Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II
Kommentit (8206)
Vierailija kirjoitti:
Täällä ollaan taas. :)
Joka ilta kun lamppu sammuu. . :)
Hyviä öitä kulta. Let's celebrate while we still can
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tää mun elämä on yhtä teeskentelyä. Koskakohan opin tekemään asiat kuten itse haluaisin enkä siten kun mulle asetetut roolit edellyttää. Vasta kun tämän oivallan käytännössä voin olla vapaa ja oma itseni. Sitä tietä kuljen ja toivon että odotat mua tien varrella kun joskus saavun sun kohdalle. Jatketaan siitä yhdessä matkaa.
Nainen vai mies?
Ystäväsi ja läheisesi rakastavat sinua itsenäsi. Olet oivaltanut mistä kurja fiilis johtuu mutta et ole ollut valmis muutokseen.
Uskokaa jo! Jos joudutte tänne kirjoittelemaan, niin se tarkoittaa ainoastaan sitä, että kaivattunne ei kaipaa teitä eikä tunne samoin. Menkää jo eteenpäin elämässä. Turhaan kidutatte itseänne jakelemalla rakkaustunnustuksia tuntemattomille ihmisille nettiin.
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa jo! Jos joudutte tänne kirjoittelemaan, niin se tarkoittaa ainoastaan sitä, että kaivattunne ei kaipaa teitä eikä tunne samoin. Menkää jo eteenpäin elämässä. Turhaan kidutatte itseänne jakelemalla rakkaustunnustuksia tuntemattomille ihmisille nettiin.
No miksi sinä olet täällä. Aivan sama. Viihdettä,tämäkin. Jopa,terapeuttista.
Kyllä mä tiedän ettei hän tunne samoin ja ei kaipaa, mutta mä masennun jos en saa olla edes vähän ihastunut. Kirjoittelen sitten leikisti hälle tänne ja elämänilo säilyy. Mulla on ikään kuin mielikuvitusihastus joka on vähän niin kuin hän, mutta ei sitten oikeasti hän kuitenkaan. Hän lukee tätä ketjua tai ei siis oikeasti lue, mutta leikisti, se mielikuvitusihastus lukee leikisti siis. En oo edes yks mato, vaikka kuulostan yhtä hullulta.
Tää ketju on muuten lähes mun ainoa viihde tai tää, insta ja fb. En jaksa katsoa telkkaria tai netflixiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa jo! Jos joudutte tänne kirjoittelemaan, niin se tarkoittaa ainoastaan sitä, että kaivattunne ei kaipaa teitä eikä tunne samoin. Menkää jo eteenpäin elämässä. Turhaan kidutatte itseänne jakelemalla rakkaustunnustuksia tuntemattomille ihmisille nettiin.
No miksi sinä olet täällä. Aivan sama. Viihdettä,tämäkin. Jopa,terapeuttista.
Älä viitsi. Ei varmasti ole terapeuttista väkipakolla itsensä pistää roikkumaan yksipuolisessa ihastuksessa. Moni täällä kirjoitteleva pääsisi varmasti paljon nopeammin jatkamaan elämäänsä jos lopettaisia turhan haaveilun ja tänne kirjoittelun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa jo! Jos joudutte tänne kirjoittelemaan, niin se tarkoittaa ainoastaan sitä, että kaivattunne ei kaipaa teitä eikä tunne samoin. Menkää jo eteenpäin elämässä. Turhaan kidutatte itseänne jakelemalla rakkaustunnustuksia tuntemattomille ihmisille nettiin.
No miksi sinä olet täällä. Aivan sama. Viihdettä,tämäkin. Jopa,terapeuttista.
Älä viitsi. Ei varmasti ole terapeuttista väkipakolla itsensä pistää roikkumaan yksipuolisessa ihastuksessa. Moni täällä kirjoitteleva pääsisi varmasti paljon nopeammin jatkamaan elämäänsä jos lopettaisia turhan haaveilun ja tänne kirjoittelun.
LOL. Olisikin noin.
Nimim. juminut aikoinaan ihastuksessa 4v, vaikka ei ollut tätä ketjua tai muutakaan mestaa missä märehtiä
Kyllä mä ainakin jatkan elämää, vaikka täällä käynkin. En vain halua ihastua enää koskaan kenenkään, kun ne ihastukset on aina yksipuolisia ja tuo vain sydänsuruja. Mulle sopii siis tällainen mielikuvitusihastus paremmin. Se antaa energiaa selvitä arjen muista haasteista ja siis energiaa edetä muuten elämässä, työn saralla jne.
Mutta niin vaan tuli sekin päivä, kun siitä neljän vuoden ihastuksesta tuli yhdentekevä ja päivä, jolloin en olisi enää siihen koskenut vaikka olisi kultaisella tarjottimella tuotu.
Se on lohdullista. Unohdus ja välinpitämättömyys tulee aina, mutta aikaa siihen voi tosiaan mennä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä ainakin jatkan elämää, vaikka täällä käynkin. En vain halua ihastua enää koskaan kenenkään, kun ne ihastukset on aina yksipuolisia ja tuo vain sydänsuruja. Mulle sopii siis tällainen mielikuvitusihastus paremmin. Se antaa energiaa selvitä arjen muista haasteista ja siis energiaa edetä muuten elämässä, työn saralla jne.
Minä taas en saa energiaa ihastumisesta, päinvastoin se tekee elämästäni entistä epästabiilimpaa.
Mutta joo, elämähän jatkuu silti ja sitä on ns. elettävä emotionaalisesta jumimisesta huolimatta.
Toivon ihastuvani seuraavan kerran jotenkin järkevämmin ja niin, että toinenkin tykkäisi minusta.
Tänään joku on näköjään puhunut täällä asetetuista rooleista. En usko sen olevan sinä, mutta siitä tuli mieleeni kertoa että tiesitko että sinulla on töissä kaksi eri olemusta: hyvin vahva ja virallinen työrooli ja sitten oma sinä. Niissä on todella selkeä ero, vaikka välillä olet jotain niiden välimuotoa. Omaa sinua näkyy onneksi enemmän, etenkin suuressa porukassa. Ja tiesitkö että minä en juurikaan tykkää työroolissa olevasta sinusta tai silloin kun se työrooli on tosissaan päällä roolina. Me ollaan kai aika samanikäisiä, mutta silloin kun sulla on työrooli tosissaan päällä mulle tulee sellainen olo kuin olisin lapsi tai vähintään teini ja sua paljon nuorempi. Tosi häiritsevä ja nolokin olo. Sillä hetkellä en pidä sinusta, en pidä siitä roolista. Tätä on esiintynyt valitettavasti tosi usein silloin kun jutellaan kahden, yhtäkkiä sulla vain menee se rooli päälle ja muutut jotenkin erilaiseksi. Pidän sinusta aina silloin, kun olet enemmän oma itsesi etkä sen roolin takana. Siihen todelliseen sinuun tykästyinkin.
Vierailija kirjoitti:
Tänään joku on näköjään puhunut täällä asetetuista rooleista. En usko sen olevan sinä, mutta siitä tuli mieleeni kertoa että tiesitko että sinulla on töissä kaksi eri olemusta: hyvin vahva ja virallinen työrooli ja sitten oma sinä. Niissä on todella selkeä ero, vaikka välillä olet jotain niiden välimuotoa. Omaa sinua näkyy onneksi enemmän, etenkin suuressa porukassa. Ja tiesitkö että minä en juurikaan tykkää työroolissa olevasta sinusta tai silloin kun se työrooli on tosissaan päällä roolina. Me ollaan kai aika samanikäisiä, mutta silloin kun sulla on työrooli tosissaan päällä mulle tulee sellainen olo kuin olisin lapsi tai vähintään teini ja sua paljon nuorempi. Tosi häiritsevä ja nolokin olo. Sillä hetkellä en pidä sinusta, en pidä siitä roolista. Tätä on esiintynyt valitettavasti tosi usein silloin kun jutellaan kahden, yhtäkkiä sulla vain menee se rooli päälle ja muutut jotenkin erilaiseksi. Pidän sinusta aina silloin, kun olet enemmän oma itsesi etkä sen roolin takana. Siihen todelliseen sinuun tykästyinkin.
Jos tämä oli miehelle kirjoitettu, niin voin sanoa ainakin omasta kokemuksesta, että välillä on pakko ottaa se työrooli päälle, vaikkei se olekaan kovin mukava. Pelkään kai muuten näyttäväni naiselle, että pidän hänestä. Työpaikalle sellaiset tunteet eivät kuitenkaan sovi, joten uskoisin asioiden menevän paremmin näin.
Vierailija kirjoitti:
Siellä toinen herkku 💗
Joo mutta en sun. Usko jo.
Kyllä tää mun elämä on yhtä teeskentelyä. Koskakohan opin tekemään asiat kuten itse haluaisin enkä siten kun mulle asetetut roolit edellyttää. Vasta kun tämän oivallan käytännössä voin olla vapaa ja oma itseni. Sitä tietä kuljen ja toivon että odotat mua tien varrella kun joskus saavun sun kohdalle. Jatketaan siitä yhdessä matkaa.