Pakkoruotsin aikaistamisen seuraukset: A2-kielten ryhmiä ei enää perusteta. Tätäkö oikeasti haluttiin, RKP ???

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä,  onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

Oli ehkä 1800-luvulla, mutta ei ole enää. Ihan samalla tavalla voisi todellisesta tarpeesta piittamatta pakottaa kaikki opiskelemaan saamea, koske saamen kielet ovat Suomessa kotimaisia alkuperäiskieliä.

Ei kieliopinnoissa voida enää tarttua johonkin historian hämyisyydestä periytyvään todellisuutta vastaamattomaan lakipykälään, kun todellinen kielitaitotarve on ihan toinen.

PS. Kielitieteellisesti tarkasteltuna ruotsi on Suomessa ulkomainen kieli. Se ei siis ole tällä alueella alkuperäisesti "aina" puhuttu kieli.

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.

EU on nykyään kotimaamme. EU:ssa tarvitaam mm. saksan ja ranskan osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

Oli ehkä 1800-luvulla, mutta ei ole enää. Ihan samalla tavalla voisi todellisesta tarpeesta piittamatta pakottaa kaikki opiskelemaan saamea, koske saamen kielet ovat Suomessa kotimaisia alkuperäiskieliä.

Ei kieliopinnoissa voida enää tarttua johonkin historian hämyisyydestä periytyvään todellisuutta vastaamattomaan lakipykälään, kun todellinen kielitaitotarve on ihan toinen.

PS. Kielitieteellisesti tarkasteltuna ruotsi on Suomessa ulkomainen kieli. Se ei siis ole tällä alueella alkuperäisesti "aina" puhuttu kieli.

Saamelaisalueet liitettiin Suomeen vasta 1809. Ruotsia on puhuttu Suomen alueella satoja vuosia kauemmin.

Se oli selvää alusta asti, että näin käy. Asiasta päättäneet ovat tehneet tällaisen arvovalinnan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.

EU on nykyään kotimaamme. EU:ssa tarvitaam mm. saksan ja ranskan osaamista.

No niin. Marginaalikielet, kuten suomi ja ruotsi, joutaa sitten hävittää, eihän niitä puhu liittovaltiomme väestöstä kuin pienenpieni prosentti. Venäjällä tätä politiikkaa on noudatettu menestyksellä ja suomensukuiset vähemmistökielet katoavat hiljalleen pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

Oli ehkä 1800-luvulla, mutta ei ole enää. Ihan samalla tavalla voisi todellisesta tarpeesta piittamatta pakottaa kaikki opiskelemaan saamea, koske saamen kielet ovat Suomessa kotimaisia alkuperäiskieliä.

Ei kieliopinnoissa voida enää tarttua johonkin historian hämyisyydestä periytyvään todellisuutta vastaamattomaan lakipykälään, kun todellinen kielitaitotarve on ihan toinen.

PS. Kielitieteellisesti tarkasteltuna ruotsi on Suomessa ulkomainen kieli. Se ei siis ole tällä alueella alkuperäisesti "aina" puhuttu kieli.

Saamelaisalueet liitettiin Suomeen vasta 1809. Ruotsia on puhuttu Suomen alueella satoja vuosia kauemmin.

Saamea on puhuttu aikoinaan myös Etelä-Suomessa.

Eikä voida puhuta mistään liittämisestä, koska tarkkaan rajattua Suomea ei ollut ennen vuotta 1809. Suomi itsenäisenä alueena muodostui tuolloin ja silloin siihen kuului myös ns. saamelaisalueet.

Kävin tällä viikolla tutustumassa LUT:iin. Siellä sanottiim, että saksan osaajien määrä on romahtanut viime vuosien aikana. Oltiin todella huolestuneita, koska Saksa on Suomen suurin kauppakumppani LUT:n opettamilla aloilla. Ei sanottu suoraan, mutta annettiin ymmärtää, että kannattavat vapaata kielivalintaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.

EU on nykyään kotimaamme. EU:ssa tarvitaam mm. saksan ja ranskan osaamista.

No niin. Marginaalikielet, kuten suomi ja ruotsi, joutaa sitten hävittää, eihän niitä puhu liittovaltiomme väestöstä kuin pienenpieni prosentti. Venäjällä tätä politiikkaa on noudatettu menestyksellä ja suomensukuiset vähemmistökielet katoavat hiljalleen pois.

Pitäisikö kaikki venäläiset pakottaa opiskelemaan suomen sukuisia vähemmistökieliä?

Eihän kukaan kiellä ruotsinkielisiä puhumasta ruotsia, mutta ei ole kohtuullista pakottaa jokaista suomenkielistä opiskelemaan ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä,  onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

En voisi olla enempää eri mieltä.

-kieltenope

Vierailija kirjoitti:

Kävin tällä viikolla tutustumassa LUT:iin. Siellä sanottiim, että saksan osaajien määrä on romahtanut viime vuosien aikana. Oltiin todella huolestuneita, koska Saksa on Suomen suurin kauppakumppani LUT:n opettamilla aloilla. Ei sanottu suoraan, mutta annettiin ymmärtää, että kannattavat vapaata kielivalintaa.

Yliopistojen kielikeskusten resursseista kuluu suurin osa virkamiesruotsiin. Monien "harvinaisempien" kielten kursseja on lopetettu, koska resurssit on pitänyt kohdentaa ruotsin opetukseen.

Vierailija kirjoitti:

Rajalliset resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle. Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä, joten niiden osaaminen on kaikille kuuluva kansalaistaito. Esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat sitten ulkomaalaisia kieliä.

On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä,  onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.

Ruotsin kieltä ei kuule suurimmassa osassa Suomea, saati että sitä tarvitsisi edes niillä paikkakunnilla joihin siihen on ehkä mahdollista törmätä (ellei suunnittele Närpiöön tms. muuttoa). Ainoan poikkeuksen sääntöön tekee tiettyihin ammatteihin hakeutuvat joiden on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kotimaisilla kaksikielisellä paikkakunnalla, mutta heille vaadittavan kielitaidon kerryttäminen ei liene ylitsepääsemätön urakka myöhemminkään. Suomessa sen sijaan on huutava pula venäjän osaajista, ja myös muita kansainvälisiä kieliä (mandariinikiina, arabia, espanja, ranska...) tarvitaan enenevissä määrin ihan työelämässä - ei pelkästään "turistimatkoilla". Tosin, nyt kun matkustaminen tuli puheeksi, mainittakoon että länsinaapuriin suunnatessa pärjää mainiosti englannilla ja ruotsalaiset hyvin mielellään vaihtavatkin tähän mikäli vastapuolen ruotsi ei ole täydellistä (mitä he eivät odota).

Resurssit ovat todellakin rajalliset, ja niiden kohdentaminen tulisi suunnata välttämättömiin perusedellytyksiin Suomessa pärjäämiselle - ruotsin kielen taitaminen ei kuulu näihin. Koko kansan kouluttaminen pienen vähemmistön palvelemiseen on äärimmäisen kustannustehotonta, hukkaa ajankäytöllisiä ja rahallisia resursseja joiden seuraukset näemme jo nyt A2-kielen opiskelijamäärien laskussa eikä lisäksi myöskään tuota toivottua tulosta "elävästä kaksikielisyydestä" sillä enemmistö suomalaisista ei osaa ruotsia edes koulusta valmistuttuaan ja loputkin unohtavat kielen jota ei käytännössä tarvitse. Pakkoruotsi on jäänne menneisyydestä jonka kannattaminen on puhtaasti poliittista - ei mihinkään käytännön syihin perustuvaa. Tämä myös vastaa aloittajan kysymykseen: kyllä, tämä on tismalleen sitä mitä RKP halusi, olkaa hyvät.

Meillä onneksi alkaa A2-kielen ryhmä, harmi vain, että ainoa valintamahdollisuus oli Saksa, eikä esim. Espanja. Edelliskerran ryhmä on saatu täällä kokoon neljä vuotta sitten, joten sikäli on oltava hyvillään.

Vierailija kirjoitti:

Kävin tällä viikolla tutustumassa LUT:iin. Siellä sanottiim, että saksan osaajien määrä on romahtanut viime vuosien aikana. Oltiin todella huolestuneita, koska Saksa on Suomen suurin kauppakumppani LUT:n opettamilla aloilla. Ei sanottu suoraan, mutta annettiin ymmärtää, että kannattavat vapaata kielivalintaa.

Itse asiassa viimeisimmän tilaston mukaan Saksa on koko Suomen tasollakin suurin kauppakumppani.

Pakkoruotsittajat yleensä väittävät, että Ruotsi on, mutta Saksa, Ruotsi ja Venäjä ovat kaikki kolme samaa suuruusluokkaa ja tosiaan viimeksi Saksa on ollut se suurin näistä.

Onhan se outoa, että Ruotsin kauppaa varten pitää olla koko kansan pakkoruotsi, mutta se ei tunnu ketään poliitikkoa huolettavan, että Saksan kauppa pyörii vain pienen saksaa vapaaehtoisesti lukeneneen porukan voimin.

Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.

Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.

Sen jälkeen, kun muutin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta pois liki 20 vuotta sitten, en ole juuri ruotsia tarvinnut. Asun Espoossa, jossa harvakseltaan törmää ruotsinkielisiin ja jotka vallan mainiosti, sujuvasti ja mielellään puhuvat suomea. En ymmärrä pakkoruotsitusta yhtään ja toivonkin, että lapseni kouluun mennessään saisi opiskella saksaa, englantia ja vaikka espanjaa.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla asuu ja elää aikuisia ihmisiä, jotka eivät osaa tai eivät vain halua kommunikoida suomeksi yhtään. Siellä ne pyörivät omissa pikku ympyröissään, snackaavat svenskaa ja pyörittelevät silmiään kesäturistille, joka tietoisesti täräyttää hej-tervehdykseen vastaukseksi että terve. Välillä olen ihmetellyt, etteivätkö nuo koskaan käy missään muualla Suomessa rannikkoa lukuunottamatta. Tuskin käyvät.

Nyt siis jotain uutta nippelikonstia kokeilemaan, jolla kuvitellaan voivan monipuolistaa kielivalintoja, mutta jossa pakkoruotsi on kaiken a ja o. Jatketaan maailman tappiin kaikenlaisia kokeiluja, kunhan vaan pakkoruotsi säilyy. Jälkeenpäin "ihmetellään", että mitäs nyt, kun ei toimi taaskaan. Kuitenkin vastaus on aivan käden ulottuvilla, eli pakkoruotsin lopettaminen. Melkoista teatteria, jonka tajuavat kaikki. Vain poliitikot ja media ovat "ihmeissään", kuitenkin tietäen oikean vastauksen, eli pakkoruotsista luopumisen. Toivottavasti tämä pakkoruotsi näivettää edelleen osaamista ja mielenkiintoa muihin kieliin, vaikka siihen pisteeseen, että kukaan ei osaa mitään muuta kuin ruotsia välttävästi, mutta jota kukaan ei tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Syy kielten opiskelun vähenemiseen on asenteissa ja optimoinnissa. Lukiossa ja yo-kokeissa saa paljon vähemmällä vaivalla muista aineista ne pisteet. Terveystieto on yksi kurssi ja yksi kirja. Kielessä on 11 kurssia ja valtava määrä työtä.

Kielet eivät poissulje toisiaan. Minun lapseni lukee mandariinikiinaa ja a-ruotsia. Ei ole ongelma.

Pakkoruotsittajathan eivät koskaans uostu myöntämään todellista ongelmaa. Heidän vakiovastaus on aina se, että kunhan vaan aikaistetaan pakkoa ja kehitetään opetusmenetelmiä, niin ihan just nyt heti kohta ruotsin opiskelu nousee uuteen kukoistukseen ja kaikki oppivat hyötyruotsia ilolla ja riemuiten!

Ei kannatta pidätellä hengitystä sitä odotellessa...

Ehkä on haluttu ajaa alas suomalaisten kielitaitoa, jotta yhteiskunnan romuttumisen seurauksena aivovuoto ei ole niin paha. Tosin moni lähtee juuri Ruotsiin.

Ruotsia ei tarvita edes Ruotsissa. Hekin puhuvat erinomaista englantia. Suomessa jos joku ei puhu enemmistön kieltä, niin on oma häpeä. Tulkitkin sais itse maksaa, jos on asunut maassa 5 vuotta. Kyllä siinä ajassa oppii suomen kielen.