Lue keskustelun säännöt.
Pakkoruotsin aikaistus ala-asteelle vähensi A2-kielten opiskelua
16.05.2017 |
Surullista, että lasten kielitaito kapenee RKP:n narsististen vaatimusten vuoksi.
:(
Kommentit (34)
Väärään suuntaan ollaan menossa. Kansa vastustaa mutta RKP vaan porskuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väärään suuntaan ollaan menossa. Kansa vastustaa mutta RKP vaan porskuttaa.
RKP:n valta on kyllä uskomaton. Se onnistui oppositiostakin käsin reppanaopetusministerin avulla viivyttämään ja typistämään hallitusohjelmassa sovitun pakkoruotsittomuuskokeilun. Ja kokoomus on jo RKP:lle luvannut, että kokeilu lopetetaan heti uuden hallituksen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen ainoa ongelma kielten opiskelussa on pakkoruotsi, joka kaventaa kansan kokonaiskielitaitoa. Oikea ratkaisu olisikin se, että pakkoruotsi poistetaan, mutta B-kieli pidetään pakollisena. Kuntien pitäisi tarjoa vähintään kolme kieltä vaihtoehtoisiksi B-kieliksi.
Miksi pitäisi olla ainuttakaan pakollista kieltä?
Ainuttakaan Einsteinia ei tule syntymään kieliä pakko-opettelemalla. Päinvastoin, kaikki turha opiskelu on ajallisesti pois jostain muusta.
Pakkoruotsi on kuin hallintarekisteri. Kansa ja asiantuntijat sitä vastustaa, mutta kansaa ja asiantuntijoita ei kuunnella. Miksi näin?
Muistaakseni kaikki alan asiantuntijat varoittivat, että juuri näin käy, eli kolme vierasta kieltä ala-asteella koetaan liian raskaaksi ja siksi ala-asteelle siirretty pakkoruotsi tulisi vähentämään A2-kielen valitsevien oppilaiden määrää. Tämä koskettaa myös niitä, jotka edelleen haluaisivat lukea A2-kieltä, sillä miniryhmäkoot eivät enää täyty ja ryhmiä jää kokonaan perustamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaasan ja Seinäjoen sairaalakiistan yhteydessä tuli selväksi, että pakkoruotsia lukeneiden antama palvelu ei kuitenkaan bättrefolkille kelpaa, joten siinä meni se viimeinenkin perustelu pakkoruotsille. Miksi tuosta muinaisjäänteestä ei siis jo luovuta?
Pakkoruotsi on rkp:n vallan symboli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla.
On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin ainakin osittain ontuvaksi.
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
Kuten sanottu resurssit ovat rajalliset. On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla. Malli olisi - muiden yhteiskuntamme erikoispiirteiden ohella - mitä mainioin kulttuurinen vientituote, jota voisi aktiivisesti tarjota aluksi vaikka kaikkiin naapurimaihimme. Erityisesti Venäjällä olisi sille käyttöä.
Kansallisten ja historiallisten vähemmistökielten aseman määrätietoinen parantaminen ja vahvistaminen maan valtakieleen nähden edistää yhteiskuntarauhaa ja sosiaalista koheesiota.
Kaksi vierasta kieltä on hyvä määrä. Toisen on oltava englanti, toisen vapaavallinainen(saksa, ranska, ruotsi, venäjä, espanja, kiina..)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaksi vierasta kieltä on hyvä määrä. Toisen on oltava englanti, toisen vapaavallinainen(saksa, ranska, ruotsi, venäjä, espanja, kiina..)
Englanti ei ole pakollinen nytkään, miksi siitä pitäisi sellainen tehdä? Parempi, että äidinkielen lisäksi saa valita vähintään kaksi vierasta kieltä koulun tarjonnasta.
Vierailija kirjoitti:
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla.
On kuitenkin perusteltua kysyä, onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin ainakin osittain ontuvaksi.
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
Kuten sanottu resurssit ovat rajalliset. On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla. Malli olisi - muiden yhteiskuntamme erikoispiirteiden ohella - mitä mainioin kulttuurinen vientituote, jota voisi aktiivisesti tarjota aluksi vaikka kaikkiin naapurimaihimme. Erityisesti Venäjällä olisi sille käyttöä.
Kansallisten ja historiallisten vähemmistökielten aseman määrätietoinen parantaminen ja vahvistaminen maan valtakieleen nähden edistää yhteiskuntarauhaa ja sosiaalista koheesiota.
Jaahas. RKP:n puoluetoimistossakin ollaan herätty. Ja kopioit tuon saman valheellisen lässytyksen kuin monta kertaa aiemminkin.
Tiedoksi vaan, että ruotsi on täysin vieras kieli suomenkielisille suomalaisille. Ruotsin kieli on myös historiallisesti varsin uusi tulokas Suomen alueella eikä se ole kielitieteellisestikään tarkasteltuna kansallinen tai kotimainen kieli, vaan vieras muualta muuttaneiden mukana rannikoille tullut kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kansallisten ja historiallisten vähemmistökielten aseman määrätietoinen parantaminen ja vahvistaminen maan valtakieleen nähden edistää yhteiskuntarauhaa ja sosiaalista koheesiota."
Ruotsihan on jo virallisesti rinnakkainen kieli suomen kanssa, joten miten sen asemaa voisi edes teoriassa parantaa?
Vai viittasitko kenties suomen kielen asemaan Ahvenanmaalla? Ai niin, eihän suomen kielellä ole mitään asemaa Ahvenanmaalla. Palveluja ei saa suomeksi, eikä kouluissa ole pakkosuomea. Miksi kansallinen vähemmistökieli ja kaksikielisyys eivät olekaan rikkauksia Ahvenanmaalla?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota jatkuvaa vinkumista siitä, että miten kamalaa on kun luetaan "vain" kahta vierasta kieltä. Todella harvassa maassa luetaan sen enempää kieliä ja EU:n suosituskin on kahden vieraan kielen opiskelu.
Suomen ainoa ongelma kielten opiskelussa on pakkoruotsi, joka kaventaa kansan kokonaiskielitaitoa. Oikea ratkaisu olisikin se, että pakkoruotsi poistetaan, mutta B-kieli pidetään pakollisena. Kuntien pitäisi tarjoa vähintään kolme kieltä vaihtoehtoisiksi B-kieliksi.
Olet oikeassa - riippumatta opetuksesta, erittäin harvassa ovat ne ihmiset, jotka osaavat KUNNOLLA kirjoittaa ja puhua kahta vierasta kieltä ja vielä omaansakin.
Ja kieli on joka tapauksessa vain väline eikä itsessään siis tuota mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vai viittasitko kenties suomen kielen asemaan Ahvenanmaalla? Ai niin, eihän suomen kielellä ole mitään asemaa Ahvenanmaalla. Palveluja ei saa suomeksi, eikä kouluissa ole pakkosuomea. Miksi kansallinen vähemmistökieli ja kaksikielisyys eivät olekaan rikkauksia Ahvenanmaalla?
Ahvenanmaalla on itsehallinto, johon puuttuminen olisi yhtä lailla sortoa kuin Bobrikoffin toimet tuossa runsaat sata vuotta sitten.
Mutta Ahvenanmaan malli on varoittava esimerkki muulle Suomelle: ahvenanmaalaisten nuorten on vaikea työllistyä omassa kotimaassaan, koska eivät osaa toista kotimaista. Heitä lähteekin paljon Ruotsiin.
Suurin ongelma on se, ettei meillä Suomessa osata opettaa kieliä kunnollisesti, ei ainakaan omien kokemuksieni mukaan.
Minusta meillä ollaan liian tehtäväorientoituneita. Eikö joka viikko pidettävien sanakokeiden sijaan olisi parempi pitää esim. luokan yhteisiä keskustelutuokioita opiskeltavalla kielellä? Näin uutta sanastoa voisi käyttää ihan oikeassa asiayhteydessä ja ne jäisivät paremmin mieleen. Myös ääntämystaito paranisi.
Kursseilla pitäisi myös lukea enemmän esim. vieraskielisiä teoksia tai uutisia, ja taas, kyseiset aiheet voitaisiin ottaa luokan yhteiseen keskusteluun, johon kaikki voisivat ottaa osaa.
Vielä yksi kannattava toimi olisi jakaa opiskelijoita tasapuolisemmin taitotasojen mukaan kursseille. Se hyödyttäisi kaikkia osapuolia, sillä vaikeammin oppiville voitaisiin pitää tunteja, joilla keskitytään perusasioiden hiomiseen ja tahti pysyisi kohtuullisena, kun taas ne, jotka oppivat nopeammin, voisivat edetä kielitaidossaan ilman turhaa tylsistymistä tunnilla, kun jälleen kerran täytyy kerrata, miten X-sukuinen sana taipuu määräisessä muodossa yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä tuota jatkuvaa vinkumista siitä, että miten kamalaa on kun luetaan "vain" kahta vierasta kieltä. Todella harvassa maassa luetaan sen enempää kieliä ja EU:n suosituskin on kahden vieraan kielen opiskelu.
Suomen ainoa ongelma kielten opiskelussa on pakkoruotsi, joka kaventaa kansan kokonaiskielitaitoa. Oikea ratkaisu olisikin se, että pakkoruotsi poistetaan, mutta B-kieli pidetään pakollisena. Kuntien pitäisi tarjoa vähintään kolme kieltä vaihtoehtoisiksi B-kieliksi.
Olet oikeassa - riippumatta opetuksesta, erittäin harvassa ovat ne ihmiset, jotka osaavat KUNNOLLA kirjoittaa ja puhua kahta vierasta kieltä ja vielä omaansakin.
Ja kieli on joka tapauksessa vain väline eikä itsessään siis tuota mitään.
Suomessa koulusysteemi on ollut liian kielipainotteinen. Aiemmin jos halusi kuusi ainetta yo-kirjoituksiin, piti neljän niistä olla kieliä! Ajatelkaa, kaikki muu tieto ja taito oli muka vähemmän tärkeää kuin kielet! Vaikka kielillä itsessään ei tee mitään, jos ei ole mitään sanottavaa.
Hyvään suuntaan siis mennään, jos tämä fanaattinen kieliuskovaisuus vähenee. Kaksi pakollista, mutta vaihtoehtoista kieltä on ihan riittävä määrä. Kielipainotteisuushan on ollut yksi syy siihen, miksi tyttöjä on hakeutunut suhteessa enemmän lukioon ja jatko-opintoihin.
Pohjoismaissa pakollinen kieli on englanti. Sen lisäksi oppilaat valitsevat saksan tai ranskan tai espanjan tai muun koulun tarjonnasta riippuen. Meillä tietysti ruotsi olisi valittavissa. On välttämätöntä että kieliskaala laajenee.
Brittien lähtiessa EU:sta saksan ja ranskan kielten merkitys kasvaa. Mutta Suomessa luotetaan toki edelleenkin pakkoruotsiin kansainvälisenä kielenä.
Kielitaidon tarpeen kannalta olisi mielenkiintoista nähdä joku selvitys, kuinka suuri osa kommunikaatiosta Suomessa tapahtuu eri kielillä. Kommunikaatioksi lasken vastaanoton, en tuotantoa. Eli hallinnossa tuotetun tekstin tai eetteriin singottujen radioaaltojen määrä ei ole ratkaiseva, vaan se, kuinka paljon eri kielillä kirjoitettuja ja puhuttuja merkkijonoja ihmiset lukevat ja kuuntelevat. Koska kieliryhmien välinen kommunikaatio tapahtuu pääosin suomeksi, en usko, että ruotsinkielen osuus on edes 5 %.
Jostain syystä katsotaan tarpeelliseksi syytää huomattavasti resursseja kaikkien suomalaisten varustamiseksi sen varalle, että he joutuvat joskus työssään kommunikoimaan ummikkoruotsinkielisen kanssa. Tulos/panos-suhde on surkea, mutta ilmeisesti ideologisista syistä sirkusta on jatkettava. Eikö todennäköisyydet huomioon ottaen olisi paljon fiksumpaa opettaa ihmiselle pakolla esimerkiksi kunnolliset elvytys- ja ensiaputaidot?
En ymmärrä tuota jatkuvaa vinkumista siitä, että miten kamalaa on kun luetaan "vain" kahta vierasta kieltä. Todella harvassa maassa luetaan sen enempää kieliä ja EU:n suosituskin on kahden vieraan kielen opiskelu.
Suomen ainoa ongelma kielten opiskelussa on pakkoruotsi, joka kaventaa kansan kokonaiskielitaitoa. Oikea ratkaisu olisikin se, että pakkoruotsi poistetaan, mutta B-kieli pidetään pakollisena. Kuntien pitäisi tarjoa vähintään kolme kieltä vaihtoehtoisiksi B-kieliksi.