Pieniä asioita ystävissäsi, jotka järkyttävät/hämmentävät sinua
Mitkä pienet asiat ystävässäsi järkyttävät/hämmentävät sinua? Pureskeleeko ystäväsi avoimesti varpaankynsiään? Hukkaako hän lainaamasi tavarat? Selittääkö hän samat asiat sataan kertaan? Kerätään kokemuksia tänne. Yläpeukku = ärsyttäisi minuakin, alapeukku = ei ärsyttäisi minua. Ap aloittaa.
Opiskeluajoilta tuttu ystäväni tuli ensimmäistä kertaa vuosiin käymään luonani ja viipyi pari päivää. Yllätyin siitä, miten ystäväni odotti passaamista eikä laittanut tikkuakaan ristiin vaikka pyysin osallistumaan esimerkiksi yhteisten astioiden tiskaamiseen jne. Jos itse olen vieraana jossain, kysyn kyllä voinko jotenkin auttaa esim. aamupalan laitossa tms. Kun pyysin apua ruoanlaiton kanssa ja pyysin ystävääni ruotimaan kypsän uunilohen (josta sitten valmistaisin kastiketta), hän meni vakavaksi ja sanoi, ettei ole koskaan ruotinut uunilohta. Järkytyin, sillä ainakin mulle kypsän kalan ruotiminen (siis ihan sellaisen jo pitkälle käsitellyn) on aika perustaito...(varsinkin kun ystäväni on lähemmäs kolmekymppinen).
Kommentit (312)
Ei kierrätä mitään, kaikki paska samaan vaan siis sanomalehdet jne
Kaverini syö ku joku pieni pupu. Erittäin pieniä paloja kerralla, sellane pieni mussutus ääni kuuluu ja pureskelee tosi huolellisesti.
Vastikää huomasin tämän ja en voinut itse syödä kun katsoin ja kuuntelin hänen syömistään huvittuneena.
Tietenkää en asiasta sanonu mitään hänelle :D
Ei kierrätä, koska se on kuulemma vaivalloista.
Ei ymmärrä "sivistyssanoja", esim. delegoida :D
Luulee että jos samalla puhuu ystävällisesti, voi vittuilla.
En minäkään uunilohta ruotis. En edes tiedä mitä se tarkottaa, joten lohi vois kokee kurjan kohtalon.
Se ettei pestä käsiä wc-käynnin jälkeen. Yööök...
Eräs kaverini tapaa mua vain jos jotenkin saa hyötyä tapaamisesta( yhtä poikkeusta lukuunottamatta).
Ystäväni on ihmisenä ihana. Todella hyvä työssään, hyvät suhteet lapsiin , kaunis, on asunut Pariisissa teininä, tehnyt mallin töitä, mutta kaikki suhteet ovat huonoja.
On ollut 3 krt naimisissa, jokainen mies on pettänyt häntä.
Nyt täyttää 50 v, on vuoden asunut lasten kanssa, ei treffejä, vain lapset ja työ ja nyt miettii treffejä.
Ihmisellä on kaikki edellytykset löytää täydellinen mies ja silti rakastuu aina renttuihin,
Mulla on kaveri joka jakaa rahat aina sentilleen... Esim tuotiin illanviettoon reilusti vartaita kaikille grillattavaksi, mutta tämä yks ihminen tiedusteli hintaa että vois maksaa takas. Siinä sit viikon Prisma-ostosten kuitista selvittelemään mikä tulee kolmen vartaan (liha-paprika-ananas, ei herkkusieni ja kesäkurpitsa!!) hinnaksi. Huoh.
Sama toistuu kaikkialla. Oltiin autoreissulla useita päiviä ja tää puputti bonnesosetta ja protskupatukoita kun me muut ilahduttiin vieraanvaraisen isäntäväen tarjoamista pizzoista... (Oltiin siis kyllä varauduttu ostamaan omat ruut)
Yllätyn kuinka moni on vanhetessaan muuttunut jotenkin junteiksi. Nuorena oltiin poliittisesti tietoisia ja aktiivisia kulttuurin saralla, luettiin ja keskusteltiin, ja nyt ne vaan virittelee jotain kaasugrillejä ja paljuja takapihoilleen ja kirjoittaa yhdyssanat erikseen.
Yksi kaverini haluaa jatkuvasti syödä/kahvitella ulkona. Ärsyttää kun tietää rahatilanteeni ja olisi muutenkin hauskempaa tehdä jotakin rennompaa kuten saunoa, ottaa muutama, pelata lauta/videopeliä ja istua jomman kumnan luona puhumassa paskaa. Sellaista mitä tehtiin kun oltiin parikymppisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitkä pienet asiat ystävässäsi järkyttävät/hämmentävät sinua? Pureskeleeko ystäväsi avoimesti varpaankynsiään? Hukkaako hän lainaamasi tavarat? Selittääkö hän samat asiat sataan kertaan? Kerätään kokemuksia tänne. Yläpeukku = ärsyttäisi minuakin, alapeukku = ei ärsyttäisi minua. Ap aloittaa.
Opiskeluajoilta tuttu ystäväni tuli ensimmäistä kertaa vuosiin käymään luonani ja viipyi pari päivää. Yllätyin siitä, miten ystäväni odotti passaamista eikä laittanut tikkuakaan ristiin vaikka pyysin osallistumaan esimerkiksi yhteisten astioiden tiskaamiseen jne. Jos itse olen vieraana jossain, kysyn kyllä voinko jotenkin auttaa esim. aamupalan laitossa tms. Kun pyysin apua ruoanlaiton kanssa ja pyysin ystävääni ruotimaan kypsän uunilohen (josta sitten valmistaisin kastiketta), hän meni vakavaksi ja sanoi, ettei ole koskaan ruotinut uunilohta. Järkytyin, sillä ainakin mulle kypsän kalan ruotiminen (siis ihan sellaisen jo pitkälle käsitellyn) on aika perustaito...(varsinkin kun ystäväni on lähemmäs kolmekymppinen).
Ei kalan ruotiminen ole mikään perustaito. Mun mielestäni ruotiminen tarkoittaa jonkin asian pohdiskelua syvällisesti. Ilmeisesti kalan "liha" irroitetaan ruodoista? Ikinä en ole sellaista tehnyt muuten paitsi syödessäni.
T. Lähes nelikymppinen nainen
Vierailija kirjoitti:
Yllätyn kuinka moni on vanhetessaan muuttunut jotenkin junteiksi. Nuorena oltiin poliittisesti tietoisia ja aktiivisia kulttuurin saralla, luettiin ja keskusteltiin, ja nyt ne vaan virittelee jotain kaasugrillejä ja paljuja takapihoilleen ja kirjoittaa yhdyssanat erikseen.
Tämä! Itsekin olen sortunut hieman samantyyppiseen degeneroitumiseen. :(
Ystävyys voidaan yksipuolisella päätöksellä laittaa vuosiksi "tauolle", ja ottaa sitten takaisin käyttöön, kun tarve tulee. Entistä ystävää varmaan hämmentää, että minun puolelta se ystävyys loppui siihen, kun vuosia sitten hän ei suostunut enää tapaamaan. Ei paljon kiinnosta eroporujen kuuntelu.
Innostuu välillä jauhamaan oikein olan takaa inttijuttuja. Sellaisen kuunteleminen on todella puuduttavaa, jos aihe ei kosketa itseä millään lailla.
Kummastelin aikoinaan (ex) kaverini tapaa suhtautua raskauteensa. Ei lopettanut tupakointia, söi todella epäterveellisesti ja joi päivittäin alkoholitonta siideriä. Ei katsellut kaupoista eikä kirppareilta vauvan tarvikkeita. Oli kiinnostunut enemmän omista vaatteistaan kun siitä mitä vauva tarvitsisi. No. Hän lopulta menetti vauvansa koska joutui heti synnyttyään letkuihin. Mutta se tosiaan ihmetytti kun ei tehnyt kuitenkaan mitään etukäteisvalmisteluja eikä hankkinut edes äitiyspakkaustakaan. En sanonut mitään vaikka vihjailin asioista kirppareilla ja kaupoissa käydessämme.
No. Sittemmin tässä ennen välien poikki menoa kerroin omasta raskaudestani, onnittelujen sijasta sainkin arvosteluryöpyn veloistani, yksiössä asumisesta, koirasta jne häneltä.
Ja tässä olen itse valmisteluja tehnyt vauvaa varten vähitellen vaikka la onkin vasta joulukuussa mutta olen innoissani tästä :)
Ystävälläni kestää tekstareihin vastaaminen päivästä kuukausiin. Haluaa muotoilla tarkkaan omat vastauksensa.