Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistä hirveästä kokemuksesta selvisit ihan yksin niin että se oikeuttaa sanomaan muille: otat itseäsi vaan niskasta kiinni niin hommat hoituu?
10.05.2017 |
Voitko kertoa lyhyesti, mikä oli se henkinen voitto, mikä oikeuttaa kommenttisi?
Kommentit (105)
Ihmiset ovat erilaisia ja heidän resilienttiys on erilaista. Jotkut selviävät todella vaikeista kasvuolosuhteista menestyjiksi / ainakin tasapainoisiksi ja toiset kaataa normaaliin elämään kuuluva vastoinkäyminen täysin toimintakyvyttömiksi.
Netistä löytyy paljon ihan oikeaakin tutkimustietoa siitä, kuinka joistakin tulee parempia kestämään kuin toisista. Mutta se on fakta, että jotkut murtuu liioitelklusti tyyliin lohjenneen kynnen takia ja toiset selviää vaikka tapahtunut kaikki mahdollinen oikeasti paha (ilman omaa syytä).
https://www.psychologytoday.com/blog/design-your-path/201305/10-traits-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen selvinnyt monesta asiasta yksin, koska olen aina ollut luonnoltani melko sulkeutunut ja kaverit vähissä, iäkkäitä vanhempianikaan en ole viitsinyt vaivata kertomalla vastoinkäymisistä. Niin, olen selvinnyt näennäisesti. Mutta jos olisi ollut kuunteleva korva ja olkapää, ihan vain luotto johonkuhun, ei kaikki varmasti olisi ollut näin raskasta. Kun tarpeeksi kauan patoaa asioita sisälleen, alkuun ei viitsi tai ei ole ketään kelle kertoa pieniä asioita, ja myöhemmin niitä isompia hirveyksiä ei todellakaan tahdo kenenkään toisen harteille kaataa, niin ne kertyvät kaikki sisälle. Sitä muuttuu entistä sulkeutuneemmaksi, tuntuu, että on pakko selvitä yksin.
Asiat on hoidettava itse, se on totta, mutta henkisesti yksin ei saisi jäädä. Puhumisen voima on valtava, tai puhumattomuuden paino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti esim. masentuneet tännekin palstalle kirjoittavat ja tilittävät kurjuuttaan. Suuttuvat ja loukkaantuvat sitten, jos jotenkin yrittää kannustaa ja neuvoa tai antaa ohjeita. Nyt kysymykseni sitten kuuluukin: mitä heille sitten pitäisi sanoa? Kun ei saa sanoa "ota itseäsi niskasta kiinni" tyyliin, niin pitäisikö siten vaan kirjoittaa: "jatka toki makaamista lahnana sängyn pohjalla!" "Älä vaan missään vaiheessa poistu asunnostasi" "Pysy seinän sisällä 24/7!" "Mieti ja murehdi jatkossakin vain omaa olotilaasi ja kurjuuttasi" "Älä edes yritä ITSE tehdä mitään edes pientä paranemisesi eteen" "Uhriudu jatkossakin sairautesi ja diagnoosisi taakse" "Älä missään tapauksessa ota vastuuta omasta paranemisestasi".
Masentuneelle teetpä niin tain näin, niin aina se on väärinpäin.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja opettele antamaaan rakentavaa palautetta. Tuollaisesta vittuilusta tulee vielä nenä kipeäksi enkä sano että se olisi niin väärin.
No sinä osaat varmasti sitten vastata kysymykseen: mitä masentuneelle pitäisi sitten sanoa? Kun neuvoa, kannustaa tai ohjeistaa ei saa? Kaikesta loukkaannutaan ja suututaan.
Miksei voi antaa olla masentunut? Jos jollain on käsi kipsissä, ei kai häntäkään hoputeta vaan annetaan pitää rauhassa kipsinsä se 5 vkoa. Sen sijaan surevaa ja masentunutta yritetään piristää väkisin liian nopeasti. Voidaan ajatella, että kuolema pitäisi olla surtu suurin piirtein hautajaisissa, vaikka keskivertotapauksessa se ottaa vuoden ja se on ihan normaalia.
Tässä hyvä artikkeli siitä, miksi toiset toiset kestää paremmin kuin toiset: http://www.newyorker.com/science/maria-konnikova/the-secret-formula-for…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti esim. masentuneet tännekin palstalle kirjoittavat ja tilittävät kurjuuttaan. Suuttuvat ja loukkaantuvat sitten, jos jotenkin yrittää kannustaa ja neuvoa tai antaa ohjeita. Nyt kysymykseni sitten kuuluukin: mitä heille sitten pitäisi sanoa? Kun ei saa sanoa "ota itseäsi niskasta kiinni" tyyliin, niin pitäisikö siten vaan kirjoittaa: "jatka toki makaamista lahnana sängyn pohjalla!" "Älä vaan missään vaiheessa poistu asunnostasi" "Pysy seinän sisällä 24/7!" "Mieti ja murehdi jatkossakin vain omaa olotilaasi ja kurjuuttasi" "Älä edes yritä ITSE tehdä mitään edes pientä paranemisesi eteen" "Uhriudu jatkossakin sairautesi ja diagnoosisi taakse" "Älä missään tapauksessa ota vastuuta omasta paranemisestasi".
Masentuneelle teetpä niin tain näin, niin aina se on väärinpäin.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja opettele antamaaan rakentavaa palautetta. Tuollaisesta vittuilusta tulee vielä nenä kipeäksi enkä sano että se olisi niin väärin.
No sinä osaat varmasti sitten vastata kysymykseen: mitä masentuneelle pitäisi sitten sanoa? Kun neuvoa, kannustaa tai ohjeistaa ei saa? Kaikesta loukkaannutaan ja suututaan.
Kuulostat loukkaantuneelta ja suuttuneelta.
Noup. Haluaisin vain ihan oikeasti tietää. Olen tätä kysellyt joskus jossain muussakin masennus ketjussa, missä juurikin näihin neuvoihin/ohjeisiin/kannustamisiin tulee aina aggressiivisia, loukkaantuneita, vähätteleviä ja suuttuneita vastauksia masentuneilta. Että mitä pitäisi masentuneelle sitten sanoa? Koskaan kukaan ei ole minulle vastannut tuohon kysymykseen! Silti masentuneet katsovat "oikeudekseen" mollata muita ja muiden (tsemppipohjaisia)viestejä. Nytkään kukaan masentunut ei voi vaivautua valaisemaan tai opettamaan minua tässä asiassa: mitä masentuneelle pitäisi sanoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti esim. masentuneet tännekin palstalle kirjoittavat ja tilittävät kurjuuttaan. Suuttuvat ja loukkaantuvat sitten, jos jotenkin yrittää kannustaa ja neuvoa tai antaa ohjeita. Nyt kysymykseni sitten kuuluukin: mitä heille sitten pitäisi sanoa? Kun ei saa sanoa "ota itseäsi niskasta kiinni" tyyliin, niin pitäisikö siten vaan kirjoittaa: "jatka toki makaamista lahnana sängyn pohjalla!" "Älä vaan missään vaiheessa poistu asunnostasi" "Pysy seinän sisällä 24/7!" "Mieti ja murehdi jatkossakin vain omaa olotilaasi ja kurjuuttasi" "Älä edes yritä ITSE tehdä mitään edes pientä paranemisesi eteen" "Uhriudu jatkossakin sairautesi ja diagnoosisi taakse" "Älä missään tapauksessa ota vastuuta omasta paranemisestasi".
Masentuneelle teetpä niin tain näin, niin aina se on väärinpäin.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja opettele antamaaan rakentavaa palautetta. Tuollaisesta vittuilusta tulee vielä nenä kipeäksi enkä sano että se olisi niin väärin.
No sinä osaat varmasti sitten vastata kysymykseen: mitä masentuneelle pitäisi sitten sanoa? Kun neuvoa, kannustaa tai ohjeistaa ei saa? Kaikesta loukkaannutaan ja suututaan.
Kuulostat loukkaantuneelta ja suuttuneelta.
Noup. Haluaisin vain ihan oikeasti tietää. Olen tätä kysellyt joskus jossain muussakin masennus ketjussa, missä juurikin näihin neuvoihin/ohjeisiin/kannustamisiin tulee aina aggressiivisia, loukkaantuneita, vähätteleviä ja suuttuneita vastauksia masentuneilta. Että mitä pitäisi masentuneelle sitten sanoa? Koskaan kukaan ei ole minulle vastannut tuohon kysymykseen! Silti masentuneet katsovat "oikeudekseen" mollata muita ja muiden (tsemppipohjaisia)viestejä. Nytkään kukaan masentunut ei voi vaivautua valaisemaan tai opettamaan minua tässä asiassa: mitä masentuneelle pitäisi sanoa?
Miksi koet, että sinun pitäisi sanoa jotain. Kysyykö hän sinulta jotain? Pyytääkö hän apuasi?
Noh, hyvin köyhästä lapsuudesta. Nykyään niin köyhää ei ole kellään, mutta ei siitä sen enempää. Pärjäsin opiskelemalla, olin koulussa luokan paras. Mulla oli vakaa luottamus, että koulua käymällä pääsee parempiin hommiin ja saa rahaakin. Ja näin kävi. Lukiokirjat maksoin itse hommilla, joita suomalaiset nuoret eivät tänä päivänä tekisi. Opiskeluajan pärjäsin ilman velkaa olemalla todella säästäväinen ja tekemällä suomeksi sanottuna kaikkia paskaduuneja, joita sain. Tää oli lama-aikaa. No joo, topless-baariin en sentään mennyt hommiin.
Tällä perusteella sanoisin, että aika monesta jutusta voi selvitä ja itseä pitää ottaa niskasta. Valitus, ulina ja masentuminen ei ole tie yhtään mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti esim. masentuneet tännekin palstalle kirjoittavat ja tilittävät kurjuuttaan. Suuttuvat ja loukkaantuvat sitten, jos jotenkin yrittää kannustaa ja neuvoa tai antaa ohjeita. Nyt kysymykseni sitten kuuluukin: mitä heille sitten pitäisi sanoa? Kun ei saa sanoa "ota itseäsi niskasta kiinni" tyyliin, niin pitäisikö siten vaan kirjoittaa: "jatka toki makaamista lahnana sängyn pohjalla!" "Älä vaan missään vaiheessa poistu asunnostasi" "Pysy seinän sisällä 24/7!" "Mieti ja murehdi jatkossakin vain omaa olotilaasi ja kurjuuttasi" "Älä edes yritä ITSE tehdä mitään edes pientä paranemisesi eteen" "Uhriudu jatkossakin sairautesi ja diagnoosisi taakse" "Älä missään tapauksessa ota vastuuta omasta paranemisestasi".
Masentuneelle teetpä niin tain näin, niin aina se on väärinpäin.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja opettele antamaaan rakentavaa palautetta. Tuollaisesta vittuilusta tulee vielä nenä kipeäksi enkä sano että se olisi niin väärin.
No sinä osaat varmasti sitten vastata kysymykseen: mitä masentuneelle pitäisi sitten sanoa? Kun neuvoa, kannustaa tai ohjeistaa ei saa? Kaikesta loukkaannutaan ja suututaan.
Kuulostat loukkaantuneelta ja suuttuneelta.
Noup. Haluaisin vain ihan oikeasti tietää. Olen tätä kysellyt joskus jossain muussakin masennus ketjussa, missä juurikin näihin neuvoihin/ohjeisiin/kannustamisiin tulee aina aggressiivisia, loukkaantuneita, vähätteleviä ja suuttuneita vastauksia masentuneilta. Että mitä pitäisi masentuneelle sitten sanoa? Koskaan kukaan ei ole minulle vastannut tuohon kysymykseen! Silti masentuneet katsovat "oikeudekseen" mollata muita ja muiden (tsemppipohjaisia)viestejä. Nytkään kukaan masentunut ei voi vaivautua valaisemaan tai opettamaan minua tässä asiassa: mitä masentuneelle pitäisi sanoa?
Perustapa uusi ketju, missä auot päätäsi masentuille, uhriudut dramaattisesti ja lopeta pelleily tässä ketjussa.
Jos joltain on kuollut omainen, on kohteliasta esittää surunvalittelut. Sen sijaan masentuneen kanssa ei tarvitse puhua hänen masennuksestaan yhtään mitään, sen voi jättää täysin noteeraamatta. Jos taas masentunut alkaa puhua itse tilanteestaan ja tunnet itsesi ärtyneeksi hänen valituksestaan, voit sanoa vaikka ettet oikein tiedä mitä sanoa ja miten suhtautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisissa keskusteluissa on läsnä janan kaikki ääripäät. On ihmisiä, jotka ovat masentuneet, koska on oikeasti paljon pahaa sattunut ihan ilman omaa syytä tai vastuuttomuutta ja jotka ovat jo alunperin saaneet huonot lähtökohdat. Ja on ihmisiä, jotka eivät ole alunperinkään oppineet tekemään itse mitään minkään eteen ja olettavat olevansa uhreja, joita pitäisi sääliä ja paapoa - ja kaikki pitäisi kantaa tarjottimella eteen. On siis hyvin vaikea generaalisti olla mitään mieltä siitä, miten johonkin asiaan pitäisi suhtautua. Tarinat ja tausta ovat erilaisia. On olemassa oikeasti uhreja sekä 'uhreja'.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti esim. masentuneet tännekin palstalle kirjoittavat ja tilittävät kurjuuttaan. Suuttuvat ja loukkaantuvat sitten, jos jotenkin yrittää kannustaa ja neuvoa tai antaa ohjeita. Nyt kysymykseni sitten kuuluukin: mitä heille sitten pitäisi sanoa? Kun ei saa sanoa "ota itseäsi niskasta kiinni" tyyliin, niin pitäisikö siten vaan kirjoittaa: "jatka toki makaamista lahnana sängyn pohjalla!" "Älä vaan missään vaiheessa poistu asunnostasi" "Pysy seinän sisällä 24/7!" "Mieti ja murehdi jatkossakin vain omaa olotilaasi ja kurjuuttasi" "Älä edes yritä ITSE tehdä mitään edes pientä paranemisesi eteen" "Uhriudu jatkossakin sairautesi ja diagnoosisi taakse" "Älä missään tapauksessa ota vastuuta omasta paranemisestasi".
Masentuneelle teetpä niin tain näin, niin aina se on väärinpäin.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja opettele antamaaan rakentavaa palautetta. Tuollaisesta vittuilusta tulee vielä nenä kipeäksi enkä sano että se olisi niin väärin.
No sinä osaat varmasti sitten vastata kysymykseen: mitä masentuneelle pitäisi sitten sanoa? Kun neuvoa, kannustaa tai ohjeistaa ei saa? Kaikesta loukkaannutaan ja suututaan.
Kuulostat loukkaantuneelta ja suuttuneelta.
Noup. Haluaisin vain ihan oikeasti tietää. Olen tätä kysellyt joskus jossain muussakin masennus ketjussa, missä juurikin näihin neuvoihin/ohjeisiin/kannustamisiin tulee aina aggressiivisia, loukkaantuneita, vähätteleviä ja suuttuneita vastauksia masentuneilta. Että mitä pitäisi masentuneelle sitten sanoa? Koskaan kukaan ei ole minulle vastannut tuohon kysymykseen! Silti masentuneet katsovat "oikeudekseen" mollata muita ja muiden (tsemppipohjaisia)viestejä. Nytkään kukaan masentunut ei voi vaivautua valaisemaan tai opettamaan minua tässä asiassa: mitä masentuneelle pitäisi sanoa?
Miksi koet, että sinun pitäisi sanoa jotain. Kysyykö hän sinulta jotain? Pyytääkö hän apuasi?
Jatkuvasti kirjoittelevat avauksia tännekin palstalle ja tilittävät kurjuuttaan ja väläyttelevät samalla sitä lopullisen ratkaisun korttia. Eikö semmoiset ihmiset pyydä apua? Jonkinlainen hätähuuto kyseessä? Onko vastaus siis se, että masentuneelle ei pidä vastata yhtään mitään? Antaa sen vaan olla omassa kurjuudessaan? Olla niin kuin mitään ongelmaa ei olisi olemassakaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti esim. masentuneet tännekin palstalle kirjoittavat ja tilittävät kurjuuttaan. Suuttuvat ja loukkaantuvat sitten, jos jotenkin yrittää kannustaa ja neuvoa tai antaa ohjeita. Nyt kysymykseni sitten kuuluukin: mitä heille sitten pitäisi sanoa? Kun ei saa sanoa "ota itseäsi niskasta kiinni" tyyliin, niin pitäisikö siten vaan kirjoittaa: "jatka toki makaamista lahnana sängyn pohjalla!" "Älä vaan missään vaiheessa poistu asunnostasi" "Pysy seinän sisällä 24/7!" "Mieti ja murehdi jatkossakin vain omaa olotilaasi ja kurjuuttasi" "Älä edes yritä ITSE tehdä mitään edes pientä paranemisesi eteen" "Uhriudu jatkossakin sairautesi ja diagnoosisi taakse" "Älä missään tapauksessa ota vastuuta omasta paranemisestasi".
Masentuneelle teetpä niin tain näin, niin aina se on väärinpäin.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja opettele antamaaan rakentavaa palautetta. Tuollaisesta vittuilusta tulee vielä nenä kipeäksi enkä sano että se olisi niin väärin.
No sinä osaat varmasti sitten vastata kysymykseen: mitä masentuneelle pitäisi sitten sanoa? Kun neuvoa, kannustaa tai ohjeistaa ei saa? Kaikesta loukkaannutaan ja suututaan.
Miksei voi antaa olla masentunut? Jos jollain on käsi kipsissä, ei kai häntäkään hoputeta vaan annetaan pitää rauhassa kipsinsä se 5 vkoa. Sen sijaan surevaa ja masentunutta yritetään piristää väkisin liian nopeasti. Voidaan ajatella, että kuolema pitäisi olla surtu suurin piirtein hautajaisissa, vaikka keskivertotapauksessa se ottaa vuoden ja se on ihan normaalia.
Olen käsittänyt, että jos antaa masentuneen olla masentunut aivan rauhassa, se on juuri sitä oman onnensa nojaan jättämistä ja selän kääntämistä. Kuitenkaan harvalla on voimia omasta takaa niin paljon että jaksaa kritiikittä ottaa vastaan sen masentuneen synkän maailmankuvan vaikkapa kolmen vuoden ajan kunnes tämän toinen tuntee masennelleensa tarpeeksi (ellei sitten vain tekomyötäile toisen mielialoja ja puolikorvalla kuuntele ja vastaile jotain ympäripyöreää). Onko siis ihan ok ottaa vähän etäisyyttä jos kaveri masentuu ja odotella että hän on valmis toipumaan siitä? En siis ole tämä edellinen kysyjä, mietin vaan että kuinka paljon negatiivisuutta tulisi kestää tällaisessa tilanteessa että ei ole "kova" ihminen.
Mistään voittamisesta ei ole kyse. Vaan ihan siitä, että eihän tämä aikuisen elämä mitään kivaa oikeasti ole. Laskut on maksettava omista rahoista, jos rahaa ei ole se säästetään. Monet kivat menot on jätettävä pois, tavarat ostettava halvalla kun ei parempaan ole varaa.
Ja sitten on näitä huithapeleita joilla on aina vaikeata. Paitsi silloin kun pistetään omaisuus sileäksi, löydetään uusi ihastus, keksitään uusi ura (vaikkei ammattitaitoa olekaan, eikä hankita)... Ja kun ei heti onnistukaan, aloitetaan se ikuinen itku. Mitä mää nyt teen? Auta mua! Sun pitää tehdä mun puolesta!!!
Poraajat eivät tajua, että me muut kärsimme samoista murheista, me ei vaan huudeta ja rääytä muille. Me vaan pärjätään, kun ei tässä kukaan muitakaan mahdollisuuksia ole antanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti esim. masentuneet tännekin palstalle kirjoittavat ja tilittävät kurjuuttaan. Suuttuvat ja loukkaantuvat sitten, jos jotenkin yrittää kannustaa ja neuvoa tai antaa ohjeita. Nyt kysymykseni sitten kuuluukin: mitä heille sitten pitäisi sanoa? Kun ei saa sanoa "ota itseäsi niskasta kiinni" tyyliin, niin pitäisikö siten vaan kirjoittaa: "jatka toki makaamista lahnana sängyn pohjalla!" "Älä vaan missään vaiheessa poistu asunnostasi" "Pysy seinän sisällä 24/7!" "Mieti ja murehdi jatkossakin vain omaa olotilaasi ja kurjuuttasi" "Älä edes yritä ITSE tehdä mitään edes pientä paranemisesi eteen" "Uhriudu jatkossakin sairautesi ja diagnoosisi taakse" "Älä missään tapauksessa ota vastuuta omasta paranemisestasi".
Masentuneelle teetpä niin tain näin, niin aina se on väärinpäin.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja opettele antamaaan rakentavaa palautetta. Tuollaisesta vittuilusta tulee vielä nenä kipeäksi enkä sano että se olisi niin väärin.
No sinä osaat varmasti sitten vastata kysymykseen: mitä masentuneelle pitäisi sitten sanoa? Kun neuvoa, kannustaa tai ohjeistaa ei saa? Kaikesta loukkaannutaan ja suututaan.
Kuulostat loukkaantuneelta ja suuttuneelta.
Noup. Haluaisin vain ihan oikeasti tietää. Olen tätä kysellyt joskus jossain muussakin masennus ketjussa, missä juurikin näihin neuvoihin/ohjeisiin/kannustamisiin tulee aina aggressiivisia, loukkaantuneita, vähätteleviä ja suuttuneita vastauksia masentuneilta. Että mitä pitäisi masentuneelle sitten sanoa? Koskaan kukaan ei ole minulle vastannut tuohon kysymykseen! Silti masentuneet katsovat "oikeudekseen" mollata muita ja muiden (tsemppipohjaisia)viestejä. Nytkään kukaan masentunut ei voi vaivautua valaisemaan tai opettamaan minua tässä asiassa: mitä masentuneelle pitäisi sanoa?
Perustapa uusi ketju, missä auot päätäsi masentuille, uhriudut dramaattisesti ja lopeta pelleily tässä ketjussa.
NO MITÄ NIILLE PITÄÄ SANOA??????????????????
Vierailija kirjoitti:
Mä olen selvinnyt vuosien rankasta koulukiusaamisesta ja sen seurauksena tulleesta mt-ongelmasta (syömishäiriö ja masennus), sekä lapsen pitkäaikaissairaudesta.
Ja aikalailla ihan yksin. Mutta en käsitä, miksi se yksin selviäminen tässä on kriteeri. Ei yksin tarvi selvitä, mutta täytyy pakottaa itsensä hakemaan apua ja ottamaan sitä vastaan. Tässähän useimpien ohmisten ongelma on. Ensin ei haeta apua ja sit kun haetaan, se ei kelpaa eikä sitä oteta vastaan kun se ois rankkaa ja vaatis uudelleen ajattelemista ja uuden identiteetin luomista.
Ja tämä ei oikeasti ole edes mitään epäempaattisuutta, vaikka aapee niin antaakin ymmärtää. Kyse on oikeasti pikemminkin empatiasta: mitään muuta keinoa selviämiseen ei ole, kuin ottaa itse itseään niskasta ja hoitaa kasaan se, mitä vaan voi. Kukaan muu ei taatusti tule tekemään sitä puolestasi - eikä edes voi. Sinä itse olet paitsi paras myös ainoa auttajasi. Keneltäkään muulta on turha odottaa mitään.
Puhut ristiin itsesi kanssa. Olen samaa mieltä siitä, että itse pitää ymmärtää hakea apua ja ottaa sitä vastaan, mutta se ei tarkoita, että olisin selvinnyt yksin.
T. Väkivallasta, syömishäiriöstä, koulukiusaamisesta, raiskauksesta ja jehova-vanhempien totaalisesti hylkäämäksi tulemisesta selvinnyt, joka ei todellakaan kuvittele, että kaikesta pitäisi SELVITÄ yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vahvuuteen sairastuneet tunnistaa helposti, hyppien ilkkuvat jokaisen polvilleen lyyhistyneen edessä tämän olevan sitä uhriutumista.
En ilku kenellekään. Auttaisin jos voisin, mutta kun oikeasti kukaan ei voi auttaa ketään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin muotoiltu otsikko, pistää ajattelemaan. Ehkä tuollaisen asenteen omistavilla ihmisillä juurikin on taustalla hirveitä kokemuksia, joista he ovat joutuneet selviämään yksin ja ilman apua, EIVÄTKÄ todellisuudessa ole puheistaan huolimatta selvinneet, vaan tuska on patoutunut sisälle katkeruudeksi. Tämä katkeruus sitten saa opastamaan muita kitkerällä hymyllä, että "omasta halusta se on vaan kiinni, ethän sinä edes yritä".
Niin, selvitään näennäisesti, mutta ei kuitenkaan niin, että oltaisiin saavutettu asian suhteen todellinen rauha. Kovuus on erittäin yleinen selviytymiskeino. Olen itse päässyt siitä eroon ja tunnistan nykyään helposti, kun se alkaa nostaa päätään joutuessani liian paineistettuun tilanteeseen, joka nostaa esiin vanhat traumat.
Tunnistan tämän mekanismin itsessäni, kovuus ja osin katkeruuskin veivät eteenpäin silloin, kun oli pakko vain jaksaa. Vielä kauan raskaiden aikojen jälkeenkin puolustusreaktio nousee traumoista muistuttavissa tilanteissa helposti, piikkien tavoin. Olen kamppaillut PTSD:n kanssa, ja vasta vuosien jälkeen, kun olen saanut asioita oikeasti käsiteltyä, ei enää ole tarvetta kovuudelle. Menneen voi hyväksyä ja päästä elämässä eteenpäin. Taakan jättämisen myötä tuli myös sisäinen rauha, ja sen kanssa myötätunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti esim. masentuneet tännekin palstalle kirjoittavat ja tilittävät kurjuuttaan. Suuttuvat ja loukkaantuvat sitten, jos jotenkin yrittää kannustaa ja neuvoa tai antaa ohjeita. Nyt kysymykseni sitten kuuluukin: mitä heille sitten pitäisi sanoa? Kun ei saa sanoa "ota itseäsi niskasta kiinni" tyyliin, niin pitäisikö siten vaan kirjoittaa: "jatka toki makaamista lahnana sängyn pohjalla!" "Älä vaan missään vaiheessa poistu asunnostasi" "Pysy seinän sisällä 24/7!" "Mieti ja murehdi jatkossakin vain omaa olotilaasi ja kurjuuttasi" "Älä edes yritä ITSE tehdä mitään edes pientä paranemisesi eteen" "Uhriudu jatkossakin sairautesi ja diagnoosisi taakse" "Älä missään tapauksessa ota vastuuta omasta paranemisestasi".
Masentuneelle teetpä niin tain näin, niin aina se on väärinpäin.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja opettele antamaaan rakentavaa palautetta. Tuollaisesta vittuilusta tulee vielä nenä kipeäksi enkä sano että se olisi niin väärin.
No sinä osaat varmasti sitten vastata kysymykseen: mitä masentuneelle pitäisi sitten sanoa? Kun neuvoa, kannustaa tai ohjeistaa ei saa? Kaikesta loukkaannutaan ja suututaan.
Miksei voi antaa olla masentunut? Jos jollain on käsi kipsissä, ei kai häntäkään hoputeta vaan annetaan pitää rauhassa kipsinsä se 5 vkoa. Sen sijaan surevaa ja masentunutta yritetään piristää väkisin liian nopeasti. Voidaan ajatella, että kuolema pitäisi olla surtu suurin piirtein hautajaisissa, vaikka keskivertotapauksessa se ottaa vuoden ja se on ihan normaalia.
Olen käsittänyt, että jos antaa masentuneen olla masentunut aivan rauhassa, se on juuri sitä oman onnensa nojaan jättämistä ja selän kääntämistä. Kuitenkaan harvalla on voimia omasta takaa niin paljon että jaksaa kritiikittä ottaa vastaan sen masentuneen synkän maailmankuvan vaikkapa kolmen vuoden ajan kunnes tämän toinen tuntee masennelleensa tarpeeksi (ellei sitten vain tekomyötäile toisen mielialoja ja puolikorvalla kuuntele ja vastaile jotain ympäripyöreää). Onko siis ihan ok ottaa vähän etäisyyttä jos kaveri masentuu ja odotella että hän on valmis toipumaan siitä? En siis ole tämä edellinen kysyjä, mietin vaan että kuinka paljon negatiivisuutta tulisi kestää tällaisessa tilanteessa että ei ole "kova" ihminen.
En tiedä, millainen masentunut ystäväsi on. Oma ystäväni on ahdistushäiriöinen. En yritä parantaa häntä. Hän kulkee omaa polkuaan omaa tahtiinsa ja edistystä on tapahtunut, mutta ihan äärimmäisen hitaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana omasta perspektiivistäni nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuvasti esim. masentuneet tännekin palstalle kirjoittavat ja tilittävät kurjuuttaan. Suuttuvat ja loukkaantuvat sitten, jos jotenkin yrittää kannustaa ja neuvoa tai antaa ohjeita. Nyt kysymykseni sitten kuuluukin: mitä heille sitten pitäisi sanoa? Kun ei saa sanoa "ota itseäsi niskasta kiinni" tyyliin, niin pitäisikö siten vaan kirjoittaa: "jatka toki makaamista lahnana sängyn pohjalla!" "Älä vaan missään vaiheessa poistu asunnostasi" "Pysy seinän sisällä 24/7!" "Mieti ja murehdi jatkossakin vain omaa olotilaasi ja kurjuuttasi" "Älä edes yritä ITSE tehdä mitään edes pientä paranemisesi eteen" "Uhriudu jatkossakin sairautesi ja diagnoosisi taakse" "Älä missään tapauksessa ota vastuuta omasta paranemisestasi".
Masentuneelle teetpä niin tain näin, niin aina se on väärinpäin.
Ota itseäsi niskasta kiinni ja opettele antamaaan rakentavaa palautetta. Tuollaisesta vittuilusta tulee vielä nenä kipeäksi enkä sano että se olisi niin väärin.
No sinä osaat varmasti sitten vastata kysymykseen: mitä masentuneelle pitäisi sitten sanoa? Kun neuvoa, kannustaa tai ohjeistaa ei saa? Kaikesta loukkaannutaan ja suututaan.
Kuulostat loukkaantuneelta ja suuttuneelta.
Noup. Haluaisin vain ihan oikeasti tietää. Olen tätä kysellyt joskus jossain muussakin masennus ketjussa, missä juurikin näihin neuvoihin/ohjeisiin/kannustamisiin tulee aina aggressiivisia, loukkaantuneita, vähätteleviä ja suuttuneita vastauksia masentuneilta. Että mitä pitäisi masentuneelle sitten sanoa? Koskaan kukaan ei ole minulle vastannut tuohon kysymykseen! Silti masentuneet katsovat "oikeudekseen" mollata muita ja muiden (tsemppipohjaisia)viestejä. Nytkään kukaan masentunut ei voi vaivautua valaisemaan tai opettamaan minua tässä asiassa: mitä masentuneelle pitäisi sanoa?
Perustapa uusi ketju, missä auot päätäsi masentuille, uhriudut dramaattisesti ja lopeta pelleily tässä ketjussa.
Voisit itse perustaa sen päänaukomisketjun.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostat loukkaantuneelta ja suuttuneelta.