Lue keskustelun säännöt.
Äitienpäivä, olenko itsekäs?
10.05.2017 |
Oman äitini menettänyt nuorena ja sen jälkeen en ole Äitienpäivää juhlinut.
Nyt olen itse äiti ja Äitienpäivä on saanut uuden merkityksen oman lapseni kautta.
Anoppi on kutsunut kylään mutta itse en aio mennä. Haluan olla kaikessa rauhassa kotona perheeni kanssa, enkä huseerata pitkin kyliä.
Kyllä, hän on mieheni äiti ja mieheni voi siellä käydä jos näin haluaa. Olenko nyt sitten monenkin mielestä törppö?
Kommentit (28)
Kerta oot oman äidin menettänyt mikä syy siihen et halua mennä miehen äidin luo? Et kuulosta itsekkäältä ehkä hieman katkeralta, kun et voi viettää äitienpäivää oman äidin kanssa, jos olisi vielä hengissä tilanne olisi erinlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos anoppi on tehnyt safkaa ja kakkua, menen suorastaan kiitollisin mielin. Minähän siinä se juhlakalu olen, kun valmiiseen pöytään istun.
T. Myös oman äitinsä menettänyt pienten lasten äiti.
Vierailija kirjoitti:
Kerta oot oman äidin menettänyt mikä syy siihen et halua mennä miehen äidin luo? Et kuulosta itsekkäältä ehkä hieman katkeralta, kun et voi viettää äitienpäivää oman äidin kanssa, jos olisi vielä hengissä tilanne olisi erinlainen.
Niin. Noin yleensähän anopeille mennään vierailemaan riemusta ratketen 😉
En ole kyllä katkera, mutta tarkoitin ettei Äitienpäivällä ollut ennen minulle merkitystä. Nyt kun sillä on, en halua juhlia sitä pitkin kyliä (olisi mummua ja mummia ja ..)
Mainittakoon etten ole muutenkaan vierailevaa sorttia.
Mietin vain kun tuntuu että kaikki kyläilevät Äitienpäivänä ympäriinsä, että pidetäänkö mua sitten törppönä kun haluaisin kaikessa rauhassa viettää kotona perheen kanssa puuhaillen?
Ap
Teet ihan oikein jos siltä tuntuu. Eihän hän ole äitisi, vaan miehesi äiti eli ...... Relax, you know the best way!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini on myös kuollut ja äitienpäivälounasperinne siltä osin menetetty. Anoppi ei ole äitini, joten miksi sinne menisin. Mies ja lapsi kuitenkin parhaansa mukaan valmistavat lounaan, siitä olen erittäin iloinen ja onnellinen. Jotenkin kuitenkin tunnen, että äitienpäivältä putosi pohja kun ei ole enää omaa äitiä muistettavana. En tiedä kuinka kauan tämä tunne kestää, vuosia on kuitenkin jo kulunut.
Pidän hiukan törppöinä ihmisiä jotka ajattelevat aina ensisijaisesti sitä mitä muut heistä ajattelevat se yleensä kertoo myös siitä että he mielellään ajattelevat itse mitä muut tekevät, vieraileeko he jossakin vai ei, miten viettävät juhlia, viettäväkö he niitä jotenkin erilailla kuin muut jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun anoppi haluaa kylään vain poikansa ja lapsenlapset. Itse joudun odottelemaan yksin kotona, milloin palaavat. Omalle äidilleni en viitsi mennä häiritsemään, sillä hän ei pidä juhlapyhistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan sä vietät kaiket päivät perheesi kanssa puuhaillen, ja odotat siis, että miehesikään ei mene, edes teidän lapsen kanssa? Outoa.
Etenkin, jos anoppi on ihan ok.
Voisit opetella nauttimaan juhlista, juhlapäivistä ja traditiotoistakin.
Ei ole pakko.
Äitienpäivä kirjoitetaan pienellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini on myös kuollut ja äitienpäivälounasperinne siltä osin menetetty. Anoppi ei ole äitini, joten miksi sinne menisin. Mies ja lapsi kuitenkin parhaansa mukaan valmistavat lounaan, siitä olen erittäin iloinen ja onnellinen. Jotenkin kuitenkin tunnen, että äitienpäivältä putosi pohja kun ei ole enää omaa äitiä muistettavana. En tiedä kuinka kauan tämä tunne kestää, vuosia on kuitenkin jo kulunut.
Toivottavasti miehesi ehtii käväistä kokkaamassa tai viemässä kakun myös omalle äidilleen. Ei nimittäin hänkään ikuisesti täällä ole.
Vierailija kirjoitti:
Oman äitini menettänyt nuorena ja sen jälkeen en ole Äitienpäivää juhlinut.
Nyt olen itse äiti ja Äitienpäivä on saanut uuden merkityksen oman lapseni kautta.
Anoppi on kutsunut kylään mutta itse en aio mennä. Haluan olla kaikessa rauhassa kotona perheeni kanssa, enkä huseerata pitkin kyliä.
Kyllä, hän on mieheni äiti ja mieheni voi siellä käydä jos näin haluaa. Olenko nyt sitten monenkin mielestä törppö?
Mut sun perheesi ei ole kotona sun kanssa jos ne on anopilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on myös kuollut ja äitienpäivälounasperinne siltä osin menetetty. Anoppi ei ole äitini, joten miksi sinne menisin. Mies ja lapsi kuitenkin parhaansa mukaan valmistavat lounaan, siitä olen erittäin iloinen ja onnellinen. Jotenkin kuitenkin tunnen, että äitienpäivältä putosi pohja kun ei ole enää omaa äitiä muistettavana. En tiedä kuinka kauan tämä tunne kestää, vuosia on kuitenkin jo kulunut.
Toivottavasti miehesi ehtii käväistä kokkaamassa tai viemässä kakun myös omalle äidilleen. Ei nimittäin hänkään ikuisesti täällä ole.
Se on miehen oma asia miten toimii.
Minä ymmärrän. Minun anoppini on kiva ihminen ja siellä on ihan OK vierailla. Mutta kun kyseessä olisi tuollainen oma päivä, olisi ihanaa viettää sitä omalla porukalla hyvin syöden ja omia traditioita ylläpitäen. En minäkään tykkää vierailla ja kiertää ympäri kyliä.
Minäkin kokisin samassa tilanteessa, että olisin anopille selityksen velkaa miksen tullut, jos mies & lapsi menevät hänen luokseen. Että pitäisi olla sairas tms. hyvä syy.
Vähän sama juttu on jouluina ja pääsiäisinä. Ei haluttaisi mennä kylään muualle vaan olla ihan vaan miehen ja lapsen kanssa kotona omien ruokien äärellä omalla aikataululla. Mutta pakko mennä, ettei loukkaannuta ja kun kerran odotetaan, että me tullaan. Olen ajatellut, että tulevaisuudessa kun anoppi on kuollut, ehtii viettää niitä omia juhlia sitten vaikka kuinka monta kertaa omalla porukalla. Että ehkä tämäkinon viimeinen kerta, kuka tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini on myös kuollut ja äitienpäivälounasperinne siltä osin menetetty. Anoppi ei ole äitini, joten miksi sinne menisin. Mies ja lapsi kuitenkin parhaansa mukaan valmistavat lounaan, siitä olen erittäin iloinen ja onnellinen. Jotenkin kuitenkin tunnen, että äitienpäivältä putosi pohja kun ei ole enää omaa äitiä muistettavana. En tiedä kuinka kauan tämä tunne kestää, vuosia on kuitenkin jo kulunut.
Toivottavasti miehesi ehtii käväistä kokkaamassa tai viemässä kakun myös omalle äidilleen. Ei nimittäin hänkään ikuisesti täällä ole.
Se on miehen oma asia miten toimii.
Tokihan on. Mutta kun kyseessä on äitienpäivä, niin eikös silloin hemmotella äitejä eikä vaimoja?
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppi haluaa kylään vain poikansa ja lapsenlapset. Itse joudun odottelemaan yksin kotona, milloin palaavat. Omalle äidilleni en viitsi mennä häiritsemään, sillä hän ei pidä juhlapyhistä.
Good for you! Saat omaa aikaa. Minä kyllä nauttisin tuosta ratkaisusta eniten. Paras lahja!
Vierailija kirjoitti:
Minun anoppi haluaa kylään vain poikansa ja lapsenlapset. Itse joudun odottelemaan yksin kotona, milloin palaavat. Omalle äidilleni en viitsi mennä häiritsemään, sillä hän ei pidä juhlapyhistä.
Mun mies ei menis. Eikä anoppikaan noin tökerö olisi.
Tosin meille äitienpäivä ei ole mikään pyhä päivä, olen itse ollut muutamana matkoilla, eivätkä muksut ja murs ole olleet millänsäkään.
Vierailija kirjoitti:
En ole kyllä katkera, mutta tarkoitin ettei Äitienpäivällä ollut ennen minulle merkitystä. Nyt kun sillä on, en halua juhlia sitä pitkin kyliä (olisi mummua ja mummia ja ..)
Mainittakoon etten ole muutenkaan vierailevaa sorttia.
Mietin vain kun tuntuu että kaikki kyläilevät Äitienpäivänä ympäriinsä, että pidetäänkö mua sitten törppönä kun haluaisin kaikessa rauhassa viettää kotona perheen kanssa puuhaillen?Ap
Onko muu perheesi menossa isoäidin luo?
Öö... minulle ihan sama menetkö vai etkö. Ja ketä kohtaan olet mielstäsi törppö? Miestäsi? Anoppia? Ehkä asiasta kannattaisi keskustella heidän kanssa.