavan cp-vammaisen

AP sanoo, että on tehnyt yli tuhat hakemusta ja "päässyt välillä haastatteluihinkin". Silloin kannattaa yrittää nostaa haastatteluprosenttia korkeammaksi, koska yleensä haastattelun kautta palkataan. Ja se taas palaa hakemuksiin.

Haastatteluissa voi esim. pyytää palautetta omasta suoriutumisesta ja sitten yrittää lisätä onnistumista niissä, kun tietää tarkemmin, mihin tarkalleen satsata.

Se on jo hyvä saavutus, jos ilman työkokemusta oleva 25-vuotias pääsee edes välillä haastatteluihin. Ja btw, kyllä mä ainakin olen työttömänä ollessani pystynyt tekemään useammankin hakemuksen päivässä ilman että laatu on siitä kärsinyt. Yksinäisellä nolifella on paljon aikaa työnhakuun kun päivissä ei paljon muuta sisältöä ole.

Aina kannattaa yrittää.

Mietin samaa vaikka olen vasta 21.

Puhelinmyyjäksi pääsee kuka tahansa joka puhuu ymmärrettävää suomea. Ei kaikkiin firmoihin mutta joihinkin.

Vuokrafirmalta sain töitä tiskaajana. Ei ollut häppöstä duunia, mutta paikka oli 200 m kotoa ja kävin tekemässä muutaman tunnin keikkoja aina kun soitettiin.

Tämän avulla pääsin sitten mäkkiin ja sain vakiotyövuorot ( ne ei halutuimmat eli pe ja la ilta ) ja tämän jälkeen oli helpompi suunnitella omaa elämää.

Opiskelun aikana olin vkonloput töissä, pääsin opiskelun harjoittelupaikaan töihin ja nyt on ollut lomautuksia töistä. Onneksi tieto tulee ajoissa ja olen ollut silloin taas mäkissä töissä.

Mulla on moni opiskelukaveri, jotka ovat jääneet työttömiksi , mutta ei heille mäkki kelvannutkaan .

Kaikki on itsestään kiinni jos vaan ei ole niin ronkeli töiden suhteen niinkuin nykyään etenkin nuoret ovat. Asutaan vanhempien nurkissa kolmekymppiseksi ja oletetaan että heti päästään päällikkötason töihin. Palkkaisitko itse töihin 25 vuotiaan joka ei ole päivääkään tehnyt töitä?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on itsestään kiinni jos vaan ei ole niin ronkeli töiden suhteen niinkuin nykyään etenkin nuoret ovat. Asutaan vanhempien nurkissa kolmekymppiseksi ja oletetaan että heti päästään päällikkötason töihin. Palkkaisitko itse töihin 25 vuotiaan joka ei ole päivääkään tehnyt töitä?

Mä oon ainakin muuttanut 18 vuotiaana pois kotoa, vaikkei töitä ollut tiedossakaan. Ei vaan ollut kovin hyvä ilmapiiri kotona. Siinä sit yritti opiskelun ohelle etsiä jotain töitä ja yhtenä kesänä pääsin siivoamaan. En oo itse mielestäni kovin ronkeli töiden suhteen, mutta ei tosiaan jonnekin mäkkäriinkään noin vaan kävellä sisään. Mitään kaupan kassaa tai toimistotyöntekijän paikkaa kummempaa en ole hakenut, en siis havittele mitään päällikkötason töitä.

22-vuotias ahkera työläinen kirjoitti:

Aloittajan kannattaa tosiaan tehdä alkuun vapaaehtoistyötä, saa täytettä ansioluetteloon ja työnantajatkin uskaltavat palkata, kun on edes jossain ollut töissä (osoitus aktiivisuudesta ja ahkeruudesta). :)

Myös työn perässä on hyvä olla valmis muuttamaan, kesätöitä kannattaa hakea myös isommilta paikkakunnilta missä niitä on tuhansittain.

Myös työpaikkojen suhteen Ei saa olla nirso kerta ensimmäisestä työpaikasta kyse, hae siivoojaksi, mainoslehtien jakajaksi tai postin varhaisjakeluun. Kannattaa myös hakea osa-aikaisia töitä, parempi sekin on että tekee edes 10 tuntia viikossa töitä kuin Ei ollenkaan. Ja usein hyvä työntekijä saa myös tuurata muita yms että tunteja tulee lisää. Ja myöhemmin voi vaikka useamman osa-aikatyön yhdistää, niin saa siten viikkoon enemmän työtunteja.

Ja työhaastatteluihin vinkiksi, niin unohda introverttisyytesi/ ujoutesi ja päätä että olet oma ihana pirteä itsesi ja näytä aito luonteesi (eivät ne haastattelijat sinua tunne/ syö eikä sinun jatkossa tarvi olla heidän kanssaan tekemisissä jos mokaat jotenkin haastattelussa, joten älä jännitä!) :)

Ja kaikille muillekin työttömille/ työkokemusta omistamattomille neuvon hakemaan töitä ja ottamaan itseään niskasta kiinni sekä elättämään itsensä eikä vain odottamaan että rahaa tippuu taivaasta. Suomi vielä kaatuu kaikkien työttömien elättämisen takia.

Ja töitä on kaikille halukkaille, kun vaan on ahkera ja valmis tekemäänkin jotain työpaikan saamisen eteen, ei teitä kukaan kotoa tule hakemaan! Joskus se voi tarkoittaa muuttoa toiselle paikkakunnalle, pidempää työmatkaa tai hanttihommien tekemistä, mutta ainakin saisitte olla ylpeitä että elätätte itse itsenne ja olette työelämässä mukana.

(Kaikki vinkkini ovat omia kokemuksiani, ja olen itse ollut työelämässä mukana nuoresta asti, ja tehnyt töitä koulujenkin ohella. Nykyään teen kahta kokopäivätyötä, ja molemmista töistäni pidän todella todella paljon, ja koska omaan ikäisekseni paljon työkokemusta niin pystyn jo valitsemaan millaisia töitä teen/ missä yrityksissä työskentelen ja työtarjouksia tulee lisää kuukausittain (vaikka en edes hae enää töitä), mutta koska minut tunnetaan/ nähdään ahkerana työntekijänä, niin minulle on kysyntää. Ja tähän samaan kaikki muutkin pääsevät jos vain haluavat aidosti. :) (Toki Ei kaikkien tarvitse tehdä 75-100 tuntia töitä viikossa Kuten minä teen, mutta tehkää edes sen verran että saatte itsenne/ perheenne elätettyä ja olkaa ylpeitä siitä). :)

Minä en halua päätyä maksamaan arvon trollitehtailijan burn out-sairaslomia, jotka ovat väistämättä edessä tuolla tahdilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko hakenut provikkapalkkaiseksi puhelinmyyjäksi, mainostenjakajaksi ja henkilökohtaiseksi avustajaksi? Vaikket saisi puhelinmyyjänä mitään myytyä ja jäisit täysin ilman palkkaa, saisit ainakin työkokemusta ja merkinnän CV:hen. Varmasti vituttaa tehdä paskaa duunia ja vielä ilman palkkaa, mutta joskus epätoivoisessa tilanteessa tarvitaan epätoivoisia tekoja.

Ei välttämättä näytä hyvältä työnantajien silmissä jos saat potkut parin viikon jälkeen puhelinmyynnistä myymättömyyden takia.

Kaikkea ei tarvitse kertoa työnhaussa. Tuliko yllätyksenä?

Ei tietenkään tarvitse, mutta ei pidä myöskään aliarvioida rekrytoijaa. Jos Cv:ssä olet merkannu harvoiksi työkokemukseksi puhelinmyynnin 2 viikkoa, niin osa voi päätellä siitä jotain. Joko irtisanouduit itse tai sait potkut.

Toki osa rekrytoijista tietenki tietää millainen ala tuo puhelinmyynti on ja arvostaa sitä, että edes yritit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko hakenut provikkapalkkaiseksi puhelinmyyjäksi, mainostenjakajaksi ja henkilökohtaiseksi avustajaksi? Vaikket saisi puhelinmyyjänä mitään myytyä ja jäisit täysin ilman palkkaa, saisit ainakin työkokemusta ja merkinnän CV:hen. Varmasti vituttaa tehdä paskaa duunia ja vielä ilman palkkaa, mutta joskus epätoivoisessa tilanteessa tarvitaan epätoivoisia tekoja.

Ei välttämättä näytä hyvältä työnantajien silmissä jos saat potkut parin viikon jälkeen puhelinmyynnistä myymättömyyden takia.

Kaikkea ei tarvitse kertoa työnhaussa. Tuliko yllätyksenä?

Ei tietenkään tarvitse, mutta ei pidä myöskään aliarvioida rekrytoijaa. Jos Cv:ssä olet merkannu harvoiksi työkokemukseksi puhelinmyynnin 2 viikkoa, niin osa voi päätellä siitä jotain. Joko irtisanouduit itse tai sait potkut.

Toki osa rekrytoijista tietenki tietää millainen ala tuo puhelinmyynti on ja arvostaa sitä, että edes yritit.