Lue keskustelun säännöt.
Mitä vikaa on banaanissa? (vs ananas)
16.05.2017 |
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Banaanissa hiilihyrdraatteja 18%, ananaksessa 11%.
7% ei ole kovin suuri ero ja hedelmän vitamiinit yms tekevät hyvää kropalle, joten hedelmä kuin hedelmä on ihan ok vaihtoehto.
7 %-yksikköä. Banaanissa on todellisuudessa 63 % enemmän hiilihydraatteja kuin ananaksessa.
Eikö ananaksen diureettiset ainesosat paina yhtään verrattuna banaanin magnesiumiin, kaliumiin jne? Vai onko idea vain pysytellä makrotasolla "hiilihydraatti"? Kuitujenkin suhteen on eroa: fermentoituvat kuidut eivät ole välttämättä terveellisiä kun taas fermentoitumattomat voivat olla.
Nythän ei ollut kyse mistään terveysjutuista, vaan siitä mikä on perustelu kuin joissain dieeteissä suositellaan ennemmin ananasta kuin banaania. Ja tuo hiilihydraatti on vastaus silloin.
No mietitääs sitä sitten niin. Sokeri on vain tyhjiä kaloreita mutta, molempien hedelmien sisältämän fruktoosin metabolia on eri kuin glukoosin, koska se hajoitetaan maksassa. Krooninen fruktoosille altistuminen lisää metabolista syndroomaa ja fruktoosi huijjaa aivojamme syömään liikaa. Tällöin pitänee katsoa siis kummassa on VÄHEMMÄN fruktoosia, eikö niin?
Tarkemmin pohdittuna, fruktoosin metabolia on lähes sama kuin alkoholin. Sokerin (disakkarinina siis eli pöytäsokeri sakkaroosi) ja siinä olevien glukoosin (rypälesokerin) ja fruktoosin (hedelmäsokerin) metabolia on kutakuinkin näin: jos syöt 120 kcal edestä sokeria, eli noin yhden lasillisen appelsiinimehua, maksaan kohdistuu 60 kcal fruktoosista ja 12 kcal glukoosista. Koska muut elimet eivät voi hyödyntää fruktoosia (siten kuin glukoosia), 100% fruktoosista kohdistuu maksaan. Maksassa tapahtuu paljon samankaltaisia reaktioita kuten alkoholilla, iso osa niistä kohdistuu maksasolun mitokondrioon, joka taas aiheuttaa rasvamaksaa (suurista fruktoosiövereistä NAFLD ja NASH), korkeaa verenpainetta, hyperinsulinismia, insuliiniresistenssiä, lihavuutta (maksa tuottaa triglysereidetä tallennettavaksi rasvasoluun).
Olemmeko nyt lähellä syitä miksi osassa ruokavaliossa suositellaan jotain vähemmän fruktoosia sisältävää?
Miksi sitten hedelmien syönnin lisääminen on yhdistetty myös pidentyneeseen elinikään ja terveyteen?
Sori, ettei lähdettä ole. Katsoin jotain dr. Gregerin Nutrition Facts -videota ja tuo jäi päähän.
Niin, miksiköhän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Banaanissa hiilihyrdraatteja 18%, ananaksessa 11%.
7% ei ole kovin suuri ero ja hedelmän vitamiinit yms tekevät hyvää kropalle, joten hedelmä kuin hedelmä on ihan ok vaihtoehto.
7 %-yksikköä. Banaanissa on todellisuudessa 63 % enemmän hiilihydraatteja kuin ananaksessa.
Eikö ananaksen diureettiset ainesosat paina yhtään verrattuna banaanin magnesiumiin, kaliumiin jne? Vai onko idea vain pysytellä makrotasolla "hiilihydraatti"? Kuitujenkin suhteen on eroa: fermentoituvat kuidut eivät ole välttämättä terveellisiä kun taas fermentoitumattomat voivat olla.
Nythän ei ollut kyse mistään terveysjutuista, vaan siitä mikä on perustelu kuin joissain dieeteissä suositellaan ennemmin ananasta kuin banaania. Ja tuo hiilihydraatti on vastaus silloin.
No mietitääs sitä sitten niin. Sokeri on vain tyhjiä kaloreita mutta, molempien hedelmien sisältämän fruktoosin metabolia on eri kuin glukoosin, koska se hajoitetaan maksassa. Krooninen fruktoosille altistuminen lisää metabolista syndroomaa ja fruktoosi huijjaa aivojamme syömään liikaa. Tällöin pitänee katsoa siis kummassa on VÄHEMMÄN fruktoosia, eikö niin?
Tarkemmin pohdittuna, fruktoosin metabolia on lähes sama kuin alkoholin. Sokerin (disakkarinina siis eli pöytäsokeri sakkaroosi) ja siinä olevien glukoosin (rypälesokerin) ja fruktoosin (hedelmäsokerin) metabolia on kutakuinkin näin: jos syöt 120 kcal edestä sokeria, eli noin yhden lasillisen appelsiinimehua, maksaan kohdistuu 60 kcal fruktoosista ja 12 kcal glukoosista. Koska muut elimet eivät voi hyödyntää fruktoosia (siten kuin glukoosia), 100% fruktoosista kohdistuu maksaan. Maksassa tapahtuu paljon samankaltaisia reaktioita kuten alkoholilla, iso osa niistä kohdistuu maksasolun mitokondrioon, joka taas aiheuttaa rasvamaksaa (suurista fruktoosiövereistä NAFLD ja NASH), korkeaa verenpainetta, hyperinsulinismia, insuliiniresistenssiä, lihavuutta (maksa tuottaa triglysereidetä tallennettavaksi rasvasoluun).
Olemmeko nyt lähellä syitä miksi osassa ruokavaliossa suositellaan jotain vähemmän fruktoosia sisältävää?
Miksi sitten hedelmien syönnin lisääminen on yhdistetty myös pidentyneeseen elinikään ja terveyteen?
Sori, ettei lähdettä ole. Katsoin jotain dr. Gregerin Nutrition Facts -videota ja tuo jäi päähän.
Enemmän ihmisten pidentynyttä elinikää selittää hygieniatason nousu ja jääkaapin keksiminen. Toki näitä voi korreloida miten tahtoo. Elintasosairauksia jos seuraat, niin syöpä, diabetes ja lihavuus jne ovat länsimaista ruokavaliota noudattelevien kansojen ongelma. Kulttuureissa, joissa syödään karpaten kuten rasvaa ja lihaa tai vaihtoehtoisesti pelkkiä kasviksia ja riisiä syövät ovat todella harvinaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Banaanissa hiilihyrdraatteja 18%, ananaksessa 11%.
7% ei ole kovin suuri ero ja hedelmän vitamiinit yms tekevät hyvää kropalle, joten hedelmä kuin hedelmä on ihan ok vaihtoehto.
7 %-yksikköä. Banaanissa on todellisuudessa 63 % enemmän hiilihydraatteja kuin ananaksessa.
Eikö ananaksen diureettiset ainesosat paina yhtään verrattuna banaanin magnesiumiin, kaliumiin jne? Vai onko idea vain pysytellä makrotasolla "hiilihydraatti"? Kuitujenkin suhteen on eroa: fermentoituvat kuidut eivät ole välttämättä terveellisiä kun taas fermentoitumattomat voivat olla.
Nythän ei ollut kyse mistään terveysjutuista, vaan siitä mikä on perustelu kuin joissain dieeteissä suositellaan ennemmin ananasta kuin banaania. Ja tuo hiilihydraatti on vastaus silloin.
No mietitääs sitä sitten niin. Sokeri on vain tyhjiä kaloreita mutta, molempien hedelmien sisältämän fruktoosin metabolia on eri kuin glukoosin, koska se hajoitetaan maksassa. Krooninen fruktoosille altistuminen lisää metabolista syndroomaa ja fruktoosi huijjaa aivojamme syömään liikaa. Tällöin pitänee katsoa siis kummassa on VÄHEMMÄN fruktoosia, eikö niin?
Tarkemmin pohdittuna, fruktoosin metabolia on lähes sama kuin alkoholin. Sokerin (disakkarinina siis eli pöytäsokeri sakkaroosi) ja siinä olevien glukoosin (rypälesokerin) ja fruktoosin (hedelmäsokerin) metabolia on kutakuinkin näin: jos syöt 120 kcal edestä sokeria, eli noin yhden lasillisen appelsiinimehua, maksaan kohdistuu 60 kcal fruktoosista ja 12 kcal glukoosista. Koska muut elimet eivät voi hyödyntää fruktoosia (siten kuin glukoosia), 100% fruktoosista kohdistuu maksaan. Maksassa tapahtuu paljon samankaltaisia reaktioita kuten alkoholilla, iso osa niistä kohdistuu maksasolun mitokondrioon, joka taas aiheuttaa rasvamaksaa (suurista fruktoosiövereistä NAFLD ja NASH), korkeaa verenpainetta, hyperinsulinismia, insuliiniresistenssiä, lihavuutta (maksa tuottaa triglysereidetä tallennettavaksi rasvasoluun).
Olemmeko nyt lähellä syitä miksi osassa ruokavaliossa suositellaan jotain vähemmän fruktoosia sisältävää?
Miksi sitten hedelmien syönnin lisääminen on yhdistetty myös pidentyneeseen elinikään ja terveyteen?
Sori, ettei lähdettä ole. Katsoin jotain dr. Gregerin Nutrition Facts -videota ja tuo jäi päähän.
Tekaisen kaksi hullua hypoteesia, ampukaa se faktoin alas, jookos? Hypoteesit näyttävät tältä:
- Mikäli hedelmien syönti lisäisi elinikää, silloinhan hedelmiä tuottavissa valtioissa elettäisiin pidempään kuin muualla. Miltäpä näyttää? Eletäänkö banaanivaltioissa pidempään kuin länsimaissa?
- Hedelmäkaupan voi nähdä piilotelluksi tulojensiirroksi rikkailta köyhille, tosin siten, että köyhää riistetään ja eliitti rikastuu. Eli voiko olla, että hype hedelmien terveyseduista onkin vain ovela juoni siirtää varallisuutta kehitysmaihin?
Kiitos hypoteesien alasampumisesta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Banaanissa hiilihyrdraatteja 18%, ananaksessa 11%.
7% ei ole kovin suuri ero ja hedelmän vitamiinit yms tekevät hyvää kropalle, joten hedelmä kuin hedelmä on ihan ok vaihtoehto.
7 %-yksikköä. Banaanissa on todellisuudessa 63 % enemmän hiilihydraatteja kuin ananaksessa.
Eikö ananaksen diureettiset ainesosat paina yhtään verrattuna banaanin magnesiumiin, kaliumiin jne? Vai onko idea vain pysytellä makrotasolla "hiilihydraatti"? Kuitujenkin suhteen on eroa: fermentoituvat kuidut eivät ole välttämättä terveellisiä kun taas fermentoitumattomat voivat olla.
Nythän ei ollut kyse mistään terveysjutuista, vaan siitä mikä on perustelu kuin joissain dieeteissä suositellaan ennemmin ananasta kuin banaania. Ja tuo hiilihydraatti on vastaus silloin.
No mietitääs sitä sitten niin. Sokeri on vain tyhjiä kaloreita mutta, molempien hedelmien sisältämän fruktoosin metabolia on eri kuin glukoosin, koska se hajoitetaan maksassa. Krooninen fruktoosille altistuminen lisää metabolista syndroomaa ja fruktoosi huijjaa aivojamme syömään liikaa. Tällöin pitänee katsoa siis kummassa on VÄHEMMÄN fruktoosia, eikö niin?
Tarkemmin pohdittuna, fruktoosin metabolia on lähes sama kuin alkoholin. Sokerin (disakkarinina siis eli pöytäsokeri sakkaroosi) ja siinä olevien glukoosin (rypälesokerin) ja fruktoosin (hedelmäsokerin) metabolia on kutakuinkin näin: jos syöt 120 kcal edestä sokeria, eli noin yhden lasillisen appelsiinimehua, maksaan kohdistuu 60 kcal fruktoosista ja 12 kcal glukoosista. Koska muut elimet eivät voi hyödyntää fruktoosia (siten kuin glukoosia), 100% fruktoosista kohdistuu maksaan. Maksassa tapahtuu paljon samankaltaisia reaktioita kuten alkoholilla, iso osa niistä kohdistuu maksasolun mitokondrioon, joka taas aiheuttaa rasvamaksaa (suurista fruktoosiövereistä NAFLD ja NASH), korkeaa verenpainetta, hyperinsulinismia, insuliiniresistenssiä, lihavuutta (maksa tuottaa triglysereidetä tallennettavaksi rasvasoluun).
Olemmeko nyt lähellä syitä miksi osassa ruokavaliossa suositellaan jotain vähemmän fruktoosia sisältävää?
Miksi sitten hedelmien syönnin lisääminen on yhdistetty myös pidentyneeseen elinikään ja terveyteen?
Sori, ettei lähdettä ole. Katsoin jotain dr. Gregerin Nutrition Facts -videota ja tuo jäi päähän.
Tekaisen kaksi hullua hypoteesia, ampukaa se faktoin alas, jookos? Hypoteesit näyttävät tältä:
- Mikäli hedelmien syönti lisäisi elinikää, silloinhan hedelmiä tuottavissa valtioissa elettäisiin pidempään kuin muualla. Miltäpä näyttää? Eletäänkö banaanivaltioissa pidempään kuin länsimaissa?
- Hedelmäkaupan voi nähdä piilotelluksi tulojensiirroksi rikkailta köyhille, tosin siten, että köyhää riistetään ja eliitti rikastuu. Eli voiko olla, että hype hedelmien terveyseduista onkin vain ovela juoni siirtää varallisuutta kehitysmaihin?
Kiitos hypoteesien alasampumisesta :)
Antaisitko esimerkin banaanivaltiosta, jossa on samanlainen elintaso kuin länsimaissa? On täysin turhaa verrata kahden yleiseltä elintasoltaan maan elinikää.
Oletko tutstunut Blue zone -alueisiin? Ne ovat alueita, joilla väestö elää keskimäärin pidempään ja terveempinä kuin muualla. Yhteistä alueille on myös kasvis- ja hiilaripainotteinen ruokavalio. Lihaa syödään todella vähän, jos ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon. Sokeriaddiktit kuten minä voi ämpätä 10 banaania päivässä ja yhdessä banaanissa on 100 tai ylikin kaloreita (riippuu banaanin koosta). Ananas ei ole lainkaan niin hyvää kuin banaani + banaanin nopea syötävyys on myös oma lukunsa.
Ei banaanissakaan mitään vikaa ole, jos sitä osaa kohtuudella syödä, esim. 1-2 banaania päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Banaanissa hiilihyrdraatteja 18%, ananaksessa 11%.
7% ei ole kovin suuri ero ja hedelmän vitamiinit yms tekevät hyvää kropalle, joten hedelmä kuin hedelmä on ihan ok vaihtoehto.
7 %-yksikköä. Banaanissa on todellisuudessa 63 % enemmän hiilihydraatteja kuin ananaksessa.
Eikö ananaksen diureettiset ainesosat paina yhtään verrattuna banaanin magnesiumiin, kaliumiin jne? Vai onko idea vain pysytellä makrotasolla "hiilihydraatti"? Kuitujenkin suhteen on eroa: fermentoituvat kuidut eivät ole välttämättä terveellisiä kun taas fermentoitumattomat voivat olla.
Nythän ei ollut kyse mistään terveysjutuista, vaan siitä mikä on perustelu kuin joissain dieeteissä suositellaan ennemmin ananasta kuin banaania. Ja tuo hiilihydraatti on vastaus silloin.
No mietitääs sitä sitten niin. Sokeri on vain tyhjiä kaloreita mutta, molempien hedelmien sisältämän fruktoosin metabolia on eri kuin glukoosin, koska se hajoitetaan maksassa. Krooninen fruktoosille altistuminen lisää metabolista syndroomaa ja fruktoosi huijjaa aivojamme syömään liikaa. Tällöin pitänee katsoa siis kummassa on VÄHEMMÄN fruktoosia, eikö niin?
Tarkemmin pohdittuna, fruktoosin metabolia on lähes sama kuin alkoholin. Sokerin (disakkarinina siis eli pöytäsokeri sakkaroosi) ja siinä olevien glukoosin (rypälesokerin) ja fruktoosin (hedelmäsokerin) metabolia on kutakuinkin näin: jos syöt 120 kcal edestä sokeria, eli noin yhden lasillisen appelsiinimehua, maksaan kohdistuu 60 kcal fruktoosista ja 12 kcal glukoosista. Koska muut elimet eivät voi hyödyntää fruktoosia (siten kuin glukoosia), 100% fruktoosista kohdistuu maksaan. Maksassa tapahtuu paljon samankaltaisia reaktioita kuten alkoholilla, iso osa niistä kohdistuu maksasolun mitokondrioon, joka taas aiheuttaa rasvamaksaa (suurista fruktoosiövereistä NAFLD ja NASH), korkeaa verenpainetta, hyperinsulinismia, insuliiniresistenssiä, lihavuutta (maksa tuottaa triglysereidetä tallennettavaksi rasvasoluun).
Olemmeko nyt lähellä syitä miksi osassa ruokavaliossa suositellaan jotain vähemmän fruktoosia sisältävää?
Miksi sitten hedelmien syönnin lisääminen on yhdistetty myös pidentyneeseen elinikään ja terveyteen?
Sori, ettei lähdettä ole. Katsoin jotain dr. Gregerin Nutrition Facts -videota ja tuo jäi päähän.
Tekaisen kaksi hullua hypoteesia, ampukaa se faktoin alas, jookos? Hypoteesit näyttävät tältä:
- Mikäli hedelmien syönti lisäisi elinikää, silloinhan hedelmiä tuottavissa valtioissa elettäisiin pidempään kuin muualla. Miltäpä näyttää? Eletäänkö banaanivaltioissa pidempään kuin länsimaissa?
- Hedelmäkaupan voi nähdä piilotelluksi tulojensiirroksi rikkailta köyhille, tosin siten, että köyhää riistetään ja eliitti rikastuu. Eli voiko olla, että hype hedelmien terveyseduista onkin vain ovela juoni siirtää varallisuutta kehitysmaihin?
Kiitos hypoteesien alasampumisesta :)
Viestisi on malliesimerkki siitä, minkä takia Suomen peruskouluissa pitäisi opettaa loogista ajattelua ja argumentointia.
Se, että hedelmien syöminen lisää elinikää, ei tietenkään tarkoita sitä, että paljon hedelmiä syövissä maissa elettäisiin pidempään. Omena kun ei juurikaan suojaa luodilta eikä malarialta. Se ei myöskään leikkaa syöpäkasvainta pois aivoistasi eikä tuota insuliinia diabeetikolle. Ei pitäisi olla sullekaan yllätys, että elinikään vaikuttaa useampikin muuttuja kuin vain yksi. Hedelmien syömisen terveyshyödyt näkyvät samanlaisella sosioekonomisella alueella asuvilla yksilöillä.
Toinen hypoteesisi lienee, että tutkimuksia hedelmien hyödyistä ei oikeasti ole tai ne on väärennettyjä. PubMed-haulla löydät todella nopeasti hedelmien hyödyistä kertovia tutkimuksia pilvin pimein, joten ensimmäinen kohta ei ainakaan ole totta. Väärennysolettama puolestaan on toki teoreettisesti mahdollinen, mutta se vaatisi useamman miljoonan ihmisen salaliiton, joka ainakin minun mielestäni on varsin naurettava kuvitelma. Salaliiton ylläpito todennäköisesti maksaisi huomattavasti paljon enemmän kuin saavutettu etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sepustuksesi on ristiriitainen. Se suurempi energiatiheys juurikin tarkoittaa sitä, että per 100g banaanissa on selvästi enemmän kaloreita kuin esim omenoissa. Banaaneja tarvitsee/saa tiettyyn kalorimäärään syödä vähemmän, koska niissä ON enemmän hiilaria/kaloreita per 100g.
Banaani on oksettavaa. Pelkkä haju saa yökkäämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Banaaneita ja ananaksia ei ole näillä leveysasteilla kasvanut koskaan. Esi-isistämme niitä on syönyt ehkä joku noin 200 000 vuotta sitten.
Tämä leveysaste ei ole soveltuva ihmisasutukselle. Missään muualla kuin Suomessa ei asu näillä sijoilla yhtä paljon ihmisiä. Ovat huomanneet ettei oikeasti kannata. Ehkä vajaaälyiset suomalaisetkin jonain päivänä. En kyllä usko siihen.
Olitko maantieteen tunneilla? Leveysaste ei kerro kaikkea, vaan myös maaperä, pinnanmuodot ja se, ollaanko rannikolla vai keskellä mannerta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sepustuksesi on ristiriitainen. Se suurempi energiatiheys juurikin tarkoittaa sitä, että per 100g banaanissa on selvästi enemmän kaloreita kuin esim omenoissa. Banaaneja tarvitsee/saa tiettyyn kalorimäärään syödä vähemmän, koska niissä ON enemmän hiilaria/kaloreita per 100g.
Sepustukseni ei ole laisinkaan ristiriitainen, vaan sulla on ongelmia lukemisen kanssa. Minä puhuin per 100 kcal ja sinä per 100 g.
Se, miksi ylipäätänsä on järkevää käsitellä hedelmiä kcal perusteella eikä grammojen perusteella, johtuu siitä, että ihmiset syövät kaloreita eivätkä grammoja. Elimistö määrittelee ihan muutaman kcal tarkkuudella sen, kuinka paljon ajan mittaan syöt ruokaa, joten jos sä alat syömään omenoita nälkääsi, niin sä syöt niitä suurinpiirtein sen 4 kg siinä missä banaania menisi alas 2,7 kg. Tosielämässä tietenkin homma menee niin, että syömällä banaanin sä tulet syöneeksi vähän vähemmän muuta ruokaa seuraavan parin päivänä aikana kuin jos olisit syönyt omenan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sepustuksesi on ristiriitainen. Se suurempi energiatiheys juurikin tarkoittaa sitä, että per 100g banaanissa on selvästi enemmän kaloreita kuin esim omenoissa. Banaaneja tarvitsee/saa tiettyyn kalorimäärään syödä vähemmän, koska niissä ON enemmän hiilaria/kaloreita per 100g.
Sepustukseni ei ole laisinkaan ristiriitainen, vaan sulla on ongelmia lukemisen kanssa. Minä puhuin per 100 kcal ja sinä per 100 g.
Se, miksi ylipäätänsä on järkevää käsitellä hedelmiä kcal perusteella eikä grammojen perusteella, johtuu siitä, että ihmiset syövät kaloreita eivätkä grammoja. Elimistö määrittelee ihan muutaman kcal tarkkuudella sen, kuinka paljon ajan mittaan syöt ruokaa, joten jos sä alat syömään omenoita nälkääsi, niin sä syöt niitä suurinpiirtein sen 4 kg siinä missä banaania menisi alas 2,7 kg. Tosielämässä tietenkin homma menee niin, että syömällä banaanin sä tulet syöneeksi vähän vähemmän muuta ruokaa seuraavan parin päivänä aikana kuin jos olisit syönyt omenan.
Ahaa, lihominen on siis fysiologinen mahdottomuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sepustuksesi on ristiriitainen. Se suurempi energiatiheys juurikin tarkoittaa sitä, että per 100g banaanissa on selvästi enemmän kaloreita kuin esim omenoissa. Banaaneja tarvitsee/saa tiettyyn kalorimäärään syödä vähemmän, koska niissä ON enemmän hiilaria/kaloreita per 100g.
Sepustukseni ei ole laisinkaan ristiriitainen, vaan sulla on ongelmia lukemisen kanssa. Minä puhuin per 100 kcal ja sinä per 100 g.
Se, miksi ylipäätänsä on järkevää käsitellä hedelmiä kcal perusteella eikä grammojen perusteella, johtuu siitä, että ihmiset syövät kaloreita eivätkä grammoja. Elimistö määrittelee ihan muutaman kcal tarkkuudella sen, kuinka paljon ajan mittaan syöt ruokaa, joten jos sä alat syömään omenoita nälkääsi, niin sä syöt niitä suurinpiirtein sen 4 kg siinä missä banaania menisi alas 2,7 kg. Tosielämässä tietenkin homma menee niin, että syömällä banaanin sä tulet syöneeksi vähän vähemmän muuta ruokaa seuraavan parin päivänä aikana kuin jos olisit syönyt omenan.
Ahaa, lihominen on siis fysiologinen mahdottomuus.
Niinkö mä sanoin?
Noin 2400 kcal kuluttava ihminen syö 876 000 kcal vuoden mittaan. Kilossa läskiä on noin 7000 kcal. Jos sä lihoisit kilon vuodessa (10 kiloa 10 vuodessa, 40 kiloa 40 vuodessa, eli suurin osa läskistynee tätä vähemmän), niin sä syötkin tuon 876 000 kcal sijaan 883 000 kcal vuodessa. Tuo on siis 0,8 % enemmän kuin mitä pitäisi. Mä en usko, että valtaosa väestöstä syö laskemalla kaloreita, joten tuo minimaalinen heitto johtuu joko elimistön kalorilaskurin varsin pienestä viallisuudesta tai sitten jostain erikoisuudesta (kuten että länsimainen ruokavalio sisältää ruokia, jotka sotkevat kalorilaskuria hitusen tms).
Mä en jaksa uskoa, että juuri banaani olisi se ongelmia aiheuttava ruoka-aine, joten todennäköisesti sä syöt saman verran kaloreita noin 0 % heitolla söit sitten banaania taikka omenaa. Jos kalorit pelottaa, niin ongelma ei poistu banaaneja välttelemällä, vaan elimistön kalorilaskurin ongelman korjaamalla tai pysymällä tietoisesti nälkäisenä useita päiviä (jolloin tulet syöneeksi vähemmän kuin kalorilaskurisi ehdottaa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sepustuksesi on ristiriitainen. Se suurempi energiatiheys juurikin tarkoittaa sitä, että per 100g banaanissa on selvästi enemmän kaloreita kuin esim omenoissa. Banaaneja tarvitsee/saa tiettyyn kalorimäärään syödä vähemmän, koska niissä ON enemmän hiilaria/kaloreita per 100g.
Sepustukseni ei ole laisinkaan ristiriitainen, vaan sulla on ongelmia lukemisen kanssa. Minä puhuin per 100 kcal ja sinä per 100 g.
Se, miksi ylipäätänsä on järkevää käsitellä hedelmiä kcal perusteella eikä grammojen perusteella, johtuu siitä, että ihmiset syövät kaloreita eivätkä grammoja. Elimistö määrittelee ihan muutaman kcal tarkkuudella sen, kuinka paljon ajan mittaan syöt ruokaa, joten jos sä alat syömään omenoita nälkääsi, niin sä syöt niitä suurinpiirtein sen 4 kg siinä missä banaania menisi alas 2,7 kg. Tosielämässä tietenkin homma menee niin, että syömällä banaanin sä tulet syöneeksi vähän vähemmän muuta ruokaa seuraavan parin päivänä aikana kuin jos olisit syönyt omenan.
Ahaa, lihominen on siis fysiologinen mahdottomuus.
Niinkö mä sanoin?
Noin 2400 kcal kuluttava ihminen syö 876 000 kcal vuoden mittaan. Kilossa läskiä on noin 7000 kcal. Jos sä lihoisit kilon vuodessa (10 kiloa 10 vuodessa, 40 kiloa 40 vuodessa, eli suurin osa läskistynee tätä vähemmän), niin sä syötkin tuon 876 000 kcal sijaan 883 000 kcal vuodessa. Tuo on siis 0,8 % enemmän kuin mitä pitäisi. Mä en usko, että valtaosa väestöstä syö laskemalla kaloreita, joten tuo minimaalinen heitto johtuu joko elimistön kalorilaskurin varsin pienestä viallisuudesta tai sitten jostain erikoisuudesta (kuten että länsimainen ruokavalio sisältää ruokia, jotka sotkevat kalorilaskuria hitusen tms).
Mä en jaksa uskoa, että juuri banaani olisi se ongelmia aiheuttava ruoka-aine, joten todennäköisesti sä syöt saman verran kaloreita noin 0 % heitolla söit sitten banaania taikka omenaa. Jos kalorit pelottaa, niin ongelma ei poistu banaaneja välttelemällä, vaan elimistön kalorilaskurin ongelman korjaamalla tai pysymällä tietoisesti nälkäisenä useita päiviä (jolloin tulet syöneeksi vähemmän kuin kalorilaskurisi ehdottaa).
Internetin helmiä :)
Tähän ajattelumaailmaan sopii täydellisesti rasvan laihduttava vaikutus :):):)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sepustuksesi on ristiriitainen. Se suurempi energiatiheys juurikin tarkoittaa sitä, että per 100g banaanissa on selvästi enemmän kaloreita kuin esim omenoissa. Banaaneja tarvitsee/saa tiettyyn kalorimäärään syödä vähemmän, koska niissä ON enemmän hiilaria/kaloreita per 100g.
Sepustukseni ei ole laisinkaan ristiriitainen, vaan sulla on ongelmia lukemisen kanssa. Minä puhuin per 100 kcal ja sinä per 100 g.
Se, miksi ylipäätänsä on järkevää käsitellä hedelmiä kcal perusteella eikä grammojen perusteella, johtuu siitä, että ihmiset syövät kaloreita eivätkä grammoja. Elimistö määrittelee ihan muutaman kcal tarkkuudella sen, kuinka paljon ajan mittaan syöt ruokaa, joten jos sä alat syömään omenoita nälkääsi, niin sä syöt niitä suurinpiirtein sen 4 kg siinä missä banaania menisi alas 2,7 kg. Tosielämässä tietenkin homma menee niin, että syömällä banaanin sä tulet syöneeksi vähän vähemmän muuta ruokaa seuraavan parin päivänä aikana kuin jos olisit syönyt omenan.
Ahaa, lihominen on siis fysiologinen mahdottomuus.
Niinkö mä sanoin?
Noin 2400 kcal kuluttava ihminen syö 876 000 kcal vuoden mittaan. Kilossa läskiä on noin 7000 kcal. Jos sä lihoisit kilon vuodessa (10 kiloa 10 vuodessa, 40 kiloa 40 vuodessa, eli suurin osa läskistynee tätä vähemmän), niin sä syötkin tuon 876 000 kcal sijaan 883 000 kcal vuodessa. Tuo on siis 0,8 % enemmän kuin mitä pitäisi. Mä en usko, että valtaosa väestöstä syö laskemalla kaloreita, joten tuo minimaalinen heitto johtuu joko elimistön kalorilaskurin varsin pienestä viallisuudesta tai sitten jostain erikoisuudesta (kuten että länsimainen ruokavalio sisältää ruokia, jotka sotkevat kalorilaskuria hitusen tms).
Mä en jaksa uskoa, että juuri banaani olisi se ongelmia aiheuttava ruoka-aine, joten todennäköisesti sä syöt saman verran kaloreita noin 0 % heitolla söit sitten banaania taikka omenaa. Jos kalorit pelottaa, niin ongelma ei poistu banaaneja välttelemällä, vaan elimistön kalorilaskurin ongelman korjaamalla tai pysymällä tietoisesti nälkäisenä useita päiviä (jolloin tulet syöneeksi vähemmän kuin kalorilaskurisi ehdottaa).
Internetin helmiä :)
Tähän ajattelumaailmaan sopii täydellisesti rasvan laihduttava vaikutus :):):)
Ei mitään hajua, mitä yrität oikein sanoa tai miksi ylipäätänsä puhut rasvan laihduttavasta vaikutuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sepustuksesi on ristiriitainen. Se suurempi energiatiheys juurikin tarkoittaa sitä, että per 100g banaanissa on selvästi enemmän kaloreita kuin esim omenoissa. Banaaneja tarvitsee/saa tiettyyn kalorimäärään syödä vähemmän, koska niissä ON enemmän hiilaria/kaloreita per 100g.
Sepustukseni ei ole laisinkaan ristiriitainen, vaan sulla on ongelmia lukemisen kanssa. Minä puhuin per 100 kcal ja sinä per 100 g.
Se, miksi ylipäätänsä on järkevää käsitellä hedelmiä kcal perusteella eikä grammojen perusteella, johtuu siitä, että ihmiset syövät kaloreita eivätkä grammoja. Elimistö määrittelee ihan muutaman kcal tarkkuudella sen, kuinka paljon ajan mittaan syöt ruokaa, joten jos sä alat syömään omenoita nälkääsi, niin sä syöt niitä suurinpiirtein sen 4 kg siinä missä banaania menisi alas 2,7 kg. Tosielämässä tietenkin homma menee niin, että syömällä banaanin sä tulet syöneeksi vähän vähemmän muuta ruokaa seuraavan parin päivänä aikana kuin jos olisit syönyt omenan.
Ahaa, lihominen on siis fysiologinen mahdottomuus.
Niinkö mä sanoin?
Noin 2400 kcal kuluttava ihminen syö 876 000 kcal vuoden mittaan. Kilossa läskiä on noin 7000 kcal. Jos sä lihoisit kilon vuodessa (10 kiloa 10 vuodessa, 40 kiloa 40 vuodessa, eli suurin osa läskistynee tätä vähemmän), niin sä syötkin tuon 876 000 kcal sijaan 883 000 kcal vuodessa. Tuo on siis 0,8 % enemmän kuin mitä pitäisi. Mä en usko, että valtaosa väestöstä syö laskemalla kaloreita, joten tuo minimaalinen heitto johtuu joko elimistön kalorilaskurin varsin pienestä viallisuudesta tai sitten jostain erikoisuudesta (kuten että länsimainen ruokavalio sisältää ruokia, jotka sotkevat kalorilaskuria hitusen tms).
Mä en jaksa uskoa, että juuri banaani olisi se ongelmia aiheuttava ruoka-aine, joten todennäköisesti sä syöt saman verran kaloreita noin 0 % heitolla söit sitten banaania taikka omenaa. Jos kalorit pelottaa, niin ongelma ei poistu banaaneja välttelemällä, vaan elimistön kalorilaskurin ongelman korjaamalla tai pysymällä tietoisesti nälkäisenä useita päiviä (jolloin tulet syöneeksi vähemmän kuin kalorilaskurisi ehdottaa).
Olet hieman liian korkealla tasolla näissä, mutta noin suurin piirtein kalorimäärät ovat oikein. Ensinnäkin, ihmisten BSR eli koomakulutus vaihtelee aika paljon. Tämä riippuu esimerkiksi lämpötilasta, hormonaalisista tekijöistä kuten tyroksiinista, joka ohjaa mitokondrioiden avulla energiankulutusta jne. Mitokondrioidenkin määrä ja toimivuus vaihtelee. Mutta keskimääräisellä ihmisapinalla lukusi ovat aika oikein.
Onko sitten hormoneilla merkitystä? Onhan niillä. Monet voivat alkaa syödä paljon enemmän kuin ennen lihomatta. Toiset taas lihovat vaikka kitudieettaavat. Helpointa on testata insuliinin tehoa: syöt saman kuin ennen, mutta injektoit lisää inskaa itseesi ja kas, alat lihoa, vaikka energiamäärä pystyy tasan samana. Tätä kutsutaan hyperinsulinismiksi, joka aiheutuu länsimaisesta ruokavaliosta. Myös ne geenit, jotka tuottavat hormoneita mukaanluettuna vaikkapa uopioidireseptorit aivoissa vaikuttavat merkittävästi asioihin.
Aivotutkimuksen kannalta on täysin selvää, että uopioidireseptorit ovat avain siihen miksi esimerkiksi leptiiniresistentit lihavat eivät tunne mielihyvää ruoasta siten kuin laihat. Suolistobakteeritutkimuksen suhteen taas on jännää se, että siirrettäessä laihan suolistobakteerit lihavalle lihavan insuliiniherkkyys paranee ja toistepäin. Tällöin on pakko kysyä, millainen ruokavalio ylläpitää sopivaa suolistobakteerikantaa ja onko lihavuusepidemian taustalla tekijöitä kuten mikrobiomin kaventuminen? Mikäli on, niin korreloiko esimerkiksi antibioottien käyttöönotto lihomistrendiin? Verrattuna ihmistä muihin eläimiin, niin harvoin eläin syö yli tarpeensa. Tarve vaihtelee sen mukaan millaiset näkymät ovat ruoan hankinnan suhteen, eli ennen talvea lihotaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sepustuksesi on ristiriitainen. Se suurempi energiatiheys juurikin tarkoittaa sitä, että per 100g banaanissa on selvästi enemmän kaloreita kuin esim omenoissa. Banaaneja tarvitsee/saa tiettyyn kalorimäärään syödä vähemmän, koska niissä ON enemmän hiilaria/kaloreita per 100g.
Sepustukseni ei ole laisinkaan ristiriitainen, vaan sulla on ongelmia lukemisen kanssa. Minä puhuin per 100 kcal ja sinä per 100 g.
Se, miksi ylipäätänsä on järkevää käsitellä hedelmiä kcal perusteella eikä grammojen perusteella, johtuu siitä, että ihmiset syövät kaloreita eivätkä grammoja. Elimistö määrittelee ihan muutaman kcal tarkkuudella sen, kuinka paljon ajan mittaan syöt ruokaa, joten jos sä alat syömään omenoita nälkääsi, niin sä syöt niitä suurinpiirtein sen 4 kg siinä missä banaania menisi alas 2,7 kg. Tosielämässä tietenkin homma menee niin, että syömällä banaanin sä tulet syöneeksi vähän vähemmän muuta ruokaa seuraavan parin päivänä aikana kuin jos olisit syönyt omenan.
OK. Luin tosiaan liian pikaiseen että per 100g. Silti olet väärässä. Ihmiset syö sekä grammoja että kaloreita. Energiatiheys ei ole haitaksi, jos se korreloi nälänpitävyyden kanssa. Esim karppaajat voivat syödä energiatiheää rasvaa koska heidän ruokavalionsa pitää nälkää ja hillitsee makeanhimoa. Banaanin kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Banaani ei pidä nälkää paremmin kuin esim omena, eikä se myöskään millään tavalla hillitse makeannälkää. Jos ruokavalio sisältää paljon hiilaria, kannattaa nimenomaan valita aineksia, joiden energiatiheys on pienempi ja jotka siis täyttävät vatsan vähemmillä kaloreilla.
No tällä en silti ole banaaneja vastustamassa. Kohtuullisesti syötynä ne ovat ihan hyvä osa ruokavaliota.
Pelkästään suolistobakteereiden ja lihavuuden osalta löytyy monia hyviä tutkimuksia. Tässä muutamia.
- Suolistomikrobeissa tapahtuu eniten variaatioita ensimmäisten kolmen ikävuoden aikana (Yatsunenko T et al, Nature 2012).
- Keisarinleikkauksella syntyneillä on huomattavasti kapeampi mikrobisto kahden ensimmäisen ikävuoden aikana. Keisarinleikkauksella syntyneiden mikrobistossa on vähemmän Bakteroideja ja niiden kirjo myös kaventunut. (Jakobsson HE et al, 2014.)
- Rintaruokinta muuttaa suolistobakteeristoa (Fan W et al. World J, Microbiol Biotechnol 2013).
- Erot lasten suolistobakteereissa voivat ennustaa lapsen lihavuutta (Kalliomäki M, Callado M, Salminen S, Isolauri E, 2008).
- ”International Journal of Obesity 2010, 34, otsikolla The Impact of Perinatal probiotic intervention on the development of overweight and obesity: follow-up study from birth to 10 years” probioottien merkitystä lasten lihomisessa.
- “Le Barz M et al. Diab Metab J 2015” on käsitelty eri probioottivalmisteita kaksoissokkotutkimuksella.
- ”Transfer of Intestinal Microbiota From Lean Donors Increases Insulin Sensitivity in Individual With Metabolic Syndrome” kerrotaan siitä, miten laihalta siirretty uloste parantaa lihavan metabolisen oireyhtymän omaavan insuliiniherkkyyttä.
- ”Akkermansia muciniphila and improven metabolic health during a dietary intervention in obesity: relationship with gut microbiome richness” kerrotaan kyseisen bakteerin merkityksestä lihavuudessa.
- ”Cross-talk between Akkermansia muciniphila and intestinal epithelium controls diet-induced obesity” kerrotaan kyseisen bakteerin ja sisäelinten epiteelin välisestä yhteydestä liittyen lihavuuteen.
- ” Mucosal Tags are mandatory for immune system homeostasis, Belkaid Y and Hand TW Cell 2017”
- “Treg induction by a rationally selected mixture of Clostridia strain from the human microbiota, Nature 2013;500:232-8” kerrotaan 17 bakteerilajista, jotka auttavat IgE-välitteisessä allergisessa ripulissa koliittiin liittyen.
- “Commensal bacteria protect against food allergen sensitization, PNAS 2014:111;36:13145-50) kerrotaa miten bakteerit suojaavat ruokien allergeeneja vastaan.
- “Effects of targeted delivery of propionate to the human colon on appetite regulation, body weight maintenance and adiposit in overweight adults, Gut 2015;64:1744-1754
- “Phylogenetic diversity, Clarke SF et al. Gut 2014”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa ketjussa joku kyseli mielipiteitä dieetistä ja joku kommentoi, että banaani olisi pitänyt vaihtaa omenaan tai ananakseen. Mitä vikaa banaaneissa on?
Banaanissa on hiilareita paljon.
Eikä ole. Banaanissa on pitkälti sama määrä hiilareita kuin melkein missä tahansa muussakin hedelmässä per 100 kcal.
Banaanissa on sen sijaan suurempi energiatiheys kuin monissa muissa hedelmissä, joten niitä tarvitsee syödä vähemmän verrattuna vaikkapa omenaan saman määrän kaloreita saadakseen.
Muutaman hedelmän lista, jossa kg per 2400 kcal:
Avokado 1,5 kg
Banaani 2,7 kg
Viikuna 3,2 kg
Guava 3,5 kg
Kiivi, mango, omena 4 kg
Ananas, kirsikka 4,8 kg
Appelsiini 5 kg
Vesimeloni 8 kg
Sepustuksesi on ristiriitainen. Se suurempi energiatiheys juurikin tarkoittaa sitä, että per 100g banaanissa on selvästi enemmän kaloreita kuin esim omenoissa. Banaaneja tarvitsee/saa tiettyyn kalorimäärään syödä vähemmän, koska niissä ON enemmän hiilaria/kaloreita per 100g.
Sepustukseni ei ole laisinkaan ristiriitainen, vaan sulla on ongelmia lukemisen kanssa. Minä puhuin per 100 kcal ja sinä per 100 g.
Se, miksi ylipäätänsä on järkevää käsitellä hedelmiä kcal perusteella eikä grammojen perusteella, johtuu siitä, että ihmiset syövät kaloreita eivätkä grammoja. Elimistö määrittelee ihan muutaman kcal tarkkuudella sen, kuinka paljon ajan mittaan syöt ruokaa, joten jos sä alat syömään omenoita nälkääsi, niin sä syöt niitä suurinpiirtein sen 4 kg siinä missä banaania menisi alas 2,7 kg. Tosielämässä tietenkin homma menee niin, että syömällä banaanin sä tulet syöneeksi vähän vähemmän muuta ruokaa seuraavan parin päivänä aikana kuin jos olisit syönyt omenan.
OK. Luin tosiaan liian pikaiseen että per 100g. Silti olet väärässä. Ihmiset syö sekä grammoja että kaloreita. Energiatiheys ei ole haitaksi, jos se korreloi nälänpitävyyden kanssa. Esim karppaajat voivat syödä energiatiheää rasvaa koska heidän ruokavalionsa pitää nälkää ja hillitsee makeanhimoa. Banaanin kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Banaani ei pidä nälkää paremmin kuin esim omena, eikä se myöskään millään tavalla hillitse makeannälkää. Jos ruokavalio sisältää paljon hiilaria, kannattaa nimenomaan valita aineksia, joiden energiatiheys on pienempi ja jotka siis täyttävät vatsan vähemmillä kaloreilla.
No tällä en silti ole banaaneja vastustamassa. Kohtuullisesti syötynä ne ovat ihan hyvä osa ruokavaliota.
Tässä ketjussa vingutaan nimenomaan banaaneista, ikään kuin ne olisivat jotenkin vältettäviä. Vaikka niiden satiety index onkin esim. omenaa pienempi, ei se tarkoita, että se olisi jotenkin erityisen huono. Vertailukohtana täytyisi käyttää sitä ruoka-ainetta, jonka kalorit jäävät syömättä banaanin tai omenan takia, ja sitähän me emme varsinaisesti tiedä. Ei kuitenkaan ole mitään syytä sille, että banaania ei voisi syödä tai etteikö se kuuluisi terveelliseen ruokavalioon. Joissain maissahan banaani on ruokavalion perustavanlaatuinen komponentti (Google väittää, että 500 miljoonan ihmisen kohdalla) ja kyllä mä veikkaisin, että se toimii sellaisena paljon paremmin kuin vaikkapa vehnä/riisi/maissi.
Enpä oikein tiedä. Mikäli ihminen lihoo helposti, on hän silloin insuliiniresistentti tai hyperinsulinisti. Molempiin on voinut johtaa hiilarivoittoinen ruokavalio, vaikka virallisesti myös rasva aiheuttaa insuliiniresistenssiä. Hyperinsulinismia ei rasvat voi aiheuttaa. Hyperinsulinismissa tallentaan aina liikaa energiaa talteen rasvasoluihin ja vaikka ihminen söisi miten paljon tahansa, aivot tulkitsee tilanteen olevan nälkiintymistä. Loogisesti ajateltuna hiilareiden välttely voisi olla ratkaisu hoitaa tilaa, ei ehkä parantaen jos kyse on solutason vaurioista, mutta ainakin remissioon sillä pääsisi. Ketoosikin on luonnollinen tila ja mikäli glukoneogeneesi toimii oikein, ei ihmiselle tule verensokerin heilahteluita jos on pidempiä aikoja syömättä. Tässä mielessä kehoitus syödä muutaman tunnin välein sillä verukkeella, että verensokeri laskisi liikaa on todella hölmö: mikäli verensokeri heittelee, vika on silloin verensokeria ylläpitävässä homeostaattisessa järjestelmässä.