Kenestä muusta tuntuu että ihmiset älykkyyden huomaa aika helposti esim. silmistä/katseesta, olemuksesta, äänestä, eleistä...?
Musta tuntuu että mulla on aika hyvä älykkyysvainu. Onko teillä?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä älykkyyden huomaa mikäli ei ole Hawkingin tapaan jotain näkyvää sairautta tai vammaa joka estää eleiden lukemisen.
Älykkäillä ihmisillä on usein kirkas ja tarkkaavainen katse. Silmistä sen näkee parhaiten, kuten myös sen, onko ihminen viekas tai paha. Viekkaat ovat monesti kyllä myös älykkäitä. Myös puheesta ja ilmeistä huomaa usein onko kyseessä älykäs vai vahemmän älykäs ihminen.
Itse huomaan nämä helposti, sillä en koe olevani kovinkaan älykäs ja kadehdin heitä jotka ovat. Tarkkailen heitä ja olen huomannut yhteneviä piirteitä, joiden avulla tunnistan älykkään ihmisen helposti.
Itse olen kaikessa vastakohta. Laiskat silmät ja hitaat liikkeet, koko ajan hölmö ilme kasvoilla. Häpeän itseäni ja yritän kehittää eleitäni älykkäämmän näköiseksi. :(
No niin, tässä ollaankin jo Neiti etsivä -lastenkirjojen tasoisen päättelylogiikan äärellä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmyyden ainakin huomaa.
Niin huomaa. Jännä miten niin usein tyhmillä on silmät tyhjää täynnä. Semmonen tyhmän katse.
Ilmeikkyys kertoo älystä. Kas itsehän olen ilmeikäs :D
Älykäs tulee toimeen myös itsekseen eikä hänellä ole tarvetta päästä porukoihin. Tämä ei silti tarkoita sitä, että älykäs olisi jokin erakko vaan hän mieluummin viettää aikansa sellaisten ihmisten kanssa, jotka arvostavat häntä todella. Hän myös saattaa usein tuntea olevansa porukan outolintu tai muuten vain ulkopuoline, minkä takia hänellä useimmiten on vain muutama, mutta sitäkin tärkeämpiä ystäviä.
Älykäs elää, ja antaa muiden elää.
Huomaan. Ja näin jälkeenpäin ajateltuna en ole yleensä näiden kanssa samalla aaltopituudella. Itse olen aivan keskivertohoksottimilla varusteltu ja jään liikaa miettimään sanojani keskivertoa älykkäämmän seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei älyä voi nähdä päälle päin. Yleensä ne huippuälykkäät, eivät ole muutenkaan kiinnostuneet ulkonäöstä, tai siitä onko joku heistä jotakin mieltä.
Ei tässä ole kyse ulkonäöstä, vaan olemuksesta.
Älykkäitä ei kiinnosta muiden ihmisten mielipiteet itsestään.Miksi haaskata aikaa juttelemalla keltanokille.
Sekoitat älykkyyden ja ylimielisyyden.
Minustakin älykkyyden näkee usein olemuksesta (pois lukien ne älykkäät, jotka ovat sairaita, masentuneita, vammautuneita, uimassa, nukkumassa...). Minun mielestäni syynä voisi olla ensi sijassa pään asento - nimittäin älykäs pitää päätään ryhdissä ja niskan pitkänä, vähän niin kuin höristäisi korviaan ja saisi tarkkailtua ympäristöä katseellaan. Kuulostaako mahdolliselta vai aivan hullulta?
Tyhmähkö ihminen taas samaten pitää päätään lysähtäneenä hartioidensa väliin ja ehkä vähän takakenossa. Hoksottimet eivät silloin toimi täydellä teholla. Pahimmassa tapauksessa suu on vähän raollaan...
Vierailija kirjoitti:
Usein hyvin älykkäät esim. matemaattisesti lahjakkaat voivat toisaalta olla tosi kömpelöitä sosiaalisesti. Tai sitten hajamielisiä, omissa maailmoissaan olevia. Hiljainen ja hitaalta vaikuttava voi olla todella älykäs ja skarppi. Stereotyyppinä hajamielinen professori.
Sitten toisentyyliset hyvin älykkäät voivat olla hirveän nopeita ja hauskoja. Olen vasta opintojen kautta ,kun hakeuduin suurta loogis-matemaattista päättelyä vaativiin opintoihin, löytänyt muissa samanlaisia piirteitä kuin itsessäni. Eli monet saattavat olla kärsimättömiä ja vähän levottomia, mutta tajuavat asiat salamannopeasti.
Tavallisten ihmisten kanssa koen itseni oudoksi linnuksi, huomaan että monet eivät pysy mukana keskustelussa tai saattavat nauraa vitsilleni vasta puolen minuutin päästä. Toisaalta en usein jaksa pysyä mukana hidastempoisessa keskustelussa, vaan sitten taas olen "pihalla" siitä ja mietin omiani. Samoin käytännön asioissa usein kömpelö ja hidas.
Tuntuu että tosi älykkäät ovat usein myös vähän outoja. Siksi tuntuu erityisen pahalta, että heitä koulukiusataan paljon ja sanotaan vielä että omasta syystään koska ovat erilaisia. Ja juuri näihin erikoisuuksiin pitäisi panostaa! Yliopistot ovat täynnä entisiä koulukiusattuja.
Olen kuvailemaasi ihmistyyppiä, nopeaälyinen, kärsimätön ja levoton, todella nopea oppimaan ja hoksaamaan uutta. Kirjallinen ilmaisu ja looginen päättely on erinomaista. Kuitenkin työyhteisössäni alalla, joka ei vaadi koulutusta, tunnen itseni todella ulkopuoliseksi ja tuntuu, että monet pitävät minua jotenkin kömpelönä ja huolimattomana, ehkä jopa vähän tyhmänä. En ole kovin käytännönläheinen ja varmasti osaltaan vaikuttaa myös se, että olen työpaikallani hiljainen ja paljon omissa ajatuksissani, kun en löydä yhteistä työkavereideni kanssa, ja kuten itsekin ilmaisit, en jaksa pysyä mukana hidastempoisessa keskustelussa.
Olen huomannut, että useimmat ihmiset kyllä huomaavat minun edustamani pohtivan, hillityn älykkyyden ja nopean, laajan kielellisen ilmaisun tietynlaisen älykkään ihmisen tunnusmerkeiksi. Yllätyn aina, kun minuun vasta tutustuneet ihmiset kuvailevat minua älykkääksi, koska en itse mielestäni saa älyäni aina tuotua esiin, enkä tietenkään siihen aina pyrikään. Oman kokemukseni pohjalta voisin siis sanoa, että älykkäät ihmiset tunnistavat helposti toisen älykkään ihmisen, erityisesti sellaiset älykkäät ihmiset, joiden äly on laadultaan samankaltaista, esimerkiksi juuri kielellisesti lahjakkaat taikka matemaattis-loogisesti lahjakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Minustakin älykkyyden näkee usein olemuksesta (pois lukien ne älykkäät, jotka ovat sairaita, masentuneita, vammautuneita, uimassa, nukkumassa...). Minun mielestäni syynä voisi olla ensi sijassa pään asento - nimittäin älykäs pitää päätään ryhdissä ja niskan pitkänä, vähän niin kuin höristäisi korviaan ja saisi tarkkailtua ympäristöä katseellaan. Kuulostaako mahdolliselta vai aivan hullulta?
Tyhmähkö ihminen taas samaten pitää päätään lysähtäneenä hartioidensa väliin ja ehkä vähän takakenossa. Hoksottimet eivät silloin toimi täydellä teholla. Pahimmassa tapauksessa suu on vähän raollaan...
Kuulostaa..
Utelias katse ei kerro älykkyydestä vaan uteliaisuudesta. Ohis.
Jotkut koittaa olla ulospäin älykkään oloisia tietyllä puhetyylillä ja muka harkitsevaisuudella. Lisätään vielä vähän ulkoa opeteltuja asioita niin vaikutelma menee joihinkin läpi.
Anastasia kirjoitti:
Älykäs tulee toimeen myös itsekseen eikä hänellä ole tarvetta päästä porukoihin. Tämä ei silti tarkoita sitä, että älykäs olisi jokin erakko vaan hän mieluummin viettää aikansa sellaisten ihmisten kanssa, jotka arvostavat häntä todella. Hän myös saattaa usein tuntea olevansa porukan outolintu tai muuten vain ulkopuoline, minkä takia hänellä useimmiten on vain muutama, mutta sitäkin tärkeämpiä ystäviä.
Älykäs elää, ja antaa muiden elää.
Tässä on paljon perää.
Tutkimuksissa on todettu, että älykkäät ihmiset viihtyvät hyvin yksinään, eivätkä "saa" sosiaalisista kontakteista niin paljon iloa kuin tavan tallaajat.
Selvähän se, kun pinnalliset jutut ja tyhjänpäiväinen pölötys ei anna mitään.
Älykäs ihminen myös pyrkii selvittämään arkipäivän ongelmat ja haastavat tilanteet mieluimmin omin päin.
Olen samaa mieltä, että älykkyys paistaa olemuksesta; katseesta lähinnä. Siinä on määrätietoisuutta ja rauhallista varmuutta.
Ei ole olemassa mitään kiinteää, yhtä katsetta. Ilmeet vaihtelee tunnetilojen mukaan. Joskus joku tietty katse voi käydä silmissä hetkellisesti.
Mikä myötähäpeä taas näitä kohtaan jotka ihan tosissaan kirjoittelevat tänne näitä omia analyysejään.
Älykkäät on ärsyttäviä ihmisiä. Tekevät asioista monimutkaisia yksinkertaisten sijaan.
Tässä keskustelussa on käsitelty ns. perinteistä älykkyyttä eli esim. kykyä ratkaista ongelmia, järkeillä, ymmärtää monimutkaisia asioita. Välillä harmittaa, kun sosiaalinen älykkyys unohdetaan. Mielestäni on ihan yhtä tärkeää osata kohdata toinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Mikä myötähäpeä taas näitä kohtaan jotka ihan tosissaan kirjoittelevat tänne näitä omia analyysejään.
Joka ketjussahan niitä tehdään. Asiasta kun asiasta. Siksi tämä onkin keskustelupalsta. Mut jos tarkoitit mun kommenttia, jossa sanoin että monet koittaa vaikuttaa älykkäämmälle kun onkaan niin tarkoitin kyllä ihmisiä, joista tiedän ettei ole todellisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Tässä keskustelussa on käsitelty ns. perinteistä älykkyyttä eli esim. kykyä ratkaista ongelmia, järkeillä, ymmärtää monimutkaisia asioita. Välillä harmittaa, kun sosiaalinen älykkyys unohdetaan. Mielestäni on ihan yhtä tärkeää osata kohdata toinen ihminen.
Sosiaaliseen älykkyyteenkin kuuluu muutakin kun pinnallinen ja hetkellinen kohtaaminen. On taitolaji pystyä säilyttämään ihmissuhteet. Paljon on kiinni siitä, miten on kasvatettu suhtautumaan kanssa ihmisiin. Tasavertaisina.
Älyykkyyttä ei oikein voi itse päättää, niin minkäs sille voi. Onneksi hyväsydämisyys peittoaa älynlahjat tärkeysjärjestyksessä. Mutta tuohon aloitukseen viitaten, ihmisen älykkyydestä voi nähdä osviittaa katseesta. Jos mietin omaa ystäväpiiriäni, älykkäillä on skarpit ja intensiiviset katseet , kun taas vähemmän älykkäillä (ei millään pahalla xD) on sellaiset Ice Agen laiskiaisen silmät. Vähän poissaolevat.
Tällaiset: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/23/d1/f4/23d1f4b28b33fe5d565d…
Vierailija kirjoitti:
Älyykkyyttä ei oikein voi itse päättää, niin minkäs sille voi. Onneksi hyväsydämisyys peittoaa älynlahjat tärkeysjärjestyksessä. Mutta tuohon aloitukseen viitaten, ihmisen älykkyydestä voi nähdä osviittaa katseesta. Jos mietin omaa ystäväpiiriäni, älykkäillä on skarpit ja intensiiviset katseet , kun taas vähemmän älykkäillä (ei millään pahalla xD) on sellaiset Ice Agen laiskiaisen silmät. Vähän poissaolevat.
Tällaiset: https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/23/d1/f4/23d1f4b28b33fe5d565d…
Määrittele mitä on sun mielestä hyväsydämisyys?
Niin huomaa. Jännä miten niin usein tyhmillä on silmät tyhjää täynnä. Semmonen tyhmän katse.