Lue keskustelun säännöt.
Mihin perustuu kokoomuslaisten ja muiden uusliberalistien ajatus siitä, että isot tuloerot auttavat myös köyhimpiä?!
14.05.2017 |
Ns. murusia putoaa myös sinne pahnan pohjimmaisille! Ei putoa. Toinen myytti, jota en ymmärrä eikä pidä paikkansa on se, että verojen jatkuva alentaminen tuottaisi työpaikkoja. Ei tuota. Työpaikat ovat jatkuvasti vähentyneet riippumatta siitä, että veroja on alennettu jo parikymmentä vuotta palkansaajilta.
Kommentit (153)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmän verotuloja valtiolle ja vähemmän rahaa kiertoon, koska kulutukseni on pienempää.
Epäilen vahvasti, etteivät hyvätuloiset jätä lisäansioitaan tähän maahan. Nettikaupasta he ostavat ulkomaan matkan tai merkkivaatteita. Suomen markkinat ja tarjonta on niin pientä, ettei se useinkaan tyydytä niitä, joilla on varaa ostaa enemmän kuin perustoimeentuloon tarvittavat asiat.
Moni söisi useammin ulkona, kävisi kampaajalla, ostaisi aikakauslehtiä, tilaisi lapsen synttäreille kakun sen sijaan että itse sen leipoisi, kävisi Stokkan herkussa eikä Prismassa... Suomessa ok-bruttopalkkaa saavalla ei välttämättä ole varaa juuri mihinkään noista. Verotus on yksi syy, yleinen hintataso toinen.
Tässähän oli puhe hyvätuloisista. Tuo tyyppi, jolle vastasin taisi olla lääkäri tai ainakin hän puhui lääkäreistä. En oikein usko, että lääkärien joukosta löytyy runsain mitoin niitä, joilla ei ole koskaan varaa tehdä mainitsemiasi asioita. Mutta määräänsä enempää he eivät niitä Suomessa tee. Loput rahat valuvat ulkomaille.
Jos lääkäri tekee vain puolta päivää, koska ei halua maksaa enempää veroja, niin minusta heidän ei tarvitse saada helpotuksia. He kun tosiaan voivat tehdä sen valinnan, koska tienaavat niin hyvin, että puolikkaallakin työajalla tulevat mainiosti toimeen. Tavallinen duunari ei voi haaveilla sellaisesta.
Mikä estää duunaria valitsemasta lääkärin ammattia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallisten palkansaajien ollessa kyseessä, tuloerot eivät haittaa. On oikein, että huippuasiantuntija saa enemmän kuin peruspertti. Sekin on oikein, että yrittäjä saa korvauksen riskistään.
Ongelma ovat ansiottomat huipputulot. Mikä sitten on ansiotonta, onkin oma kysymyksensä, mutta sanotaan nyt näin, että jossain siinä 15t kohdalla alan kyseenalaistamaan, onko hommassa oikeasti järkeä. Vain hyvin, hyvin harva ansaitsee siitä suurempia tuloja kykyjensä vuoksi.
Samaa mieltä. Lisäksi myös samasta työstä pitäisi voida maksaa enemmän sille, joka tekee sen paremmin kuin sille joka tekee sen juuri ja juuri minimitasolla.
No mutta , on täysin sallittua maksaa enemmän työntekijälle, jonka tuotto on parempi. Sille toiselle pitää maksaa vain TES-minimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin pidempää työviikkoa, jos verotuksen progressio olisi matalampi. Näin valtio saisi lisää verorahoja, jotka valuisivat alaspäin. Tunnen myös monia lääkäreitä, jotka tekevät töitä vain puolet vuodesta verotuksen takia
Kovapalkkaisilla on varaa maksaa myös veroja. Progression tarkoitus on juuri se. Tasaverot iskevät aina pienituloisiin kovimmin.
Joo mutta kaikilla on vain 24h vuorokaudessa. Tietyn rajan jälkeen nettokeskituntiansio laskee sen verran pieneksi, että ei huvita käyttää aikaa töihin vaan mieluummin nautin vapaa-ajasta hieman köyhemmin. Vähemmän verotuloja valtiolle ja vähemmän rahaa kiertoon, koska kulutukseni on pienempää. Lisäksi on hieman epätehokasta, että kalliilla koulutetut lääkärit tekevät töitä vain puolet vuodesta
Lääkärien koulutus onkin todella syvältä, koska lääkärit ovat päässeet kokoomuslaisine hyväveliverkostoineen vaikuttamaan koulutettavien määrään. Heti opiskelijamäärät nelinkertaseksi, niin alkaa kummasti niitä loisiviakin lääkäreitä työt kiinnostaa.
Taas kommentoimassa joku kateellinen, jolla ei ole mitään alkeellistakaan käsitystä lääkärien koulutuksesta...
Kateuskortillahan se lääkärien etuoikeutettu asema on helposti kuitattu. Miksi lääkäreillä pitäisi olla tilanne, jossa kaikki koulutettavat työllistyy automaattisesti? Eihän näin ole millään muillakaan aloilla, vaan jatkuvasti koulutetaan tuhansia ihmisiä suoraan kortistoon. Eihän mikään muukaan ala saa päättää, kuinka paljon heidän alalleen koulutetaan väkeä. Miksi lääkäreiden pitäisi olla poikkeus? Lääkärithän ovat hyvinkin kokoomuslaista väkeä ja siis kannattavat kapitalismia. Kapitalismin kulmakiviä taas on kilpailu. Miksi kuitenkin juuri tässä asiassa lääkärit vastustavat kilpailua?
Ihme ettei opettajien lomia kukaan ole älynnyt kadehtia... Miksei opettajia voisi laittaa tuottamaan enemmän? Turha niitten on lorvia koko kesää
Vierailija kirjoitti:
Jos joku tienaa hyvin, niin miksi se on pois köyhältä?
Koska se raha tulee aina jostain ja se on poissa toisilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin pidempää työviikkoa, jos verotuksen progressio olisi matalampi. Näin valtio saisi lisää verorahoja, jotka valuisivat alaspäin. Tunnen myös monia lääkäreitä, jotka tekevät töitä vain puolet vuodesta verotuksen takia
Kovapalkkaisilla on varaa maksaa myös veroja. Progression tarkoitus on juuri se. Tasaverot iskevät aina pienituloisiin kovimmin.
Joo mutta kaikilla on vain 24h vuorokaudessa. Tietyn rajan jälkeen nettokeskituntiansio laskee sen verran pieneksi, että ei huvita käyttää aikaa töihin vaan mieluummin nautin vapaa-ajasta hieman köyhemmin. Vähemmän verotuloja valtiolle ja vähemmän rahaa kiertoon, koska kulutukseni on pienempää. Lisäksi on hieman epätehokasta, että kalliilla koulutetut lääkärit tekevät töitä vain puolet vuodesta
Lääkärien koulutus onkin todella syvältä, koska lääkärit ovat päässeet kokoomuslaisine hyväveliverkostoineen vaikuttamaan koulutettavien määrään. Heti opiskelijamäärät nelinkertaseksi, niin alkaa kummasti niitä loisiviakin lääkäreitä työt kiinnostaa.
Taas kommentoimassa joku kateellinen, jolla ei ole mitään alkeellistakaan käsitystä lääkärien koulutuksesta...
Kateuskortillahan se lääkärien etuoikeutettu asema on helposti kuitattu. Miksi lääkäreillä pitäisi olla tilanne, jossa kaikki koulutettavat työllistyy automaattisesti? Eihän näin ole millään muillakaan aloilla, vaan jatkuvasti koulutetaan tuhansia ihmisiä suoraan kortistoon. Eihän mikään muukaan ala saa päättää, kuinka paljon heidän alalleen koulutetaan väkeä. Miksi lääkäreiden pitäisi olla poikkeus? Lääkärithän ovat hyvinkin kokoomuslaista väkeä ja siis kannattavat kapitalismia. Kapitalismin kulmakiviä taas on kilpailu. Miksi kuitenkin juuri tässä asiassa lääkärit vastustavat kilpailua?
Tämä sun kommenttis on niin aito suomalaisten "maksaa 100 € siitä ettei naapuri saa 50 €".
Kateuskortti tulee tuosta asenteesta et jos muillakin on paskaa, ni kaikilla pitäis olla. Kerrotko vielä ketä hyödyttää työttömien korkeakoulutettujen suuri määrä tässä maassa? Pitäiskö ennemmin keksiä miten meidän työttömille maistereille j tohtoreille pitäis tehdä?! Eikä viedä tulevaisuutta muiltakin tasapuolisuuden nimissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin pidempää työviikkoa, jos verotuksen progressio olisi matalampi. Näin valtio saisi lisää verorahoja, jotka valuisivat alaspäin. Tunnen myös monia lääkäreitä, jotka tekevät töitä vain puolet vuodesta verotuksen takia
Kovapalkkaisilla on varaa maksaa myös veroja. Progression tarkoitus on juuri se. Tasaverot iskevät aina pienituloisiin kovimmin.
Joo mutta kaikilla on vain 24h vuorokaudessa. Tietyn rajan jälkeen nettokeskituntiansio laskee sen verran pieneksi, että ei huvita käyttää aikaa töihin vaan mieluummin nautin vapaa-ajasta hieman köyhemmin. Vähemmän verotuloja valtiolle ja vähemmän rahaa kiertoon, koska kulutukseni on pienempää. Lisäksi on hieman epätehokasta, että kalliilla koulutetut lääkärit tekevät töitä vain puolet vuodesta
Lääkärien koulutus onkin todella syvältä, koska lääkärit ovat päässeet kokoomuslaisine hyväveliverkostoineen vaikuttamaan koulutettavien määrään. Heti opiskelijamäärät nelinkertaseksi, niin alkaa kummasti niitä loisiviakin lääkäreitä työt kiinnostaa.
Taas kommentoimassa joku kateellinen, jolla ei ole mitään alkeellistakaan käsitystä lääkärien koulutuksesta...
Kateuskortillahan se lääkärien etuoikeutettu asema on helposti kuitattu. Miksi lääkäreillä pitäisi olla tilanne, jossa kaikki koulutettavat työllistyy automaattisesti? Eihän näin ole millään muillakaan aloilla, vaan jatkuvasti koulutetaan tuhansia ihmisiä suoraan kortistoon. Eihän mikään muukaan ala saa päättää, kuinka paljon heidän alalleen koulutetaan väkeä. Miksi lääkäreiden pitäisi olla poikkeus? Lääkärithän ovat hyvinkin kokoomuslaista väkeä ja siis kannattavat kapitalismia. Kapitalismin kulmakiviä taas on kilpailu. Miksi kuitenkin juuri tässä asiassa lääkärit vastustavat kilpailua?
En jaksa vastata nyt kovin pitkään, kun on työviikko edessä ja huomenna iltapäivystyskin. Tuosta poliittisesta puolesta sanoisin, että kunnallisvaaliehdokkaina olleiden lääkäreiden osalta hajonta vastasi aika hyvin koko maan hajontaa pois lukien sen, että vasemmisto ja vihreät olivat aliedustettuina ja heidän osuutensa oli kepulla ja kd:llä jaettuna. Karkeasti siis suurin osa oli Kok, Kesk, KD ja SDP sitten vähemmän. Muilla oli yksittäisiä ehdokkaita. Nämä oli siis Lääkärilehden tutkimuksen tuloksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmän verotuloja valtiolle ja vähemmän rahaa kiertoon, koska kulutukseni on pienempää.
Epäilen vahvasti, etteivät hyvätuloiset jätä lisäansioitaan tähän maahan. Nettikaupasta he ostavat ulkomaan matkan tai merkkivaatteita. Suomen markkinat ja tarjonta on niin pientä, ettei se useinkaan tyydytä niitä, joilla on varaa ostaa enemmän kuin perustoimeentuloon tarvittavat asiat.
Moni söisi useammin ulkona, kävisi kampaajalla, ostaisi aikakauslehtiä, tilaisi lapsen synttäreille kakun sen sijaan että itse sen leipoisi, kävisi Stokkan herkussa eikä Prismassa... Suomessa ok-bruttopalkkaa saavalla ei välttämättä ole varaa juuri mihinkään noista. Verotus on yksi syy, yleinen hintataso toinen.
Tässähän oli puhe hyvätuloisista. Tuo tyyppi, jolle vastasin taisi olla lääkäri tai ainakin hän puhui lääkäreistä. En oikein usko, että lääkärien joukosta löytyy runsain mitoin niitä, joilla ei ole koskaan varaa tehdä mainitsemiasi asioita. Mutta määräänsä enempää he eivät niitä Suomessa tee. Loput rahat valuvat ulkomaille.
Jos lääkäri tekee vain puolta päivää, koska ei halua maksaa enempää veroja, niin minusta heidän ei tarvitse saada helpotuksia. He kun tosiaan voivat tehdä sen valinnan, koska tienaavat niin hyvin, että puolikkaallakin työajalla tulevat mainiosti toimeen. Tavallinen duunari ei voi haaveilla sellaisesta.
Mikä estää duunaria valitsemasta lääkärin ammattia?
Olipas hölmö kommentti. Mistä tänne pastalle sikiää näitä ajattelemaan kykenemättömiä?
Eriarvoistuminen ilmenee myös sosiaalisen liikkuvuuden vähentymisenä. Yhteiskunnan alemmilta portailta on entistä vaikeampaa kavuta ylöspäin. Suomalaistutkijoiden mukaan luokkarakenne on alkanut jähmettyä ja työmarkkinat haurastua.
Tutkijat kummastelevat, että osa politiikan ja talouden eliitistä on vaatimalla vaatinut lisää matalapalkkatyötä. Onhan juuri matalapalkka-aloilla työskentelevien asema työmarkkinoilla erityisen heikko. Pienipalkkaisuus tuottaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa, mutta se ei näytä eliittiä häiritsevän.
Professori Tiina Silvasti, tutkijatohtori Tomi Kankainen ja yliopistonlehtori Kirsti Lempiäinen päättelevät, että osa eliitistämme onkin luopunut pohjoismaisen hyvinvointivaltion päämääristä, köyhyyden torjumisesta ja sosiaalisen tasa-arvon tavoittelusta.
Koulutuksen ja eriarvoisuuden suhdetta on tutkittu paljon, mutta tulokset eivät ole sanottavasti näkyneet julkisessa keskustelussa.
Ne jotka nyt ovat erityisen hanakasti vastuuttamassa, aktivoimassa, kepittämässä ja neuvomassa työttömiä ja pelastamassa hyvinvointiyhteiskuntaa purkamalla sitä, voisivat hieman vilkaista poliittista perimäänsä.
Ketkä vastustivatkaan aikoinaan peruskoulua?
Monien parempiosaisten vastaanharaamisesta huolimatta hyvinvointivaltio koulutusjärjestelmineen eteni isoin harppauksin, koska yhteiskunnalliset voimasuhteet olivat silloin tasa-arvolle otolliset. Vielä 1970-luvun alussa vain neljänneksellä suomalaisista oli peruskoulutuksen jälkeinen tutkinto. Nyt vain viidennes on sellaista vailla, ja useimmat heistä ovat iäkkäitä.
Yhteiskuntaluokkien väliset koulutuserot pienenivät. Myös monet työläisten ja viljelijöiden lapset ovat saaneet opiskella korkeakouluissa, koska aloituspaikkojen määrä kasvoi suuresti.
Silti kytkentä vanhempien taloudellis-sosiaalisen aseman ja heidän lastensa koulutusvalintojen välillä säilyi vahvana. Se näkyy sekä koulutuksen pituudessa että ohjautumisessa koulutusaloittain.
Nyt koulutuksellinen eriytyminen on alkanut uudelleen lisääntyä. Koulutuksen eriarvoisuus luokkien välillä kasvaa taas.
Blomin ja Melinin mukaan tämä näkyy muun muassa oppimiserojen kasvuna peruskouluissa ja alueellisena eriytymisenä varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Keskiluokka siirtää lapsiaan lähikouluista paremmiksi katsomiinsa kouluihin.
Muistan 1990-luvulta, kuinka haastattelemani tutkijat varoittivat tästä kehityksestä Ruotsin huonoihin kokemuksiin viitaten. Uusliberalistiset poliittiset virtaukset alkoivat meilläkin puhaltaa lähikouluajatusta kumoon vapaan koulunvalinnan nimissä.
Ruotsissa parempituloiset vanhemmat olivat ensi vaiheessa kuskanneet lapsiaan parempina pitämiinsä kouluihin. Toisessa vaiheessa he muuttivat lähemmäksi näitä kouluja. Uusliberalistinen koulutuspolitiikka oli alkanut eriyttää yhdyskuntarakennettakin.
Tutkijoiden mukaan vanhempien sosiekonominen asema määrittelee aiempaa vahvemmin lapsen tulevaisuuden. Sosiaalinen nousu on pysähtynyt.
Vierailija kirjoitti:
Tuloeroja tarvitaan, jotta yksilöllä olisi intressiä tehdä töitä, panostaa, innovoida ja ottaa urittäjäriskiä. Jos kaikli daavat saman tulotason vaikka sohvalla maaten, ei monetlasn viitsi nähdä ylimääräistä vaivaa. Ja jos kulasn ei tee töitä, yhteiskunta ei pyöri.
Liian isot tuloerot voivat muuttua haitallisiksi. Haitallisesya tasosta ollaan Suomessa vielä todella kaukana. Meillä ollaan pilemminkin siellä toisessa ääripäässä, jossa työstä ja yrittäjäriskistä ei palkita tarpeeksi.
Yrittäjäriskiä täällä ei ole ollenkaan.
Jos täällä olisi yrittäjäriski niin epäonnistunut yrittäjä menettäisi kaiken ja olisi korviaan myöten veloissa loppuelämänsä ja ei saisi mitään tukia.
Kapitalistisessa yhteiskunnassa yrittäjän on myös pystyttävä toimimaan ilman tukia ja ilman että yhteiskunta rahoittaa hänen bisneksensä asiakkaita rahoittamalla.
Näin ei Suomessa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokan verotaakan keventäminen lisää palveluiden kysyntää.. eli työllisyyttä.
Selitäpäs tämä mekanismi.
Öö? Kaisa Keskiluokkaisella on varaa käydä kampaajalla ja palkata siivooja, jos rahaa on enemmän.
No miksi ei samantien lasketa kaikkia veroja nollaan?
Miksi ne nollaan pitäisi laskea? Jos vaikka laskettaisiin eurooppalaiselle keskitasolle? Ja siis nimenomaan ansiotulot, yritysverotus on Suomessa jo eurooppalaista keskitasoa.
No edelleenkin, kyse on siitä haluatko sä tänne myös eurooppalaisen keskitason palvelut? Sitähän mä yritin implikoida tuolla nollaan laskemisella ja myöhemmin selitinkin.
Ei niitä veroja ole mikään pakko kerätä yhtään mihinkään jos samalla leikataan julkisesti rahoitettavia palveluja. Kun sitä kakkua ei voi syödä ja säästää samaan aikaan.
... Jos Suomen talous piristyisi ja työttömyys tippuisi vaikka 5% nykyisestä niin jo sitä kautta saaduilla verotuloilla ja säästetyillä kustannuksilla ylläpitäisi nykyiset palvelut.Palvelut pitää myös erottaa tulonsiirroista, palvelut kuuluukin pitää hyvinä mutta tulonsiirroista voisi tinkiä. Esimerkiksi Saksassa on loistavat julkiset palvelut ja hyvät yliopistot mutta verotus paljon matalampi kuin Suomessa. Virossa on PISA-tulosten mukaan parempi peruskoulu kuin Suomessa ja ilmainen julkinen liikenne. Pelkkien palveluiden ylläpitäminen ei vaadi nykyisen tasoista verotusta, vaan se tähtää nimenomaan tuloerojen keinotekoiseen tasaamiseen.
Jos jos jos, Saksassa joka viides työssäkäyvä tekee työtä jolla ei tule toimeen (tai useampaa) ja elää köyhyysrajalla, tarvitseeko mun edes kirjoittaa tähän miten moni virolainen käy töissä Suomessa ja millä tasolla eläkkeet ym palvelut on Virossa (harmi kun julkista liikennettä ei voi oikein syödä)? Edelleenkin, jos olet valmis tekemään suomalaisesta yhteiskunnasta sellaisen kuin kokoomus haluaa niin toki ymmärrän, mutta älä jaksa puhua paskaa ja väittää että jossain muualla kuin Pohjoismaissa olisi vastaavat palvelut. Ne kun eivät tule mistään ilmaiseksi, siksi pitää verottaa.
Tässä palataan taas samaan kysymykseen, kuinka paljon keskiluokan elintasosta on kohtuullista tinkiä että taataan ok elintaso köyhimmälle 10%:ille?
Viitaten tuohon sosiaalisen nousun pysähtymiseen, etsin netistä erään artikkelin vuodelta 2015, ennen nykyhallitusta:
Koulutuksesta ei leikata tulevalla vaalikaudella, jos vaalipuheet muuttuvat teoiksi tulevalla vaalikaudella.
Lauantaina Educa-messuilla Helsingissä puhuneet puolueiden johtohenkilöt yksi toisensa perään painottivat satapäisen opettajayleisön edessä, että leikkauksiin ei ole enää varaa. Kaikkien puolueiden edustajat lupasivat vaalipaneelissa, ettei koulutuksesta leikata.
– Vihreät eivät hyväksy enää mitään leikkauksia koulutuksiin, sanoo vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.
Niinistö ja vihreät ovat olleet mukana hallituksessa päättämässä miljardisäästöistä opetukseen. Niinistö sanoo, että nyt pitäisi päinvastoin lisätä rahoitusta.
– Pitäisi jopa panostaa lisää innovaatiopuolelle, että tulee uutta osaamista ja pärjäämme kansainvälisessä kilpailussa.
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoo, että opetukseen tehdyt säästöt ovat olleet välttämättömiä, mutta nyt oppimistulokset ovat niin huolestuttavia, että suunnan pitää muuttua.
– Koulutustuloksista on kuulunut huolestuttavia viestejä, Grahn-Laasonen sanoo kertoo esimerkkinä, että sosiaalinen nousu koulutuksen avulla on pysähtynyt.
– Ensi kaudella pitää panostaa lapsiin ja nuoriin.
Keskustan Juha Sipilä myöntää, että keskustakin olisi joutunut leikkaamaan koulutuksesta, jos he olisivat olleet hallituksessa.
– Mutta emme olisi leikanneet niin paljon.
Sipilä kritisoi koko mennyttä hallitusohjelmaa, joka hänen mukaansa rakennettiin ”hötölle”, josta puuttuivat taloudelliseen kasvuun tähtäävät toimet, ja nyt koulutus maksaa hintaa huonosta politiikasta.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/726733/Puolueiden+karkipoliitikoilta+v…
Että sellaisia vaalipuheita. Sipilä on nyt pm ja Grahn-Laasonen opetusministeri.
Mitä onkaan tapahtunut ja tapahtumassa koulutukselle....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin pidempää työviikkoa, jos verotuksen progressio olisi matalampi. Näin valtio saisi lisää verorahoja, jotka valuisivat alaspäin. Tunnen myös monia lääkäreitä, jotka tekevät töitä vain puolet vuodesta verotuksen takia
Kovapalkkaisilla on varaa maksaa myös veroja. Progression tarkoitus on juuri se. Tasaverot iskevät aina pienituloisiin kovimmin.
Joo mutta kaikilla on vain 24h vuorokaudessa. Tietyn rajan jälkeen nettokeskituntiansio laskee sen verran pieneksi, että ei huvita käyttää aikaa töihin vaan mieluummin nautin vapaa-ajasta hieman köyhemmin. Vähemmän verotuloja valtiolle ja vähemmän rahaa kiertoon, koska kulutukseni on pienempää. Lisäksi on hieman epätehokasta, että kalliilla koulutetut lääkärit tekevät töitä vain puolet vuodesta
Lääkärien koulutus onkin todella syvältä, koska lääkärit ovat päässeet kokoomuslaisine hyväveliverkostoineen vaikuttamaan koulutettavien määrään. Heti opiskelijamäärät nelinkertaseksi, niin alkaa kummasti niitä loisiviakin lääkäreitä työt kiinnostaa.
Taas kommentoimassa joku kateellinen, jolla ei ole mitään alkeellistakaan käsitystä lääkärien koulutuksesta...
Kateuskortillahan se lääkärien etuoikeutettu asema on helposti kuitattu. Miksi lääkäreillä pitäisi olla tilanne, jossa kaikki koulutettavat työllistyy automaattisesti? Eihän näin ole millään muillakaan aloilla, vaan jatkuvasti koulutetaan tuhansia ihmisiä suoraan kortistoon. Eihän mikään muukaan ala saa päättää, kuinka paljon heidän alalleen koulutetaan väkeä. Miksi lääkäreiden pitäisi olla poikkeus? Lääkärithän ovat hyvinkin kokoomuslaista väkeä ja siis kannattavat kapitalismia. Kapitalismin kulmakiviä taas on kilpailu. Miksi kuitenkin juuri tässä asiassa lääkärit vastustavat kilpailua?
Kokoomus ei ole koskaan halunnut kilpailua ja vapaata kapitalismia. Kokoomus haluaa monopoleja (yksityisiä) ja sitä että valtio pumppaa rahaa yksityisille yrityksille.
Kilpailu syö heidän voittojaan. Se ei ole hyvä asia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmän verotuloja valtiolle ja vähemmän rahaa kiertoon, koska kulutukseni on pienempää.
Epäilen vahvasti, etteivät hyvätuloiset jätä lisäansioitaan tähän maahan. Nettikaupasta he ostavat ulkomaan matkan tai merkkivaatteita. Suomen markkinat ja tarjonta on niin pientä, ettei se useinkaan tyydytä niitä, joilla on varaa ostaa enemmän kuin perustoimeentuloon tarvittavat asiat.
Moni söisi useammin ulkona, kävisi kampaajalla, ostaisi aikakauslehtiä, tilaisi lapsen synttäreille kakun sen sijaan että itse sen leipoisi, kävisi Stokkan herkussa eikä Prismassa... Suomessa ok-bruttopalkkaa saavalla ei välttämättä ole varaa juuri mihinkään noista. Verotus on yksi syy, yleinen hintataso toinen.
Tässähän oli puhe hyvätuloisista. Tuo tyyppi, jolle vastasin taisi olla lääkäri tai ainakin hän puhui lääkäreistä. En oikein usko, että lääkärien joukosta löytyy runsain mitoin niitä, joilla ei ole koskaan varaa tehdä mainitsemiasi asioita. Mutta määräänsä enempää he eivät niitä Suomessa tee. Loput rahat valuvat ulkomaille.
Jos lääkäri tekee vain puolta päivää, koska ei halua maksaa enempää veroja, niin minusta heidän ei tarvitse saada helpotuksia. He kun tosiaan voivat tehdä sen valinnan, koska tienaavat niin hyvin, että puolikkaallakin työajalla tulevat mainiosti toimeen. Tavallinen duunari ei voi haaveilla sellaisesta.
Mikä estää duunaria valitsemasta lääkärin ammattia?
Olipas hölmö kommentti. Mistä tänne pastalle sikiää näitä ajattelemaan kykenemättömiä?
Eriarvoistuminen ilmenee myös sosiaalisen liikkuvuuden vähentymisenä. Yhteiskunnan alemmilta portailta on entistä vaikeampaa kavuta ylöspäin. Suomalaistutkijoiden mukaan luokkarakenne on alkanut jähmettyä ja työmarkkinat haurastua.
Tutkijat kummastelevat, että osa politiikan ja talouden eliitistä on vaatimalla vaatinut lisää matalapalkkatyötä. Onhan juuri matalapalkka-aloilla työskentelevien asema työmarkkinoilla erityisen heikko. Pienipalkkaisuus tuottaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa, mutta se ei näytä eliittiä häiritsevän.
Professori Tiina Silvasti, tutkijatohtori Tomi Kankainen ja yliopistonlehtori Kirsti Lempiäinen päättelevät, että osa eliitistämme onkin luopunut pohjoismaisen hyvinvointivaltion päämääristä, köyhyyden torjumisesta ja sosiaalisen tasa-arvon tavoittelusta.
Koulutuksen ja eriarvoisuuden suhdetta on tutkittu paljon, mutta tulokset eivät ole sanottavasti näkyneet julkisessa keskustelussa.
Ne jotka nyt ovat erityisen hanakasti vastuuttamassa, aktivoimassa, kepittämässä ja neuvomassa työttömiä ja pelastamassa hyvinvointiyhteiskuntaa purkamalla sitä, voisivat hieman vilkaista poliittista perimäänsä.
Ketkä vastustivatkaan aikoinaan peruskoulua?
Monien parempiosaisten vastaanharaamisesta huolimatta hyvinvointivaltio koulutusjärjestelmineen eteni isoin harppauksin, koska yhteiskunnalliset voimasuhteet olivat silloin tasa-arvolle otolliset. Vielä 1970-luvun alussa vain neljänneksellä suomalaisista oli peruskoulutuksen jälkeinen tutkinto. Nyt vain viidennes on sellaista vailla, ja useimmat heistä ovat iäkkäitä.
Yhteiskuntaluokkien väliset koulutuserot pienenivät. Myös monet työläisten ja viljelijöiden lapset ovat saaneet opiskella korkeakouluissa, koska aloituspaikkojen määrä kasvoi suuresti.
Silti kytkentä vanhempien taloudellis-sosiaalisen aseman ja heidän lastensa koulutusvalintojen välillä säilyi vahvana. Se näkyy sekä koulutuksen pituudessa että ohjautumisessa koulutusaloittain.
Nyt koulutuksellinen eriytyminen on alkanut uudelleen lisääntyä. Koulutuksen eriarvoisuus luokkien välillä kasvaa taas.
Blomin ja Melinin mukaan tämä näkyy muun muassa oppimiserojen kasvuna peruskouluissa ja alueellisena eriytymisenä varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Keskiluokka siirtää lapsiaan lähikouluista paremmiksi katsomiinsa kouluihin.
Muistan 1990-luvulta, kuinka haastattelemani tutkijat varoittivat tästä kehityksestä Ruotsin huonoihin kokemuksiin viitaten. Uusliberalistiset poliittiset virtaukset alkoivat meilläkin puhaltaa lähikouluajatusta kumoon vapaan koulunvalinnan nimissä.
Ruotsissa parempituloiset vanhemmat olivat ensi vaiheessa kuskanneet lapsiaan parempina pitämiinsä kouluihin. Toisessa vaiheessa he muuttivat lähemmäksi näitä kouluja. Uusliberalistinen koulutuspolitiikka oli alkanut eriyttää yhdyskuntarakennettakin.
Tutkijoiden mukaan vanhempien sosiekonominen asema määrittelee aiempaa vahvemmin lapsen tulevaisuuden. Sosiaalinen nousu on pysähtynyt.
Ei sun tarvi mennä henkilökohtaisuuksiin ja alkaa haukkumaan, jos joku on sun kanssas eri mieltä. Tottahan on, et Suomessa jos jossain on suht helppoa valita koulutus ja ura. Ja koko ajan tehty helpommaksi siltä osin kuin valtio siihen kykenee. Lisäksi, arvaapa ketkä mun lähipiirissä nimenomaan lapsiaan pistää hyvämaineisiin ns. eliittikouluihin (eihän tämä toki tutkimustuloksia vastaa oma elämänkokemus, se myönnettäköön) Arvaa mikä poliittinen kanta vanhemmilla? Ja kerrottakoon, että asuinalue on myös samassa linjassa. Ei hengailla rupuköyhien ja vähemmistöjen nurkilla...
Tekopyhyys maksimitasolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokan verotaakan keventäminen lisää palveluiden kysyntää.. eli työllisyyttä.
Selitäpäs tämä mekanismi.
Öö? Kaisa Keskiluokkaisella on varaa käydä kampaajalla ja palkata siivooja, jos rahaa on enemmän.
No miksi ei samantien lasketa kaikkia veroja nollaan?
Miksi ne nollaan pitäisi laskea? Jos vaikka laskettaisiin eurooppalaiselle keskitasolle? Ja siis nimenomaan ansiotulot, yritysverotus on Suomessa jo eurooppalaista keskitasoa.
No edelleenkin, kyse on siitä haluatko sä tänne myös eurooppalaisen keskitason palvelut? Sitähän mä yritin implikoida tuolla nollaan laskemisella ja myöhemmin selitinkin.
Ei niitä veroja ole mikään pakko kerätä yhtään mihinkään jos samalla leikataan julkisesti rahoitettavia palveluja. Kun sitä kakkua ei voi syödä ja säästää samaan aikaan.
... Jos Suomen talous piristyisi ja työttömyys tippuisi vaikka 5% nykyisestä niin jo sitä kautta saaduilla verotuloilla ja säästetyillä kustannuksilla ylläpitäisi nykyiset palvelut.Palvelut pitää myös erottaa tulonsiirroista, palvelut kuuluukin pitää hyvinä mutta tulonsiirroista voisi tinkiä. Esimerkiksi Saksassa on loistavat julkiset palvelut ja hyvät yliopistot mutta verotus paljon matalampi kuin Suomessa. Virossa on PISA-tulosten mukaan parempi peruskoulu kuin Suomessa ja ilmainen julkinen liikenne. Pelkkien palveluiden ylläpitäminen ei vaadi nykyisen tasoista verotusta, vaan se tähtää nimenomaan tuloerojen keinotekoiseen tasaamiseen.
Jos jos jos, Saksassa joka viides työssäkäyvä tekee työtä jolla ei tule toimeen (tai useampaa) ja elää köyhyysrajalla, tarvitseeko mun edes kirjoittaa tähän miten moni virolainen käy töissä Suomessa ja millä tasolla eläkkeet ym palvelut on Virossa (harmi kun julkista liikennettä ei voi oikein syödä)? Edelleenkin, jos olet valmis tekemään suomalaisesta yhteiskunnasta sellaisen kuin kokoomus haluaa niin toki ymmärrän, mutta älä jaksa puhua paskaa ja väittää että jossain muualla kuin Pohjoismaissa olisi vastaavat palvelut. Ne kun eivät tule mistään ilmaiseksi, siksi pitää verottaa.
Tässä palataan taas samaan kysymykseen, kuinka paljon keskiluokan elintasosta on kohtuullista tinkiä että taataan ok elintaso köyhimmälle 10%:ille?
Lähestymistapa on täysin väärä. Keskiluokka maksaa jo nyt kaikkein eniten, kaikesta. Keskiluokka on suurin ryhmämme (vielä toistaiseksi, vaikka putomista pienituloisiin on jo tapahtunut) , joten keskiluokalta kerätää eniten suoria ja välillisiä veroja.
Kääntäisin katseen niihin erittäin hyvin toimeentuleviin vapaamatkustajiin, joille maamme päättäjät ovat suoneet mahdollisuuden veronmaksun välttelyyn.
Veroneuvos Markku Hirvonen (ansioitunut harmaan talouden tutkija) arvioi SUomen menettävät 5 mrd veotuloja harmaan talouden ja aggressiivisen verosuunnittelun johdosta. Vuodessa.
Finnwatchinkin varovainen ja ei-niin-asiantunteva arvio on yli miljardin.
Mutta mitä tekee hallitus...hallintarekisteriä ja sotea pukkaa. Yhdessä ne saavat aikaan verotulojen kiihtyvän vähenemisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin pidempää työviikkoa, jos verotuksen progressio olisi matalampi. Näin valtio saisi lisää verorahoja, jotka valuisivat alaspäin. Tunnen myös monia lääkäreitä, jotka tekevät töitä vain puolet vuodesta verotuksen takia
Eli lääkärit saavat liian korkeaa palkkaa. Isoimpia palkkoja olisi syytä pyrkiä madaltamaan. Lääkärien kohdalla siten, että koulutuksen sisäänottomääriä lisättäisiin.
Millä resursseilla?! Lääkäreiden täytyy hankkia oppi käytännössä eikä massaluennoilla. On jo nykyään haasteellista järjestää pienryhmäopetusta
Käytännössä siis harjoittelua sairaalassa tai arvausasemalla kokeneen lääkärin parina vaan lisää kaikille.
Voi elämä! Luuletko ettei niillä kokeneemmilla lääkäreillä muuta tekemistä ole?! Huh, miten ihmisillä ei ole mitään käsitystä mitä tuo työ käytännössä on... Tämä on niin kateellisten ihmisten maa ku olla voi. Mut ku hoidon tasokaan ei toisaalta sais laskea mihinkään. Lääkäreiden pitäis kyetä hoitamaan omat potilaat ja tuutoroida samalla. Mites kontrolloit että nykyiseen malliin kaikki vaadittavat suoritukset tulee tehtyä jos kaikki on oman parinsa kanssa? Jestas taas näitä mielipiteitä..
Lääkäriopinnoissa tuutorointi on melkoisessa avainasemassa. Jo kahden vuoden opintojen jälkeen (lääketieteen kandidaatti) alkaa harjoittelu, jossa opiskelija ei kuitenkaan saa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Joku siis tuutoroi heitä. Samoin kolmannen vuoden jälkeen, amanuenssina, ei vieläkään itsenäisiä päätöksiä.
Vasta viiden vuoden opintojen jälkeen voi toimia ns. kesäkandina lääkärin tehtävissä.
Kuudennen vuoden jälkeen,lääketieteen lisensiaatti, on oikeus toimia itsenäisesti lääkärinä.
Miten sait tähän asiaan liitettyä kateuden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähemmän verotuloja valtiolle ja vähemmän rahaa kiertoon, koska kulutukseni on pienempää.
Epäilen vahvasti, etteivät hyvätuloiset jätä lisäansioitaan tähän maahan. Nettikaupasta he ostavat ulkomaan matkan tai merkkivaatteita. Suomen markkinat ja tarjonta on niin pientä, ettei se useinkaan tyydytä niitä, joilla on varaa ostaa enemmän kuin perustoimeentuloon tarvittavat asiat.
Moni söisi useammin ulkona, kävisi kampaajalla, ostaisi aikakauslehtiä, tilaisi lapsen synttäreille kakun sen sijaan että itse sen leipoisi, kävisi Stokkan herkussa eikä Prismassa... Suomessa ok-bruttopalkkaa saavalla ei välttämättä ole varaa juuri mihinkään noista. Verotus on yksi syy, yleinen hintataso toinen.
Tässähän oli puhe hyvätuloisista. Tuo tyyppi, jolle vastasin taisi olla lääkäri tai ainakin hän puhui lääkäreistä. En oikein usko, että lääkärien joukosta löytyy runsain mitoin niitä, joilla ei ole koskaan varaa tehdä mainitsemiasi asioita. Mutta määräänsä enempää he eivät niitä Suomessa tee. Loput rahat valuvat ulkomaille.
Jos lääkäri tekee vain puolta päivää, koska ei halua maksaa enempää veroja, niin minusta heidän ei tarvitse saada helpotuksia. He kun tosiaan voivat tehdä sen valinnan, koska tienaavat niin hyvin, että puolikkaallakin työajalla tulevat mainiosti toimeen. Tavallinen duunari ei voi haaveilla sellaisesta.
Mikä estää duunaria valitsemasta lääkärin ammattia?
Olipas hölmö kommentti. Mistä tänne pastalle sikiää näitä ajattelemaan kykenemättömiä?
Eriarvoistuminen ilmenee myös sosiaalisen liikkuvuuden vähentymisenä. Yhteiskunnan alemmilta portailta on entistä vaikeampaa kavuta ylöspäin. Suomalaistutkijoiden mukaan luokkarakenne on alkanut jähmettyä ja työmarkkinat haurastua.
Tutkijat kummastelevat, että osa politiikan ja talouden eliitistä on vaatimalla vaatinut lisää matalapalkkatyötä. Onhan juuri matalapalkka-aloilla työskentelevien asema työmarkkinoilla erityisen heikko. Pienipalkkaisuus tuottaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa, mutta se ei näytä eliittiä häiritsevän.
Professori Tiina Silvasti, tutkijatohtori Tomi Kankainen ja yliopistonlehtori Kirsti Lempiäinen päättelevät, että osa eliitistämme onkin luopunut pohjoismaisen hyvinvointivaltion päämääristä, köyhyyden torjumisesta ja sosiaalisen tasa-arvon tavoittelusta.
Koulutuksen ja eriarvoisuuden suhdetta on tutkittu paljon, mutta tulokset eivät ole sanottavasti näkyneet julkisessa keskustelussa.
Ne jotka nyt ovat erityisen hanakasti vastuuttamassa, aktivoimassa, kepittämässä ja neuvomassa työttömiä ja pelastamassa hyvinvointiyhteiskuntaa purkamalla sitä, voisivat hieman vilkaista poliittista perimäänsä.
Ketkä vastustivatkaan aikoinaan peruskoulua?
Monien parempiosaisten vastaanharaamisesta huolimatta hyvinvointivaltio koulutusjärjestelmineen eteni isoin harppauksin, koska yhteiskunnalliset voimasuhteet olivat silloin tasa-arvolle otolliset. Vielä 1970-luvun alussa vain neljänneksellä suomalaisista oli peruskoulutuksen jälkeinen tutkinto. Nyt vain viidennes on sellaista vailla, ja useimmat heistä ovat iäkkäitä.
Yhteiskuntaluokkien väliset koulutuserot pienenivät. Myös monet työläisten ja viljelijöiden lapset ovat saaneet opiskella korkeakouluissa, koska aloituspaikkojen määrä kasvoi suuresti.
Silti kytkentä vanhempien taloudellis-sosiaalisen aseman ja heidän lastensa koulutusvalintojen välillä säilyi vahvana. Se näkyy sekä koulutuksen pituudessa että ohjautumisessa koulutusaloittain.
Nyt koulutuksellinen eriytyminen on alkanut uudelleen lisääntyä. Koulutuksen eriarvoisuus luokkien välillä kasvaa taas.
Blomin ja Melinin mukaan tämä näkyy muun muassa oppimiserojen kasvuna peruskouluissa ja alueellisena eriytymisenä varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Keskiluokka siirtää lapsiaan lähikouluista paremmiksi katsomiinsa kouluihin.
Muistan 1990-luvulta, kuinka haastattelemani tutkijat varoittivat tästä kehityksestä Ruotsin huonoihin kokemuksiin viitaten. Uusliberalistiset poliittiset virtaukset alkoivat meilläkin puhaltaa lähikouluajatusta kumoon vapaan koulunvalinnan nimissä.
Ruotsissa parempituloiset vanhemmat olivat ensi vaiheessa kuskanneet lapsiaan parempina pitämiinsä kouluihin. Toisessa vaiheessa he muuttivat lähemmäksi näitä kouluja. Uusliberalistinen koulutuspolitiikka oli alkanut eriyttää yhdyskuntarakennettakin.
Tutkijoiden mukaan vanhempien sosiekonominen asema määrittelee aiempaa vahvemmin lapsen tulevaisuuden. Sosiaalinen nousu on pysähtynyt.
Ei sun tarvi mennä henkilökohtaisuuksiin ja alkaa haukkumaan, jos joku on sun kanssas eri mieltä. Tottahan on, et Suomessa jos jossain on suht helppoa valita koulutus ja ura. Ja koko ajan tehty helpommaksi siltä osin kuin valtio siihen kykenee. Lisäksi, arvaapa ketkä mun lähipiirissä nimenomaan lapsiaan pistää hyvämaineisiin ns. eliittikouluihin (eihän tämä toki tutkimustuloksia vastaa oma elämänkokemus, se myönnettäköön) Arvaa mikä poliittinen kanta vanhemmilla? Ja kerrottakoon, että asuinalue on myös samassa linjassa. Ei hengailla rupuköyhien ja vähemmistöjen nurkilla...
Tekopyhyys maksimitasolla
Tästä inspiroituneena toivoisin, että joku toimittaja tutkisi nykypäivän poliittisesti vaikutusvaltaisia ihmisiä ja heidän elämänvalintoja ja elintapojaan. Mitähän mahtais löytyä? Itse uskon, että juuri kukaan ei kovin vaatimattomasti elä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku tienaa hyvin, niin miksi se on pois köyhältä?
Koska se raha tulee aina jostain ja se on poissa toisilta.
Suurin osa Suomen bkt:sta tulee ulkomaanviennistä. Ei se raha vain tämän maan sisällä kierrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin pidempää työviikkoa, jos verotuksen progressio olisi matalampi. Näin valtio saisi lisää verorahoja, jotka valuisivat alaspäin. Tunnen myös monia lääkäreitä, jotka tekevät töitä vain puolet vuodesta verotuksen takia
Eli lääkärit saavat liian korkeaa palkkaa. Isoimpia palkkoja olisi syytä pyrkiä madaltamaan. Lääkärien kohdalla siten, että koulutuksen sisäänottomääriä lisättäisiin.
Millä resursseilla?! Lääkäreiden täytyy hankkia oppi käytännössä eikä massaluennoilla. On jo nykyään haasteellista järjestää pienryhmäopetusta
Käytännössä siis harjoittelua sairaalassa tai arvausasemalla kokeneen lääkärin parina vaan lisää kaikille.
Voi elämä! Luuletko ettei niillä kokeneemmilla lääkäreillä muuta tekemistä ole?! Huh, miten ihmisillä ei ole mitään käsitystä mitä tuo työ käytännössä on... Tämä on niin kateellisten ihmisten maa ku olla voi. Mut ku hoidon tasokaan ei toisaalta sais laskea mihinkään. Lääkäreiden pitäis kyetä hoitamaan omat potilaat ja tuutoroida samalla. Mites kontrolloit että nykyiseen malliin kaikki vaadittavat suoritukset tulee tehtyä jos kaikki on oman parinsa kanssa? Jestas taas näitä mielipiteitä..
Lääkäriopinnoissa tuutorointi on melkoisessa avainasemassa. Jo kahden vuoden opintojen jälkeen (lääketieteen kandidaatti) alkaa harjoittelu, jossa opiskelija ei kuitenkaan saa tehdä itsenäisiä päätöksiä. Joku siis tuutoroi heitä. Samoin kolmannen vuoden jälkeen, amanuenssina, ei vieläkään itsenäisiä päätöksiä.
Vasta viiden vuoden opintojen jälkeen voi toimia ns. kesäkandina lääkärin tehtävissä.
Kuudennen vuoden jälkeen,lääketieteen lisensiaatti, on oikeus toimia itsenäisesti lääkärinä.
Miten sait tähän asiaan liitettyä kateuden?
Nimenomaan! Se on jo nyt avainasemassa, joten ei ole realistinen ja kestävä ratkaisu lisätä enää yhtään enempää ja mitenkään ei tuo kontrollointi edes onnistu, että kaikki tulee hoidettua. Lisäksi moni ei todellakaan into piukeana tuutoroi ja sekin näkyy sitten opiskelutuloksina. Todella ikävä juttu ja välittyy myös potilaillekin.
Kateus tuli noista aiemmista kommenteista. Lisäksi halventava puhetyyli "arvausasema" viittaa siihen, ettei keskustelija käy keskustelua tasa-arvoisesti. Se ei välttämättä toki liity kateuteen suoranaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokan verotaakan keventäminen lisää palveluiden kysyntää.. eli työllisyyttä.
Selitäpäs tämä mekanismi.
Öö? Kaisa Keskiluokkaisella on varaa käydä kampaajalla ja palkata siivooja, jos rahaa on enemmän.
No miksi ei samantien lasketa kaikkia veroja nollaan?
Miksi ne nollaan pitäisi laskea? Jos vaikka laskettaisiin eurooppalaiselle keskitasolle? Ja siis nimenomaan ansiotulot, yritysverotus on Suomessa jo eurooppalaista keskitasoa.
No edelleenkin, kyse on siitä haluatko sä tänne myös eurooppalaisen keskitason palvelut? Sitähän mä yritin implikoida tuolla nollaan laskemisella ja myöhemmin selitinkin.
Ei niitä veroja ole mikään pakko kerätä yhtään mihinkään jos samalla leikataan julkisesti rahoitettavia palveluja. Kun sitä kakkua ei voi syödä ja säästää samaan aikaan.
Hallitus korottaa veroja ja leikkaa palveluja samaan aikaan.
Tiedätkö edes muuten, kuinka paljon joutuisit maksamaan palveluista , jos maksaisit niistä edes todellisen hinnan, ilman voittoa? Tässä listaa vuoden 2014 kustannusten tasossa, kustannukset ovat siitä nousseet:
Päivähoito 61,29 €/päivä
Vanhainkotihoito 137,70/päivä
Perusopetus 8860€, ammatillinen peruskoulutus 11679€, yliopistoulutuksen budjettirahoitus 9279/oppilas
Terveyskeskuskäynti 90,70. Vuodeosastohoito 220,80/hoitopäivä Erikoissairaanhoito 1169,40/hoitopäivä
Syöpäklinikalla kiinnitin huomioni julisteeseen, joka kertoi joka kolmannen saavan syövän. Miten ajattelit maksaa mahdollisen syöpähoitosi, mikäli olet se joka kolmas?
No hemmetti, tottakai se on pois köyhältä. Jos firmassa nostetaan vain johdon palkkoja, mikä on tavallista, niin kyllä siinä duunarit jäävät jälkeen.