Lue keskustelun säännöt.
Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?
Esim. itse saan paljon kehuja hyvästä asiakaspalvelusta, jopa paikallisen lehden kiitospalstoilla on kiitelty. Tosiasiassa vihaan asiakaspalvelua ja haluaisin tehdä töitä jossain luolassa täysin yksinäni.
Kommentit (2821)
En ole koskaan koskenut mihinkään päihteisiin, en tupakkaan, alkoholiin.... Kuitenkaan ei ole mitään "vakaumusta" taustalla, en vain ole nähnyt syytä koskea niihin. Enkä kiroile ikinä. Olen rokahtavan näköinen ja ennakkoluulot sen perusteella menee usein mönkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen työpaikalla se työpaikan hissukka, joka ei puhu eikä pukahda. Ja jos pukahtaa niin kaikki käy ja olen todella ystävällisen oloinen. Oikeasti mietin mielessäni kuinka idiootteja ihmiset välillä ovat. Minulla on isot mielipiteet ja olen aika negatiivinen ihminen, jota ei päälle päin uskoisi. Ehkä vuosien kiusaaminen on tehnyt tehtävänsä ja minusta on tullut vittumainen ihminen.
Sama vika, paitsi en ole negatiivinen. Minuakin on kiusattu vuosia sekä syrjitty koska välillä myöhästelen vakavien uniongelmien ja masennuksen vuoksi. Olen ollut sairaslomalla masennuksesta johtuen. Sehän tekeekin minusta huonomman ihmisen! Haluaisin välillä olla vittumainen mutta en kehtaa vaikka olisi aihettakin.
Vakaa parisuhde ja kiva ja kiltti avovaimo. Käyn viikottain harrastamassa rajua seksiä toisen naisen luona.
Päällepäin meillä menee hyvin. Joo, kukaan ei näe sitä äidin tuskaa, mitä koen, kun omaa lasta kiusataan rajusti koulussa.
Kaveri syö sienet ja ne nousee minun päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukaan akateemisista ystävistäni ei ikinäikinä uskoisi (tai hyväksyisi minua), että aion äänestää Laura Huhtasaarta vaaleissa. Pääsen helpommalla ja olen paremmassa maineessa maailmaa syleilevänä yrittäjänä, kun en tuo tätä julki.
Ei ole totuuksia elleivät ne saa Hannu Lauerman hyväksyntää, joten tämäkin viesti ilman Lauerman oikeutusta on turha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osoita julkisesti kiinnostusta naisiin ollenkaan, vaikka hetero olenkin. Tulen olemaan lopun elämääni yksin, ja olen hyväksynyt asian.
M/37
Enkä tee enää mitään, motivaatio ja usko elämään ja ihmisiin on mennyt.
Tätä en tietenkään voi sanoa ääneen, koska rakastan näitä ihmisiä.
M/37
Minulla on ollut yli 500 seksikumppania, muutaman kerran kaksi miestä yhtäaikaa.
Nykyään pidän bdsm-seksistä.
Olen käyttänyt nuorena pari vuotta iv-huumeita ja ollut pikkurikollinen + istunut kahdesti linnassa.
Olen siisti ja muodikas, treenattu perheenäiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja jos otetaan vakavasti niin, pidetään huoli ongelman pahenemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Toinen vanhempani on rikollisjengissä ja toinenkin touhuaa hämäryyksiä.. Kaikki on hienoa ulospäin ja asuvat Helsingin arvoalueilla ja jos joskus pääsee töissä vaikka tai naapurille lipsahtamaan ( asun peruslähiössä) että " juu, äidille mennään jouluksi Punavuoreen" niin pitävät heti niin hienona ( siis jotkut hölmöt), itseäni lähinnä huvittaa että kuvittelevat minun olevan jostain hienosta perheestä, hah. Itse olen siis ihan keskiluokkainen perheenäiti, mitään muuta en ole lapsesta asti halunnut kuin "normaalin" perheen. Onneksi sain sen.
Upeeta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osoita julkisesti kiinnostusta naisiin ollenkaan, vaikka hetero olenkin. Tulen olemaan lopun elämääni yksin, ja olen hyväksynyt asian.
M/37
Ei taida olla kyseisen miehen itsensä kirjoittama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osoita julkisesti kiinnostusta naisiin ollenkaan, vaikka hetero olenkin. Tulen olemaan lopun elämääni yksin, ja olen hyväksynyt asian.
M/37
Ei taida olla kyseisen miehen itsensä kirjoittama.
Vaan naisen, joka jäi ilman tätä miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin tämä mun sairaus eli bipolaarihäiriö.Teen vaativaa ja itsenäistä asiantuntijatyötä pariinkin paikkaan.Syön psykoosilääkkeitä ja tasaavia.Masennukset ja vauhdit on vedetty töissä läpi.
Esim.vuoden sisällä olen sairastanut yhden burn out:in.Lisäksi vakava masennus jossa olin kotihoidossa,tarkkailussa sairaalan arviointiyksikössä sekä psykiatrian polilla.Uusi masennus on jo alkanut.En ole pitänyt sairaslomaa ja kirjoitin töiden lomassa gradun.
En nuku ilman tujua lääkitystä.Pahin unettomuus meni näin:valvoin kolmevuorokautta ja nukuin yhden yön heräillen.Tämä kesti yli vuoden.Tein samalla kandi-työni ja kävin töissä.
Olen sporttinen,pitkä,hyvin pukeutuva ja kaunis.Aina kehutaan kuinka terveeltä ja hyvältä näytän,hah haa.
Vaikeita masennuksia on ollut lukemattomia ja eka diagnosoitiin 14-vuotiaana.
Ei ole ollut helppoa ja kukaan ei tiedä koko tarinaa.
Jatkan.Vielä minua onnitellaan,että saan olla terve.Jep,jep.Kuolleisuus vain 20 prossaa.
Nuuskamuikkusen veli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa huomata olevansa varsin tavallinen ihminen ilman mitään syviä salaisuuksia. Sitä on sellainen kuin on, ja se oikea minä näkyy myös muille.
Ole onnellinen, olet onnekas. Joskus elämässä tapahtuu vain niin kipeitä asioita ja isoja vastoinkäymisiä, ettei niistä halua puhua, jotta ei enää sattuisi enempää. Ja kyllä, joskus tekee myös sellaisia valintoja, joita ei halua muille paljastaa.
Tavallisuus ei tarkoita sitä, että olisi säästynyt vastoinkäymisiltä tai vääriltä valinnoilta. Se tarkoittaa vain sitä, että niistä on opittu jotakin, ja on menty elämässä eteenpäin eikä jääty märehtimään. Ymmärrän hyvin, että ihmisille tapahtuu aivan kauheita asioita, mutta pitää osata hakea apua, ja jos ei lähipiiristä löydy, niin sitten ulkopuolelta.
Katson pornoa todella usein. Lesbopornoa ja haaveilen samalla, että saisin itsekin harrastaa seksiä toisen naisen kanssa. Olen nähnyt paljon märkiä unia aiheesta. Olen kuitenkin avoliitossa miehen kanssa ja en voisi koskaan kuvitella olevani missään suhteessa toisen naisen kanssa. Naida voisin.
Olen tavallinen työssäkäyvä perheenäiti ja salainen harrastukseni on kirjoitella pieru- ja kakkajuttuja ympäri nettiä. Rakastan kirjoitella pierujen äänistä ja kakan koostumuksesta. Päivällä töissä odotan, että pääsen kirjoittamaan paskajuttuja av:lle, Suomi24:lle ja oikeastaan mihin vain, missä voi kirjoitella anonyymisti.
Nauran yksinäni pierumielikuville ja kehittelen päässäni kirjallisia ilmaisuja pierujen äänille (klurrrr jne). Kehittelen kielikuvia kakan koostumuksille ja kakkaamisliukkaudelle. Raportoin toisinaan suolistoni toiminnasta eri sivustoille ja pidän kakkablogia.
Päästelen myös tosielämässä paljon pieruja (lievä laktoosi-into) ja nauran katketakseni pieruilleni. Jos pieru haisee pahalle, saan suurta tyydytystä.
Olen ihana. Eläköön kultainen keskiluokka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei mulla muuta, mutta fantasioin erinäisten poliitikkojen, yritysjohtajien tai vain ihan menestyksen myötä ylimieliseksi muuttuneiden ex-luokkakavereiden tappamisesta. Varmaan aika tavallista, mutta ehkä ei uskottaisi juuri minusta silti.
Siis MITÄ? O_O Oon ollut koulukiusattu ja mut on kerran pahoinpidelty ja raiskattu, enkä fantasioi minkäänlaisesta väkivallasta.
En ole tuo fantasioija, mutta ei kai tuo niin kummallista ole. Fantasiointihan on fantasiointia. Itsestäni tuntuu, että jos auto ihan oikeastikin ajaisi entisen seuralaisen/ystäväni päälle tai hän tekisi paljon puhumansa itsemurhan, niin saattaisin kerran silmää räpäyttää, jos sitäkään. Todellisuudessa en silti tiedä, miten toimisin, mutta niin paljon hän teki paskaa minulle, että on vaikeata nähdä enää itseään kyynelsilmin. Olisin ehkä lähinnä helpottunut, jos hän poistuisi ajasta iäisyyteen.
Toimitan uutisia MV-lehteen.