Lue keskustelun säännöt.
Mihin ihmeeseen lukioita tarvitaan, jos ammattikoulut antavat saman jatko-opintokelpoisuuden?
08.05.2017 |
Eikö lukiot voisi lopettaa? Mitä hyötyä niistä on, jos samassa ajassa ammattikoulusta saa saman jatko-opintokelpoisuuden + oikean ammatin?
Näin ollen esim. työttömät akateemiset voisivat aina hakea se aiemman ammattitutkintonsa mukaista työtä, jos ei muuten löydy työtä.
Kommentit (109)
Mun tutut jotka eivät ole käyneet lukiota eivät puhu sujuvasti englantia ja ovat ns pönttöpäitä eli ainakin yleissivistystä antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion oppimäärä on kuitenkin lähes kaikissa aineissa huomattavasti ammattikoulua laajempi. Helpottaa huomattavasti mm. luonnontieteelliseen/lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemista ja kieliäkin voi olla vaikea yliopistotasolla pyrkiä opiskelemaan, jos ei ole lukion kursseja kysseisestä kielestä käytynä.
Monesti lukiossa on toki laajempi, varsinkin jos itse niin haluaa. Tuota kieliasiaa en kyllä allekirjoita. Jos motivaatiota on, niin kieliä on kuitenkin suht. helppo opetella myös itsenäisesti. Varsinkin näin nettiaikana, kun voi natiivien kanssa käydä läpi asioita.
Täysin järjetön kommentti eikä liity tähän aiheeseen mitenkään. Tottakai kuka tahansa voi itsekseen opiskella melkeinpä mitä vain. Ja tämänkö takia autonasentajat ja parturikampaajat on samalla viivalla ylioppilaiden kanssa?
Taidat olla hyvinkin yksinkertainen, jos mielestäsi ei aiheeseen liittynyt mitenkään. Kieliä on helpompi opiskella itse, kuin vaikka psykologiaa. Ellei sitten rahallisesti panosta paljon. Amiksessahan ei toki ole kuin autoasentaja- ja parturikampaajalinja. Lukio minimillä läpi vedettynä jää esim. matikassa alle datanomin ja merkonomin matikkaopiskelujen. Esseiden kirjoittamista tehdään jo peruskoulussa. Amiksessa on erittäin paljon oma-aloitteista opiskelua, jolloin se tiedonhaku tulee tutuksi. Opinnäytetyö valmistaa enemmän gradun tekoon, kuin lukion kirjoitukset. Lähteet ym. pitää olla oikein merkittynä jne.
Äidinkieltä ei selvästikään opeteta ammattikoulussa. Kuin-sanaa ennen ei käytetä pilkkua.
Käytetään silloin, kun "kuin"-sanaa käytetään alistuskonjunktiona sivulauseen alussa.
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion oppimäärä on kuitenkin lähes kaikissa aineissa huomattavasti ammattikoulua laajempi. Helpottaa huomattavasti mm. luonnontieteelliseen/lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemista ja kieliäkin voi olla vaikea yliopistotasolla pyrkiä opiskelemaan, jos ei ole lukion kursseja kysseisestä kielestä käytynä.
Monesti lukiossa on toki laajempi, varsinkin jos itse niin haluaa. Tuota kieliasiaa en kyllä allekirjoita. Jos motivaatiota on, niin kieliä on kuitenkin suht. helppo opetella myös itsenäisesti. Varsinkin näin nettiaikana, kun voi natiivien kanssa käydä läpi asioita.
Täysin järjetön kommentti eikä liity tähän aiheeseen mitenkään. Tottakai kuka tahansa voi itsekseen opiskella melkeinpä mitä vain. Ja tämänkö takia autonasentajat ja parturikampaajat on samalla viivalla ylioppilaiden kanssa?
Taidat olla hyvinkin yksinkertainen, jos mielestäsi ei aiheeseen liittynyt mitenkään. Kieliä on helpompi opiskella itse, kuin vaikka psykologiaa. Ellei sitten rahallisesti panosta paljon. Amiksessahan ei toki ole kuin autoasentaja- ja parturikampaajalinja. Lukio minimillä läpi vedettynä jää esim. matikassa alle datanomin ja merkonomin matikkaopiskelujen. Esseiden kirjoittamista tehdään jo peruskoulussa. Amiksessa on erittäin paljon oma-aloitteista opiskelua, jolloin se tiedonhaku tulee tutuksi. Opinnäytetyö valmistaa enemmän gradun tekoon, kuin lukion kirjoitukset. Lähteet ym. pitää olla oikein merkittynä jne.
Äidinkieltä ei selvästikään opeteta ammattikoulussa. Kuin-sanaa ennen ei käytetä pilkkua.
Juu eikä yliopistossa, jonka siis myös olen käynyt.
Lukion käynyt ei todistetusti osaa kuin puuttua epäolennaisiin asioihin, sen sijaan että ymmärtäisi asian ja osaisi siitä keskustella. Osataan vain toistaa mitä on joskus kerrottu, mutta mitään ei oikeasti ymmärretä.
Kirjoitat ihan älyvapaita asiavirheitä ja luulet, että joku jaksaa netissä sun kanssa niistä jankata.
Vahva ja itsenäinen. Olen epäilyistä huolimatta nainen :^)
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion oppimäärä on kuitenkin lähes kaikissa aineissa huomattavasti ammattikoulua laajempi. Helpottaa huomattavasti mm. luonnontieteelliseen/lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemista ja kieliäkin voi olla vaikea yliopistotasolla pyrkiä opiskelemaan, jos ei ole lukion kursseja kysseisestä kielestä käytynä.
Monesti lukiossa on toki laajempi, varsinkin jos itse niin haluaa. Tuota kieliasiaa en kyllä allekirjoita. Jos motivaatiota on, niin kieliä on kuitenkin suht. helppo opetella myös itsenäisesti. Varsinkin näin nettiaikana, kun voi natiivien kanssa käydä läpi asioita.
Täysin järjetön kommentti eikä liity tähän aiheeseen mitenkään. Tottakai kuka tahansa voi itsekseen opiskella melkeinpä mitä vain. Ja tämänkö takia autonasentajat ja parturikampaajat on samalla viivalla ylioppilaiden kanssa?
Taidat olla hyvinkin yksinkertainen, jos mielestäsi ei aiheeseen liittynyt mitenkään. Kieliä on helpompi opiskella itse, kuin vaikka psykologiaa. Ellei sitten rahallisesti panosta paljon. Amiksessahan ei toki ole kuin autoasentaja- ja parturikampaajalinja. Lukio minimillä läpi vedettynä jää esim. matikassa alle datanomin ja merkonomin matikkaopiskelujen. Esseiden kirjoittamista tehdään jo peruskoulussa. Amiksessa on erittäin paljon oma-aloitteista opiskelua, jolloin se tiedonhaku tulee tutuksi. Opinnäytetyö valmistaa enemmän gradun tekoon, kuin lukion kirjoitukset. Lähteet ym. pitää olla oikein merkittynä jne.
Äidinkieltä ei selvästikään opeteta ammattikoulussa. Kuin-sanaa ennen ei käytetä pilkkua.
Ennen oli. että, jotta ,koska, kun...niin ne ajat muuttuu.
Moni?? Itse olen amisope ja oppilaistani ehkä 3% on ylioppilaita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan lukiot voisi lopettaa, koska amikset antavat oikeuden jatko-opiskelemaan. Jos tiedän ehdottomasti haluavani matemaatikoksi, on minun paljon järkevämpää mennä lukioon ja opiskella mahdollisimman monta matematiikankurssia kuin mennä amikseen puutyölinjalle lukion ohessa.
Esimerkiksi lääkikseen on osattava ke, bi ja fy todella hyvin. Amiksesta ei välttämättä löydy kaikkia niitä kursseja, joten se on suoraan parempi mennä lukioon, joissa niihin voi todennäköisesti keskittyä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Moni?? Itse olen amisope ja oppilaistani ehkä 3% on ylioppilaita!
Niin? Kun amis ja lukio ovat käytännössä toistensa vaihtoehdot, niin miksi amikseen tulisi kovinkaan paljoa lukion jo käyneitä ylioppilaita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukio antaa kattavan yleissivistyksen. Enemmän kielitaitoa. Pitkä matematiikka fykebi jollaista ei saa amiksesta jne
Vierailija kirjoitti:
Lukio antaa kattavan yleissivistyksen. Enemmän kielitaitoa. Pitkä matematiikka fykebi jollaista ei saa amiksesta jne
Mutta monien mielestä amiksen matikan peruskurssi vastaa koko lukion pitkää matematiikkaa ja fykebi. Ja amikset ovat kuulemma myös kovia opiskelemaan luonnontieteitä vapaa-ajallaan.
Vahva ja itsenäinen. Olen epäilyistä huolimatta nainen :^)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Siis pääseekö nykyään suoraan ammattikoulusta yliopistoon?
Ammattikoulujen kurssiarvosanat on pian yhtä arvokkaita kuin ylioppilaskokeiden arvosanat.
Ammattikoulujen reformissa poistetaan arvosanat. On vain hyväksytty tai hylätty.
Tätä maata johtaa idioottien lauma, niin hallitus kuin virkamiehistökin on ihan pihalla oikeasta elämästä..
Arvosana kertoisi, osaako valmistunut amislainen oikeasti mitään siitä, mitä hän on ollut oppimassa.
Nyt täystunari, joka jollain ihmeen konstilla saa näytöökokeessa vahingssa hyväksytyn, on työnantajan näkökulmasta samalla viivalla kuin sellainen, joka on oikeasti kiinnostunut alasta ja on hankkinut itselleen edellistä huomattavasti suureman osaamistason.
Hyvä on, jos oikeus korkeakouluopintoihin säilyy. Moni amislainen on jatkanut, ellei heti niin muutaman vuoden päästä, ammattikorkeaan, joku jopa yliopistoon. Varsinkin pojilla ne lukuhalut heräävät vähän myöhemmin.
Dippainssinä on todettava, että nämä amistaustaiset ammattikorkeasta valmistuneet ovat helkkarin fiksua sakkia, minäkin olen oppinut heiltä paljon.
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion oppimäärä on kuitenkin lähes kaikissa aineissa huomattavasti ammattikoulua laajempi. Helpottaa huomattavasti mm. luonnontieteelliseen/lääketieteelliseen tiedekuntaan hakemista ja kieliäkin voi olla vaikea yliopistotasolla pyrkiä opiskelemaan, jos ei ole lukion kursseja kysseisestä kielestä käytynä.
Monesti lukiossa on toki laajempi, varsinkin jos itse niin haluaa. Tuota kieliasiaa en kyllä allekirjoita. Jos motivaatiota on, niin kieliä on kuitenkin suht. helppo opetella myös itsenäisesti. Varsinkin näin nettiaikana, kun voi natiivien kanssa käydä läpi asioita.
Täysin järjetön kommentti eikä liity tähän aiheeseen mitenkään. Tottakai kuka tahansa voi itsekseen opiskella melkeinpä mitä vain. Ja tämänkö takia autonasentajat ja parturikampaajat on samalla viivalla ylioppilaiden kanssa?
Taidat olla hyvinkin yksinkertainen, jos mielestäsi ei aiheeseen liittynyt mitenkään. Kieliä on helpompi opiskella itse, kuin vaikka psykologiaa. Ellei sitten rahallisesti panosta paljon. Amiksessahan ei toki ole kuin autoasentaja- ja parturikampaajalinja. Lukio minimillä läpi vedettynä jää esim. matikassa alle datanomin ja merkonomin matikkaopiskelujen. Esseiden kirjoittamista tehdään jo peruskoulussa. Amiksessa on erittäin paljon oma-aloitteista opiskelua, jolloin se tiedonhaku tulee tutuksi. Opinnäytetyö valmistaa enemmän gradun tekoon, kuin lukion kirjoitukset. Lähteet ym. pitää olla oikein merkittynä jne.
Äidinkieltä ei selvästikään opeteta ammattikoulussa. Kuin-sanaa ennen ei käytetä pilkkua.
Juu eikä yliopistossa, jonka siis myös olen käynyt.
Lukion käynyt ei todistetusti osaa kuin puuttua epäolennaisiin asioihin, sen sijaan että ymmärtäisi asian ja osaisi siitä keskustella. Osataan vain toistaa mitä on joskus kerrottu, mutta mitään ei oikeasti ymmärretä.
Kirjoitat ihan älyvapaita asiavirheitä ja luulet, että joku jaksaa netissä sun kanssa niistä jankata.
Ja näitä asiavirheitä et edes osaa ilmaista. Taas on väittelyn perusteet luettu, ettei oikeasti tarvitse perustella mitään, vaan voi suoltaa silkkaa sontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan lukiot voisi lopettaa, koska amikset antavat oikeuden jatko-opiskelemaan. Jos tiedän ehdottomasti haluavani matemaatikoksi, on minun paljon järkevämpää mennä lukioon ja opiskella mahdollisimman monta matematiikankurssia kuin mennä amikseen puutyölinjalle lukion ohessa.
Jos mietitään loppuun asti, niin tietyllä tapaa järkevintä olisi mennä ammatillis-yliopistolliseen koulutukseen, jossa muun muasa pakollisten musiikin, liikunnan, ruotsin, historian tai äidinkielen tuntien sijaan keskityttäisiin oleelliseen. Tämähän olisi aika lailla ammatillista koulutusta. Lukio on jossain määrin epätehokas laitos kouluttamaan todellisia huippuja.
Mutta nykyisenlainen amis, joka on lähinnä yläkoulun tarkkaliluokka, jonne koulukiukiusaajat, keskittymiskyvyttömät ja päihdeongelmaiset suljetaan häiritsemästä kunnon nuoria ei ole millään mittapuulla vaihtoehto lukio-opinnoille.
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hienoa, että amiksestakin pääsee nykyisin jatkamaan korkeammalle asteelle, koska 15-16-vuotiaat eivät useinkaan osaa tehdä päätöksiään kovin pitkällä tähtäimellä. Ensisijaisesti se on kuitenkin ammattiin valmistava oppilaitos. Lukio puolestaan on yleissivistävä oppilaitos, jonka idea on valmistaa korkeakouluopintoihin. AMK:hon amis voi olla (alasta riippuen) järkeväkin pohja, mutta jos ehdottomasti tietää, että haluaa yliopistoon, niin kyllä suosittelen käymään lukion tai ainakin kaksoistutkinnon. Helpottaa huomattavasti pääsykokeissa ja opinnoissa pärjäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan lukiot voisi lopettaa, koska amikset antavat oikeuden jatko-opiskelemaan. Jos tiedän ehdottomasti haluavani matemaatikoksi, on minun paljon järkevämpää mennä lukioon ja opiskella mahdollisimman monta matematiikankurssia kuin mennä amikseen puutyölinjalle lukion ohessa.
Jos mietitään loppuun asti, niin tietyllä tapaa järkevintä olisi mennä ammatillis-yliopistolliseen koulutukseen, jossa muun muasa pakollisten musiikin, liikunnan, ruotsin, historian tai äidinkielen tuntien sijaan keskityttäisiin oleelliseen. Tämähän olisi aika lailla ammatillista koulutusta. Lukio on jossain määrin epätehokas laitos kouluttamaan todellisia huippuja.
Mutta nykyisenlainen amis, joka on lähinnä yläkoulun tarkkaliluokka, jonne koulukiukiusaajat, keskittymiskyvyttömät ja päihdeongelmaiset suljetaan häiritsemästä kunnon nuoria ei ole millään mittapuulla vaihtoehto lukio-opinnoille.
Itse olin luonnontiedelukiossa, jossa oli hyvä tarjonta luonnontieteitä ja jos suoritti niitä tarpeeksi, sai jättää neljä muun aineen pakollista kurssia suorittamatta. Mielestäni Suomessa voisi olla enemmän juuri sellaisia erikoislukioita.
Ainakin täällä päin fiksuimmat ja motivoituneimmat amislaiset löytyvät pääosin näiltä ns. "siisteiltä" linjoilta (merkonomi, datanomi, kuva-artesaani ym.). Näiltä linjoilta jatketaan myös eniten korkeammalle asteelle.
Anna-Marjaana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukio antaa kattavan yleissivistyksen. Enemmän kielitaitoa. Pitkä matematiikka fykebi jollaista ei saa amiksesta jne
Mutta monien mielestä amiksen matikan peruskurssi vastaa koko lukion pitkää matematiikkaa ja fykebi. Ja amikset ovat kuulemma myös kovia opiskelemaan luonnontieteitä vapaa-ajallaan.
Älä unohda kieliä. Niitä on erityisen helppo opiskella itsenäisesti. Esim. slaavilaiset kielet ovat monen amiksen vapaa-ajan intohimo, tieteellisen englannin taas oppii pelaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on pikemminkin teoriaa, että amiksesta voisi mennä suoraan yliopistoon. Pääsykokeet karsivat nämä Jonnet ja Jessicat kättelyssä pois. Amiksen teoria-aineet ovat aika suppeita kursseja, oli sitten kyse mistä aineesta tahansa ja vaatimustaso huomattavasti alhaisempi kuin lukiossa. Amiksen heppaisella kielitarjonnalla ei oteta selvää vieraskielisistä opiskelumateriaaleista. Amikset itse markkinoivat kovin mielellään tätä mahdollisuutta, että sieltä suoraan yliopistoon. Niinhän se tietysti laissa sanotaankin: kolmevuotinen toisen asteen koulutus antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta kuten sanottua, kyllä se on useimpien kohdalla puhdasta teoriaa. Varmasti amiksessa on myös lahjakkaita oppilaita, jotka suhtautuvat kouluunsa vakavasti, mutta kun amiksen opetusohjelma on se, mikä se on, niin ei vaan onnistu.
Englanti nyt tulee jo sujuvasti jos pelaa paljon. Imo paljon tehokkaampi tapa oppia, kuin pänttäämällä.
Amiksen teoriat voi unohtaa muutenkin. Lukee sen pääsykoekirjan ja siihen päälle sitten alasta riippuen yleisiä asioita. Ei siihen kolmea vuotta (lukio) + erillistä alan opiskelua (pääsykoekirjat) päälle tarvi.
Mm. lääkiksessä siirryttiin just pääsykokeeseen, joka perustuu lukion oppimäärään fykebistä, muitakin tälläisia aloja varmasti on. Ja pelaamalla et todellakaan opi englantia, jota käytetään esimerkiksi tieteellisissä artikkeleissa.
pääsee