Lue keskustelun säännöt.
Mihin ihmeeseen lukioita tarvitaan, jos ammattikoulut antavat saman jatko-opintokelpoisuuden?
08.05.2017 |
Eikö lukiot voisi lopettaa? Mitä hyötyä niistä on, jos samassa ajassa ammattikoulusta saa saman jatko-opintokelpoisuuden + oikean ammatin?
Näin ollen esim. työttömät akateemiset voisivat aina hakea se aiemman ammattitutkintonsa mukaista työtä, jos ei muuten löydy työtä.
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Ja jatkuvastihan pääsykokeita yritetään ajaa alas, jotta tulevaisuudessa nuoret pääsisivät opiskelemaan ylppäreiden arvosanoilla. Mites sitten opiskelet pääsykoekirjoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Hyvä pohja englantiin tulee peleistä. Ammattisanasto taas sen alan kirjallisuudesta mitä haluaa opiskella. Suomeksi ei yhtä kattavasti löydy, niin mm. englanniksihan ne parhaimmat on luettava. Mieluiten muutenkin lähdekielellä, kun käännösten taso voi vaihdella suuresti.
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio antaa kattavan yleissivistyksen. Enemmän kielitaitoa. Pitkä matematiikka fykebi jollaista ei saa amiksesta jne
Mutta monien mielestä amiksen matikan peruskurssi vastaa koko lukion pitkää matematiikkaa ja fykebi. Ja amikset ovat kuulemma myös kovia opiskelemaan luonnontieteitä vapaa-ajallaan.
Älä unohda kieliä. Niitä on erityisen helppo opiskella itsenäisesti. Esim. slaavilaiset kielet ovat monen amiksen vapaa-ajan intohimo, tieteellisen englannin taas oppii pelaamalla.
Matematiikkaakin oppii kun esimerkiksi laskee kolikoitaan tai paljonko maksaa halvin energia_juoma ja suklaapatukka.
Kyllä sillä pidemmälle oppii kuin lukiossa. Taisi ottaa tunteisiin vahvasti, kun vuosien "kova" työsi on ollut turhaa tai tarpeetonta? Tietenkin kun pari henkilöä esittää vaihtoehtoista tapaa oppia tai kertoo omasta motivaatiostaan, niin se koskee kaikkia amiksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Ja jatkuvastihan pääsykokeita yritetään ajaa alas, jotta tulevaisuudessa nuoret pääsisivät opiskelemaan ylppäreiden arvosanoilla. Mites sitten opiskelet pääsykoekirjoja?
Yritetään ajaa alas. Yritetään. Trendi on kuitenkin ollut päinvastainen.
Eräs tuttu (jonka lapsi on amiksessa) kysyi että mihinkäs se teidän muksu hakee yläasteen jälkeen ja kerroin että lukioon kun ei oikein tiedä mitä haluaa isona tehdä ja koulu sujuu. Tää tuttu sitten rupesi hirveästi vääntämään että ei lukio kannata, yliopistoon pääsee ihan samalla tavalla ja amis on helpompi koulu eli miksi tuhlata kolme vuotta lukiossa.
Kyseisen tyypin oma lapsi lintsaa todella paljon koska poissaolorajat on ihan vitsi ja pääsee juuri ja juuri läpi kokeista yms. Eli sellaisella pohjalla sitten yliopistoon, esimerkiksi lääkikseen :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio antaa kattavan yleissivistyksen. Enemmän kielitaitoa. Pitkä matematiikka fykebi jollaista ei saa amiksesta jne
Mutta monien mielestä amiksen matikan peruskurssi vastaa koko lukion pitkää matematiikkaa ja fykebi. Ja amikset ovat kuulemma myös kovia opiskelemaan luonnontieteitä vapaa-ajallaan.
Älä unohda kieliä. Niitä on erityisen helppo opiskella itsenäisesti. Esim. slaavilaiset kielet ovat monen amiksen vapaa-ajan intohimo, tieteellisen englannin taas oppii pelaamalla.
Matematiikkaakin oppii kun esimerkiksi laskee kolikoitaan tai paljonko maksaa halvin energia_juoma ja suklaapatukka.
Kyllä sillä pidemmälle oppii kuin lukiossa. Taisi ottaa tunteisiin vahvasti, kun vuosien "kova" työsi on ollut turhaa tai tarpeetonta? Tietenkin kun pari henkilöä esittää vaihtoehtoista tapaa oppia tai kertoo omasta motivaatiostaan, niin se koskee kaikkia amiksia.
En ymmärtänyt viestiäsi. Kannattaa opetella artikuloimaan selkeämmin, niin muutkin saavat selvää ajatuksenjuoksustasi
Vahva ja itsenäinen. Olen epäilyistä huolimatta nainen :^)
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio antaa kattavan yleissivistyksen. Enemmän kielitaitoa. Pitkä matematiikka fykebi jollaista ei saa amiksesta jne
Mutta monien mielestä amiksen matikan peruskurssi vastaa koko lukion pitkää matematiikkaa ja fykebi. Ja amikset ovat kuulemma myös kovia opiskelemaan luonnontieteitä vapaa-ajallaan.
Älä unohda kieliä. Niitä on erityisen helppo opiskella itsenäisesti. Esim. slaavilaiset kielet ovat monen amiksen vapaa-ajan intohimo, tieteellisen englannin taas oppii pelaamalla.
Matematiikkaakin oppii kun esimerkiksi laskee kolikoitaan tai paljonko maksaa halvin energia_juoma ja suklaapatukka.
Kyllä sillä pidemmälle oppii kuin lukiossa. Taisi ottaa tunteisiin vahvasti, kun vuosien "kova" työsi on ollut turhaa tai tarpeetonta? Tietenkin kun pari henkilöä esittää vaihtoehtoista tapaa oppia tai kertoo omasta motivaatiostaan, niin se koskee kaikkia amiksia.
En ymmärtänyt viestiäsi. Kannattaa opetella artikuloimaan selkeämmin, niin muutkin saavat selvää ajatuksenjuoksustasi
Kannattaisi varmaan käydä se ala-aste ensin loppuun, että oppisit lukemaan kunnolla. Vanhoollisesta ajattelutavastasi päätellen taidat kyllä olla kansakouluikäluokkaa enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Ja jatkuvastihan pääsykokeita yritetään ajaa alas, jotta tulevaisuudessa nuoret pääsisivät opiskelemaan ylppäreiden arvosanoilla. Mites sitten opiskelet pääsykoekirjoja?
Yritetään ajaa alas. Yritetään. Trendi on kuitenkin ollut päinvastainen.
Onko sinulla esimerkkejä? Itselleni tulee päinvastaisesta juuri mieleen lääkis, jonne ei ole enää pääsykoekirjaa, vaan fy, ke ja bi ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Hyvä pohja englantiin tulee peleistä. Ammattisanasto taas sen alan kirjallisuudesta mitä haluaa opiskella. Suomeksi ei yhtä kattavasti löydy, niin mm. englanniksihan ne parhaimmat on luettava. Mieluiten muutenkin lähdekielellä, kun käännösten taso voi vaihdella suuresti.
Amiksen herkkää kielikorvaa luonnollisestikin särkee huono käännös. Mitenkäs muuten tuo virkamiesruotsi ja monen tiedekunnan pakollinen kolmas kieli, kun pelejä ei juuri muilla kielillä ole saatavilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Ja jatkuvastihan pääsykokeita yritetään ajaa alas, jotta tulevaisuudessa nuoret pääsisivät opiskelemaan ylppäreiden arvosanoilla. Mites sitten opiskelet pääsykoekirjoja?
Yritetään ajaa alas. Yritetään. Trendi on kuitenkin ollut päinvastainen.
Onko sinulla esimerkkejä? Itselleni tulee päinvastaisesta juuri mieleen lääkis, jonne ei ole enää pääsykoekirjaa, vaan fy, ke ja bi ratkaisee.
Kuka tahansa voi opiskella pitkän matematiikan ja fykebi, ja mennä pääsykokeeseen
Vahva ja itsenäinen. Olen epäilyistä huolimatta nainen :^)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Hyvä pohja englantiin tulee peleistä. Ammattisanasto taas sen alan kirjallisuudesta mitä haluaa opiskella. Suomeksi ei yhtä kattavasti löydy, niin mm. englanniksihan ne parhaimmat on luettava. Mieluiten muutenkin lähdekielellä, kun käännösten taso voi vaihdella suuresti.
Amiksen herkkää kielikorvaa luonnollisestikin särkee huono käännös. Mitenkäs muuten tuo virkamiesruotsi ja monen tiedekunnan pakollinen kolmas kieli, kun pelejä ei juuri muilla kielillä ole saatavilla?
Virkamiesruotsi on jo tasoltaan oma vitsinsä. Yläasteen tasolla pääsee heittämällä läpi, jos vain pitää kielitaitoa yllä. Esim. lukemalla alan foorumeita. Lukiolaisellahan huono käännös ei sitten haittaa ollenkaan? Varsinkaan jos siinä on asiavirheitä käännöksestä johtuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Ja jatkuvastihan pääsykokeita yritetään ajaa alas, jotta tulevaisuudessa nuoret pääsisivät opiskelemaan ylppäreiden arvosanoilla. Mites sitten opiskelet pääsykoekirjoja?
Yritetään ajaa alas. Yritetään. Trendi on kuitenkin ollut päinvastainen.
Onko sinulla esimerkkejä? Itselleni tulee päinvastaisesta juuri mieleen lääkis, jonne ei ole enää pääsykoekirjaa, vaan fy, ke ja bi ratkaisee.
Kuka tahansa voi opiskella pitkän matematiikan ja fykebi, ja mennä pääsykokeeseen
Mutta se on helpompi opiskella näitä kunnolla lukiossa, kun puutyökurssien ohella.
Mä menin ysiltä kauppaoppilaitokseen, eli peruskoulupohjainen opistotutkinto. Sen pohjalta yliopistoon vuonna 1995. Nyt vakinainen virka valtiolla. Jännä reitti ja toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Ja jatkuvastihan pääsykokeita yritetään ajaa alas, jotta tulevaisuudessa nuoret pääsisivät opiskelemaan ylppäreiden arvosanoilla. Mites sitten opiskelet pääsykoekirjoja?
Yritetään ajaa alas. Yritetään. Trendi on kuitenkin ollut päinvastainen.
Onko sinulla esimerkkejä? Itselleni tulee päinvastaisesta juuri mieleen lääkis, jonne ei ole enää pääsykoekirjaa, vaan fy, ke ja bi ratkaisee.
Kuka tahansa voi opiskella pitkän matematiikan ja fykebi, ja mennä pääsykokeeseen
Mutta se on helpompi opiskella näitä kunnolla lukiossa, kun puutyökurssien ohella.
Et kai nyt vaan tarkoita, että lukio olisi jotenkin mitenkään mahdollisesti parempi vaihtoehto kuin amis jos haluaa lääkäriksi?
Vahva ja itsenäinen. Olen epäilyistä huolimatta nainen :^)
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion oppimäärä on kuitenkin lähes kaikissa aineissa huomattavasti ammattikoulua laajempi. Helpottaa huomattavasti mm. luonnontieteelliseen/lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemista ja kieliäkin voi olla vaikea yliopistotasolla pyrkiä opiskelemaan, jos ei ole lukion kursseja kysseisestä kielestä käytynä.
Monesti lukiossa on toki laajempi, varsinkin jos itse niin haluaa. Tuota kieliasiaa en kyllä allekirjoita. Jos motivaatiota on, niin kieliä on kuitenkin suht. helppo opetella myös itsenäisesti. Varsinkin näin nettiaikana, kun voi natiivien kanssa käydä läpi asioita.
Täysin järjetön kommentti eikä liity tähän aiheeseen mitenkään. Tottakai kuka tahansa voi itsekseen opiskella melkeinpä mitä vain. Ja tämänkö takia autonasentajat ja parturikampaajat on samalla viivalla ylioppilaiden kanssa?
Taidat olla hyvinkin yksinkertainen, jos mielestäsi ei aiheeseen liittynyt mitenkään. Kieliä on helpompi opiskella itse, kuin vaikka psykologiaa. Ellei sitten rahallisesti panosta paljon. Amiksessahan ei toki ole kuin autoasentaja- ja parturikampaajalinja. Lukio minimillä läpi vedettynä jää esim. matikassa alle datanomin ja merkonomin matikkaopiskelujen. Esseiden kirjoittamista tehdään jo peruskoulussa. Amiksessa on erittäin paljon oma-aloitteista opiskelua, jolloin se tiedonhaku tulee tutuksi. Opinnäytetyö valmistaa enemmän gradun tekoon, kuin lukion kirjoitukset. Lähteet ym. pitää olla oikein merkittynä jne.
Voi rakas pieni ihmispolo. Graduassako on kyse lähteiden merkitsemisestä? Sekö yliopiston tarkoitus on? Onnea sinulle elämääsi. Toivottavasti viihdyt hitsarina.
T. Akateeminen yleissivistystä arvostava virastohenkilö
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
Ja jatkuvastihan pääsykokeita yritetään ajaa alas, jotta tulevaisuudessa nuoret pääsisivät opiskelemaan ylppäreiden arvosanoilla. Mites sitten opiskelet pääsykoekirjoja?
Yritetään ajaa alas. Yritetään. Trendi on kuitenkin ollut päinvastainen.
Onko sinulla esimerkkejä? Itselleni tulee päinvastaisesta juuri mieleen lääkis, jonne ei ole enää pääsykoekirjaa, vaan fy, ke ja bi ratkaisee.
Kuka tahansa voi opiskella pitkän matematiikan ja fykebi, ja mennä pääsykokeeseen
Mutta se on helpompi opiskella näitä kunnolla lukiossa, kun puutyökurssien ohella.
Et kai nyt vaan tarkoita, että lukio olisi jotenkin mitenkään mahdollisesti parempi vaihtoehto kuin amis jos haluaa lääkäriksi?
Totta kai se on. Lääketieteellisessä taitaa olla jopa pakollista?
Pointtihan on, että lukio ei ole mitenkään pakollinen monilla aloilla.
T: eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion oppimäärä on kuitenkin lähes kaikissa aineissa huomattavasti ammattikoulua laajempi. Helpottaa huomattavasti mm. luonnontieteelliseen/lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemista ja kieliäkin voi olla vaikea yliopistotasolla pyrkiä opiskelemaan, jos ei ole lukion kursseja kysseisestä kielestä käytynä.
Monesti lukiossa on toki laajempi, varsinkin jos itse niin haluaa. Tuota kieliasiaa en kyllä allekirjoita. Jos motivaatiota on, niin kieliä on kuitenkin suht. helppo opetella myös itsenäisesti. Varsinkin näin nettiaikana, kun voi natiivien kanssa käydä läpi asioita.
Täysin järjetön kommentti eikä liity tähän aiheeseen mitenkään. Tottakai kuka tahansa voi itsekseen opiskella melkeinpä mitä vain. Ja tämänkö takia autonasentajat ja parturikampaajat on samalla viivalla ylioppilaiden kanssa?
Taidat olla hyvinkin yksinkertainen, jos mielestäsi ei aiheeseen liittynyt mitenkään. Kieliä on helpompi opiskella itse, kuin vaikka psykologiaa. Ellei sitten rahallisesti panosta paljon. Amiksessahan ei toki ole kuin autoasentaja- ja parturikampaajalinja. Lukio minimillä läpi vedettynä jää esim. matikassa alle datanomin ja merkonomin matikkaopiskelujen. Esseiden kirjoittamista tehdään jo peruskoulussa. Amiksessa on erittäin paljon oma-aloitteista opiskelua, jolloin se tiedonhaku tulee tutuksi. Opinnäytetyö valmistaa enemmän gradun tekoon, kuin lukion kirjoitukset. Lähteet ym. pitää olla oikein merkittynä jne.
Voi rakas pieni ihmispolo. Graduassako on kyse lähteiden merkitsemisestä? Sekö yliopiston tarkoitus on? Onnea sinulle elämääsi. Toivottavasti viihdyt hitsarina.
T. Akateeminen yleissivistystä arvostava virastohenkilö
Vain esimerkki mitä hyötyä voi olla amiksesta vs. lukio.
T: Yliopiston käynyt amis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion oppimäärä on kuitenkin lähes kaikissa aineissa huomattavasti ammattikoulua laajempi. Helpottaa huomattavasti mm. luonnontieteelliseen/lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemista ja kieliäkin voi olla vaikea yliopistotasolla pyrkiä opiskelemaan, jos ei ole lukion kursseja kysseisestä kielestä käytynä.
Monesti lukiossa on toki laajempi, varsinkin jos itse niin haluaa. Tuota kieliasiaa en kyllä allekirjoita. Jos motivaatiota on, niin kieliä on kuitenkin suht. helppo opetella myös itsenäisesti. Varsinkin näin nettiaikana, kun voi natiivien kanssa käydä läpi asioita.
Täysin järjetön kommentti eikä liity tähän aiheeseen mitenkään. Tottakai kuka tahansa voi itsekseen opiskella melkeinpä mitä vain. Ja tämänkö takia autonasentajat ja parturikampaajat on samalla viivalla ylioppilaiden kanssa?
Taidat olla hyvinkin yksinkertainen, jos mielestäsi ei aiheeseen liittynyt mitenkään. Kieliä on helpompi opiskella itse, kuin vaikka psykologiaa. Ellei sitten rahallisesti panosta paljon. Amiksessahan ei toki ole kuin autoasentaja- ja parturikampaajalinja. Lukio minimillä läpi vedettynä jää esim. matikassa alle datanomin ja merkonomin matikkaopiskelujen. Esseiden kirjoittamista tehdään jo peruskoulussa. Amiksessa on erittäin paljon oma-aloitteista opiskelua, jolloin se tiedonhaku tulee tutuksi. Opinnäytetyö valmistaa enemmän gradun tekoon, kuin lukion kirjoitukset. Lähteet ym. pitää olla oikein merkittynä jne.
Voi rakas pieni ihmispolo. Graduassako on kyse lähteiden merkitsemisestä? Sekö yliopiston tarkoitus on? Onnea sinulle elämääsi. Toivottavasti viihdyt hitsarina.
T. Akateeminen yleissivistystä arvostava virastohenkilöVain esimerkki mitä hyötyä voi olla amiksesta vs. lukio.
T: Yliopiston käynyt amis
Mitä tarkoittaa yliopiston käynyt?
Vahva ja itsenäinen. Olen epäilyistä huolimatta nainen :^)
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion oppimäärä on kuitenkin lähes kaikissa aineissa huomattavasti ammattikoulua laajempi. Helpottaa huomattavasti mm. luonnontieteelliseen/lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemista ja kieliäkin voi olla vaikea yliopistotasolla pyrkiä opiskelemaan, jos ei ole lukion kursseja kysseisestä kielestä käytynä.
Monesti lukiossa on toki laajempi, varsinkin jos itse niin haluaa. Tuota kieliasiaa en kyllä allekirjoita. Jos motivaatiota on, niin kieliä on kuitenkin suht. helppo opetella myös itsenäisesti. Varsinkin näin nettiaikana, kun voi natiivien kanssa käydä läpi asioita.
Täysin järjetön kommentti eikä liity tähän aiheeseen mitenkään. Tottakai kuka tahansa voi itsekseen opiskella melkeinpä mitä vain. Ja tämänkö takia autonasentajat ja parturikampaajat on samalla viivalla ylioppilaiden kanssa?
Taidat olla hyvinkin yksinkertainen, jos mielestäsi ei aiheeseen liittynyt mitenkään. Kieliä on helpompi opiskella itse, kuin vaikka psykologiaa. Ellei sitten rahallisesti panosta paljon. Amiksessahan ei toki ole kuin autoasentaja- ja parturikampaajalinja. Lukio minimillä läpi vedettynä jää esim. matikassa alle datanomin ja merkonomin matikkaopiskelujen. Esseiden kirjoittamista tehdään jo peruskoulussa. Amiksessa on erittäin paljon oma-aloitteista opiskelua, jolloin se tiedonhaku tulee tutuksi. Opinnäytetyö valmistaa enemmän gradun tekoon, kuin lukion kirjoitukset. Lähteet ym. pitää olla oikein merkittynä jne.
Voi rakas pieni ihmispolo. Graduassako on kyse lähteiden merkitsemisestä? Sekö yliopiston tarkoitus on? Onnea sinulle elämääsi. Toivottavasti viihdyt hitsarina.
T. Akateeminen yleissivistystä arvostava virastohenkilöVain esimerkki mitä hyötyä voi olla amiksesta vs. lukio.
T: Yliopiston käynyt amis
Mitä tarkoittaa yliopiston käynyt?
Omassa tapauksessa luonnontieteiden maisteri.
Alkaa vahvistumaan käsitys siitä, ettet käy ihan täysillä. Oletko kenties jotenkin kehitysvammainen tms. vai muuten koulutuksessa pahoja aukkoja, kun luetun ymmärtäminen on heikommalla tasolla kuin 9-vuotiaalla?
Matematiikkaakin oppii kun esimerkiksi laskee kolikoitaan tai paljonko maksaa halvin energia_juoma ja suklaapatukka.
Vahva ja itsenäinen. Olen epäilyistä huolimatta nainen :^)