Lue keskustelun säännöt.
Mitä töitä työtön saa hakea ilman pelkoa karenssista?
11.05.2017 |
Tämän viikon työllisyysuutisten mukaan työttömän tule karenssin uhalla hakea töitä laajasti, mutta ei liian laajasti. Jälkeenpäin arvioidaan, ovatko haut olleet realistisia, ja jos eivät, niin menettää työttömyysturvan. Tämä on mielivaltaa, jos ei esitetä ennakkoon listaa niistä työtehtävistä, joita kukin työtön saa ja ei saa hakea. Muutoinhan te-toimiston työntekijä voi todeta, että "ei sulla näihin haettuihin pakkoihin ollut mitään realistisia mahdollisuuksia, annan sulle karenssin". Mitä töitä esimerkiksi työtön vastavalmistunut maisteri saa hakea, jos noviisitason paikkoja ei ole avoinna? Katsotaanko "oman työnhaun sabotoinniksi", jos hakee rohkeasti tehtäviin, mihin toivotaan pitkää kokemusta? Entä, jos ko. maisteri hakee kahvilatyöntekijäksi ilman kokemusta tai koulutusta?
[quote]Viime perjantaina lausuntokierrokselle lähti puolestaan lakiesitys, joka koskee pakottavaa työnhakua. Sen mukaan työttömän pitäisi jatkossa hakea kolmessa kuukaudessa kahtatoista työpaikkaa. Jos työtön ei näin tekisi, hän menettäisi työttömyyskorvauksensa 60 päiväksi. Ihan mikä tahansa työpaikka ei kelpaisi. Jos työtä ei ole löytynyt, työvoimaviranomaiset katsoisivat kolmen kuukauden välein, ovatko haetut paikat olleet realistisia. Jos näin ei ole, työttömän korvausta voidaan leikata, vaikka hän olisi hakenut töitä vaadittavan määrän eli vähintään kerran viikossa.[/quote]
http://www.hs.fi/talous/art-2000005205377.html
Jari Lindström:
[quote]Yksilön näkökulmasta on täysin ymmärrettävää, että hän ei haluaisi hakea muuta kuin ns. oman alan töitä, mutta maksajan eli yhteiskunnan näkökulmasta on vaikeata perustella "vain" oman alan työn hakemista.
Eli pitää hakea oman [/quote]
https://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/lindstrom_tyottomat-65154
Kommentit (102)
Korjaus:
Vierailija kirjoitti:
Muuttamisesta sen verran, että oma avioliittoni päättyi juuri tuon takia, että toinen asui eri paikkakunnalla. Toisella siis oli työ kotipaikkakunnalla ja TOINEN lähti yksin töiden takia muualle. Parin vuoden päästä tuli ero. Emme vaan olleet jotenkin enää siinä samassa arjessa läsnä ja YHTEINEN aika jäi olemattomaksi. Terapiallakaan ei saatu liittoa enää kasaan.
Ystäväni mies puolestaan lähti ulkomaille töihin (firma muutti) ja kolmen vuoden päästä heillekin tuli ero. Vaimo ei löytänyt ulkomailta töitä, joten jäi pk-seudulle vakityöhönsä.
Jälkikäteen ajateltuna oli helvetin huono idea tuo erillään asuminen, enkä todellakaan suosittele sitä kenellekään, varsinkaan, jos on lapsia kuvioissa.
Itselläni on edelleen töitä, mutta tiedän, että moni täälläkin niin polleana kirjoittaneista joutuu viiskymppisenä yt:ssä ulos, koska olette "liian vanhoja". Toki työuraa olisi vielä vähintään 15 vuotta edessä, mutta siinähän kärvistelette. Kukaan ei ole turvassa, ei kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi.
Ei se viitsimisestä ole kiinni jos puolisolla on työ tällä paikkakunnalla, niin pitäiskö sitten vaan yksin ilman perhettä muuttaa johonkin satojen kilometrien päähän? Jos työttömyyspäivärahalla voi jatkossa vapaasti opiskella, niin toki se monille onkin hyvä ratkaisu.
Missä Suomessa voi asua, että työt on jossain satojen kilometrien päässä? Kannattaisiko tuossa vaiheessa perustaa vaikka verkkokauppa? Tai kysyä työkkäristä apuja?
Mitä apuja työkkäristä luulet saavan?
Ja tokihan verkkokaupan voi kuka tahansa perustaa, eri asia onko siitä taloudellisen tappion sijasta mitään hyötyä.
En halua maksaa sellaisen ihmisen tukia, joka ei edes kysy työkkäristä apua! Se on juuri se taho, jolla on sen alan asiantuntemus ja ainakin sieltä pitää aloittaa. Vaikkapa pyytää henkilökohtainen työvalmentaja, niille on rahoitusta, kun vielä ei ole loppuvuosi ja rahat vähissä. Vaikka -sana tarkoittaa tässä esimerkiksi - en minä tiedä, mitä kaikkea yksin kotona korvessa voi tehdä!
Oletat että kukaan työtön ei kysy "työkkäristä" apua?
Etkä edes osaa sanoa mitä apua tarkoitat? Henkilökohtainen työvalmentaja ei onnistu valtaosalle työtä taikomaan vaikka hakemuksia ja cv:ta viilattaisiin kuinka ja satoja/tuhansia lähetettäisiin jos ikää on liikaa. Uutta ammattia ei saa opiskella eikä sekään mikään tae työpaikkaan ole koska on niin jumalattoman vanha, 45-vuotias!
Hyvä huudella neuvoja kun itse on -luulee olevansa- turvassa töissä eikä ole mitään tajua mitä se työttömien elämä voi olla.
- en oleta
- en tunne te-toimiston valikoimaa niin hyvin, että voisin sinulle kaikki sieltä kertoa. Ilmeisesti et ole edes yrittänyt valmentajaa, vaan "tiedät" itse olevasi liian vanha.
- en ole turvassa töissä. Mutta nyt pitkässä sijaisuudessa valmentajan avulla ja olen yli 45v.
Teit oletuksia.
Olen -vapaaehtoisesti- osallistunut Uusia keinoja työnhakuun-kurssille, halunnut ja saanut valmentajan palveluita, tehnyt vaikka mitä, opiskella en saa ja te-toimiston virkailijat ovat minulle sanoneet että työllistymiseni näyttää erittäin epävarmalta koska ikä on mikä on.
Että en ollenkaan kaipaa ylemmyydentuntoasi ja vähättelyäsi.
Pointti on että EI SIELTÄ MITÄÄN APUA SAA JOKA AUTTAISI SAAMAAN TYÖTÄ!!!!!!! vaikka sitä kysyisi ja vastaanottaisi.
Ehkä sun pitäisi sitten muuttaa muualle, koska minä ja monet muut olemme saaneet työkkäristä apua ja töitä. Kuka sun opiskelun kieltää? Taasko sun ikä?
Te-toimisto kieltää. Tai saahan sitä opiskella mutta millä jos ei ole varaa mennä kouluun eikä suorittaa opintoja, olet ehkä kuullut että kela katsoo että opiskelu ei ole päätoimista joten opintotukea ei saa ja te-toimisto katsoo että on päätoimista joten työttömyyskorvausta ei saa.
Jos on varallisuutta mutta ei rahaa ei se toimeentulotuki ole itsestäänselvyys. Varallisuuden realisointi on melko hankalaa nykyisessä tilanteessa kun Suomi on täynnä työttömiä, vaikea myydä asuntoa/mökkiä jne.
Kerro tarkemmin, miten te-toimisto kieltää opiskelusi? TE-toimisto ei päätä opintotuista. TE-toimisto voi päättää, että voit opiskella päätoimisesti menettämättä työttömyysturvaasi - millä perusteella tämä opiskelumuoto on TE-toimiston kieltämä sinun tapauksessasi?
En ole tuo mutta vastaan kuitenkin. Juu ei päätä te-tsto opintotuista mutta eihän tuossa niin sanottukaan. Ymmärsin tuon niin että te-tsto on sanonut että ei saa opiskella uutta ammattia työttömyyskorvauksella. Ehkä te-tsto ei kirjaimellisesti kiellä opiskelua mutta mikäli sitä ei saa tehdä työttömyysturvalla ja opintotuki ei riitä niin mahdotontahan se on.
Tapauksia joissa kela ja te-toimisto tekevät täysin vastakkaiset tulkinnat opiskelun kokonaisvaltaisuudesta tietää varmasti jokainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi.
Ei se viitsimisestä ole kiinni jos puolisolla on työ tällä paikkakunnalla, niin pitäiskö sitten vaan yksin ilman perhettä muuttaa johonkin satojen kilometrien päähän? Jos työttömyyspäivärahalla voi jatkossa vapaasti opiskella, niin toki se monille onkin hyvä ratkaisu.
Missä Suomessa voi asua, että työt on jossain satojen kilometrien päässä? Kannattaisiko tuossa vaiheessa perustaa vaikka verkkokauppa? Tai kysyä työkkäristä apuja?
Mitä apuja työkkäristä luulet saavan?
Ja tokihan verkkokaupan voi kuka tahansa perustaa, eri asia onko siitä taloudellisen tappion sijasta mitään hyötyä.
En halua maksaa sellaisen ihmisen tukia, joka ei edes kysy työkkäristä apua! Se on juuri se taho, jolla on sen alan asiantuntemus ja ainakin sieltä pitää aloittaa. Vaikkapa pyytää henkilökohtainen työvalmentaja, niille on rahoitusta, kun vielä ei ole loppuvuosi ja rahat vähissä. Vaikka -sana tarkoittaa tässä esimerkiksi - en minä tiedä, mitä kaikkea yksin kotona korvessa voi tehdä!
Oletat että kukaan työtön ei kysy "työkkäristä" apua?
Etkä edes osaa sanoa mitä apua tarkoitat? Henkilökohtainen työvalmentaja ei onnistu valtaosalle työtä taikomaan vaikka hakemuksia ja cv:ta viilattaisiin kuinka ja satoja/tuhansia lähetettäisiin jos ikää on liikaa. Uutta ammattia ei saa opiskella eikä sekään mikään tae työpaikkaan ole koska on niin jumalattoman vanha, 45-vuotias!
Hyvä huudella neuvoja kun itse on -luulee olevansa- turvassa töissä eikä ole mitään tajua mitä se työttömien elämä voi olla.
- en oleta
- en tunne te-toimiston valikoimaa niin hyvin, että voisin sinulle kaikki sieltä kertoa. Ilmeisesti et ole edes yrittänyt valmentajaa, vaan "tiedät" itse olevasi liian vanha.
- en ole turvassa töissä. Mutta nyt pitkässä sijaisuudessa valmentajan avulla ja olen yli 45v.
Teit oletuksia.
Olen -vapaaehtoisesti- osallistunut Uusia keinoja työnhakuun-kurssille, halunnut ja saanut valmentajan palveluita, tehnyt vaikka mitä, opiskella en saa ja te-toimiston virkailijat ovat minulle sanoneet että työllistymiseni näyttää erittäin epävarmalta koska ikä on mikä on.
Että en ollenkaan kaipaa ylemmyydentuntoasi ja vähättelyäsi.
Pointti on että EI SIELTÄ MITÄÄN APUA SAA JOKA AUTTAISI SAAMAAN TYÖTÄ!!!!!!! vaikka sitä kysyisi ja vastaanottaisi.
Ehkä sun pitäisi sitten muuttaa muualle, koska minä ja monet muut olemme saaneet työkkäristä apua ja töitä. Kuka sun opiskelun kieltää? Taasko sun ikä?
Luepa se kommentti uudestaan.
Te-toimisto kieltää. Tai saahan sitä opiskella mutta millä jos ei ole varaa mennä kouluun eikä suorittaa opintoja, olet ehkä kuullut että kela katsoo että opiskelu ei ole päätoimista joten opintotukea ei saa ja te-toimisto katsoo että on päätoimista joten työttömyyskorvausta ei saa.
Jos on varallisuutta mutta ei rahaa ei se toimeentulotuki ole itsestäänselvyys. Varallisuuden realisointi on melko hankalaa nykyisessä tilanteessa kun Suomi on täynnä työttömiä, vaikea myydä asuntoa/mökkiä jne.
Kerro tarkemmin, miten te-toimisto kieltää opiskelusi? TE-toimisto ei päätä opintotuista. TE-toimisto voi päättää, että voit opiskella päätoimisesti menettämättä työttömyysturvaasi - millä perusteella tämä opiskelumuoto on TE-toimiston kieltämä sinun tapauksessasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi.
Ei se viitsimisestä ole kiinni jos puolisolla on työ tällä paikkakunnalla, niin pitäiskö sitten vaan yksin ilman perhettä muuttaa johonkin satojen kilometrien päähän? Jos työttömyyspäivärahalla voi jatkossa vapaasti opiskella, niin toki se monille onkin hyvä ratkaisu.
Missä Suomessa voi asua, että työt on jossain satojen kilometrien päässä? Kannattaisiko tuossa vaiheessa perustaa vaikka verkkokauppa? Tai kysyä työkkäristä apuja?
Mitä apuja työkkäristä luulet saavan?
Ja tokihan verkkokaupan voi kuka tahansa perustaa, eri asia onko siitä taloudellisen tappion sijasta mitään hyötyä.
En halua maksaa sellaisen ihmisen tukia, joka ei edes kysy työkkäristä apua! Se on juuri se taho, jolla on sen alan asiantuntemus ja ainakin sieltä pitää aloittaa. Vaikkapa pyytää henkilökohtainen työvalmentaja, niille on rahoitusta, kun vielä ei ole loppuvuosi ja rahat vähissä. Vaikka -sana tarkoittaa tässä esimerkiksi - en minä tiedä, mitä kaikkea yksin kotona korvessa voi tehdä!
Oletat että kukaan työtön ei kysy "työkkäristä" apua?
Etkä edes osaa sanoa mitä apua tarkoitat? Henkilökohtainen työvalmentaja ei onnistu valtaosalle työtä taikomaan vaikka hakemuksia ja cv:ta viilattaisiin kuinka ja satoja/tuhansia lähetettäisiin jos ikää on liikaa. Uutta ammattia ei saa opiskella eikä sekään mikään tae työpaikkaan ole koska on niin jumalattoman vanha, 45-vuotias!
Hyvä huudella neuvoja kun itse on -luulee olevansa- turvassa töissä eikä ole mitään tajua mitä se työttömien elämä voi olla.
- en oleta
- en tunne te-toimiston valikoimaa niin hyvin, että voisin sinulle kaikki sieltä kertoa. Ilmeisesti et ole edes yrittänyt valmentajaa, vaan "tiedät" itse olevasi liian vanha.
- en ole turvassa töissä. Mutta nyt pitkässä sijaisuudessa valmentajan avulla ja olen yli 45v.
Teit oletuksia.
Olen -vapaaehtoisesti- osallistunut Uusia keinoja työnhakuun-kurssille, halunnut ja saanut valmentajan palveluita, tehnyt vaikka mitä, opiskella en saa ja te-toimiston virkailijat ovat minulle sanoneet että työllistymiseni näyttää erittäin epävarmalta koska ikä on mikä on.
Että en ollenkaan kaipaa ylemmyydentuntoasi ja vähättelyäsi.
Pointti on että EI SIELTÄ MITÄÄN APUA SAA JOKA AUTTAISI SAAMAAN TYÖTÄ!!!!!!! vaikka sitä kysyisi ja vastaanottaisi.
Ehkä sun pitäisi sitten muuttaa muualle, koska minä ja monet muut olemme saaneet työkkäristä apua ja töitä. Kuka sun opiskelun kieltää? Taasko sun ikä?
Te-toimisto kieltää. Tai saahan sitä opiskella mutta millä jos ei ole varaa mennä kouluun eikä suorittaa opintoja, olet ehkä kuullut että kela katsoo että opiskelu ei ole päätoimista joten opintotukea ei saa ja te-toimisto katsoo että on päätoimista joten työttömyyskorvausta ei saa.
Jos on varallisuutta mutta ei rahaa ei se toimeentulotuki ole itsestäänselvyys. Varallisuuden realisointi on melko hankalaa nykyisessä tilanteessa kun Suomi on täynnä työttömiä, vaikea myydä asuntoa/mökkiä jne.
Kerro tarkemmin, miten te-toimisto kieltää opiskelusi? TE-toimisto ei päätä opintotuista. TE-toimisto voi päättää, että voit opiskella päätoimisesti menettämättä työttömyysturvaasi - millä perusteella tämä opiskelumuoto on TE-toimiston kieltämä sinun tapauksessasi?
En ole tuo mutta vastaan kuitenkin. Juu ei päätä te-tsto opintotuista mutta eihän tuossa niin sanottukaan. Ymmärsin tuon niin että te-tsto on sanonut että ei saa opiskella uutta ammattia työttömyyskorvauksella. Ehkä te-tsto ei kirjaimellisesti kiellä opiskelua mutta mikäli sitä ei saa tehdä työttömyysturvalla ja opintotuki ei riitä niin mahdotontahan se on.
Tapauksia joissa kela ja te-toimisto tekevät täysin vastakkaiset tulkinnat opiskelun kokonaisvaltaisuudesta tietää varmasti jokainen.
Valittaja kirjoittaa, että TE-toimisto katsoo opiskelun päätoimiseksi, jonka takia työttömyysturvaa ei makseta opiskelun ajalta. Mutta opiskelun onkin oltava päätoimista, että voi työttömyysturvalla opiskella! Ehkä valittaja on ollut niin laiska, ettei ole tuota opiskelumahista edes kysynyt työkkäristä?
Vierailija kirjoitti:
Muuttamisesta sen verran, että oma avioliittoni päättyi juuri tuon takia, että toinen asui eri paikkakunnalla. Toisella siis oli työ kotipaikkakunnalla ja tien lähti yksin töiden takia muualle. Parin vuoden päästä tuli ero. Emme vaanolleet jotenkin enää siinä samassa arjessa läsnä ja entinen aika jäi olemattomaksi. Terapiallakaan ei saatu liittoa enää kasaan.
Ystäväni mies puolestaan lähti ulkomaille töihin (firma muutti) ja kolmen vuoden päästä heillekin tuli ero. Vaimo ei löytänyt ulkomailta töitä, joten jäi pk-seudulle vakityöhönsä.
Jälkikäteen ajateltuna oli helvetin huono idea tuo erillään asuminen, enkä todellakaan suosittele sitä kenellekään, varsinkaan, jos on lapsia kuvioissa.
Itselläni on edelleen töitä, mutta tiedän, että moni täälläkin niin polleana kirjoittaneista joutuu viiskymppisenä yt:ssä ulos, koska olette "liian vanhoja". Toki työuraa olisi vielä vähintään 15 vuotta edessä, mutta siinähän kärvistelette. Kukaan ei ole turvassa, ei kukaan.
Niinpä. Käsittämätöntä että työn ihannointi ja "vastuun ottaminen omasta elämästä" on niin voimakasta että perheen ihmissuhteet, ihmisten psyykkinen hyvinvointi ja perheiden koossa pysyminen ei ole minkään arvoista. Ja vielä vaaditaan että vaikka tulot hankalssa työkuviossa olisivat pienemmät kuin tuella (joka ei ole suuri) niin kyllä kannattaa ja kyllä pitää.
Muuten, työttömyyskortistossa on myös paljon ihmisiä jotka olisivat oikeutettuja ja tarpeessa työkyvyttömyyseläkkeelle mutta eivät pääse, julmaa ja aivan turhaa vaatia heiltä suorituksia joihin eivät kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi.
Ei se viitsimisestä ole kiinni jos puolisolla on työ tällä paikkakunnalla, niin pitäiskö sitten vaan yksin ilman perhettä muuttaa johonkin satojen kilometrien päähän? Jos työttömyyspäivärahalla voi jatkossa vapaasti opiskella, niin toki se monille onkin hyvä ratkaisu.
Missä Suomessa voi asua, että työt on jossain satojen kilometrien päässä? Kannattaisiko tuossa vaiheessa perustaa vaikka verkkokauppa? Tai kysyä työkkäristä apuja?
Mitä apuja työkkäristä luulet saavan?
Ja tokihan verkkokaupan voi kuka tahansa perustaa, eri asia onko siitä taloudellisen tappion sijasta mitään hyötyä.
En halua maksaa sellaisen ihmisen tukia, joka ei edes kysy työkkäristä apua! Se on juuri se taho, jolla on sen alan asiantuntemus ja ainakin sieltä pitää aloittaa. Vaikkapa pyytää henkilökohtainen työvalmentaja, niille on rahoitusta, kun vielä ei ole loppuvuosi ja rahat vähissä. Vaikka -sana tarkoittaa tässä esimerkiksi - en minä tiedä, mitä kaikkea yksin kotona korvessa voi tehdä!
Oletat että kukaan työtön ei kysy "työkkäristä" apua?
Etkä edes osaa sanoa mitä apua tarkoitat? Henkilökohtainen työvalmentaja ei onnistu valtaosalle työtä taikomaan vaikka hakemuksia ja cv:ta viilattaisiin kuinka ja satoja/tuhansia lähetettäisiin jos ikää on liikaa. Uutta ammattia ei saa opiskella eikä sekään mikään tae työpaikkaan ole koska on niin jumalattoman vanha, 45-vuotias!
Hyvä huudella neuvoja kun itse on -luulee olevansa- turvassa töissä eikä ole mitään tajua mitä se työttömien elämä voi olla.
- en oleta
- en tunne te-toimiston valikoimaa niin hyvin, että voisin sinulle kaikki sieltä kertoa. Ilmeisesti et ole edes yrittänyt valmentajaa, vaan "tiedät" itse olevasi liian vanha.
- en ole turvassa töissä. Mutta nyt pitkässä sijaisuudessa valmentajan avulla ja olen yli 45v.
Teit oletuksia.
Olen -vapaaehtoisesti- osallistunut Uusia keinoja työnhakuun-kurssille, halunnut ja saanut valmentajan palveluita, tehnyt vaikka mitä, opiskella en saa ja te-toimiston virkailijat ovat minulle sanoneet että työllistymiseni näyttää erittäin epävarmalta koska ikä on mikä on.
Että en ollenkaan kaipaa ylemmyydentuntoasi ja vähättelyäsi.
Pointti on että EI SIELTÄ MITÄÄN APUA SAA JOKA AUTTAISI SAAMAAN TYÖTÄ!!!!!!! vaikka sitä kysyisi ja vastaanottaisi.
Ehkä sun pitäisi sitten muuttaa muualle, koska minä ja monet muut olemme saaneet työkkäristä apua ja töitä. Kuka sun opiskelun kieltää? Taasko sun ikä?
Te-toimisto kieltää. Tai saahan sitä opiskella mutta millä jos ei ole varaa mennä kouluun eikä suorittaa opintoja, olet ehkä kuullut että kela katsoo että opiskelu ei ole päätoimista joten opintotukea ei saa ja te-toimisto katsoo että on päätoimista joten työttömyyskorvausta ei saa.
Jos on varallisuutta mutta ei rahaa ei se toimeentulotuki ole itsestäänselvyys. Varallisuuden realisointi on melko hankalaa nykyisessä tilanteessa kun Suomi on täynnä työttömiä, vaikea myydä asuntoa/mökkiä jne.
Kerro tarkemmin, miten te-toimisto kieltää opiskelusi? TE-toimisto ei päätä opintotuista. TE-toimisto voi päättää, että voit opiskella päätoimisesti menettämättä työttömyysturvaasi - millä perusteella tämä opiskelumuoto on TE-toimiston kieltämä sinun tapauksessasi?
En ole tuo mutta vastaan kuitenkin. Juu ei päätä te-tsto opintotuista mutta eihän tuossa niin sanottukaan. Ymmärsin tuon niin että te-tsto on sanonut että ei saa opiskella uutta ammattia työttömyyskorvauksella. Ehkä te-tsto ei kirjaimellisesti kiellä opiskelua mutta mikäli sitä ei saa tehdä työttömyysturvalla ja opintotuki ei riitä niin mahdotontahan se on.
Tapauksia joissa kela ja te-toimisto tekevät täysin vastakkaiset tulkinnat opiskelun kokonaisvaltaisuudesta tietää varmasti jokainen.
Valittaja kirjoittaa, että TE-toimisto katsoo opiskelun päätoimiseksi, jonka takia työttömyysturvaa ei makseta opiskelun ajalta. Mutta opiskelun onkin oltava päätoimista, että voi työttömyysturvalla opiskella! Ehkä valittaja on ollut niin laiska, ettei ole tuota opiskelumahista edes kysynyt työkkäristä?
Minä olen tuo "valittaja". Huhtikuun lopussa kysyin puhelinkeskustelussa tätä te-toimiston virkailijalta ja hän minulle tuon tiedon antoi. Olenpa laiska.
Miksi koko ajan epäilet että valitan vain valittamisen ilosta, miksi mieleesi ei mahdu että kirjoitan omasta kokemuksestani?
Mutta antaa olla, sinua on kohdeltu hyvin ja haluttu palvella, kaikkia näköjään ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi.
Ei se viitsimisestä ole kiinni jos puolisolla on työ tällä paikkakunnalla, niin pitäiskö sitten vaan yksin ilman perhettä muuttaa johonkin satojen kilometrien päähän? Jos työttömyyspäivärahalla voi jatkossa vapaasti opiskella, niin toki se monille onkin hyvä ratkaisu.
Missä Suomessa voi asua, että työt on jossain satojen kilometrien päässä? Kannattaisiko tuossa vaiheessa perustaa vaikka verkkokauppa? Tai kysyä työkkäristä apuja?
Mitä apuja työkkäristä luulet saavan?
Ja tokihan verkkokaupan voi kuka tahansa perustaa, eri asia onko siitä taloudellisen tappion sijasta mitään hyötyä.
En halua maksaa sellaisen ihmisen tukia, joka ei edes kysy työkkäristä apua! Se on juuri se taho, jolla on sen alan asiantuntemus ja ainakin sieltä pitää aloittaa. Vaikkapa pyytää henkilökohtainen työvalmentaja, niille on rahoitusta, kun vielä ei ole loppuvuosi ja rahat vähissä. Vaikka -sana tarkoittaa tässä esimerkiksi - en minä tiedä, mitä kaikkea yksin kotona korvessa voi tehdä!
Oletat että kukaan työtön ei kysy "työkkäristä" apua?
Etkä edes osaa sanoa mitä apua tarkoitat? Henkilökohtainen työvalmentaja ei onnistu valtaosalle työtä taikomaan vaikka hakemuksia ja cv:ta viilattaisiin kuinka ja satoja/tuhansia lähetettäisiin jos ikää on liikaa. Uutta ammattia ei saa opiskella eikä sekään mikään tae työpaikkaan ole koska on niin jumalattoman vanha, 45-vuotias!
Hyvä huudella neuvoja kun itse on -luulee olevansa- turvassa töissä eikä ole mitään tajua mitä se työttömien elämä voi olla.
- en oleta
- en tunne te-toimiston valikoimaa niin hyvin, että voisin sinulle kaikki sieltä kertoa. Ilmeisesti et ole edes yrittänyt valmentajaa, vaan "tiedät" itse olevasi liian vanha.
- en ole turvassa töissä. Mutta nyt pitkässä sijaisuudessa valmentajan avulla ja olen yli 45v.
Teit oletuksia.
Olen -vapaaehtoisesti- osallistunut Uusia keinoja työnhakuun-kurssille, halunnut ja saanut valmentajan palveluita, tehnyt vaikka mitä, opiskella en saa ja te-toimiston virkailijat ovat minulle sanoneet että työllistymiseni näyttää erittäin epävarmalta koska ikä on mikä on.
Että en ollenkaan kaipaa ylemmyydentuntoasi ja vähättelyäsi.
Pointti on että EI SIELTÄ MITÄÄN APUA SAA JOKA AUTTAISI SAAMAAN TYÖTÄ!!!!!!! vaikka sitä kysyisi ja vastaanottaisi.
Ehkä sun pitäisi sitten muuttaa muualle, koska minä ja monet muut olemme saaneet työkkäristä apua ja töitä. Kuka sun opiskelun kieltää? Taasko sun ikä?
Te-toimisto kieltää. Tai saahan sitä opiskella mutta millä jos ei ole varaa mennä kouluun eikä suorittaa opintoja, olet ehkä kuullut että kela katsoo että opiskelu ei ole päätoimista joten opintotukea ei saa ja te-toimisto katsoo että on päätoimista joten työttömyyskorvausta ei saa.
Jos on varallisuutta mutta ei rahaa ei se toimeentulotuki ole itsestäänselvyys. Varallisuuden realisointi on melko hankalaa nykyisessä tilanteessa kun Suomi on täynnä työttömiä, vaikea myydä asuntoa/mökkiä jne.
Kerro tarkemmin, miten te-toimisto kieltää opiskelusi? TE-toimisto ei päätä opintotuista. TE-toimisto voi päättää, että voit opiskella päätoimisesti menettämättä työttömyysturvaasi - millä perusteella tämä opiskelumuoto on TE-toimiston kieltämä sinun tapauksessasi?
En ole tuo mutta vastaan kuitenkin. Juu ei päätä te-tsto opintotuista mutta eihän tuossa niin sanottukaan. Ymmärsin tuon niin että te-tsto on sanonut että ei saa opiskella uutta ammattia työttömyyskorvauksella. Ehkä te-tsto ei kirjaimellisesti kiellä opiskelua mutta mikäli sitä ei saa tehdä työttömyysturvalla ja opintotuki ei riitä niin mahdotontahan se on.
Tapauksia joissa kela ja te-toimisto tekevät täysin vastakkaiset tulkinnat opiskelun kokonaisvaltaisuudesta tietää varmasti jokainen.
Valittaja kirjoittaa, että TE-toimisto katsoo opiskelun päätoimiseksi, jonka takia työttömyysturvaa ei makseta opiskelun ajalta. Mutta opiskelun onkin oltava päätoimista, että voi työttömyysturvalla opiskella! Ehkä valittaja on ollut niin laiska, ettei ole tuota opiskelumahista edes kysynyt työkkäristä?
Minä olen tuo "valittaja". Huhtikuun lopussa kysyin puhelinkeskustelussa tätä te-toimiston virkailijalta ja hän minulle tuon tiedon antoi. Olenpa laiska.
Miksi koko ajan epäilet että valitan vain valittamisen ilosta, miksi mieleesi ei mahdu että kirjoitan omasta kokemuksestani?
Mutta antaa olla, sinua on kohdeltu hyvin ja haluttu palvella, kaikkia näköjään ei.
No, kerropa sitten miksi opiskelusi työttömyysturvalla kiellettiin? Olitko aloittamassa uusia korkeakouluopintoja? Lähtemällä opiskelemaan vielä vähemmän työllistävämpään ammattiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisi olevan jo kaikkien tiedossa että ei ole mitään yhtenäistä linjaa mitä te-toimiston asiantuntijat noudattaisivat, sehän kaikesta niin hankalaa tekeekin kun koskaan ei tiedä mikä päätös sieltä omalle kohdalle sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttamisesta sen verran, että oma avioliittoni päättyi juuri tuon takia, että toinen asui eri paikkakunnalla. Toisella siis oli työ kotipaikkakunnalla ja tien lähti yksin töiden takia muualle. Parin vuoden päästä tuli ero. Emme vaanolleet jotenkin enää siinä samassa arjessa läsnä ja entinen aika jäi olemattomaksi. Terapiallakaan ei saatu liittoa enää kasaan.
Ystäväni mies puolestaan lähti ulkomaille töihin (firma muutti) ja kolmen vuoden päästä heillekin tuli ero. Vaimo ei löytänyt ulkomailta töitä, joten jäi pk-seudulle vakityöhönsä.
Jälkikäteen ajateltuna oli helvetin huono idea tuo erillään asuminen, enkä todellakaan suosittele sitä kenellekään, varsinkaan, jos on lapsia kuvioissa.
Itselläni on edelleen töitä, mutta tiedän, että moni täälläkin niin polleana kirjoittaneista joutuu viiskymppisenä yt:ssä ulos, koska olette "liian vanhoja". Toki työuraa olisi vielä vähintään 15 vuotta edessä, mutta siinähän kärvistelette. Kukaan ei ole turvassa, ei kukaan.
Olin itse Belgiassa vuoden. Sehän on EU-maa kuten Suomikin, mutta ainakin tuolloin 2006 piti olla lupa työskennellä siellä, vaikka sitä työlupaa ei tarvinnutkaan. (Samaa mitä Suomi yritti mm. Virolle.)
Belgia ei pääsääntöisesti antanut lupaa työskenneellä puolisoille. Tunsin kymmeniä suomalaisia ja muita pohjoismaisia (mm. Volvon tehtaa, paparitehdas Gent), ja juuri kenenkää puoliso ei saanut lupaa työskennellä. Jos halusi olla töissä, piti olla omassa maassaan, tai sitte kotirouvana/herrana Belgiassa.
Ei nämä niin yksinkertaisia ole.
Mm. Irlannissa ja Espanjassa en tarvinnut lupaa työskennellä; EU-työlupa ym. kattoi muuton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttamisesta sen verran, että oma avioliittoni päättyi juuri tuon takia, että toinen asui eri paikkakunnalla. Toisella siis oli työ kotipaikkakunnalla ja tien lähti yksin töiden takia muualle. Parin vuoden päästä tuli ero. Emme vaanolleet jotenkin enää siinä samassa arjessa läsnä ja entinen aika jäi olemattomaksi. Terapiallakaan ei saatu liittoa enää kasaan.
Ystäväni mies puolestaan lähti ulkomaille töihin (firma muutti) ja kolmen vuoden päästä heillekin tuli ero. Vaimo ei löytänyt ulkomailta töitä, joten jäi pk-seudulle vakityöhönsä.
Jälkikäteen ajateltuna oli helvetin huono idea tuo erillään asuminen, enkä todellakaan suosittele sitä kenellekään, varsinkaan, jos on lapsia kuvioissa.
Itselläni on edelleen töitä, mutta tiedän, että moni täälläkin niin polleana kirjoittaneista joutuu viiskymppisenä yt:ssä ulos, koska olette "liian vanhoja". Toki työuraa olisi vielä vähintään 15 vuotta edessä, mutta siinähän kärvistelette. Kukaan ei ole turvassa, ei kukaan.
Niinpä. Käsittämätöntä että työn ihannointi ja "vastuun ottaminen omasta elämästä" on niin voimakasta että perheen ihmissuhteet, ihmisten psyykkinen hyvinvointi ja perheiden koossa pysyminen ei ole minkään arvoista. Ja vielä vaaditaan että vaikka tulot hankalssa työkuviossa olisivat pienemmät kuin tuella (joka ei ole suuri) niin kyllä kannattaa ja kyllä pitää.
Muuten, työttömyyskortistossa on myös paljon ihmisiä jotka olisivat oikeutettuja ja tarpeessa työkyvyttömyyseläkkeelle mutta eivät pääse, julmaa ja aivan turhaa vaatia heiltä suorituksia joihin eivät kykene.
Ja meidänkö, jotka olemme ottaneet vastuun elämästämme, pyrkineet parantamaan omaa ja läheistemme asemaa ja elättää itsemme pitäisi mahdollistaa niiden ihmisten loisiminen, joilla olisi mahdollisuus mutta eivät viitsi edes hakea töitä kauempaa kun siitä tulee vaivaa. Ymmärrän sen että kaikkilla ei ole mahdollista, kaikki eivät työllisty vaikka kuinka yrittää, heitä en syyllistä, mutta näitä "täysin mahdotonta hakea, ei mulla ole autoa, ei bussit kulje, asuntokin pitäs vaihtaa...." tekosyitä kyllä löytyy mutta ei yritystä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että verorahojani (reilusti yli 30 keur vuodessa pelkästään henkilökohtaisia veroja, kulutusverot päälle) käytetään ihmisten auttamiseen jotka ovat tarpeessa. Mutta niitä en ymmärrä jotka eivät edes yritä. Varsinkaan hakemista ei mikään estä. Vasta työpaikan vastaanoton aikana on päätöksenteon paikka että miten tekee. Jos ei edes hae "kun ei ole mahdollista" niin silloin valehtelee, kyse on viitsimisestä.
Vierailija kirjoitti:
Luulisi olevan jo kaikkien tiedossa että ei ole mitään yhtenäistä linjaa mitä te-toimiston asiantuntijat noudattaisivat, sehän kaikesta niin hankalaa tekeekin kun koskaan ei tiedä mikä päätös sieltä omalle kohdalle sattuu.
Ne ketkä eivät ole kokeilleet, luulevat että on. Joka TE-palveluita tuottavassa yksikössä päätökset on aika lailla subjektiivisia: riippu tt ja sen paikan tulkinnasta laeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toihan on hienoa. Ei tällä paikkakunnalla ainakaan ole kolmen kuukauden aikana vapaanakaan 12 sellaista paikkaa, joka esim. minulle olisi oikeasti realistisia. Suoraa sitten vaan tuet ihmisiltä leikkaukseen. Onneksi en itse enää ole työtön vaikka en työttömänä tehnyt kuin pari hakemusta per kk, kun niitä vähänkään realistisia ei oikeasti enempää ollut.
Sitten pitää muuttaa työn perässä tai suostua pitempään työmatkaan.
No tuossa pari potentiaalista per kk oli kyllä huomioitu jo kaikki vähänkään kohtuullisella etäisyydellä sijaitsevat. Kaikki eivät voi muuttaa työn perässä.
No ei pitäisi olettaa, että työttömyyskorvauksella voi maata loppuikänsä kotona. Jos ei viitsi hakea töitä kauempaa, niin sitten pitää opiskella sellaista alaa, mihin työllistyä lähemmäksi.
Ei se viitsimisestä ole kiinni jos puolisolla on työ tällä paikkakunnalla, niin pitäiskö sitten vaan yksin ilman perhettä muuttaa johonkin satojen kilometrien päähän? Jos työttömyyspäivärahalla voi jatkossa vapaasti opiskella, niin toki se monille onkin hyvä ratkaisu.
Missä Suomessa voi asua, että työt on jossain satojen kilometrien päässä? Kannattaisiko tuossa vaiheessa perustaa vaikka verkkokauppa? Tai kysyä työkkäristä apuja?
Mitä apuja työkkäristä luulet saavan?
Ja tokihan verkkokaupan voi kuka tahansa perustaa, eri asia onko siitä taloudellisen tappion sijasta mitään hyötyä.
En halua maksaa sellaisen ihmisen tukia, joka ei edes kysy työkkäristä apua! Se on juuri se taho, jolla on sen alan asiantuntemus ja ainakin sieltä pitää aloittaa. Vaikkapa pyytää henkilökohtainen työvalmentaja, niille on rahoitusta, kun vielä ei ole loppuvuosi ja rahat vähissä. Vaikka -sana tarkoittaa tässä esimerkiksi - en minä tiedä, mitä kaikkea yksin kotona korvessa voi tehdä!
Oletat että kukaan työtön ei kysy "työkkäristä" apua?
Etkä edes osaa sanoa mitä apua tarkoitat? Henkilökohtainen työvalmentaja ei onnistu valtaosalle työtä taikomaan vaikka hakemuksia ja cv:ta viilattaisiin kuinka ja satoja/tuhansia lähetettäisiin jos ikää on liikaa. Uutta ammattia ei saa opiskella eikä sekään mikään tae työpaikkaan ole koska on niin jumalattoman vanha, 45-vuotias!
Hyvä huudella neuvoja kun itse on -luulee olevansa- turvassa töissä eikä ole mitään tajua mitä se työttömien elämä voi olla.
- en oleta
- en tunne te-toimiston valikoimaa niin hyvin, että voisin sinulle kaikki sieltä kertoa. Ilmeisesti et ole edes yrittänyt valmentajaa, vaan "tiedät" itse olevasi liian vanha.
- en ole turvassa töissä. Mutta nyt pitkässä sijaisuudessa valmentajan avulla ja olen yli 45v.
Teit oletuksia.
Olen -vapaaehtoisesti- osallistunut Uusia keinoja työnhakuun-kurssille, halunnut ja saanut valmentajan palveluita, tehnyt vaikka mitä, opiskella en saa ja te-toimiston virkailijat ovat minulle sanoneet että työllistymiseni näyttää erittäin epävarmalta koska ikä on mikä on.
Että en ollenkaan kaipaa ylemmyydentuntoasi ja vähättelyäsi.
Pointti on että EI SIELTÄ MITÄÄN APUA SAA JOKA AUTTAISI SAAMAAN TYÖTÄ!!!!!!! vaikka sitä kysyisi ja vastaanottaisi.
Ehkä sun pitäisi sitten muuttaa muualle, koska minä ja monet muut olemme saaneet työkkäristä apua ja töitä. Kuka sun opiskelun kieltää? Taasko sun ikä?
Te-toimisto kieltää. Tai saahan sitä opiskella mutta millä jos ei ole varaa mennä kouluun eikä suorittaa opintoja, olet ehkä kuullut että kela katsoo että opiskelu ei ole päätoimista joten opintotukea ei saa ja te-toimisto katsoo että on päätoimista joten työttömyyskorvausta ei saa.
Jos on varallisuutta mutta ei rahaa ei se toimeentulotuki ole itsestäänselvyys. Varallisuuden realisointi on melko hankalaa nykyisessä tilanteessa kun Suomi on täynnä työttömiä, vaikea myydä asuntoa/mökkiä jne.
Kerro tarkemmin, miten te-toimisto kieltää opiskelusi? TE-toimisto ei päätä opintotuista. TE-toimisto voi päättää, että voit opiskella päätoimisesti menettämättä työttömyysturvaasi - millä perusteella tämä opiskelumuoto on TE-toimiston kieltämä sinun tapauksessasi?
En ole tuo mutta vastaan kuitenkin. Juu ei päätä te-tsto opintotuista mutta eihän tuossa niin sanottukaan. Ymmärsin tuon niin että te-tsto on sanonut että ei saa opiskella uutta ammattia työttömyyskorvauksella. Ehkä te-tsto ei kirjaimellisesti kiellä opiskelua mutta mikäli sitä ei saa tehdä työttömyysturvalla ja opintotuki ei riitä niin mahdotontahan se on.
Tapauksia joissa kela ja te-toimisto tekevät täysin vastakkaiset tulkinnat opiskelun kokonaisvaltaisuudesta tietää varmasti jokainen.
Valittaja kirjoittaa, että TE-toimisto katsoo opiskelun päätoimiseksi, jonka takia työttömyysturvaa ei makseta opiskelun ajalta. Mutta opiskelun onkin oltava päätoimista, että voi työttömyysturvalla opiskella! Ehkä valittaja on ollut niin laiska, ettei ole tuota opiskelumahista edes kysynyt työkkäristä?
Minä olen tuo "valittaja". Huhtikuun lopussa kysyin puhelinkeskustelussa tätä te-toimiston virkailijalta ja hän minulle tuon tiedon antoi. Olenpa laiska.
Miksi koko ajan epäilet että valitan vain valittamisen ilosta, miksi mieleesi ei mahdu että kirjoitan omasta kokemuksestani?
Mutta antaa olla, sinua on kohdeltu hyvin ja haluttu palvella, kaikkia näköjään ei.
No, kerropa sitten miksi opiskelusi työttömyysturvalla kiellettiin? Olitko aloittamassa uusia korkeakouluopintoja? Lähtemällä opiskelemaan vielä vähemmän työllistävämpään ammattiin?
(Eri vastaaja) Esim. jatko-opintoja ei kai ole kukaan saanut tehdä? Onko? (Nyt ehkä laki on muuttumassa, eli tulevaisuudessa voisi.)
AMK-tutkinto on mol.fi:ssakin, viimeistely. Gradun tiedän, että jotkut on saaneet tehdä (tähänkin on välillä ollut työllisyyskurssikin; jokin tietty ala).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttamisesta sen verran, että oma avioliittoni päättyi juuri tuon takia, että toinen asui eri paikkakunnalla. Toisella siis oli työ kotipaikkakunnalla ja tien lähti yksin töiden takia muualle. Parin vuoden päästä tuli ero. Emme vaanolleet jotenkin enää siinä samassa arjessa läsnä ja entinen aika jäi olemattomaksi. Terapiallakaan ei saatu liittoa enää kasaan.
Ystäväni mies puolestaan lähti ulkomaille töihin (firma muutti) ja kolmen vuoden päästä heillekin tuli ero. Vaimo ei löytänyt ulkomailta töitä, joten jäi pk-seudulle vakityöhönsä.
Jälkikäteen ajateltuna oli helvetin huono idea tuo erillään asuminen, enkä todellakaan suosittele sitä kenellekään, varsinkaan, jos on lapsia kuvioissa.
Itselläni on edelleen töitä, mutta tiedän, että moni täälläkin niin polleana kirjoittaneista joutuu viiskymppisenä yt:ssä ulos, koska olette "liian vanhoja". Toki työuraa olisi vielä vähintään 15 vuotta edessä, mutta siinähän kärvistelette. Kukaan ei ole turvassa, ei kukaan.
Niinpä. Käsittämätöntä että työn ihannointi ja "vastuun ottaminen omasta elämästä" on niin voimakasta että perheen ihmissuhteet, ihmisten psyykkinen hyvinvointi ja perheiden koossa pysyminen ei ole minkään arvoista. Ja vielä vaaditaan että vaikka tulot hankalssa työkuviossa olisivat pienemmät kuin tuella (joka ei ole suuri) niin kyllä kannattaa ja kyllä pitää.
Muuten, työttömyyskortistossa on myös paljon ihmisiä jotka olisivat oikeutettuja ja tarpeessa työkyvyttömyyseläkkeelle mutta eivät pääse, julmaa ja aivan turhaa vaatia heiltä suorituksia joihin eivät kykene.
Ja meidänkö, jotka olemme ottaneet vastuun elämästämme, pyrkineet parantamaan omaa ja läheistemme asemaa ja elättää itsemme pitäisi mahdollistaa niiden ihmisten loisiminen, joilla olisi mahdollisuus mutta eivät viitsi edes hakea töitä kauempaa kun siitä tulee vaivaa. Ymmärrän sen että kaikkilla ei ole mahdollista, kaikki eivät työllisty vaikka kuinka yrittää, heitä en syyllistä, mutta näitä "täysin mahdotonta hakea, ei mulla ole autoa, ei bussit kulje, asuntokin pitäs vaihtaa...." tekosyitä kyllä löytyy mutta ei yritystä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että verorahojani (reilusti yli 30 keur vuodessa pelkästään henkilökohtaisia veroja, kulutusverot päälle) käytetään ihmisten auttamiseen jotka ovat tarpeessa. Mutta niitä en ymmärrä jotka eivät edes yritä. Varsinkaan hakemista ei mikään estä. Vasta työpaikan vastaanoton aikana on päätöksenteon paikka että miten tekee. Jos ei edes hae "kun ei ole mahdollista" niin silloin valehtelee, kyse on viitsimisestä.
Aika moni eli suurin osa näistä nykyisistä työttömistä on myös vuosia, jopa vuosikymmeniä ottanut vastuuta elämästään, huolehtinut itsestään ja lähimmistään jne. Miksi heidän pitäisi kenties rikkoa perheensä, antautua epämääräiseksi ajaksi epävarmuuteen ja niukkuuteen ja kaikkea muuta vain jotta työssäolevat hyväksyisivät heidät?
Tottakai tervepäisen ihmisen tulee kantaa vastuu omasta elämästään niillä resursseilla jotka kulloinkin on käytössä. Joskus se vastuunkanto vain saattaakin olla ihmismielten ja suhteiden varjelua huonon työpaikan kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulisi olevan jo kaikkien tiedossa että ei ole mitään yhtenäistä linjaa mitä te-toimiston asiantuntijat noudattaisivat, sehän kaikesta niin hankalaa tekeekin kun koskaan ei tiedä mikä päätös sieltä omalle kohdalle sattuu.
Sitten pitää ottaa yhteyttä asiantuntijan esimieheen!
Vierailija kirjoitti:
Aika moni eli suurin osa näistä nykyisistä työttömistä on myös vuosia, jopa vuosikymmeniä ottanut vastuuta elämästään, huolehtinut itsestään ja lähimmistään jne. Miksi heidän pitäisi kenties rikkoa perheensä, antautua epämääräiseksi ajaksi epävarmuuteen ja niukkuuteen ja kaikkea muuta vain jotta työssäolevat hyväksyisivät heidät?
Tottakai tervepäisen ihmisen tulee kantaa vastuu omasta elämästään niillä resursseilla jotka kulloinkin on käytössä. Joskus se vastuunkanto vain saattaakin olla ihmismielten ja suhteiden varjelua huonon työpaikan kustannuksella.
Ei siksi että työssäkäyvät hyväksyisivät vaan siksi että pyrkisivät hyödyntämään tilaisuudet joita heille tarjotaan. Ja muiden tehtäväkö olisi subventoida heidän haluttomuutensa ottaa riskiä ja tehdä jotain oman tilanteen parantamiseksi? Jälleen kerran ne jotka ovat olosuhteiden uhreja tuettakoot , ei niitä jotka eivät edes viitsi yrittää, kun tulee vaivaa ja epävarmuutta. Ihan samaa vaivaa ja epävarmuutta muillakin on. Minä teen kaikkeni että tulevaisuuteni olisi turvattu. Olen sijoittanut arvopapereihin ja kiinteään omaisuuteen heti pienistäkin tuloista, jotta tulevaisuus olisi turvatumpi. Olen muuttanut työpaikkojen perässä vaikka epävarmuutta on tullut ja aina ne eivät ole olleet onnistuneita ratkaisuja vaan siipeenkin on tullut. Silti minulla on aikaa perheelle ja pyrin takaamaan koko perheen hyvinvointia. Niin pyrkii myös kumppaninikin. Kyllä joskus on oikein lähteä huonosta työpaikasta, mutta se ei saa olla tekosyy olla hakemasta uutta työtä, olla valmiutta ottaan uusia riskejä. Ei tässä mikään kultalusikka suussa syntyneitä olla, vaan pienestä suvusta ilman minkäänlaisia suhteita eteenpäin on menty ja kaiken eteen olen tehnyt työtä. Lukuunottamatta saamaani pientä perintöä (5000€) isäni kuollessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuttamisesta sen verran, että oma avioliittoni päättyi juuri tuon takia, että toinen asui eri paikkakunnalla. Toisella siis oli työ kotipaikkakunnalla ja tien lähti yksin töiden takia muualle. Parin vuoden päästä tuli ero. Emme vaanolleet jotenkin enää siinä samassa arjessa läsnä ja entinen aika jäi olemattomaksi. Terapiallakaan ei saatu liittoa enää kasaan.
Ystäväni mies puolestaan lähti ulkomaille töihin (firma muutti) ja kolmen vuoden päästä heillekin tuli ero. Vaimo ei löytänyt ulkomailta töitä, joten jäi pk-seudulle vakityöhönsä.
Jälkikäteen ajateltuna oli helvetin huono idea tuo erillään asuminen, enkä todellakaan suosittele sitä kenellekään, varsinkaan, jos on lapsia kuvioissa.
Itselläni on edelleen töitä, mutta tiedän, että moni täälläkin niin polleana kirjoittaneista joutuu viiskymppisenä yt:ssä ulos, koska olette "liian vanhoja". Toki työuraa olisi vielä vähintään 15 vuotta edessä, mutta siinähän kärvistelette. Kukaan ei ole turvassa, ei kukaan.
Niinpä. Käsittämätöntä että työn ihannointi ja "vastuun ottaminen omasta elämästä" on niin voimakasta että perheen ihmissuhteet, ihmisten psyykkinen hyvinvointi ja perheiden koossa pysyminen ei ole minkään arvoista. Ja vielä vaaditaan että vaikka tulot hankalssa työkuviossa olisivat pienemmät kuin tuella (joka ei ole suuri) niin kyllä kannattaa ja kyllä pitää.
Muuten, työttömyyskortistossa on myös paljon ihmisiä jotka olisivat oikeutettuja ja tarpeessa työkyvyttömyyseläkkeelle mutta eivät pääse, julmaa ja aivan turhaa vaatia heiltä suorituksia joihin eivät kykene.
Ja meidänkö, jotka olemme ottaneet vastuun elämästämme, pyrkineet parantamaan omaa ja läheistemme asemaa ja elättää itsemme pitäisi mahdollistaa niiden ihmisten loisiminen, joilla olisi mahdollisuus mutta eivät viitsi edes hakea töitä kauempaa kun siitä tulee vaivaa. Ymmärrän sen että kaikkilla ei ole mahdollista, kaikki eivät työllisty vaikka kuinka yrittää, heitä en syyllistä, mutta näitä "täysin mahdotonta hakea, ei mulla ole autoa, ei bussit kulje, asuntokin pitäs vaihtaa...." tekosyitä kyllä löytyy mutta ei yritystä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että verorahojani (reilusti yli 30 keur vuodessa pelkästään henkilökohtaisia veroja, kulutusverot päälle) käytetään ihmisten auttamiseen jotka ovat tarpeessa. Mutta niitä en ymmärrä jotka eivät edes yritä. Varsinkaan hakemista ei mikään estä. Vasta työpaikan vastaanoton aikana on päätöksenteon paikka että miten tekee. Jos ei edes hae "kun ei ole mahdollista" niin silloin valehtelee, kyse on viitsimisestä.
Minulle sitten taas sopii oikein hyvin että verorahojani käytetään siihen että myös työttömien lapset voivat hyvin. Jatkuva muuttaminen ei tee lapsille hyvää. Haluan että kasvava sukupolvi omaa aikuisuuteen astuessaan hyvät sosiaaliset taidot, jotka muodostuvat isolta osin lapsuuden pitkäaikaisista ihmissuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Minulle sitten taas sopii oikein hyvin että verorahojani käytetään siihen että myös työttömien lapset voivat hyvin. Jatkuva muuttaminen ei tee lapsille hyvää. Haluan että kasvava sukupolvi omaa aikuisuuteen astuessaan hyvät sosiaaliset taidot, jotka muodostuvat isolta osin lapsuuden pitkäaikaisista ihmissuhteista.
Mutta kun nyt ei olla valmiita edes ottamaan riskiä että ehkä yhden kerran joutuisi muuttaan, ja ihan toiselle paikkakunnalle!.
Valittaja ei vastannut, miksi hänen opintojaan ei tuettaisi työttömyysturvalla. Onko liian laiska vai provoiliko vain?
Jännä, miten kaikki tällaiset asiat toimii aina niin päin, että työtön joutuu kantamaan vastuun. Tällä hetkellähän nimenomaan on haettava kaikkia osoitettuja paikkoja (työtarjoukset), vaikka olisivat kuinka epärealistisia. Juuri kun tämän oppii tajuamaan, että hakemusta vaan menemään, vaikka ei mitään edellytyksiä, siitä aletaankin rangaista?
Oliskohan helpompi vaan lopettaa koko tukeminen ja ajaa porukat siltojen alle ja leipäjonoihin? Ei sitten mitään opittu, 90-luvulla kärsijöiksi joutuivat perheiden lapset, nyt he ovat edelleen kärsijöinä, itse vanhempina..
Muuttamisesta sen verran, että oma avioliittoni päättyi juuri tuon takia, että toinen asui eri paikkakunnalla. Toisella siis oli työ kotipaikkakunnalla ja tien lähti yksin töiden takia muualle. Parin vuoden päästä tuli ero. Emme vaanolleet jotenkin enää siinä samassa arjessa läsnä ja entinen aika jäi olemattomaksi. Terapiallakaan ei saatu liittoa enää kasaan.
Ystäväni mies puolestaan lähti ulkomaille töihin (firma muutti) ja kolmen vuoden päästä heillekin tuli ero. Vaimo ei löytänyt ulkomailta töitä, joten jäi pk-seudulle vakityöhönsä.
Jälkikäteen ajateltuna oli helvetin huono idea tuo erillään asuminen, enkä todellakaan suosittele sitä kenellekään, varsinkaan, jos on lapsia kuvioissa.
Itselläni on edelleen töitä, mutta tiedän, että moni täälläkin niin polleana kirjoittaneista joutuu viiskymppisenä yt:ssä ulos, koska olette "liian vanhoja". Toki työuraa olisi vielä vähintään 15 vuotta edessä, mutta siinähän kärvistelette. Kukaan ei ole turvassa, ei kukaan.