Vaihteeksi jotain myönteistä synnytyksestä ja lapsen saamisesta
Noh, minulla meni synnytys hyvin. Tuli vain muutama pieni repeämä jotka paranivat nopeasti. Lapsi syntyi alateitse mutta silti alapääni on todella tiukka, jopa tiukempi kuin ennen. Lantiopohjanlihakset ovat kunnossa ja seksi on parempaa kuin ennen (vaikka vielä imetän). Kuukautiskivut hävisivät!! Mikä on aivan ihanaa koska ne olivat ennen todella kivuaat ja särkylääkkeitä kului paljon. Vatsani on littämpi kuin ennen ja myös paino on pudonnut vaikka hoikka olen aina ollutkin. Lantio leveni kivasti, olen naisellisempi :) Ja rinnat ovat pysyneet samanlaisina. Lapsen saaminen oli uskomattoman ihana kokemus ja voimaannuttava. Olen onnellisempi kuin ennen vaikka vauvavuosi vasta puolivälissä.
Siinä muutama myönteinen asia omalla kohdallani.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Kroppa muuttui tosi vähän ja lasten myötä opin säännöllisen ruokarytmin, joten laihduin. Lapset on ihania ja älykkäitä pieniä ihmisiä, joiden kasvun seuraaminen on parasta maailmassa. Miehen kanssa lähennyttiin ja meidän perhe on nykyään valmis. Tykätään tehdä asioita yhdessä ja vapaa-aika yhdessä on ihanaa.😍
Sama meillä että säännöllisyyttä on tullut elämään. Ihana kuulla, että teillä menee hyvin
Ap
Kolme lasta ja en tunnista mitään näistä kauhukertomuksista. En edes laajasta tuttavapiiristä.
Jonkin verran väliliha repesi ensimmäisessä synnytyksessä, mutta parani ehkä viikossa tai nopeamminkin. Ihan on kaunis vartalo edelleenkin.
Ja niin on niillä muillakin, joilla alun perinkin on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kroppa muuttui tosi vähän ja lasten myötä opin säännöllisen ruokarytmin, joten laihduin. Lapset on ihania ja älykkäitä pieniä ihmisiä, joiden kasvun seuraaminen on parasta maailmassa. Miehen kanssa lähennyttiin ja meidän perhe on nykyään valmis. Tykätään tehdä asioita yhdessä ja vapaa-aika yhdessä on ihanaa.😍
Sama meillä että säännöllisyyttä on tullut elämään. Ihana kuulla, että teillä menee hyvin <3
Ap
Niin ja meidän nuorin on jo 6, joten ei olla enää siinä vauva-ajan horminihuumassa (joka on siis tietty todella tärkeää myös).
Ollaan tosi onnellisia miehen kanssa pienestä tyttärestämme. Hän on niin ihana ja suloinen. Rakastetaan toisiamme vielä enemmän. Ja ollaan vieläkin läheisempiä ja parempia toisillemme. Eli suhde on vaan parantunut. Haluttais heti toinen lapsi, mutta raskaus oli ei niin kivaa aikaa.
Elämä on riskejä täynnä.
Tiedän useitakin auto-onnettomuuksissa kuolleita. En tiedä yhtä ainutta, joka olisi saanut jonkin ulosteavanteen synnytyksen takia. Tai yhtään mitään muutakaan elämää haittaavaa vaurioita. Elämää haittaavaksi en katso esim. raskausarpia. Esteettinen haittahan se voi olla, mutta itselleni ei näitä tullut.
Oli jokin aloitus, että vähätellään synnytyksen uhkia. Tuli mieleen, että pikemminkin liioitellaan.
Minusta synnytykset on olleet mahtavia kokemuksia, erityisesti viimeisin jossa ei käytetty lääkkeitä. Oli hienoa tuntea kuinka kroppa toimii missäkin tilanteessa vaikka se kivuliasta olikin. Minulla synnytykset on jättäneet jälkensä alapäähän enkä ole niin tiukka kuin ennen, mutta en silti missään nimessä vaihtaisi noita kokemuksia pois. On kuitenkin herkempi kuin ennen ja seksi tuntuu siksi paremmalta. Ainakin minusta :D Kuukautiset muuttuivat tosi runsaista erittäin niukoiksi, ihanaa... ennen hyvä kun uskalsi liikkua mihinkään menkkojen aikana kun pelkäsi ohivuotoja. Kivut on myös paljon, paljon lievemmät kuin ennen.
Voi hitsi kun mielelläni osallistuisin tähän ketjuun! Oikeasti, sitä onnea ei minulle suotu. Synnytyksiä on neljä. :(
Meillä on kaksi lasta, enkä myöskään tunnista omia synnytyksiäni ja vauvavuosia näistä hirmukertomuksista.
Ekassa tuli kaksi tikkiä ja toisessa ei ainuttakaan. Lisäksi toinen tuli niin vauhdilla, että en saanut kuin ilokaasua, mutta sen koin silti helpommaksi ja kivuttomammaksi kuin ekan.
Kummankin jälkeen kävelin heti, enkä tarvinnut särkylääkettä ollenkaan. Kroppakin on samanlainen kuin ennen.
Mulla takana kaksi synnytystä. Ihan uskomattoman voimaannuttavia kokemuksia. Vedin ne läpi kehon omalla kivunlievityksellä: kun supistus loppui, tuli aina paras trippi ever.
Niijoo! Seksi on nykyään parempaa. Oon rennompi ja herkempi enkä ujostele enää.
Synnytykset oli aika helppoja/ nopeita. Muutenkin elämäni parhaimmat kokemukset. Se tunne, kun heräät ekaan aamuun, kun vauva on edellisenä yönä syntynyt. Kurkkaat paidan alle missä on tuhiseva käärö. Ei sen parempaa voi olla!! <3 Ikinä en unohda.
Lantio muuttui tosiaan naisellisemmaksi ja rinnat kasvoi pysyvästi. Arpia ei tullut yhtään. Menkat muuttui toisen lapsen jälkeen niukemmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla takana kaksi synnytystä. Ihan uskomattoman voimaannuttavia kokemuksia. Vedin ne läpi kehon omalla kivunlievityksellä: kun supistus loppui, tuli aina paras trippi ever.
10 jatkaa. Kuopus tuli syöksynä yhdellä ponnistuksella, kätilö sai juuri ja juuri kopin. Olo oli sellainen, että olisi voinut juosta saman tien maratonin. Osastolle päästyäni istuin risti-istuntaan ja aloin imettää. Hoitaja kysyi, että etkö sä just synnyttänyt.
Raskaus oli itsellä aivan mahtavaa aikaa, en ole koskaan tuntenut itseäni yhtä naiselliseksi ja seksikkääksi. Tietysti loppua kohden noh.. aika raskaaksi. Synnytys meni hienosti! Epiduraalin jouduin ottamaan ihan lopussa kun supistuskivut kovenivat sen verran kivuliaksi ja siihen päätökseen olen tosi tyytyväinen. Pari repeämää tuli emättimeen, mutta ne paranivat nopeasti ja tunnen myös olevani tiukempi kuin ennen. Vauva (nyt reilu puolivuotias) on ollut aivan paras. Nukkuu hyvin, ekat täydet yöt alle kolmekuukautisena ja siitä lähtien 10h yössä joka yö. Syö hyvin, on korvikkeella. Iloinen, energinen ja kaiken kaikkiaan suloinen vauva! Suhde on parantunut vaan miehen kanssa, ollaan sitouduttu, hitsauduttu yhteen lapsen saannin myötä.
Ihana ketju, kiitos tästä! <3
Ihana keskustelu varsinkin tälläiselle kohta synnyttävälle<3
Katsoin Areenalta juuri viime jakson Tahdon asia -sarjasta.
Marianne kävelee kuin kuoleman kielissä viimeisillään raskaana eikä edes pääse lääkärin pöydälle.
Ja höpö, höpö... oikeasti ei viimeisilläänkään oleva terve henkilö koe mitää erityistä liikuntarajoitteisuutta.
Toki koko sarja on kammottavaa liioittelua esim. näiden plösöjen pihtipolvi -lapsien osalta. Kammottavia mankujia. Ihan oikeesti lapset normaaleissa perheissä eivät tuollaisa ole.
Fiktiivinen tuotanto tekee raskaudesta, synnytyksistä (se kamala tuskanhuuto) jotain sellaista, jota koskaan ei halua kokea.
Itse en päästänyt juuri äännähdystäkään synnyttäessä ja mitä sitten vaikka olisinkin. Pari tuntia elämästä?
Ensimmäisen synnytyksen jälkeen olin ihmeissäni: näinkö helppoa?? Ei repeämiä, ei raskausarpia, seksiä viikko synnytyksen jälkeen, imetys onnistui kun laitoin tissin vauvan suuhun ja kun puolen vuoden päästä lopetin niin rinnat oli samanlaiset kuin ennen raskautta.
Toinen lapsi muutaman vuoden kuluttua ja sama homma. Sitten aloitin treenaamisen ja 35-vuotiaana olin jo aika tiukassa kunnossa, paremmassa kuin moni kakskymppinen.
Terveet lapset, nyt jo teinejä. Toisella lukihäiriö tuonut haasteita mutta muuten ei mitään ongelmia. Meillä on hyvä ja luottavainen suhde ja nautitaan toistemme seurasta.
Lasten isän kanssa edelleen onnellisesti naimisissa :)
Yhden ihmisen taivas on toisen helvetti.
(Ja huvittavasti tarkisnumerosarja on tällä hetkellä 666.)
Kroppa muuttui tosi vähän ja lasten myötä opin säännöllisen ruokarytmin, joten laihduin. Lapset on ihania ja älykkäitä pieniä ihmisiä, joiden kasvun seuraaminen on parasta maailmassa. Miehen kanssa lähennyttiin ja meidän perhe on nykyään valmis. Tykätään tehdä asioita yhdessä ja vapaa-aika yhdessä on ihanaa.😍