Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II
Kommentit (8206)
Vierailija kirjoitti:
Joo ei helvethi, mä en niiin rupee ikinä mihinkään rakkaussuhteeseen kenenkään kanssa.
Voin niin kuvitella, että olisin joku "nainen numero 17" ja itse pitäisin miestä ainutlaatuisena enkä olisi todnäk ihastunut taaskaan vuosiin kehenkään.:DTää ketju (ts. ne aiemmat) on saanut mut tajuamaan, etten tosiaan käsitä rakkautta ja koe asioita sillä tavalla, kuin valtaosa kanssaihmisistä.
Ja se taas tarkoittaa käytännössä sitä, ettei minun kannata tähdätä mihinkään romanttiseen kumppanuuteen, koska satuttaisin siinä vain itseni.Nykyisin sarjamonogamismi on normi ja jengillä miehet ja naiset nro xxxx, mikä on mun silmiin t o d e l l a ällöttävää ja heikkoa.
Samaan aikaan ne ihmiset haluaa omistaa kulloisenkin puolisonsa sukupuolielimet ja kokevat oikeudekseen arvostella ääneen seksuaalisuuden vapaan toteutuksen eri muotoja kuvitellen, että ovat jotenkin parempia kun ovat "sentään ollut parisuhteessa jokaisen kanssa enkä oo ikinä pettäny!" (pettäminenkin käsitetään vain fyysiseksi ja on suunnilleen pahinta, mitä nykyihmisen elämässä voi tapahtua).
Mä taas haluaisin hypoteettisen kumppanin olevan sellainen, ettei ole mua ennen sitoutunut kehenkään (no, joku teiniaikainen tyttis ihan sama, mut aikuisiällä) ja seksisuhteille se ja sama, ihan sama onko neitsyt vai pannut vaikka tuhansia naisia - ei väliä.
Eikä niin väliä jos joskus panee jotain nobodya kun on sitoutunut muhun, mutta joku tunteista lurittelu (ilman mitään fyysistäkin) sinne tänne hyi saatana ajatuskin on SUPER loukkaava.Eli joo, forever alone. Ellen sitten hae idästä jotain vähän nuorempaa neitsytpoikaa niinku kaveri teki.:D
Tosin Suomessakin on hyviä, mutta ei niihin kyllä sitotua uskalla kun elävät niin kummallisessa kulttuurissa ja mitään perhearvoja esim. ei käytännössä ole.
Oho.
Uusi ihmistyyppi. En ole tavannut kaltaistasi.
Taidan mä ehkä sittenkin olla vähän ihastunut suhun...
Vierailija kirjoitti:
Taidan mä ehkä sittenkin olla vähän ihastunut suhun...
Aha, no mitään mahdollisuutta et saa enää ikinä
Saisinko edes yhden mahdollisuuden, jos kauniisti pyydän ja olen oikein kiltisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ei helvethi, mä en niiin rupee ikinä mihinkään rakkaussuhteeseen kenenkään kanssa.
Voin niin kuvitella, että olisin joku "nainen numero 17" ja itse pitäisin miestä ainutlaatuisena enkä olisi todnäk ihastunut taaskaan vuosiin kehenkään.:DTää ketju (ts. ne aiemmat) on saanut mut tajuamaan, etten tosiaan käsitä rakkautta ja koe asioita sillä tavalla, kuin valtaosa kanssaihmisistä.
Ja se taas tarkoittaa käytännössä sitä, ettei minun kannata tähdätä mihinkään romanttiseen kumppanuuteen, koska satuttaisin siinä vain itseni.Nykyisin sarjamonogamismi on normi ja jengillä miehet ja naiset nro xxxx, mikä on mun silmiin t o d e l l a ällöttävää ja heikkoa.
Samaan aikaan ne ihmiset haluaa omistaa kulloisenkin puolisonsa sukupuolielimet ja kokevat oikeudekseen arvostella ääneen seksuaalisuuden vapaan toteutuksen eri muotoja kuvitellen, että ovat jotenkin parempia kun ovat "sentään ollut parisuhteessa jokaisen kanssa enkä oo ikinä pettäny!" (pettäminenkin käsitetään vain fyysiseksi ja on suunnilleen pahinta, mitä nykyihmisen elämässä voi tapahtua).
Mä taas haluaisin hypoteettisen kumppanin olevan sellainen, ettei ole mua ennen sitoutunut kehenkään (no, joku teiniaikainen tyttis ihan sama, mut aikuisiällä) ja seksisuhteille se ja sama, ihan sama onko neitsyt vai pannut vaikka tuhansia naisia - ei väliä.
Eikä niin väliä jos joskus panee jotain nobodya kun on sitoutunut muhun, mutta joku tunteista lurittelu (ilman mitään fyysistäkin) sinne tänne hyi saatana ajatuskin on SUPER loukkaava.Eli joo, forever alone. Ellen sitten hae idästä jotain vähän nuorempaa neitsytpoikaa niinku kaveri teki.:D
Tosin Suomessakin on hyviä, mutta ei niihin kyllä sitotua uskalla kun elävät niin kummallisessa kulttuurissa ja mitään perhearvoja esim. ei käytännössä ole.Oho.
Uusi ihmistyyppi. En ole tavannut kaltaistasi.
Ehkä oletkin, et vain tiedä sitä.
Mä en tuo ajatuksiani ja arvojani irl esille, koska en jaksa poiketa normeista näkyvästi ja voisin kuvitella, että muut "kaltaiseni" toimivat samoin.
Jos ja kun ihminen on koko elämänsä ollut ja on "vääränlainen", omaa "vääriä" mielipiteitä ja arvoja, niin oppii pitämään asiat itsellään ja larppaamaan muiden messissä, asettautumaan ajatustasolla keskustelujen ajaksi sen toisen/muiden ajatusmaailmaan ja keskustelemaan sen pohjalta.
Yksi ystävä tietää mikä olen, muut varmaan haistaa kaiken "läpi" jotain mutta eivät tuo sitä ilmi ja kamut/tuttavat luulee mitä luulee.
Toki sitä viihtyy sitten pitkälti omissa oloissaan ja usein porukoissa tulee vaan yksinäinen olo, mutta sellasta se on, onneksi viihdyn hyvin itseksenikin.
Joka tapauksessa et voi tietää mitä kenenkin pinnan alla on, pitkälti pelataan vaan oletuksilla.:)
Mä uskon, että tällaisia kuin minä on kyllä muitakin, en vain ole vielä tavannut (tai tutustunut, oonhan mä voinut tietämättäni tavata ja kumpikin on vaan larpannut jotain mitä olettaa tilanteessa toivottavan).
Miksi halusit ja kaipasit rakkautta? Ja miksi katosit?
Ikävä sinua <3
En ole kadonnut. En tiedä, ehkä se vain oli kun osuit siihen ja osasit olla niin sopivasti. Minussa oli reseptorit joihin sinun jotkut sopivat.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos kuulisit että sä oot mun elämäni ensimmäinen tosi rakkaus?
Mikset kerro? Itse haluaisin ainakin kuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan mä ehkä sittenkin olla vähän ihastunut suhun...
Aha, no mitään mahdollisuutta et saa enää ikinä
Sainpas :p
Jahas jahas, niin minäkin!
Haluan ~täyttymystä~ ja kohta saan sen.
Ihana ihana, autuaallinen täyttymys ja sielut vaan laulaa..
Ehkä sä oot Se tai luultavasti et ja ihan sama ootko vai et, mutta onnea sullekin kun sait sen mahiksen.:)
Onneks mä saan vielä monta uutta mahdollisuutta sun kanssa, ja seuraavaa en muuten jätä enää käyttämättä. 😊
Vierailija kirjoitti:
Onneks mä saan vielä monta uutta mahdollisuutta sun kanssa, ja seuraavaa en muuten jätä enää käyttämättä. 😊
Miksi olet varma siitä?
Thank God sä teet susta ylipääsemisen kokoajan helpommaksi.
Ehkä se on tarkoituksesikin, ajaa vaan kauemmas ja kauemmas, niin kauas ettei enää horisonttia näy.
"Good things happen to good people."
Tän piti olla vaan pelkkää leikkiä, mutta sillä hetkellä kun mä sulkeuduin syliisi...
Kun sä pidit musta kiinni, etkä päästänytkään irti...
Tajusin etten tahdo että tiemme eroavat
ja että ne eroavat ihan liian pian....
Muista tämä. Kunnes kuolema meidät erottaa! <3
Kurtsu, mitäköhän teet just nyt? Pusuja! ♥
M se oli syleily eikä halaus. Kaipaan.
Varmaan tulis itku.