Ev.lut. kirkon jäsen, mikä saisi sinut eroamaan kirkosta?
Eikö mikään kirkon toiminta saa tuntemaan siltä että nyt riittää? Eikö nykymeininki ole jo äärimmäisen räikätä: heikkoja poljetaan ja johto kerskakuluttaa?
Kommentit (62)
En ole uskovainen, joten erosin kirkosta täytettyäni 18.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tutkin veroilmoitusta ja ajattelin että ei helv.. tuohonkin sontaan menee rahaa ihan kiitettävästi vuodessa. Haluaisin kuitenkin mahdollisuuden kirkkohäihin ja lapsen kummiuteen, joten on jäänyt. Toisaalta voihan sitä erota ja väliaikaisesti liittyä taas kun on "tarve" :D
Miksi haluat kirkkohäät = Jumalan siunauksen avioliitollesi ja mahdollisuuden kummiuteen = tukea lasta kristillisessä kasvatuksessa jos se kaikki on mielestäsi sontaa?
Itse uskonto on minulle enemmänkin kuin ok, ehkä vain ärsyttää etten tiedä kuinka tarpeelliseen rahani menevät. Myös ajatusmaailmat eivät välillä kohtaa, joten epävarmuutta on haluanko tukea ollenkaan
Julkista tietoahan nuo kirkon jäseniltään keräämät rahat ovat. Valtaosa menee henkilöstön palkkoihin (noin 66 prosenttia) ja rakennusten (kirkkojen ym.) ylläpitoon. Diakonia-avustuksiin menee 0,8 prosenttia ja lähetystyöhön 1,8 prosenttia.
Se riippuu sitten näkökulmasta, mitä pitää "tarpeellisena" ja mitä ei.
Kirkkohan säästää juuri solmimalla näitä nykykapitalistin mahdolliseksi tekemiä orjatyösopimuksia. Eikö olisi kristillisempää maksaa oikea palkka oikeista töistä? Minkälaista lähimmäisenrakkautta riistäminen on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin pari vuotta sitten vakaumukseni tähden.
En voi kuulua kirkkoon, joka ei noudata sen suurinta auktoriteettiä ja on siirtynyt palvelemaan Saatanaa.
Oho! Kerro tarkemmin tuosta luterilaisen kirkon saatananpalvonnasta.
Olen itse kirkkokuntiin kuulumaton agnostikko enkä yhtään perillä noista kirkkojen touhuista. Mutta tämä oli jännä pointti, josta olisi kiva saada tietää lisää.
En ole tuo jolle kysymyksesi osoitit.
Mutta jos/kun kirkko luopuu suurimmasta auktoriteetistaan (Jumala, Jumalan Sana = Raamattu) ja alkaa tehdä myönnytyksiä maailmaa kohtaan niin on siirrytty toisen herran alaisuuteen.
On vain kaksi palvottavaa, Jumala ja saatana joka esiintyy monessa muodossa. Kahta herraa kukaan ei voi palvella, kun valitsee toisen, hylkää toisen.
Ja luterilainen kirkko on siis luopunut jumalasta ja raamatusta ja siirtynyt saatanan leiriin?
Tämä on kyllä agnostikollekin mykistävä tieto. Miksei kirkko ole ilmoittanut tästä suunnanmuutoksestaan? Olisihan se myös kansallisen ja kansainvälisenkin mittakaavan jymyuutinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin pari vuotta sitten vakaumukseni tähden.
En voi kuulua kirkkoon, joka ei noudata sen suurinta auktoriteettiä ja on siirtynyt palvelemaan Saatanaa.
Oho! Kerro tarkemmin tuosta luterilaisen kirkon saatananpalvonnasta.
Olen itse kirkkokuntiin kuulumaton agnostikko enkä yhtään perillä noista kirkkojen touhuista. Mutta tämä oli jännä pointti, josta olisi kiva saada tietää lisää.
En ole tuo jolle kysymyksesi osoitit.
Mutta jos/kun kirkko luopuu suurimmasta auktoriteetistaan (Jumala, Jumalan Sana = Raamattu) ja alkaa tehdä myönnytyksiä maailmaa kohtaan niin on siirrytty toisen herran alaisuuteen.
On vain kaksi palvottavaa, Jumala ja saatana joka esiintyy monessa muodossa. Kahta herraa kukaan ei voi palvella, kun valitsee toisen, hylkää toisen.
Allekirjoitan peruspointtisi. On kuitenkin muistettava, että ev. lut. kirkko, kuten kaikki kirkkoinstituutiot, on merkittävä yhteiskunnallinen arvovaikuttaja ja myös konkreettinen vallan käyttäjä muiden joukossa. En pidä mitään kirkkoinstituutiota sinä oikeana kirkkona, vaan se on maailmanlaajuinen uskovien yhteisö – tämä on Raamatun pohjalta selviö. Vain ne, jotka sydämessään uskovat Jeesukseen vapahtajanaan ja Herranaan ja suullaan tunnustavat uskonsa, kuuluvat siihen oikeaan kirkkoon.
Kaikissa seurakunnissa / kirkoissa on niitä, jotka uskovat ja niitä, jotka eivät usko sekä kysymyksiä, joiden kohdalla Raamattua ei noudateta. Kaikissa seurakunnissa on ns. jotain vikaa. Toki sitä ns. vikaa on joissain enemmän kuin joissain toisissa kirkkoinstituutioissa.
Näen ev. lut. kirkon kuin laivana, jonka ruorista käydään taistelua. Kirkkoon kuuluu vielä merkittävä määrä uskovia, jotka haluavat pitää kiinni Jumalan sanasta – itse katson kuuluvani heihin. En halua luovuttaa taistelua, ainakaan vielä.
Sanoin edellä, että ev. lut. kirkko kansankirkkona on merkittävä vaikutusvallan käyttäjä. Kirkollisveroilla tehdään paljon hyvää systemaattisesti. Minä ja sisarukseni kävimme lapsena seurakunnan aamupäiväkerhoa, vaikka olemme lähtöisin ei-uskovaisesta perheestä (no, ehkä jonkin sortin tapakristillisestä). Myöhemmin koulussa kansankirkko ja sanoma Jeesuksesta näkyi erilaisina tapahtumina.
Ilman kansankirkon toimintaa yhteiskunnan eri sektoreilla meillä olisi (varsinkin nykyään) lapsia, jotka eivät ehkä ikinä lapsuutensa aikana saisi kuulla esim. siitä, että on ihmisiä, jotka uskovat Jumalaan ja että on kristinusko. Minusta olisi sen takia huono juttu, jos kansankirkkomme kuihtuisi kokonaan ja / tai jäisi tyystin niiden käsiin, jotka vesittävät evankeliumin.
Ev.lut kirkko ei ole enää sellainen, jonka jäsen haluaisin olla.
Ihan liikaa näitä piispojen, sekä pappien hölmöilyjä.
Olemme menneet kirkossa naimisiin 1986 ja lapset on kastettu kirkossa 90 luvulla, mihin enää edes kirkkoa tarvitsisin ja miksi kirkollisveroa turhaan maksaisin?
Minut saa haudata pienemminkin menoin, kun sen aika koittaa.
Kuulun kirkkoon koska uskon siihen sen puutteista huolimatta. Ev.lut kirkossa on niin paljon väkeä, että seinät on leveällä ja katto korkealla. Pidän siitå, että saan uskoa niin kuin haluan eikä kukaan määräile minua tekemisissäni. Eroaisin, jos pitäisi tehdä tiliä tekemisistään jollekin ukkoköörille niin kuin pienissä lahkouskonnoissa.
Homojen vihkiminen avioliittoon tai maassa laittomasti oleskelevien turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä yrittäneiden suojelu. Tosin ehdin erota kirjosta jo aiemmin, mutta jo toinenkin noista olisi ollut viimeinen pisara.
Vierailija kirjoitti:
Homojen vihkiminen avioliittoon tai maassa laittomasti oleskelevien turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä yrittäneiden suojelu. Tosin ehdin erota kirjosta jo aiemmin, mutta jo toinenkin noista olisi ollut viimeinen pisara.
Suomalaisen sortaminen ei ollut sinulle liikaa. Selvä.
Hei, kertokaa nyt, kuinka se kirkko on "polkenut heikkoja" ja "sortanut suomalaista". Olisi tosi mielenkiintoista tietää!
kirkko on liian liberaali homoja kohtaan. sen takia olen eronnut kirkosta ajat sitten.
Halusin littyä alkuperäiseen kristittyyn kirkkoon, alkuperäisen opetuksen pariin, joten liityin (tai "minut otettiin") katoliseen kirkkoon joitakin vuosia sitten. Luterilainen kirkko on kaikenkaikkiaan vain yhden miehen ajatus kristinuskosta, ja niistäkin arvoista ja ihanteista on populistisesti luovuttu viime vuosien saatossa.
Elämäni paras päätös.
Vierailija kirjoitti:
kirkko on liian liberaali homoja kohtaan. sen takia olen eronnut kirkosta ajat sitten.
Tämäkin on kiinnostava pointti!
Kerrotko tarkemmin, miten tuo liika liberaalius homoja kohtaan on ilmennyt? Mikä mielestäsi olisi sopiva liberaaliuden aste ja kuinka se puolestaan ilmenisi?
Vai tarkoitatko, että kirkon asenteen olla kokonaan ei-liberaali (siis konservatiivinenko?)? Kuinka tämän pitäisi käytännössä näkyä?
"Ev.lut. kirkon jäsen, mikä saisi sinut eroamaan kirkosta?"
-minkä ihmeen takia maksaisin jollekin 1000€ vuodessa tyhjästä?
Sanoin kerran naapurin harpulle joka kritisoi kirkosta eroamistani, että maksapas minulle 1000€ vuodessa. Ai et maksa? Mikset maksa? Ei osannut harppu vastata siihen mitään.
Vierailija kirjoitti:
Juuri tutkin veroilmoitusta ja ajattelin että ei helv.. tuohonkin sontaan menee rahaa ihan kiitettävästi vuodessa. Haluaisin kuitenkin mahdollisuuden kirkkohäihin ja lapsen kummiuteen, joten on jäänyt. Toisaalta voihan sitä erota ja väliaikaisesti liittyä taas kun on "tarve" :D
Tämä kuvaa aika hyvin sitä mitä ev.lut-kirkon jäsenyys isolle (tai ehkä jopa suurimmalle) osalle ev.luteista tarkoittaa: pakollista rahanmenoa jotta saisi tietyt jutut mitkä "kuuluu" saada eli kirkkohäät, oikeus kummiuteen ja ristiäiset omalle lapselle. Ev.lut-kirkko nähdään vain jonain seremoniatoimiston ja valtion viraston välille sijoittuvana laitoksena josta voi erota ja johon voi liittyä aina sen mukaan kun siitä on itselle hyötyä.
Ev.lut-kirkon kaltainen uskontokunta ei vain yksinkertaisesti voi pysyä pystyssä tällä tavalla.
En halua maksaa kirkollisveroa. Lahjoitan saman summan vuosittain valitsemaani kohteeseen, yleensä suomalaisten vanhusten hyväksi.
En koe tarpeelliseksi kuulua kirkkoon, kun en ole uskovainen enkä ole kiinnostunut kirkossa käymään edes jouluisin.
Vierailija kirjoitti:
"Ev.lut. kirkon jäsen, mikä saisi sinut eroamaan kirkosta?"
-minkä ihmeen takia maksaisin jollekin 1000€ vuodessa tyhjästä?
Sanoin kerran naapurin harpulle joka kritisoi kirkosta eroamistani, että maksapas minulle 1000€ vuodessa. Ai et maksa? Mikset maksa? Ei osannut harppu vastata siihen mitään.
1000€ vuodessa on aika paljon, kuinka isot tulot sulla on jos noin paljon meni kirkollisveroa?
Vierailija kirjoitti:
Halusin littyä alkuperäiseen kristittyyn kirkkoon, alkuperäisen opetuksen pariin, joten liityin (tai "minut otettiin") katoliseen kirkkoon joitakin vuosia sitten. Luterilainen kirkko on kaikenkaikkiaan vain yhden miehen ajatus kristinuskosta, ja niistäkin arvoista ja ihanteista on populistisesti luovuttu viime vuosien saatossa.
Elämäni paras päätös.
Täällä on toinen katolilaiseksi kääntynyt ja olen ehdottomasti samaa mieltä siitä että oli elämäni paras päätös!
Vierailija kirjoitti:
Ei tämän palstan, eikä minkään muunkaan palstan pellet saa minua luopumaan elämäni tärkeimmästä asiasta!
Kuulostaa täydellisen tyhjältä ja turhalta elämältä.
Aikanaan sai eroamaan uskon puute ja kirkon kaksinaamainen toiminta mm. naispappeusasiassa.
Julkista tietoahan nuo kirkon jäseniltään keräämät rahat ovat. Valtaosa menee henkilöstön palkkoihin (noin 66 prosenttia) ja rakennusten (kirkkojen ym.) ylläpitoon. Diakonia-avustuksiin menee 0,8 prosenttia ja lähetystyöhön 1,8 prosenttia.
Se riippuu sitten näkökulmasta, mitä pitää "tarpeellisena" ja mitä ei.