Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?

Edelleen, sitä että on seurattu ulkomailla asti vuosikausia. En ole filmitähti, laulaja, poliitikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitä että minulla ei ole ystäviä. Oli ennen, masennus vei kaikki. Masennustakaan ei moni tiedä ja jos kertoisin, suurin osa hämmästyisi. Olen töissä aina se joka tekee eniten ja puhuu eniten, tsemppaa muita eniten ja valittaa vähiten.

Sama. Olen se joka aina ensimmäisenä tekemässä ja hoitamassa kaikki juoksevat asiat. Otan aina uudet vastaan, perehdytän ja tsemppaan. Oikeasti en meinaa päästä aamusin ylös sängystä ja mietin kuolemaa päivittäin. Olen sosiaalinen töissä vain ja sen takia, koska olen ahdistunut. Ahdistuneena alan puhumaan taukoamatta ja muutun sellaiseksi joka heittää läppää kaikesta ja on avoin. Liiankin avoin. Kerron aivan kaiken ahdistuneena. Tämä aiheuttaa minulla todella pahoja paniikkikohtauksia kotona, enkä pysty nukkumaan. Silti kaikki luulevat että olen vain sosiaalinen ekstrovertti!

Olen sama jolle vastasit, kuulostaa niin tutulta!

Aivan kuin minä olisin kirjoittanut 😩 Tapaan myös hölöttää jatkuvasti ja aivan kaikesta, liiankin avoimesti. Sitten jälkikäteen ahdistun siitä. Heitän jatkuvasti mustaa huumoria ja sarkastista juttua, eritoten itsestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos minulla on takki päällä, et ikinä tulisi ajatelleeksikaan, että ylävartaloni on tatuointien peitossa. Näytän tylsältä keski-ikäiseltä diakonissalta.

Tatuoinnit eivät tee diakonista mielenkiintoista.

Eikä kenestäkään muustakaan.

Että olen sinkku ja naimaton :D

Kuulen ääniä joissa pankkini henkilökunta arvostelee ostoksiani ja rahankäyttöäni

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelen humppaa ja muutakin junttalipoo-musiikkia.

Minä myös, Frederic ja kaikki käy. Mutta en sitä salaa vaan piinan musiikkimaullani ystäviä ja lähimmäisiäni.

Sitä että minulla on lukuisia mielenterveysongelmia. Muunmuassa ahdistuneisuushäiriö, masennus, ptsd, ocd ja adhd. Ja oikeasti näitä ei näe minusta, ellei tunne minua vuosien ajan. :D

Kämppäni on kuin kaatopaikka.

En usko avioliittoon.

Parisuhteeseen kyllä, mutta en avioliittoon.

Se voi kyllä vielä olla edessä, järkisyistä ihan kuin ennenvanhaan mentiin omaisuuksia yhdistettäessä.

En vaan tahtoisi.

Aion päättää elämäni muutaman vuoden sisällä. Olen niin pitkään kärsinyt sietämättömistä kivuista ja erikoislääkäri on onneton tunaroija. Odotan että lapset vielä vähän kasvaa ja sitten loppuu tämä kituminen. Näyttäydyn hetkittäin ihan pirteänä ja jaksavana ihmisenä.

Se, että olen tohtori ja dosentti. En näytä siltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelen Rammsteinia, olen vanha mummo. Voimaannun tästä musiikista.

Tästä tuli mieleen, miten ihmeteltiin kun lähdin Rammsteinin keikalle.

Annan kai sitten ulospäin sellaisen kuvan, ettei minusta uskoisi.

Pitää tähän sivusta kirjoittaa, että itsellä vähän samoja kokemuksia. Toki en ole keikoilla käynyt ja olen itse melko nuori, mutta ulkonäköni puolesta (olen sellainen ns kiltti sekä arka ja ujo "tyttö") ei varmaan osaisi arvata millaisesta musiikista pidän. Toki kuuntelen monenlaista, mutta itseä miellyttää paljon metallimusiikki (tämä jo alakoulun lopusta alkaen). Metalcore tai metallimusiikki muutenkin örinöineen ja screamo "lauluineen" on minulla rakasta ja antaa voimaa. Sen jälkeen tavallinen laulu vaikuttaa tylsältä. Harvoin mikään biisi menee yli vaan kuuntelen melkein mitä vaan. Toki sanoista on kiva saada selvää ja väkivaltaa yms ylistävät sanoitukset eivät nappaa, mutta muuten pystyn kuuntelemaan lähes mitä vaan. Tavallinen pop musiikki on niin laimean tuntuista kuunnella tuon vahvemman jälkeen. Toki niin kuin kirjoitin niim monenlaisesta pidän silti. Toisaalta olen myös rauhasta pitävä ja kaipaan hiljaisuutta. Silti musiikki saa olla vahvaa ja minua se ei taas häiritse.

Omistan paljon aseita, harrastan metsästystä, ajan isoa lava autoa ja moottoripyörää, minulla on autotallin peräseinällä iso etelävaltioiden lippu. En ole mielipiteiltäni kauhean redneck kuitenkaan, en tiedä miksi mutta amerikkalainen white trash- tematiikka kiehtoo, liekö jotain antipatioita elokuvista tms.

Minulla on korkeakoulututkinto ja koulutusta vastaava työ isossa Suomalaisessa pörssiyrityksessä teollisuudessa. Ja näytän peruskonttorihiireltä

Jatkan vielä tuohon musiikki aiheiseen viestiin. Itsellä moniakin asioita mitä moni ei varmaan uskoisi. Juuri yksinäisyys ja ystävien puute sellainen. Kirjoitinkin jo tänne yhden viestin siitä, kuinka olen nuoruudesta lähtien ollut yksinäinen. Tämän lisäksi en varmaan koskaan pysty seurustelemaan kenenkään kanssa. En pysty luottamaan ja päästämään toista lähelle. Moni ei varmaankaan ymmärrä (ei edes oma äitini) millaista kamppailua käyn itseni kanssa, että pystyn välillä käymään ns ihmisten ilmoilla. Minulle pienetkin asiat aiheuttavat jännitystä ja epävarmuutta. En pidä muutoksista. Pärjään jotenkin jos pystyn itse vaikuttamaan tilanteisiin. Tämä kaikki juontaa juurensa paljolti kiusaamiseen. Se vie itsetuntoni alas. Jäin paitsi sosiaalisesta elämästä jo nuorena ja olin ulkopuolinen.

Samalla minulla oli paremmat edellytykset elämään ja lapsena olin melko rohkea. Kiusaaminen vaikutti paljon siihen millainen nyt olen. Lähes erakko ja en enää oikein pärjää muiden joukossa. Tämä siis ainakin siinä mielessä etten pysty ystäviä saamaan. Osaan puhua ja olla melko "normaali", mutta lähelleni on toisia päästä. Näin tuskin parisuhdekaan onnistuu. Samalla pelkkä ajatus seksistä muiden kanssa on ikävä. Nykyisin tuntuu myös siltä, että tavallaan muut ihmiset (ainakin moni heistä) elää ihan eri maailmassa kuin minä. Tämä kaikki on aiheuttanut itselle myös depersonalisaatiota ja dissosiaatiota. Uskon nuoruuden kokemusten vaikuttaneen, vaikka en mitään hyvin traagista ole kokenutkaan. Ehkä olen tavallista herkempi ja vähän add piirteisenä (vaikka mitään diagnoosia ei olekaan) jotenkin tulee näitä oloja usein. Ikäviä juttuja joista en voi puhua kenellekään. Samalla usein mietin sitä kuinka vieras sitä voikaan olla jopa omille vanhemmilleen. Olisi mukavaa jos ei tarvisi esittää rohkeaa ja voisi kertoa jos voi huonosti. Nyt minulla on korona tällä hetkellä. Muuten olo ihan ok, mutta nuo "aivosumu" kokemukset sekä ajatuksen hitaus yms ovat vielä pahentuneet. Saa nähdä koska olo paranee niiden osalta. Sori aiheenkin ohitus.

Olen kahden kouluikäisen yksinhuoltaja. Asumme vuokralla ja kuljemme kaikki matkat polkupyörällä. En ole löytänyt työtä yrityksistäni huolimatta ja olen joutunut turvautumaan Kelan apuun.

Minulla on kryptoja liki miljoonan edestä ja hinnat ovat taas nousussa. En oikeastaan tiedä miten niitä vaihdetaan rahaksi.

Vierailija kirjoitti:

Sitä että minulla on lukuisia mielenterveysongelmia. Muunmuassa ahdistuneisuushäiriö, masennus, ptsd, ocd ja adhd. Ja oikeasti näitä ei näe minusta, ellei tunne minua vuosien ajan. :D

Voi voi kun suomen kielessä ei ole lyhenteitä OCD ja PTSD 🤦🏼

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei varmaan uskoisi miten paljon vihaa sisälläni on, kun en koskaan sitä näytä. 😅

Etsi joku, jonka kanssa voi keskustella.

Vierailija kirjoitti:

Aion päättää elämäni muutaman vuoden sisällä. Olen niin pitkään kärsinyt sietämättömistä kivuista ja erikoislääkäri on onneton tunaroija. Odotan että lapset vielä vähän kasvaa ja sitten loppuu tämä kituminen. Näyttäydyn hetkittäin ihan pirteänä ja jaksavana ihmisenä.

Millaisia kipuja? Voisit myös miettiä Suomesta muuttamista.

Olen nainen vakituisessa parisuhteessa, mutta haen netistä usein salaista seksiseuraa hyvällä menestyksellä

Vierailija kirjoitti:

Aion päättää elämäni muutaman vuoden sisällä. Olen niin pitkään kärsinyt sietämättömistä kivuista ja erikoislääkäri on onneton tunaroija. Odotan että lapset vielä vähän kasvaa ja sitten loppuu tämä kituminen. Näyttäydyn hetkittäin ihan pirteänä ja jaksavana ihmisenä.

Jos oot mukuloita mennyt tekemään niin niiden takia myös jäät. Paitsi jos et heitä rakasta vaan haluat vain traumatisoida. Mikäli lapsia on, niin it s a ri on raukkojen valinta.