Lue keskustelun säännöt.
Miten opin sietämään tämän ikisinkkuuden?
16.05.2017 |
Nyt siis jo useamman vuoden ollut haku päällä, mutta ei vaan löydy suhdetta niin ei löydy. Ikää yli 30-v, joten en taida olla kovin kuumaa kamaa sinkkumarkkinoilla, varsinkin kun hedelmällisyys laskee koko ajan. Viimeksi viime yö meni itkiessä, haluaisin niin kovasti löytää rakkauden ja saada lapsen, oman pienen perheen! Olen kokeillut sekä tinderin, että okcupidin että suoli24:n. Olen pari kertaa ihastunut, mutta tunne ei ole ollut molemminpuoleinen. Ja sitten toisaalta olen joutunut antamaan mukaville miehille pakkeja kun ei vaan ole ollut samanlaiset tunteet takaisinpäin. Muutaman hyvän ystävän tosin olen löytänyt, joten ei ole mennyt deittailu täysin hukkaan.
Minun on vaikea päästää siitä haavekuvasta irti, että löytäisin vielä miehen. Melkein kaikilla hyvillä ystävillä on jo lapsia. Tunnen itseni niin ulkopuoliseksi...
Ja ennen kuin joku ehtii haukkua läskiksi siiderivalaaksi niin painoindeksini on 22 ja laihdutan tällä hetkellä. Ylipainoinen en ole ollut koskaan ja nyt olen pyöreimmilläni mitä olen koko elämäni aikana ollut.
Kommentit (92)
Täällä toinen ikisinkkunainen, bmi 19 ja ihan nätiksi kehuttu, ikää aivan kohta 30v eikä ole minkäänlaista kokemusta miehistä. En tapaa ihmisiä missään, en ole somessa, kavereita 0 koska paikkakunta vaihtui.
Unelmamieheni olisi juuri tuon 29v di-miehen kuvailu. Voitaisiin yhdessä viettää koti-iltoja viikot putkeen, joskus ehkä käydä kävelyllä. Vaikka vaan istua hiljaa huoneen eri nurkissa lukemassa uutisia/kirjoja ja mennä sitten samaan sänkyyn nukkumaan. Ongelma tosiaan on että en tällaisia miehiä mistään löydä, jos lähden nettideiteille tai baariin niin varmaan tapaisin vain niitä ekstrovertteja bilehileitä jotka on joka toinen päivä kavereidensa kanssa bilettämässä ja joka toinen päivä krapulassa.
Neuvoja saa antaa ja voimia muille kohtalotovereille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vain hyväksyn sen ettei minua kukaan jaksa katsoa koska olen oikeasti tylsä. Olen mies 29v DI, en juo, en polta enkä syö huumeita. En oikeastaan käy ravintoloissa, en hirveästi tykkää ruuasta. En matkustele koska ei kiinnosta käydä missään ulkomailla. Tykkään olla kotona paljon enkä ole mitenkään menevää sorttia. Tykkään vain lukea, seurata uutisia ja tapahtumia. Olen miettinyt jonkun keräilyharrastuksen aloittamista. Olen joskus kokeillut tapailla naisia mutta yleensä suhteet kaatuu siihen etten jaksa ymmärtää naisten sanattomia viestejä, signaaleja ja energiatasoja.
Hei varmasti löydät toisen samanlaisen "tylsän" naisen, kun vaan aloitat jonkun sellaisen harrastuksen missä käy muita akateemisesti koulutettuja. Ei me kaikki naisetkaan olla mitään yökerhoissa juoksevia pintaliitäjiä ja raitis mies on monen toiveissa!
T: Ap
Useimmat akateemiset suhtautuvat todella varautuneesti insinöörien deittailuun. Hyviäkin yksilötä löytyy, mutta aika monelta (kuten tältäkin kirjoittajalta) puuttuu monia tärkeitä ominaisuuksia kuten mielenkiintoinen, viehättävä elämäntapa, sosiaaliset taidot ja sellainen sivistys ja keskustelukulttuuri, joka ainakin minulle on se akateemisten deittailun koko idea.
Et kertonut kyllä aloituksessa oikeastaan mitään itsestäsi tai millaista miestä haet.
Nettideitit on sellaista määrätietoista kumppanin hakemista ajatuksella "joku pitää saada". Miehillä se vaihe tulee myöhemmin, nyt kolmekymppisenä kohtaat tuolla menetelmällä 10-20 vuotta vanhempia miehiä joilla on sama epätoivo kuin sun ikäisellä naisella. Ikäisesi miehet uskovat vielä puhtaaseen rakkauteen. Jos heitä haluat, suosittelen kohtaamisia kasvotusten ja kiinnostumista miehen luonteesta.
Vierailija kirjoitti:
Et kertonut kyllä aloituksessa oikeastaan mitään itsestäsi tai millaista miestä haet.
Nettideitit on sellaista määrätietoista kumppanin hakemista ajatuksella "joku pitää saada". Miehillä se vaihe tulee myöhemmin, nyt kolmekymppisenä kohtaat tuolla menetelmällä 10-20 vuotta vanhempia miehiä joilla on sama epätoivo kuin sun ikäisellä naisella. Ikäisesi miehet uskovat vielä puhtaaseen rakkauteen. Jos heitä haluat, suosittelen kohtaamisia kasvotusten ja kiinnostumista miehen luonteesta.
Ja paras tapa tuohon on kavereiden ja kaukaisempienkin tuttujen poikaystävien kavereihin tutustumalla. Siinä kohtaa ihmisiä ilman deittailun paineita.
Miksi "kaverin poikaystävän kavereihin"? Miksei ihan vain kavereiden kavereihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle kun iskee se tarve yrittää edes pariintua ja lataan Tinderin niin palaan onneksi nopeasti maan pinnalle kun katselen siellä olevia naisia ja vastineeksi omaa kuvaani. Kyynistyminen ja itsesäälissä vellominen auttaa myös asiaan.
Seuraavassa elämässä sitten.
Mulla on sellainen ongelma, että Tinderissä ei riitä ulkonäkö ja livenä en osaa olla tarpeeksi rento vieraan naisen kanssa ja netissäkin pääsen juttuun vaan reilusti vanhempien naisten kanssa. Seuraavaan elämään jää mullakin pariutuminen.
Mitä erilaisia deittisovelluksia olet tinderin lisäksi käyttänyt? Millaisia kuvia olet laittanut tinderiin? Oletko pyytänyt kenenkään luotettavan ystävän vinkkejä profiilin tekoon? Oletko kertonut rehellisesti naisille että olet hieman jäässä kun näkee ensimmäistä kertaa?
T: Ap
Olen käyttänyt aika monta esim. suomi24, happypancake ja badoo. Kuvia jostain juhlista, missä olen urheilemassa ja joku lomakuvakin on voinut olla. Ei ryhmäkuvia vaan sellaisia missä olen yksin. Ei kännäyskuvia tai paidatta pullisteluita. On mun yksi naiskaveri sen joskus tsekannut ja ehdottanut jotain muutoksia. Oon sanonut, mutta tosi harvoin pääsee treffeille asti.
Hmm, mystiselle kuulostaa. Sinuna varmasti jatkaisin vaan etsintää, ellei se sitten kohtuuttomasti turhauta ja väsytä. Ymmärrän kyllä senkin puolen varsin hyvin...
Olen kyllä miettinyt mikä ihme on se mystinen tekijiä joka tekee toisista atraktiivisempia kuin toisista. Tunnen paljon mielenkiintoisia älykkäitä kauniita naisia jotka eivät ole parisuhteeseen kelvanneet. Ja eräs hyvä ystäväni, todella mukava, hauska, älykäs mies on sinkku ja tuskailee koko ajan deittiviidakossa. Itse hän ihastuu ilmeisesti helposti mutta vastakaikua ei saa. Ja tämäkin mies on kuitenkin pitkäänkin parisuhteeseen kelvannut, joten mitään totaalisen kummallista hänessä ei voi olla. Onko tämä sitten joku feromonijuttu...
T: Ap
Ei kyllä mikään ferominijuttu. Eihän sellaisia edes netin läpi haista, eikä kyllä muutenkaan. Kuvat ja jutut nyt vaan pitää iskeä vastapuoleen, että treffit syntyy. Jos vain toisella kolahtaa, niin treffejä ei synny.
Itse olen miehenä huomannut, että kelpaan hyvin ylipainoisille tai vanhemmille naisille. Olen itse kuntoileva ja hoikassa kunnossa.
Mikä siinä on, että hoikemmilla ja nuoremmilla naisilla onkin jotain lisävaatimuksia, etten sitten kelpaakaan? No, heillä on enemmän varaa valita. Siitähän se johtuu. Kaikki haluavat aina jotain enemmän kuin mitä saavat, jolloin kukaan ei saa ketään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miehenä huomannut, että kelpaan hyvin ylipainoisille tai vanhemmille naisille. Olen itse kuntoileva ja hoikassa kunnossa.
Mikä siinä on, että hoikemmilla ja nuoremmilla naisilla onkin jotain lisävaatimuksia, etten sitten kelpaakaan? No, heillä on enemmän varaa valita. Siitähän se johtuu. Kaikki haluavat aina jotain enemmän kuin mitä saavat, jolloin kukaan ei saa ketään.
Minä olen kuntoileva ja hoikka nainen (ja huolehdin hygieniastani), tähän mennessä olisin kelvannut ainoastaan 20-50kg ylipainoisille miehille jotka haisevat hieltä. Mistä tämä johtuu mielestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen miehenä huomannut, että kelpaan hyvin ylipainoisille tai vanhemmille naisille. Olen itse kuntoileva ja hoikassa kunnossa.
Mikä siinä on, että hoikemmilla ja nuoremmilla naisilla onkin jotain lisävaatimuksia, etten sitten kelpaakaan? No, heillä on enemmän varaa valita. Siitähän se johtuu. Kaikki haluavat aina jotain enemmän kuin mitä saavat, jolloin kukaan ei saa ketään.
Minä olen kuntoileva ja hoikka nainen (ja huolehdin hygieniastani), tähän mennessä olisin kelvannut ainoastaan 20-50kg ylipainoisille miehille jotka haisevat hieltä. Mistä tämä johtuu mielestäsi?
Juuri tuosta, että kaikki haluavat jotain sellaista, mitä eivät voi saada. Ylipainoiset haluavat hoikan jne. Jos sinä ja minä kohdattaisiin, niin vähintään jompi kumpi meistä keksisi toisesta jonkun vian, miksi ei kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vieras-m kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle kun iskee se tarve yrittää edes pariintua ja lataan Tinderin niin palaan onneksi nopeasti maan pinnalle kun katselen siellä olevia naisia ja vastineeksi omaa kuvaani. Kyynistyminen ja itsesäälissä vellominen auttaa myös asiaan.
Seuraavassa elämässä sitten.
Epäiletkö siis olevasi liian ruma suhteeseen? :(
T: Ap
Niin en tiedä, pariin vuoteen ei ole ollut mitään ja monesti Tinderöinnit päätyvät 0-2 matchiin. Kaikki suhteet/säädöt (2kpl) olen saanut netin kautta, eli en varmaan livenä ole kummoinen vaan vaadin sitten pidemmän tutustumisen.
Hmm. Oletko koskaan pyytänyt ketään luottoystävää tarkistamaan profiiliasi? Monilla miehillä on tinderissä niin "vaatimaton" profiili että itselleni ainakin tulee automaattireaktiona tarve painaa ruksi. Siis jos profiiliin ei ole yhtään panostettu niin tulee sellainen vaikutelma ettei sieltä olla edes tosissaan seuraa etsimässä, enemmänkin vain katselemassa tarjontaa. Eli lyhytkin ytimekäs teksti on parempi kuin ei tekstiä, sen lisäksi edesauttaa jos edes yhdessä kuvassa hymyilee. Moni mies laittaa 6 vakavaa selfietä joissa näyttää lähinnä sarjamurhaajalle...
T: Ap
No todennäköisesti olen tämä sarjamurhaaja :D Tekstiin olen kyllä panostanut.
Lähinnä olen oman tasoista seuraa koittanut saada ja hieman samanlaisilla kuvilla varustetuilta naisilta eli lähinnä selfieitä kotona. En oikeastaan koskaan paina(nut) sydäntä kauniiden naisten kohdalla, lähinnä haen 'tavista'. Myös muuten erilaista elämää kuvien perusteella viettävät naiset jätän tykkäämättä.
Aika lailla olen jo asennoitunut siihen, että jätän seurustelut vähemmälle. En ole seksiäkään harrastanut pariin vuoteen niin kynnys siihenkin kasvaa koko ajan. Lähinnä kaipaan läheisyyttä ja jonkinlaista yhteen kuuluvuuden tunnetta myös se, et tuntis itsensä halutuksi olis ihan mukavaa.
Suurin syy sinkkuuteeni on varmaan kokemuksen puute naisten "iskemisestä", kyynistyminen ja ulkonäkö / status.
Haha voi ei! :D
Onko mitenkään mahdollista että pyytäisti vaikka jonkun kaverin ottamaan valokuvan jossa hymyilet tai laittaisit vaikkapa jonkun tilannekuvan missä on luonnollisempi ilme?
Ymmärrän kyynistymisen. Minulta myös puuttuu joku luontainen karisma tai kyky olla valovoimainen ja hurmaava. Tunnen monia varsin tavallisennäköisiä naisia joiden ei tarvitse suunnilleen kuin hymyillä ja heittää vähän läppää ja kohta on miehiä kuin kärpäsiä keitossa. En tosin itse tarvitsisi kuin sen yhden miehen. Olen yrittänyt opetella katsomaan enemmän silmiin, hymyilemään enemmän myös tuntemattomille jne. Flirttailun saloihin en ole koskaan päässyt. En minä kuitenkaan ole sosiaalisesti mitenkään täysin toivoton, kun kyllä minulla on hyviä ja pitkäaikaisia ystäviä jne. En vaan osaa sitä mies-nais-juttua. En osaa iskeä enkä hurmata.
T: Ap
Juu en enää harrasta deittiprofiilien tekoa. Ei vaan ulkonäkö riitä siihen. Joillakin se vain on niin ja se pitää hyväksyä, siitä en ole katkera.
Deittailu on kyl joillekin helppoa, ei tarvii kun sormia napsauttaa niin se on siinä. Toisilla sitä karismaa vain on.
Mut ehkä sullekin vielä joku löytyy, onnea etsintään ja hyvää kesää!
t. v-m
Hyvä ettet ole katkeroitunut :)
Niin, ehkä molemmat meistä vielä yhtäkkiä tapaavat jonkun jossain. Ei voi tietää. Raastavaa vaan toivoa ja helpompi ajatella viettävänsä koko loppuelämän yksin. Hyvää kesää ja tsemppiä myös sinulle!
T: Ap
Ei me kelvata teille me tavalliset miehet. Sentakia me ollaan kaikki yksin.
Mutta minkäs sille voi, turha siitä on valittaa, mä olen jo sinut asian kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vain hyväksyn sen ettei minua kukaan jaksa katsoa koska olen oikeasti tylsä. Olen mies 29v DI, en juo, en polta enkä syö huumeita. En oikeastaan käy ravintoloissa, en hirveästi tykkää ruuasta. En matkustele koska ei kiinnosta käydä missään ulkomailla. Tykkään olla kotona paljon enkä ole mitenkään menevää sorttia. Tykkään vain lukea, seurata uutisia ja tapahtumia. Olen miettinyt jonkun keräilyharrastuksen aloittamista. Olen joskus kokeillut tapailla naisia mutta yleensä suhteet kaatuu siihen etten jaksa ymmärtää naisten sanattomia viestejä, signaaleja ja energiatasoja.
Hei varmasti löydät toisen samanlaisen "tylsän" naisen, kun vaan aloitat jonkun sellaisen harrastuksen missä käy muita akateemisesti koulutettuja. Ei me kaikki naisetkaan olla mitään yökerhoissa juoksevia pintaliitäjiä ja raitis mies on monen toiveissa!
T: Ap
Ei mulla oikeastaan ole mitään annettavaa/tarjottavaa naisille. Vietän mielelläni kaiken vapaa-aikani kotona eikä oikeastaan edes kiinnosta mennä minnekään ikinä. Nyt kun tarkemmin ajattelen niin en edes tiedä mitä ihmettä tekisin naisen kanssa. Olen oikeasti tylsä
Kuulostaa todella tutulta. Itsekin olen aina kotona ja ehkä kerran vuodessa näen vanhoja kavereita, joita en varsinaisesti enää edes tunne. Tavallaan haluaisin parisuhteen, mutta koen myös olevani tosi tylsä ihminen. Kaiken lisäksi en osaa puhua uusien ihmisten kanssa, ja tutustuminen vie niin paljon aikaa ettei kukaan varmaan jaksa...No, elämä on loppujen lopuksi sen verran lyhyt, että kai sen voi yksinkin viettää.
N24
Niin. Ehkä pariutuminen on haastavaa meille vähän varautuneemmille jotka emme osaa heti ensimmäisellä sekunnilla laukasta jotain tajunnanräjäyttävää läppää. Ja miten me hitaasti lämpenevät ihmiset sitten löytäisimme toisemme helpommin, kun monesti sosiaalisissa tilanteissa jäämme enemmän syrjään...
T: Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen ikisinkkunainen, bmi 19 ja ihan nätiksi kehuttu, ikää aivan kohta 30v eikä ole minkäänlaista kokemusta miehistä. En tapaa ihmisiä missään, en ole somessa, kavereita 0 koska paikkakunta vaihtui.
Unelmamieheni olisi juuri tuon 29v di-miehen kuvailu. Voitaisiin yhdessä viettää koti-iltoja viikot putkeen, joskus ehkä käydä kävelyllä. Vaikka vaan istua hiljaa huoneen eri nurkissa lukemassa uutisia/kirjoja ja mennä sitten samaan sänkyyn nukkumaan. Ongelma tosiaan on että en tällaisia miehiä mistään löydä, jos lähden nettideiteille tai baariin niin varmaan tapaisin vain niitä ekstrovertteja bilehileitä jotka on joka toinen päivä kavereidensa kanssa bilettämässä ja joka toinen päivä krapulassa.
Neuvoja saa antaa ja voimia muille kohtalotovereille.
Voi, toivottavasti sinäkin löytäisit pian sen ihanan miehen itsellesi! Missä kaikki sinkkumiehet piileksivät? Itsekin törmään enemmän näihin bilettäjiin jne, itselläni taas on varsin erilainen elämäntyyli vaikken raivoraitis olekaan.
T: Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse vain hyväksyn sen ettei minua kukaan jaksa katsoa koska olen oikeasti tylsä. Olen mies 29v DI, en juo, en polta enkä syö huumeita. En oikeastaan käy ravintoloissa, en hirveästi tykkää ruuasta. En matkustele koska ei kiinnosta käydä missään ulkomailla. Tykkään olla kotona paljon enkä ole mitenkään menevää sorttia. Tykkään vain lukea, seurata uutisia ja tapahtumia. Olen miettinyt jonkun keräilyharrastuksen aloittamista. Olen joskus kokeillut tapailla naisia mutta yleensä suhteet kaatuu siihen etten jaksa ymmärtää naisten sanattomia viestejä, signaaleja ja energiatasoja.
Hei varmasti löydät toisen samanlaisen "tylsän" naisen, kun vaan aloitat jonkun sellaisen harrastuksen missä käy muita akateemisesti koulutettuja. Ei me kaikki naisetkaan olla mitään yökerhoissa juoksevia pintaliitäjiä ja raitis mies on monen toiveissa!
T: Ap
Useimmat akateemiset suhtautuvat todella varautuneesti insinöörien deittailuun. Hyviäkin yksilötä löytyy, mutta aika monelta (kuten tältäkin kirjoittajalta) puuttuu monia tärkeitä ominaisuuksia kuten mielenkiintoinen, viehättävä elämäntapa, sosiaaliset taidot ja sellainen sivistys ja keskustelukulttuuri, joka ainakin minulle on se akateemisten deittailun koko idea.
Voi olla. Itse en ole insinöörejä deittaillut niin en tiedä asiasta sen syvällisemmin... Toki moni kaipaa keskustelutaitoista kumppania, niin minäkin. Mutta mikään supliikki suoltaja ei tarvitse olla, vaan ihan vaan normaalit keskustelutaidot ja käyttäytymistaidot riittää.
T: Ap
Vierailija kirjoitti:
Et kertonut kyllä aloituksessa oikeastaan mitään itsestäsi tai millaista miestä haet.
Nettideitit on sellaista määrätietoista kumppanin hakemista ajatuksella "joku pitää saada". Miehillä se vaihe tulee myöhemmin, nyt kolmekymppisenä kohtaat tuolla menetelmällä 10-20 vuotta vanhempia miehiä joilla on sama epätoivo kuin sun ikäisellä naisella. Ikäisesi miehet uskovat vielä puhtaaseen rakkauteen. Jos heitä haluat, suosittelen kohtaamisia kasvotusten ja kiinnostumista miehen luonteesta.
Minä etsin nimenomaan rakkautta. Minulle ei kelpaa kuka tahansa ja ainut syy alkaa parisuhteeseen on mielestäni molemminpuoleinen rakkaus. Jos en sellaista löydä niin mielummin kuolen yksin. Tapailen vain alle 40-vuotiaita miehiä koska toiveissani on oma pieni perhe.
T: Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et kertonut kyllä aloituksessa oikeastaan mitään itsestäsi tai millaista miestä haet.
Nettideitit on sellaista määrätietoista kumppanin hakemista ajatuksella "joku pitää saada". Miehillä se vaihe tulee myöhemmin, nyt kolmekymppisenä kohtaat tuolla menetelmällä 10-20 vuotta vanhempia miehiä joilla on sama epätoivo kuin sun ikäisellä naisella. Ikäisesi miehet uskovat vielä puhtaaseen rakkauteen. Jos heitä haluat, suosittelen kohtaamisia kasvotusten ja kiinnostumista miehen luonteesta.
Ja paras tapa tuohon on kavereiden ja kaukaisempienkin tuttujen poikaystävien kavereihin tutustumalla. Siinä kohtaa ihmisiä ilman deittailun paineita.
Aika suuri osa tuttavapiiristäni viettää lapsiperhearkea... Ja ei ole työkavereiden yms kautta myöskään löytynyt, kun useampaa pätkätyötä olen tehnyt. En oikeasti tapaa arjessani sinkkumiehiä mitenkään.
T: Ap
Onhan se kyllä kumma juttu.Minulla (olen 44v. nainen) on ystävänä eräs nainen.Hän on ollut pitkässä avioliitossa(meni nuorena naimisiin,tapasi miehensä myös hyvin nuorena)Sitten mies yhtäkkiä kuoli ja nainen jäi lapsensa kanssa yksin.Eipä kulunut kauankaan,kun hän tapasi uuden miehen ja oli tämän kanssa yhdessä.Se suhde kariutui,mutta nyt hän on ollut ja asuu yhdessä nyt oikein kivan miehen kanssa.Eli käytännössä tämä nainen on koko ikänsä ollut aina jonkun miehen kanssa.Itse mietin kanssa mikä tekee joistain ihmisistä niin vastustamattomia,että löytävät aina parisuhteen ja toiset ei sitten millään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselle kun iskee se tarve yrittää edes pariintua ja lataan Tinderin niin palaan onneksi nopeasti maan pinnalle kun katselen siellä olevia naisia ja vastineeksi omaa kuvaani. Kyynistyminen ja itsesäälissä vellominen auttaa myös asiaan.
Seuraavassa elämässä sitten.
Mulla on sellainen ongelma, että Tinderissä ei riitä ulkonäkö ja livenä en osaa olla tarpeeksi rento vieraan naisen kanssa ja netissäkin pääsen juttuun vaan reilusti vanhempien naisten kanssa. Seuraavaan elämään jää mullakin pariutuminen.
Mitä erilaisia deittisovelluksia olet tinderin lisäksi käyttänyt? Millaisia kuvia olet laittanut tinderiin? Oletko pyytänyt kenenkään luotettavan ystävän vinkkejä profiilin tekoon? Oletko kertonut rehellisesti naisille että olet hieman jäässä kun näkee ensimmäistä kertaa?
T: Ap
Olen käyttänyt aika monta esim. suomi24, happypancake ja badoo. Kuvia jostain juhlista, missä olen urheilemassa ja joku lomakuvakin on voinut olla. Ei ryhmäkuvia vaan sellaisia missä olen yksin. Ei kännäyskuvia tai paidatta pullisteluita. On mun yksi naiskaveri sen joskus tsekannut ja ehdottanut jotain muutoksia. Oon sanonut, mutta tosi harvoin pääsee treffeille asti.
Hmm, mystiselle kuulostaa. Sinuna varmasti jatkaisin vaan etsintää, ellei se sitten kohtuuttomasti turhauta ja väsytä. Ymmärrän kyllä senkin puolen varsin hyvin...
Olen kyllä miettinyt mikä ihme on se mystinen tekijiä joka tekee toisista atraktiivisempia kuin toisista. Tunnen paljon mielenkiintoisia älykkäitä kauniita naisia jotka eivät ole parisuhteeseen kelvanneet. Ja eräs hyvä ystäväni, todella mukava, hauska, älykäs mies on sinkku ja tuskailee koko ajan deittiviidakossa. Itse hän ihastuu ilmeisesti helposti mutta vastakaikua ei saa. Ja tämäkin mies on kuitenkin pitkäänkin parisuhteeseen kelvannut, joten mitään totaalisen kummallista hänessä ei voi olla. Onko tämä sitten joku feromonijuttu...
T: Ap
Ei kyllä mikään ferominijuttu. Eihän sellaisia edes netin läpi haista, eikä kyllä muutenkaan. Kuvat ja jutut nyt vaan pitää iskeä vastapuoleen, että treffit syntyy. Jos vain toisella kolahtaa, niin treffejä ei synny.
No mutta eihän livenä näe mitään kuvia tms... Miksi jotkut ihmiset vaan keräävät pelkällä olemuksellaan ympärilleen ihmisiä?
T: Ap
Mukavaluonteiset naiset löytää aina miehen, muilla se on vaikeampaa. Ne viedään käsistä, sitä ei moni nainen vaan ymmärrä kuinka tärkeä luonne on ja kun ikää tulee on se nro1 prioriteetti monilla johtuen elämänkokemuksesta.
Miksi laihdutat