Lue keskustelun säännöt.
Mitä töitä työtön saa hakea ilman pelkoa karenssista?
11.05.2017 |
Tämän viikon työllisyysuutisten mukaan työttömän tule karenssin uhalla hakea töitä laajasti, mutta ei liian laajasti. Jälkeenpäin arvioidaan, ovatko haut olleet realistisia, ja jos eivät, niin menettää työttömyysturvan. Tämä on mielivaltaa, jos ei esitetä ennakkoon listaa niistä työtehtävistä, joita kukin työtön saa ja ei saa hakea. Muutoinhan te-toimiston työntekijä voi todeta, että "ei sulla näihin haettuihin pakkoihin ollut mitään realistisia mahdollisuuksia, annan sulle karenssin". Mitä töitä esimerkiksi työtön vastavalmistunut maisteri saa hakea, jos noviisitason paikkoja ei ole avoinna? Katsotaanko "oman työnhaun sabotoinniksi", jos hakee rohkeasti tehtäviin, mihin toivotaan pitkää kokemusta? Entä, jos ko. maisteri hakee kahvilatyöntekijäksi ilman kokemusta tai koulutusta?
[quote]Viime perjantaina lausuntokierrokselle lähti puolestaan lakiesitys, joka koskee pakottavaa työnhakua. Sen mukaan työttömän pitäisi jatkossa hakea kolmessa kuukaudessa kahtatoista työpaikkaa. Jos työtön ei näin tekisi, hän menettäisi työttömyyskorvauksensa 60 päiväksi. Ihan mikä tahansa työpaikka ei kelpaisi. Jos työtä ei ole löytynyt, työvoimaviranomaiset katsoisivat kolmen kuukauden välein, ovatko haetut paikat olleet realistisia. Jos näin ei ole, työttömän korvausta voidaan leikata, vaikka hän olisi hakenut töitä vaadittavan määrän eli vähintään kerran viikossa.[/quote]
http://www.hs.fi/talous/art-2000005205377.html
Jari Lindström:
[quote]Yksilön näkökulmasta on täysin ymmärrettävää, että hän ei haluaisi hakea muuta kuin ns. oman alan töitä, mutta maksajan eli yhteiskunnan näkökulmasta on vaikeata perustella "vain" oman alan työn hakemista.
Eli pitää hakea oman [/quote]
https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/lindstrom_tyottomat-65154
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi
Millä opiskelet, jos olet työtön ja rahaton, opintotukikuukaudet käytetty eikä te-toimisto hyväksy suunnitelmaa opiskella sivutoimisesti työttömyyden ohella?
Sivutoimisuutta ei voida olla hyväksymättä, jos kerrytät keskimärin opintopisteitä alle 5op kuukaudessa.
Ja tämä estää tutkintoon opiskelun kun esimerkiksi opinnäytetyöt yleensä isompia kuin 5 op ja monet nettikurssit yms suorittaa parissa illassa ja niistäkin se 3-5 op ei ole mikään ihme.
Ne pisteet tarkastellaan keskimäärin. Pitää vaan edetä tarpeeksi hitaasti. Esim. jos et yhtenä kuukautena suorita mitään, voit seuraavana saada 9op. Olisihan se mukava edetä nopeammin, mutta jos ei myönnetä OEO-oikeutta, niin parempi sitten tämä hidas eteneminen kuin se, että väittää ettei mitään ole tehtävissä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
Miksei voisi muuttaa työn perässä? Se on vain järjestelykysymys. Kaikille se ei ole helppoa sen ymmärrän mutta sitä en ymmärrä että miksi se olisi mahdotonta? Olen itse muuttanut työn perässä useastikin, jopa lyhyemmän työsuhteen vuoksi, tehnyt yli 300 km päivittäistä työmatkaa, ollut erossa perheestäni kuukausia työn takia. Nyt olen siinä onnellisessa tilanteessa että työmatkani on vain 50 km päivässä, vaikkakin perheen päivittäinen työmatka onkin nyt 350 km, ja tämän tasaamiseen teemme järjestelyjä, jotta helpottuisi keinolla tai toisella. Mikään tätä ei ole vielä estänyt.
No vastasin kyllä jo tuolla aiemmin. Joillain on esim. perhe ja puolisolla työpaikka. En toki väittänytkään etteikö osa ihmisistä aivan hyvin voi muuttaa.
Kyllä se puolisokin ja perhe muuttaa ihan hyvin samalla kyydillä. Kuten sanoin järjestelykysymyksiä. Muuttaa vaikka puoliväliin, puoliso hakee myös duunia samalta paikkakunnalta jne jne. Eli EI ESTÄ.
Mihin se puoliso sitten mahtaa mennä töihin? Ai niin. Kävelee ihan mihin vaan firmaan ja ryhtyy vaan tekemään hommia. Ei se kuule ihan niin helppoa nykyään ole. Jos toisella on hyvä vakiduuni, niin ei siitä noin vaan kannata lähteä ellei se toisen uusi duuni sitten ole vielä paljon parempi. Usko nyt huviksesi. Kaikkien ihmisten tilanne ei ole sama kuin sinun. Vaikka sinä olisitkin saanut tilanteen toimimaan, niin kaikki ei vaan saa.
Ja kun eivät saa kertoo sen että ei ole ongelmanratkaisukykyä eli ei ole kelvollinen nykyajan töiden vaatimuksiin.
Jos olisin tuolla perusteella aikoinaan jättänyt työni ottamatta (1600€ kuukausipalkalla ) 200 kilometrin päästä kotoani (jossa puolisollani oli duuni) en olisi varmasti tässä ja saattasin pahimmassa tapauksessa olla yhä työtön. Ja toisen kerran jos en olisi ottanut toista duunia (sama työnantaja) 800 kilometrin päästä (puolisollani jälleen duuni asuinpaikkakunnalla) en varmasti olisi tässä ylimmän desiilin palkkaluokassa nytten. Kuten sanottu vaivaa piti nähdä, niin minun kuin perheeni, samaten käteen jäävät tulotkin pieneni useaan otteeseen esimerkiksi vuokra-asumisesta työskentelypaikkakunnalla johtuen. Estettä ei ollut, mutta hidasteita ja valintoja kylläkin.
OK. Uskotaan sitten, että ihan kaikki voivat milloin vain muuttaa ja mennä töihin ihan noin vaan. Viis puolison työpaikasta, talosta, jota ei saa myytyä jne. Muutetaan kaikki vaikka Helsinkiin. Siellähän ei vielä olekaan työttömiä omasta takaa.
Nuo ovat juuri niitä järjesteltäviä asioita jos työtä saa. Hyvin harva asunto jää myymättä JOS hinta on kohdillaan. Parhaillaan olen myynyt asunnon alle viikossa muuttotappiokunnassa laman aikaan, pahimmillaan asunnon myynti on vienyt useamman kuukauden kun ei ollut tarpeen välittömästi tinkiä hintapyynnöstä. Se puoliso voi kans hakea töitä, vai onko hän jossain perityssä suojatyöpaikassa ja ei ole koskaan töitä hakenutkaan? toiselta paikkakunnalta voi vuokrata asunnon jossa asuu viikot/toimistopäivät ja sopii tekevänsä vaikka alku/loppuviikot etätöitä jne jne. Ratkaisuja on jos vain on HALUA laittaa hommat kuntoon ja pyörimään. Aikaa se voi viedä ja siitä voi joutua vähän maksamaan tai ainakin luopumaan osasta tuloistaan.
Et sitten halua ymmärtää, ettei se puoliso välttämättä noin vain löydä työtä, kun niitä työpaikkoja on tarjolla vähän rajallisesti jos et ole sattunut huomaamaan. Mutta en jänkää asiasta enempää kanssasi. Kiviseinään hakkaamisesta saa vaan päänsäryn.
Oma asuntoni oli 6kk myynnissä. Ei käynyt edes yhtään katsojaa. Hintaa en voinut laskea enää yhtään alemmas, koska asunnosta oli niin paljon lainoja jäljellä. Kun soppari loppui välittäjän kanssa, niin totesin, että asuntaan sitten tässä, kun ei poiskaan päästä. Täytyy yrittää myyntiä uudestaan parin vuoden päästä kun laina on lyhentynyt, että pystyn myymään halvemmalla. No tämä ei minulla ollut syynä paikkakunnalla pysymiseen, mutta ei ne asiat siis aina vaan ole niin helppoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi
Millä opiskelet, jos olet työtön ja rahaton, opintotukikuukaudet käytetty eikä te-toimisto hyväksy suunnitelmaa opiskella sivutoimisesti työttömyyden ohella?
Sivutoimisuutta ei voida olla hyväksymättä, jos kerrytät keskimärin opintopisteitä alle 5op kuukaudessa.
Ja tämä estää tutkintoon opiskelun kun esimerkiksi opinnäytetyöt yleensä isompia kuin 5 op ja monet nettikurssit yms suorittaa parissa illassa ja niistäkin se 3-5 op ei ole mikään ihme.
Ne pisteet tarkastellaan keskimäärin. Pitää vaan edetä tarpeeksi hitaasti. Esim. jos et yhtenä kuukautena suorita mitään, voit seuraavana saada 9op. Olisihan se mukava edetä nopeammin, mutta jos ei myönnetä OEO-oikeutta, niin parempi sitten tämä hidas eteneminen kuin se, että väittää ettei mitään ole tehtävissä!
Eli oppariin menee sitten se puolivuotta kun kaikki muu on tehty eli väkisin roikotetaan auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
Miksei voisi muuttaa työn perässä? Se on vain järjestelykysymys. Kaikille se ei ole helppoa sen ymmärrän mutta sitä en ymmärrä että miksi se olisi mahdotonta? Olen itse muuttanut työn perässä useastikin, jopa lyhyemmän työsuhteen vuoksi, tehnyt yli 300 km päivittäistä työmatkaa, ollut erossa perheestäni kuukausia työn takia. Nyt olen siinä onnellisessa tilanteessa että työmatkani on vain 50 km päivässä, vaikkakin perheen päivittäinen työmatka onkin nyt 350 km, ja tämän tasaamiseen teemme järjestelyjä, jotta helpottuisi keinolla tai toisella. Mikään tätä ei ole vielä estänyt.
Onko sinulla lapsia? Puoliso suostunut ilman muuta siihen, että on viikoittain aina yksin vastuussa lapsista? Kaikkien puolisot ei ole näin joustavia. Entä jos käy niin, että molemmilla puolisoilla on työmatkaa 100 km, tai 150 km, niin pakko myydä se asunto ja muuttaa lapset? Jos on vakituinen työssuhde tai edes 2 vuotta, niin ok, mutta jos on ½ vuoden pätkää, niin ei voi koko aikaa muuttaa. Vuoden väleinkin muuttaminen käy rankaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi
Millä opiskelet, jos olet työtön ja rahaton, opintotukikuukaudet käytetty eikä te-toimisto hyväksy suunnitelmaa opiskella sivutoimisesti työttömyyden ohella?
Sivutoimisuutta ei voida olla hyväksymättä, jos kerrytät keskimärin opintopisteitä alle 5op kuukaudessa.
Ja tämä estää tutkintoon opiskelun kun esimerkiksi opinnäytetyöt yleensä isompia kuin 5 op ja monet nettikurssit yms suorittaa parissa illassa ja niistäkin se 3-5 op ei ole mikään ihme.
Ne pisteet tarkastellaan keskimäärin. Pitää vaan edetä tarpeeksi hitaasti. Esim. jos et yhtenä kuukautena suorita mitään, voit seuraavana saada 9op. Olisihan se mukava edetä nopeammin, mutta jos ei myönnetä OEO-oikeutta, niin parempi sitten tämä hidas eteneminen kuin se, että väittää ettei mitään ole tehtävissä!
...
Eli oppariin menee sitten se puolivuotta kun kaikki muu on tehty eli väkisin roikotetaan auki.
Luuletko tosiaankin, että työkkärin tai Kelan täti on joustava tai inhimillinen tässä? No: ei kuule ole. Toinen kuu on opiskelijana, ja toisella saa korvausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki saavat hakea kahvilaan. Kun kerran haet, sinun on siitä lähtien pakko ottaa vastaan kahvilatyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
Miksei voisi muuttaa työn perässä? Se on vain järjestelykysymys. Kaikille se ei ole helppoa sen ymmärrän mutta sitä en ymmärrä että miksi se olisi mahdotonta? Olen itse muuttanut työn perässä useastikin, jopa lyhyemmän työsuhteen vuoksi, tehnyt yli 300 km päivittäistä työmatkaa, ollut erossa perheestäni kuukausia työn takia. Nyt olen siinä onnellisessa tilanteessa että työmatkani on vain 50 km päivässä, vaikkakin perheen päivittäinen työmatka onkin nyt 350 km, ja tämän tasaamiseen teemme järjestelyjä, jotta helpottuisi keinolla tai toisella. Mikään tätä ei ole vielä estänyt.
No vastasin kyllä jo tuolla aiemmin. Joillain on esim. perhe ja puolisolla työpaikka. En toki väittänytkään etteikö osa ihmisistä aivan hyvin voi muuttaa.
Kyllä se puolisokin ja perhe muuttaa ihan hyvin samalla kyydillä. Kuten sanoin järjestelykysymyksiä. Muuttaa vaikka puoliväliin, puoliso hakee myös duunia samalta paikkakunnalta jne jne. Eli EI ESTÄ.
Mihin se puoliso sitten mahtaa mennä töihin? Ai niin. Kävelee ihan mihin vaan firmaan ja ryhtyy vaan tekemään hommia. Ei se kuule ihan niin helppoa nykyään ole. Jos toisella on hyvä vakiduuni, niin ei siitä noin vaan kannata lähteä ellei se toisen uusi duuni sitten ole vielä paljon parempi. Usko nyt huviksesi. Kaikkien ihmisten tilanne ei ole sama kuin sinun. Vaikka sinä olisitkin saanut tilanteen toimimaan, niin kaikki ei vaan saa.
Ja kun eivät saa kertoo sen että ei ole ongelmanratkaisukykyä eli ei ole kelvollinen nykyajan töiden vaatimuksiin.
Jos olisin tuolla perusteella aikoinaan jättänyt työni ottamatta (1600€ kuukausipalkalla ) 200 kilometrin päästä kotoani (jossa puolisollani oli duuni) en olisi varmasti tässä ja saattasin pahimmassa tapauksessa olla yhä työtön. Ja toisen kerran jos en olisi ottanut toista duunia (sama työnantaja) 800 kilometrin päästä (puolisollani jälleen duuni asuinpaikkakunnalla) en varmasti olisi tässä ylimmän desiilin palkkaluokassa nytten. Kuten sanottu vaivaa piti nähdä, niin minun kuin perheeni, samaten käteen jäävät tulotkin pieneni useaan otteeseen esimerkiksi vuokra-asumisesta työskentelypaikkakunnalla johtuen. Estettä ei ollut, mutta hidasteita ja valintoja kylläkin.
OK. Uskotaan sitten, että ihan kaikki voivat milloin vain muuttaa ja mennä töihin ihan noin vaan. Viis puolison työpaikasta, talosta, jota ei saa myytyä jne. Muutetaan kaikki vaikka Helsinkiin. Siellähän ei vielä olekaan työttömiä omasta takaa.
Tämä kirjoittaja on varmaan lukenut Minkkisen blogeja? Aina voi lähteä! Viis muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
Miksei voisi muuttaa työn perässä? Se on vain järjestelykysymys. Kaikille se ei ole helppoa sen ymmärrän mutta sitä en ymmärrä että miksi se olisi mahdotonta? Olen itse muuttanut työn perässä useastikin, jopa lyhyemmän työsuhteen vuoksi, tehnyt yli 300 km päivittäistä työmatkaa, ollut erossa perheestäni kuukausia työn takia. Nyt olen siinä onnellisessa tilanteessa että työmatkani on vain 50 km päivässä, vaikkakin perheen päivittäinen työmatka onkin nyt 350 km, ja tämän tasaamiseen teemme järjestelyjä, jotta helpottuisi keinolla tai toisella. Mikään tätä ei ole vielä estänyt.
Ihan aluksi, minä en ole työtön, vaan normaalissa päivätyössä (ettet ala melskata laiskoista loisista 😉).
Millaista elämää tuo on? Tai siis onko sinulla elämää työn ulkopuolella? Nuo "kuukausia erossa perheestä, useat muutot, työmatka 300 km päivässä". Kuullostaa, että elät työllesi. Ikävä asia vaan on, että sitten kuolinvuoteella harva muistelee työhön uhrattua aikaa, vaan ihan muita asioita elämästä. Toivottavasti sinullakin on aikaa myös elää, ne päivät ovat rajalliset ja lisää niitä ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kävisi sitten niin, että työtön saa karenssin 60 pv ja joutuu toimeentulotuelle, miten käy esim. maksamattomien opintolainojen lyhennyksille, joita on maksanut korvauksista. Toimeentulotuella ei varmaankaan ole tarkoitus lainoja lyhennellä. Joutuuko työtön siis karenssin lisäksi vielä pakotetuksi maksuhäiriöiseksi? Siitä alkaa olla aika vaikea nousta.
Sulla on tässä aikaa hakea työtä yli 1,5v ennekuin tuo uusi laki ehkä tulee voimaan. Miten luuseri olet, jos ajattelet vielä vuonna 2019 olevasi työttömänä?
No minä työssäkäyvänä ainakin olen huolissani tuosta, koska työpaikkani ei ole mikään taivaassa määrätty ikuisesti olemassaoleva asia, tuskin on sinunkaan. -ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi.
Ei se viitsimisestä ole kiinni jos puolisolla on työ tällä paikkakunnalla, niin pitäiskö sitten vaan yksin ilman perhettä muuttaa johonkin satojen kilometrien päähän? Jos työttömyyspäivärahalla voi jatkossa vapaasti opiskella, niin toki se monille onkin hyvä ratkaisu.
Missä Suomessa voi asua, että työt on jossain satojen kilometrien päässä? Kannattaisiko tuossa vaiheessa perustaa vaikka verkkokauppa? Tai kysyä työkkäristä apuja?
Mitä apuja työkkäristä luulet saavan?
Ja tokihan verkkokaupan voi kuka tahansa perustaa, eri asia onko siitä taloudellisen tappion sijasta mitään hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
Miksei voisi muuttaa työn perässä? Se on vain järjestelykysymys. Kaikille se ei ole helppoa sen ymmärrän mutta sitä en ymmärrä että miksi se olisi mahdotonta? Olen itse muuttanut työn perässä useastikin, jopa lyhyemmän työsuhteen vuoksi, tehnyt yli 300 km päivittäistä työmatkaa, ollut erossa perheestäni kuukausia työn takia. Nyt olen siinä onnellisessa tilanteessa että työmatkani on vain 50 km päivässä, vaikkakin perheen päivittäinen työmatka onkin nyt 350 km, ja tämän tasaamiseen teemme järjestelyjä, jotta helpottuisi keinolla tai toisella. Mikään tätä ei ole vielä estänyt.
Onko sinulla lapsia? Puoliso suostunut ilman muuta siihen, että on viikoittain aina yksin vastuussa lapsista? Kaikkien puolisot ei ole näin joustavia. Entä jos käy niin, että molemmilla puolisoilla on työmatkaa 100 km, tai 150 km, niin pakko myydä se asunto ja muuttaa lapset? Jos on vakituinen työssuhde tai edes 2 vuotta, niin ok, mutta jos on ½ vuoden pätkää, niin ei voi koko aikaa muuttaa. Vuoden väleinkin muuttaminen käy rankaksi.
Jos perheessä näihin ei löydetä yhdessä ratkaisuja, esimerkiksi toinen sabotoi toisen mahdollisuutta työllistyä sillä että "joutuu omasta lapsestaan ottaa yksin vastuuta kun toinen on vieraalla paikkakunnalla töissä" niin huonosti menee parisuhteella. Meillä tuetaan toista ja koitetaan yhdessä löytää ratkaisut ongelmiin. Jos toisella on pitkä työmatka, mikä meilläkin on tilanne nyt, koitamme yhdessä löytää useampia ratkaisuja. Näitä ratkaisuvaihtoehtoja joita kartoitamme tällä hetkellä on, 1) molemmat hakevat uutta työtä lähempää toisiaan, 2) etsimme asuntoa jolla tasattaisiin työmatkojen pituutta ja täyttäisi meidän asumistarpeet. Kumpi näistä vaihtoehdoista täyttyy ensin, se toteutettaan. Näistäkin vaihtoehdoista useampi skenaario on kuinka ne järjestyisi. Ei minulla ainakaan ole vielä tähän mennessä ollut mahdollisuutta sanoa että "haluan asua paikassa X ja jonkun muu pitää se minulle maksaa työttömyyskorvauksen muodossa". Jos minulla olisi se mahdollisuus niin asuisin Riviearalla enkä tekisi tätä stressaavaa työtä, jossa työpäivät venyy säännönmukaisesti 10 tuntisiksi ja siltikin jää puolet töistä rästiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kävisi sitten niin, että työtön saa karenssin 60 pv ja joutuu toimeentulotuelle, miten käy esim. maksamattomien opintolainojen lyhennyksille, joita on maksanut korvauksista. Toimeentulotuella ei varmaankaan ole tarkoitus lainoja lyhennellä. Joutuuko työtön siis karenssin lisäksi vielä pakotetuksi maksuhäiriöiseksi? Siitä alkaa olla aika vaikea nousta.
Sulla on tässä aikaa hakea työtä yli 1,5v ennekuin tuo uusi laki ehkä tulee voimaan. Miten luuseri olet, jos ajattelet vielä vuonna 2019 olevasi työttömänä?
No minä työssäkäyvänä ainakin olen huolissani tuosta, koska työpaikkani ei ole mikään taivaassa määrätty ikuisesti olemassaoleva asia, tuskin on sinunkaan. -ohis
Ei, tuskin jään tästä työstäni eläkkeelle. Mutta en todellakaan ole huolissani siitä, jos jään työttömäksi joskus vuonna 2019 tai myöhemmin. Lainat on maksettu, tässä omakotitalossa pystytään asumaan hyvin edullisesti (jos talo pysyy terveenä). Eikä tuo esitys taida tuollaisenaan läpi edes mennä, joten energiansa voisi suunnata muuhunkin kuin TURHAAN huolehtimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi
Millä opiskelet, jos olet työtön ja rahaton, opintotukikuukaudet käytetty eikä te-toimisto hyväksy suunnitelmaa opiskella sivutoimisesti työttömyyden ohella?
Sivutoimisuutta ei voida olla hyväksymättä, jos kerrytät keskimärin opintopisteitä alle 5op kuukaudessa.
Ja tämä estää tutkintoon opiskelun kun esimerkiksi opinnäytetyöt yleensä isompia kuin 5 op ja monet nettikurssit yms suorittaa parissa illassa ja niistäkin se 3-5 op ei ole mikään ihme.
Ne pisteet tarkastellaan keskimäärin. Pitää vaan edetä tarpeeksi hitaasti. Esim. jos et yhtenä kuukautena suorita mitään, voit seuraavana saada 9op. Olisihan se mukava edetä nopeammin, mutta jos ei myönnetä OEO-oikeutta, niin parempi sitten tämä hidas eteneminen kuin se, että väittää ettei mitään ole tehtävissä!
...
Eli oppariin menee sitten se puolivuotta kun kaikki muu on tehty eli väkisin roikotetaan auki.
Luuletko tosiaankin, että työkkärin tai Kelan täti on joustava tai inhimillinen tässä? No: ei kuule ole. Toinen kuu on opiskelijana, ja toisella saa korvausta.
Tämän asian suhteen oli aluksi ongelmia kun OEO-oikeus luotiin ja ei oltu etukäteen mietitty tarpeeksi hyvin kaikkia käytännöntilanteita. Mutta juuri eilen olin koulutuksessa, jossa kuulin että nyt on selkeä systeemi. Tarkastellaan vain keskimääräiset pistemäärät. Ja arvaisin, että jos olet sivutoimisesti opiskellut niin paljon, että puuttuu vain lopputyö, niin sen tekoon voitaisiin myöntää OEO-opiskeluoikeus, mikäli ala ja ammatti on sellainen että se edistää työllistymistäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
Miksei voisi muuttaa työn perässä? Se on vain järjestelykysymys. Kaikille se ei ole helppoa sen ymmärrän mutta sitä en ymmärrä että miksi se olisi mahdotonta? Olen itse muuttanut työn perässä useastikin, jopa lyhyemmän työsuhteen vuoksi, tehnyt yli 300 km päivittäistä työmatkaa, ollut erossa perheestäni kuukausia työn takia. Nyt olen siinä onnellisessa tilanteessa että työmatkani on vain 50 km päivässä, vaikkakin perheen päivittäinen työmatka onkin nyt 350 km, ja tämän tasaamiseen teemme järjestelyjä, jotta helpottuisi keinolla tai toisella. Mikään tätä ei ole vielä estänyt.
Ihan aluksi, minä en ole työtön, vaan normaalissa päivätyössä (ettet ala melskata laiskoista loisista 😉).
Millaista elämää tuo on? Tai siis onko sinulla elämää työn ulkopuolella? Nuo "kuukausia erossa perheestä, useat muutot, työmatka 300 km päivässä". Kuullostaa, että elät työllesi. Ikävä asia vaan on, että sitten kuolinvuoteella harva muistelee työhön uhrattua aikaa, vaan ihan muita asioita elämästä. Toivottavasti sinullakin on aikaa myös elää, ne päivät ovat rajalliset ja lisää niitä ei tule.
Työtä tehdään elääkseen, siksi että saa ruokaa ja katon päänsä päälle. Joskus se voi olla rankkaa ja raskasta.
Vai voiko odottaa että ellei hyvää työpaikkaa ole mukavan matkan päässä, niin sitten automaattisesti maksetaan kotiin loppuelämän ajan?
Tokihan kukin saa vapaasti "elää", mutta kysymys kuuluu, ovatko muut velvollisia maksamaan tämän "elämisen"?
Miksi porukka paasaa työn perässä muuttamisesta? Missä Suomessa on tänä päivänä sellainen paikka, jossa ei olisi jo kaikkien mahdollisten alojen työttömiä ihan omasta takaa?
Ei voi kuin nauraa työttömien deluusiolle. Eletään omassa tukikuplassa, keksitään mitä kummallisimpia selityksiä omalle laiskuudelle ja kuvitellaan, että tilanne pysyy samana ikuisesti.
Ehkä olisi aika herätä ennen kuin on liian myöhäistä.
Tukia tullaan leikkaamaan, työttömät tullaan laittamaan hommiin, työttömiin tullaan kohdistamaan pakkokeinoja ja kaikki tämä tulee tapahtumaan nopeammin kuin uskottekaan. Sinulla on kuitenkin vielä hieman aikaa tehdä jotain asian muuttamiseksi omalla kohdallasi, mutta ethän sitä tee, koska on niin rankkaa ja vaativaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi porukka paasaa työn perässä muuttamisesta? Missä Suomessa on tänä päivänä sellainen paikka, jossa ei olisi jo kaikkien mahdollisten alojen työttömiä ihan omasta takaa?
Tätä yritin jo eilen kysyä, mm. Helsingissä pelkästään 40 000 työtöntä. Sinnekö me kaikki muutetaan?
Vuoden 2016 lopussa Helsingissä oli 41 300 työtöntä.
http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/tietokeskus/tyottomien-maara-kaantyi-h…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi.
Ei se viitsimisestä ole kiinni jos puolisolla on työ tällä paikkakunnalla, niin pitäiskö sitten vaan yksin ilman perhettä muuttaa johonkin satojen kilometrien päähän? Jos työttömyyspäivärahalla voi jatkossa vapaasti opiskella, niin toki se monille onkin hyvä ratkaisu.
Missä Suomessa voi asua, että työt on jossain satojen kilometrien päässä? Kannattaisiko tuossa vaiheessa perustaa vaikka verkkokauppa? Tai kysyä työkkäristä apuja?
Mitä apuja työkkäristä luulet saavan?
Ja tokihan verkkokaupan voi kuka tahansa perustaa, eri asia onko siitä taloudellisen tappion sijasta mitään hyötyä.
En halua maksaa sellaisen ihmisen tukia, joka ei edes kysy työkkäristä apua! Se on juuri se taho, jolla on sen alan asiantuntemus ja ainakin sieltä pitää aloittaa. Vaikkapa pyytää henkilökohtainen työvalmentaja, niille on rahoitusta, kun vielä ei ole loppuvuosi ja rahat vähissä. Vaikka -sana tarkoittaa tässä esimerkiksi - en minä tiedä, mitä kaikkea yksin kotona korvessa voi tehdä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt kävisi sitten niin, että työtön saa karenssin 60 pv ja joutuu toimeentulotuelle, miten käy esim. maksamattomien opintolainojen lyhennyksille, joita on maksanut korvauksista. Toimeentulotuella ei varmaankaan ole tarkoitus lainoja lyhennellä. Joutuuko työtön siis karenssin lisäksi vielä pakotetuksi maksuhäiriöiseksi? Siitä alkaa olla aika vaikea nousta.
Sulla on tässä aikaa hakea työtä yli 1,5v ennekuin tuo uusi laki ehkä tulee voimaan. Miten luuseri olet, jos ajattelet vielä vuonna 2019 olevasi työttömänä?
No minä työssäkäyvänä ainakin olen huolissani tuosta, koska työpaikkani ei ole mikään taivaassa määrätty ikuisesti olemassaoleva asia, tuskin on sinunkaan. -ohis
Ei, tuskin jään tästä työstäni eläkkeelle. Mutta en todellakaan ole huolissani siitä, jos jään työttömäksi joskus vuonna 2019 tai myöhemmin. Lainat on maksettu, tässä omakotitalossa pystytään asumaan hyvin edullisesti (jos talo pysyy terveenä). Eikä tuo esitys taida tuollaisenaan läpi edes mennä, joten energiansa voisi suunnata muuhunkin kuin TURHAAN huolehtimiseen.
Asioista keskustelu ja esitysten ongelmakohtien esiin tuominen ei ole mitään turhaa huolehtimista. Joskus on myös hyvä ajatella muitakin ihmisiä, vaikka asia ei itseä koskisikaan.
Pakkohan se on - tuen voi menettää myös takautuvasti.