Kolumni HS:ssä: On aika tunnustaa, että ihmiset eivät vain halua lapsia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi. 

Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?

Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.

Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta. 

Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää  ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja. 

Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.

Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa? 

Niillä "lapsikavereilla" on muitakin vahoja ystäviä, mm. sukulaisia. Ei heidänkään aika ihan mihin tahansa riitä.

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsia ei haluta, loppuu koko kansakunnan olemassaolo. Yksinkertaista.

Kätevää ! Luonto säästyy tuholta ! 

Vierailija kirjoitti:

No itseäni näin 24-vuotiaana pelottaa koko vanhemmuus, synnytys, taloudellinen tilanne ja oman itsen kadottaminen vanhemmuuteen. Siksi en todellakaan vielä harkitse lapsia. Ehkä sitten lähempänä kolmeakymppiä.

Ihan ensimmäiseksi voit lakata huolehtimasta turhaan tuosta oman itsen kadottamisesta vanhemmuuteen. Se on puutaheinää. Suomessa on myös hyvä ja turvallinen synnyttää. Vanhemmuudessa on huolensa, mutta niin on kaikessa muussakin elämässä. Taloudellisesta tilanteesta on toki hyvä olla varuillaan ja pyrkiä vakauteen. Noin yleisesti ollaan kuitenkin jälleen vaikeiden vuosien jälkeen menossa kohti parempaa - elleivät vihreät taas keksi jotain, joka tappaa kaiken orastavan uuden. :D

Se että ei halua lapsia, ei tarkoita sitä että vihaisi lapsia tai haluaisi ehdottomasti jäädä lapsettomaksi. Se että ei halua lasta on varmasti useinmiten seurausta juuri siitä että ei koe taloudellista asemaansa ja yhteiskunnallista asemaansa niin turvalliseksi että uskaltaisi hankkia lapsia.

Kolumnisti ei nyt oikein näytä ymmärtävän että tulevaisuuden epävarmuus ja se että ei halua lapsia on hyvinkin kiinteästi yhteydessä toisiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näissä keskusteluissa aina pelotellaan yksinäisellä vanhuudella kuin se olisi jotain kauheaa? Eihän sen parempaa olotilaa olekaan, kuin yksin oleminen! Vai ovatko nämä kauhistelijat niitä, jotka eivät kestä hetkeäkään yksin omien ajatustensa kanssa?

Vanhusten suurin ongelma on kuitenkin yksinäisyys. Minäkin tykkään olla yksin, olen mielestäni parasta seuraa itselleni. Touhuan puutarhassa, teen käsitöitä, luen, kokkaan, leivon, käyn kävelyllä, kuuntlen radiota ja musiikkia, katson elokuva. Vanhana ei vaan pysty enää tekemään juuri mitään, näkö ja kuulo voivat heikentyä, niin ettet kuule radiota, et näe lukea tai tehdä käsitöitä. Jalat ovat kipeät ja voi huimata, et voi lenkkeillä, et kyykkiä puutarhassa. Muisti huononee. Ikätoverit ovat yhtä raihnaisia tai kuolleita. Et jaksa lähteä minnekään. Ainoa piristys on vieraat. Ellei ole lähiomaisia, olet totaalisen yksin ehkä 10 v, ehkä 20 v. Luulen, että et nauti siinä vaiheessa yksinäisyydestä.

Ja ikävä kyllä siinä käy niin, että kukaan lähiomainen ei välttämättä enää sinua muista kun olet vanha, ei, vaikka olisit ollut kuinka mukava ja rakastettava tahansa. Joku voi käydä kerran, pari vuodessa. Nuorilla on työt, perheet, harrastukset, opiskelut ja omat vanhemmat ja isovanhemmat. Sedät ja tädit unohtuvat. Lapset ovat ainoat, jotka muistavat ja huolehtivat ja hekin vain, jos olet ollut hyvä vanhempi. Tosin ainakin mun tuttavapiirissä myös ne, joiden vanhemmat ovat olleet suorastaan surkeita vanhempia, muistavat vanhempiaan. Poikkeuksen tekee eräs, jonka isä hakkasi häntä koko lapsuusajan. Mutta ei lapsia pidä hankkia silti siksi, että pelkää yksinäistä vanhuutta, kyllä siihen pitää olla muutenkin aito halu.

Vanhusten suurin ongelma on tosiaan yksinäisyys. Mutta kummalla yksinäisyys tekee  enemmän kipeää: sillä, joka odottaa läheisiään käymään, vai sillä, joka ei edes odota? Monesti yksinäisyys on juuri sitä, että lapset ja lapsenlapset EIVÄT tule käymään tai käyvät niin harvoin, että vanhus ikävöi heitä. Jos ei ole ketään, jota ikävöidä, yksinäisyys on erilaista. 

Varmasti tuokin on totta. Toisaalta kuitenkin oikeasti yksinäisempi on se, jolla ei ole läheisiä. Tietenkään hän ei voi ikävöidä niitä, joita ei ole koskaan ollutkaan. Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunta ei huolehdi enää vanhuksista ja tulevaisuudessa yhä vähemmän. Yksinäisyys on muutakin kuin vain poissaolevien kaipausta, se on esim. sitä, että ei ole juuri koskaan puhekaveria, päivissä ei ole mitään "ohjelmaa", kukaan ei kysy miten voit, kukaan ei pidä huolta, että sinusta huolehditaan, et ehkä pääse kuukausiin ulkoilemaan. Olet täysin "oman onnesi nojassa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko ihmiset oikeasti niin näköalattomia ja tyhmiä etteivät näe minkälaiseen katastrofiin tämä lisääntymättömyys johtaa.

Johan se on johtanut kilpailukyvyttömyyteen ja pitkään matalasuhdanteeseen Suomessa. Euroahan siitä tietysti syytetään vaikka tosiasiat kertovat toista.

Kuka hoivaa sinua vanhana? Yhteiskunnallisesti "hoiva" toteutetaan pääasiassa eläkkeinä. Kun ihminen on niin vanha ettei jaksa työskennellä, hänelle maksetaan eläkettä. Tämä on kustannuksellisesti ylivoimaisesti merkittävin sosiaalinen tulonsiirto. Eläkkeen puolestaan maksavat työssäkäyvät ihmiset ja kun heitä on vähän he myös maksavat enemmän eläkeitä. Normaaliksi eläkemaksuksi tunnustetaan yleisesti 15%, mutta Suomessa ollaan jo 25% tasolla ja suunta on jyrkästi ylöspäin.

Tässä on oikeasti se Suomen KiKy ja tätä tarkoittaa ettei kukaan hoivaa sinua vanhana. Hoivaajan kamelinselkä on jo aika notkolla enkä pitäisi ihmeellisenä jos se vielä jossain vaiheessa katkeaa.

Meillä on nytkin puolisen miljoonaa ihmistä, jotka mielellään kävisivät töissä ja maksaisivat puolestaan eläkkeitä. Heille vaan ei ole töitä, josta maksettaisiin palkkaa. Eivät nämä 9 euron päiväpalkoilla työtä tekevät kenenkään eläkettä maksa, mutta silti heitä käytetään työvoimana. 

Ei ole ja osasyy siihen on juuri liian korkea eläkerasite. Tottakai työtä on helpompaa saada matalammalla palkalla ja esimerkiksi tuo 10% ero on merkittävä kansantaloudellisesti. Se on kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi neuvoteltuun KiKyyn, joka on vain 5% KERRANNAISVAIKUTUKSINEEN. 10% palkkasumman alentaminen heikentämättä ostovoimaa olisi massiivinen buusti Suomen taloudelle.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni teistä muuten pitää aktiivisesti yhteyttä ja auttaa vanhoja sukulaisiaan? En tarkoita omia vanhempia tai isovanhempia, vaan tätejä, setiä, enoja, kummeja, vanhempien serkkuja? Eli soitatte jollekin vanhukselle pari kertaa viikossa, ulkoilutatte häntä ainakin pari kertaa kuukaudessa, käytte kylässä parin viikon välein, käytätte vanhusta jossain virkistäytymässä silloin tällöin, hoidatte hänen asioitaan, esim. tilaatte jalkahoitajan kotiin, laitatte hänelle kesäkukkia, hommaatte hoitotuen, käytte hänelle kaupassa? ?Jos oletatte, että joku tai monikin toimii noin teidän kohdallanne, kun olette vanhoja, niin varmaan toimitte noin itsekin?

Miksi ihmeessä nuo asiat pitäisi olla vain sukulaisten hoidettavia? Asun vanhusten palvelutalon vieressä ja käyn kerran viikossa ulkoiluttamassa paria vanhusta, joille en ole mitään sukua. 

Ymmärrän kuitenkin, mitä tarkoitat. Tämän päivän vanhukset ovat kuitenkin varsin nuukia. Eivät ole tottuneet käyttämään palveluita ja moni asennoituu rahoihinsa ja omaisuuteensa siten, että lapsille pitäisi jättää mahdollisimman paljon perintöä. Tilanne tulee olemaan ihan toinen oman ikäluokkani kohdalla, joka on tottunut jo nyt siihen, että viikkosiivooja käy, ruokaostokset tilataan suoraan kotiin jne. Uskoisin, että monenlaiset palvelut tulevat seuraavan 20 vuoden aikana lisääntymään, koska vielä hyväkuntoisilla suurilla ikäluokilla on varaa ja halua käyttää palveluita. Jalkahoitajaa ei tarvitse muistaa tilata, koska jalkahoitopalveluita tarjoava yritys soittaa itse vanhukselle ja kysyy, olisiko taas tarvetta jalkahoidolle. Ihan kuten nytkin esim monet hammaslääkäriasemat, sijoitusneuvojat yms lähettävät postia muistuttaakseen asiakastaan, kun edellisestä käynnistä on kulunut tietty aika. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi. 

Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?

Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.

Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta. 

Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää  ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja. 

Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.

Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa? 

Niillä "lapsikavereilla" on muitakin vahoja ystäviä, mm. sukulaisia. Ei heidänkään aika ihan mihin tahansa riitä.

Ja niin on omilla lapsillakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näissä keskusteluissa aina pelotellaan yksinäisellä vanhuudella kuin se olisi jotain kauheaa? Eihän sen parempaa olotilaa olekaan, kuin yksin oleminen! Vai ovatko nämä kauhistelijat niitä, jotka eivät kestä hetkeäkään yksin omien ajatustensa kanssa?

Vanhusten suurin ongelma on kuitenkin yksinäisyys. Minäkin tykkään olla yksin, olen mielestäni parasta seuraa itselleni. Touhuan puutarhassa, teen käsitöitä, luen, kokkaan, leivon, käyn kävelyllä, kuuntlen radiota ja musiikkia, katson elokuva. Vanhana ei vaan pysty enää tekemään juuri mitään, näkö ja kuulo voivat heikentyä, niin ettet kuule radiota, et näe lukea tai tehdä käsitöitä. Jalat ovat kipeät ja voi huimata, et voi lenkkeillä, et kyykkiä puutarhassa. Muisti huononee. Ikätoverit ovat yhtä raihnaisia tai kuolleita. Et jaksa lähteä minnekään. Ainoa piristys on vieraat. Ellei ole lähiomaisia, olet totaalisen yksin ehkä 10 v, ehkä 20 v. Luulen, että et nauti siinä vaiheessa yksinäisyydestä.

Ja ikävä kyllä siinä käy niin, että kukaan lähiomainen ei välttämättä enää sinua muista kun olet vanha, ei, vaikka olisit ollut kuinka mukava ja rakastettava tahansa. Joku voi käydä kerran, pari vuodessa. Nuorilla on työt, perheet, harrastukset, opiskelut ja omat vanhemmat ja isovanhemmat. Sedät ja tädit unohtuvat. Lapset ovat ainoat, jotka muistavat ja huolehtivat ja hekin vain, jos olet ollut hyvä vanhempi. Tosin ainakin mun tuttavapiirissä myös ne, joiden vanhemmat ovat olleet suorastaan surkeita vanhempia, muistavat vanhempiaan. Poikkeuksen tekee eräs, jonka isä hakkasi häntä koko lapsuusajan. Mutta ei lapsia pidä hankkia silti siksi, että pelkää yksinäistä vanhuutta, kyllä siihen pitää olla muutenkin aito halu.

Vanhusten suurin ongelma on tosiaan yksinäisyys. Mutta kummalla yksinäisyys tekee  enemmän kipeää: sillä, joka odottaa läheisiään käymään, vai sillä, joka ei edes odota? Monesti yksinäisyys on juuri sitä, että lapset ja lapsenlapset EIVÄT tule käymään tai käyvät niin harvoin, että vanhus ikävöi heitä. Jos ei ole ketään, jota ikävöidä, yksinäisyys on erilaista. 

Varmasti tuokin on totta. Toisaalta kuitenkin oikeasti yksinäisempi on se, jolla ei ole läheisiä. Tietenkään hän ei voi ikävöidä niitä, joita ei ole koskaan ollutkaan. Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunta ei huolehdi enää vanhuksista ja tulevaisuudessa yhä vähemmän. Yksinäisyys on muutakin kuin vain poissaolevien kaipausta, se on esim. sitä, että ei ole juuri koskaan puhekaveria, päivissä ei ole mitään "ohjelmaa", kukaan ei kysy miten voit, kukaan ei pidä huolta, että sinusta huolehditaan, et ehkä pääse kuukausiin ulkoilemaan. Olet täysin "oman onnesi nojassa".

Mutta miten tuo ongelma poistuu, jos toinen lapsistasi asuu Australiassa ja toinen USAssa ja heillä on omassa elämässään niin kiire, että eivät ehdi kovin usein edes soittamaan? Meinaatko, että he vuorotellen matkustavat kerran kuukaudessa Suomeen viedäkseen sinut ulos?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi. 

Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?

Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.

Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta. 

Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää  ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja. 

Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.

Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa? 

Muut sukulaiset unohtavat sut. Samoin käy todennäköisesti ystävien kanssa. Ystävällä voi olla omat vanhemmat huolehdittavana, silloin on pakkokin priorisoida ja antaa aikaansa kaikkein rakkaimmille. Laitospaikat ovat kortilla jo nyt, joten niitä ei ehkä ole tulevaisuudessa kuin kaikkein rikkaimmille, joilla on varaa maksaa hoidostaan tuhansia euroja kuukaudessa. Ei ole myöskään hoitajia näihin laitoksiin. Et ehkä kuule ja/tai näe skypettää, et edes osaa käyttää enää tietokonetta. Sormesi eivät tottele, et muista mikä face tai skype on. Tai on tullut kokonaan uudet systeemit, etkä niitä vanhuksena enää ole oppinut käyttämään, haikaile mennyttä aikaa. Serkkujesi lapsia et todennäköisesti kiinnosta pätkän vertaa.

Kummitätini täytti juuri 80 vuotta. En ole unohtanut vaan pidän yhteyttä. Ja myös omat kummilapseni pitävät minuun yhteyttä.

Mitä tulee tuohon, että ei enää vanhana kykene käyttämään Facebookia tai Skypeä, niin eihän silloin pysty pitämään yhteyttä myöskään maapallon toisella puolella asuviin omiin lapsiinsakaan. 

Hienoa, että autat kummitätiäsi ja pidät yhteyttä! Minäkin käyn katsomassa yli 80-v setääni palvelutalossa muutaman kerran vuodessa. Puhelimessa ei voi enää puhua, koska hänellä on niin huono kuulo. Myös veljeni käy häntä katsomassa muutaman kerran vuodessa. Muita vieraita hänellä ei käykään, hänellä ei ole lapsia ja muut sisarusten lapset asuvat kaukana. Hän on ollut palvelutalossa nyt nelisen vuotta ja sitä ennen kotona huonokuntoisena muutaman vuoden. Onneksi sai kuitenkin paikan palvelutalosta, sillä hänellä on parkinsonin tauti, häntä huimaa ja on sydänvaivoja ja hän jäi leskeksi lähes 10 v sitten.

Mielelläni kävisin useamminkin sedän luona, vaan ei ole aikaa. Asun lähellä äitiäni (myös yli 80 v)  ja käyn hänen luonaan 2-3 kertaa viikossa, vien ostokset ja ulkoilutan. Haen hänet meille kerran kuukaudessa syömään ja viettämään päivää. Meidän teinit käyvät tekemässä mummolle lumityöt, leikkaavat nurmikon, siivoavat, leipovat ja tekevät muut pikku työt. Siskoni käy myös pari kertaa viikossa ja vie usein jotain äitimme herkkuruokaa sekä käyttää suihkussa. Veljeni käy kerran viikossa, hän hoitaa mm. pankki- ja vakuutusasiat ja tekee pienet remontit ja hommaa polttopuut. Kauempana asuva veljeni käy muutaman kerran vuodessa ja tekee silloin kaikki tarvittavat työt, he käyvät vierailuilla, ajelulla ja ulkolevat. Muulloin hän soittaa joka päivä, me muut lapset soitamme myös monta kertaa viikossa. Aikuiset lapsenlapset vierailevat myös silloin, tällöin. Äidin synttäripäivää ja äitienpäivää vietämme isolla porukalla, jouluna hän on vuorotellen luonamme. Kotiin olemme tilanneet hänelle hierojan, jalkahoitajan, kampaajan.

Onneksi äidillä on vielä muutama muukin sukulainen, jotka vierailevat ja naapuritkin pistätäytyvät joskus. Enää yksi hyvä ystävä on elossa, mutta hänkin huonokuntoinen, joten näkevät vain, kun viemme äitimme hänen luokseen kyläilemään, soittavat kyllä usein.

Pidetään vanhuksistamme huolta, olivatpa omia vanhempiamme tai muita sukulaisia tai ystäviä tai vaikka naapureita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi näissä keskusteluissa aina pelotellaan yksinäisellä vanhuudella kuin se olisi jotain kauheaa? Eihän sen parempaa olotilaa olekaan, kuin yksin oleminen! Vai ovatko nämä kauhistelijat niitä, jotka eivät kestä hetkeäkään yksin omien ajatustensa kanssa?

Vanhusten suurin ongelma on kuitenkin yksinäisyys. Minäkin tykkään olla yksin, olen mielestäni parasta seuraa itselleni. Touhuan puutarhassa, teen käsitöitä, luen, kokkaan, leivon, käyn kävelyllä, kuuntlen radiota ja musiikkia, katson elokuva. Vanhana ei vaan pysty enää tekemään juuri mitään, näkö ja kuulo voivat heikentyä, niin ettet kuule radiota, et näe lukea tai tehdä käsitöitä. Jalat ovat kipeät ja voi huimata, et voi lenkkeillä, et kyykkiä puutarhassa. Muisti huononee. Ikätoverit ovat yhtä raihnaisia tai kuolleita. Et jaksa lähteä minnekään. Ainoa piristys on vieraat. Ellei ole lähiomaisia, olet totaalisen yksin ehkä 10 v, ehkä 20 v. Luulen, että et nauti siinä vaiheessa yksinäisyydestä.

Ja ikävä kyllä siinä käy niin, että kukaan lähiomainen ei välttämättä enää sinua muista kun olet vanha, ei, vaikka olisit ollut kuinka mukava ja rakastettava tahansa. Joku voi käydä kerran, pari vuodessa. Nuorilla on työt, perheet, harrastukset, opiskelut ja omat vanhemmat ja isovanhemmat. Sedät ja tädit unohtuvat. Lapset ovat ainoat, jotka muistavat ja huolehtivat ja hekin vain, jos olet ollut hyvä vanhempi. Tosin ainakin mun tuttavapiirissä myös ne, joiden vanhemmat ovat olleet suorastaan surkeita vanhempia, muistavat vanhempiaan. Poikkeuksen tekee eräs, jonka isä hakkasi häntä koko lapsuusajan. Mutta ei lapsia pidä hankkia silti siksi, että pelkää yksinäistä vanhuutta, kyllä siihen pitää olla muutenkin aito halu.

Vanhusten suurin ongelma on tosiaan yksinäisyys. Mutta kummalla yksinäisyys tekee  enemmän kipeää: sillä, joka odottaa läheisiään käymään, vai sillä, joka ei edes odota? Monesti yksinäisyys on juuri sitä, että lapset ja lapsenlapset EIVÄT tule käymään tai käyvät niin harvoin, että vanhus ikävöi heitä. Jos ei ole ketään, jota ikävöidä, yksinäisyys on erilaista. 

Varmasti tuokin on totta. Toisaalta kuitenkin oikeasti yksinäisempi on se, jolla ei ole läheisiä. Tietenkään hän ei voi ikävöidä niitä, joita ei ole koskaan ollutkaan. Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunta ei huolehdi enää vanhuksista ja tulevaisuudessa yhä vähemmän. Yksinäisyys on muutakin kuin vain poissaolevien kaipausta, se on esim. sitä, että ei ole juuri koskaan puhekaveria, päivissä ei ole mitään "ohjelmaa", kukaan ei kysy miten voit, kukaan ei pidä huolta, että sinusta huolehditaan, et ehkä pääse kuukausiin ulkoilemaan. Olet täysin "oman onnesi nojassa".

Mutta miten tuo ongelma poistuu, jos toinen lapsistasi asuu Australiassa ja toinen USAssa ja heillä on omassa elämässään niin kiire, että eivät ehdi kovin usein edes soittamaan? Meinaatko, että he vuorotellen matkustavat kerran kuukaudessa Suomeen viedäkseen sinut ulos?

Tietysti noinkin voi olla, mutta aika harvinaista varmaan. Myös ulkomailta käsin voi hoitaa läheistensä asioita, mm. hankkia kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa, siivoojan, puutarhurin, ruokapalvelun ja muita palveluita kotiin. Näitäkään ei vanhukselle kukaan hanki, ellei hän itse kykene eikä hänellä ole läheisiä. Ehkä vanhus voisi muuttaa myös sinne ulkomaille, lähemmäs lapsiaan? Melkoista kiirettä pitää kyllä elämässä olla, että ei ehdi edes soittaa vanhalle äidilleen ja isälleen! Silloin on kyllä jotain vikaa jossain. Kyllä minulla on paljon ulkomailla asuvia ystäviä ja sukulaisia ja kaikki he huolehtivat omista vanhuksistaan em. tavoilla. Yhdelläkään ei ole niin kiire, etteivätkö joutaisi puhua hetken aikaa puhelimessa vanhempiensa kanssa vaikka joka päivä. Kaikki myös käyvät vanhempiensa luona, viimeksi joulun aikaan oli serkkuni Australiasta vanhempiensa luona pari viikkoa ja kesällä on tulossa taas. Ystäväni äiti muutti tyttärensä luo Italiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi. 

Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?

Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.

Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta. 

Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää  ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja. 

Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.

Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa? 

Muut sukulaiset unohtavat sut. Samoin käy todennäköisesti ystävien kanssa. Ystävällä voi olla omat vanhemmat huolehdittavana, silloin on pakkokin priorisoida ja antaa aikaansa kaikkein rakkaimmille. Laitospaikat ovat kortilla jo nyt, joten niitä ei ehkä ole tulevaisuudessa kuin kaikkein rikkaimmille, joilla on varaa maksaa hoidostaan tuhansia euroja kuukaudessa. Ei ole myöskään hoitajia näihin laitoksiin. Et ehkä kuule ja/tai näe skypettää, et edes osaa käyttää enää tietokonetta. Sormesi eivät tottele, et muista mikä face tai skype on. Tai on tullut kokonaan uudet systeemit, etkä niitä vanhuksena enää ole oppinut käyttämään, haikaile mennyttä aikaa. Serkkujesi lapsia et todennäköisesti kiinnosta pätkän vertaa.

Kummitätini täytti juuri 80 vuotta. En ole unohtanut vaan pidän yhteyttä. Ja myös omat kummilapseni pitävät minuun yhteyttä.

Mitä tulee tuohon, että ei enää vanhana kykene käyttämään Facebookia tai Skypeä, niin eihän silloin pysty pitämään yhteyttä myöskään maapallon toisella puolella asuviin omiin lapsiinsakaan. 

Hienoa, että autat kummitätiäsi ja pidät yhteyttä! Minäkin käyn katsomassa yli 80-v setääni palvelutalossa muutaman kerran vuodessa. Puhelimessa ei voi enää puhua, koska hänellä on niin huono kuulo. Myös veljeni käy häntä katsomassa muutaman kerran vuodessa. Muita vieraita hänellä ei käykään, hänellä ei ole lapsia ja muut sisarusten lapset asuvat kaukana. Hän on ollut palvelutalossa nyt nelisen vuotta ja sitä ennen kotona huonokuntoisena muutaman vuoden. Onneksi sai kuitenkin paikan palvelutalosta, sillä hänellä on parkinsonin tauti, häntä huimaa ja on sydänvaivoja ja hän jäi leskeksi lähes 10 v sitten.

Mielelläni kävisin useamminkin sedän luona, vaan ei ole aikaa. Asun lähellä äitiäni (myös yli 80 v)  ja käyn hänen luonaan 2-3 kertaa viikossa, vien ostokset ja ulkoilutan. Haen hänet meille kerran kuukaudessa syömään ja viettämään päivää. Meidän teinit käyvät tekemässä mummolle lumityöt, leikkaavat nurmikon, siivoavat, leipovat ja tekevät muut pikku työt. Siskoni käy myös pari kertaa viikossa ja vie usein jotain äitimme herkkuruokaa sekä käyttää suihkussa. Veljeni käy kerran viikossa, hän hoitaa mm. pankki- ja vakuutusasiat ja tekee pienet remontit ja hommaa polttopuut. Kauempana asuva veljeni käy muutaman kerran vuodessa ja tekee silloin kaikki tarvittavat työt, he käyvät vierailuilla, ajelulla ja ulkolevat. Muulloin hän soittaa joka päivä, me muut lapset soitamme myös monta kertaa viikossa. Aikuiset lapsenlapset vierailevat myös silloin, tällöin. Äidin synttäripäivää ja äitienpäivää vietämme isolla porukalla, jouluna hän on vuorotellen luonamme. Kotiin olemme tilanneet hänelle hierojan, jalkahoitajan, kampaajan.

Onneksi äidillä on vielä muutama muukin sukulainen, jotka vierailevat ja naapuritkin pistätäytyvät joskus. Enää yksi hyvä ystävä on elossa, mutta hänkin huonokuntoinen, joten näkevät vain, kun viemme äitimme hänen luokseen kyläilemään, soittavat kyllä usein.

Pidetään vanhuksistamme huolta, olivatpa omia vanhempiamme tai muita sukulaisia tai ystäviä tai vaikka naapureita!

30 vuoden päästä, jolloin olen itse 80-vuotias, ei vanhuksen tarvitse asua omakotitalossa, jos ei siellä itse pärjää. Minä en asu nytkään ja pihatyöt hoitaa huoltoyhtiö. Pankkiasiani hoitaa pankki eli laskut menevät nytkin suoraan tililtäni. Vain harva lasku on sellainen, että se tipahtaa kirjekuoressa postiluukusta. Uskoisin, että 30 vuoden päästä ei perinteisiä paperilaskuja enää ole vaan kaikki laskut hoituvat e-laskuina suoraan tililtä. Käytän jo nyt paljon palveluita asioissa, joita en pysty tai viitsi tehdä itse. 

Tuolla aiemmin kirjoitin, että uskon seuraavan 20 vuoden aikana syntyvän paljon uusia palveluntarjoajia. Sellaisiakin, joita ei vielä ole olemassakaan ja joille ei tähän asti ole ollut mitään tarvetta, koska joko yhteiskunta tai omaiset ovat huolehtineet näistä asioista. Kampaamo, jossa nyt käyn leikkauttamassa hiukseni, tarjoaa tulevaisuudessa palvelun, jossa kampaaja tulee kotiini. Voin tehdä sopimuksen kampaamon kanssa, että soittavat minulle neljän kuukauden välein. Minun ei tarvitse edes katsoa peiliin vaan kampaajani ottaa yhteyttä ja sovimme ajan, jolloin hän tulee. 

Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa kuvittelemme kaiken jatkuvan kuten tähänkin asti. Emme näe niitä mahdollisuuksia, joita tulevaisuus tuo. Aina ennenkin omaiset ovat huolehtineet vanhuksen kampaajalla käynnistä, joten emme näe vaihtoehtoa, että kampaamoyrittäjä huolehtisi tästä asiasta. Tulevaisuudessa leipomoyrittäjä voi markkinoida palveluaan, jossa vanhukselle tuodaan sovittuna aikana vanhukselle mieluisia leivonnaisia. Voi syntyä myös yrityksiä, jotka kokoavat eri yrittäjien palveluita. Samassa palvelussa tulee niin leipomosta leivonnaiset, ravintolasta pihvit, apteekista särkylääkkeet ja Alkosta punaviinit. Ja lähteissään vielä haravoivat pihan, jos se on sovittu kuuluvaksi palveluun. 

Jaa.... Kukas siellä työpaikalla mahtaa ne työt tehdä kun näillä kansakunnan pelastavilla äityleillä ja isukeilla on rakkaudenhedelmät sairaana ja kotiin on jäätävä, hyvällä tuurilla 4 yksilöä pukannut on kerran vkossa/pentu sen sallitut kolme työpäivää pois työpaikalta? Entäs kukas on töissä silloin kun kaikki perheelliset pitää kesälomansa parhaimpina kuukausina, ne toiset vanhemmat, vai?

Kun syntyvyys laskee, vanhusten määrä suhteessa työikäisiin on jossain kohtaa sellainen, että palveluntuottajia ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Itse uskon vakaasti, että vanhustenhuolto vain heikkenee heikkenemistään kuten on tehnyt jo viimeiset kolmekymmentä vuotta; tulevaisuudessa enpä laskisi palveluntuottajien sen kummemmin kuin julkisen sektorin varaan omaa hoivaamistani vanhuksena.

Olen tehnyt muutaman tenavan ja heilläkin on tenavia, välit ovat läheiset. Luulisin että minusta pidetään kyllä huolta. Mutta ne jotka valitsevat lapsettoman onnellisen elämän, voivat varmasti jo nuorena myös suunnitella minkä ikäisenä päästävät itsensä päiviltä, etteivät joudu robottien syötettäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytystapa vapaavalintaiseksi niin tähän maahan tulee 100 % varmasti vauvabuumi. Joko voitaisi testata?

Uskomatonta bullshittiä. Ollaan niin fittiä ja touhutaan persekyykkyjen ja riisikakkujen kanssa ja sitten kuitenkin niin vätyksiä että synnyttäminen on ajatuksenakin ihan mahdoton. Meillä saa kaikki puudutukset mitä keksii vaatia, eikä keisarileikkaus ole mitään leikintekoa, vaan iso avoleikkaus, josta toipuu paljon hitaammin kuin normisynnytyksestä.

Sitten on turha valittaa, kun lapsia ei synny. Thats it.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytystapa vapaavalintaiseksi niin tähän maahan tulee 100 % varmasti vauvabuumi. Joko voitaisi testata?

Uskomatonta bullshittiä. Ollaan niin fittiä ja touhutaan persekyykkyjen ja riisikakkujen kanssa ja sitten kuitenkin niin vätyksiä että synnyttäminen on ajatuksenakin ihan mahdoton. Meillä saa kaikki puudutukset mitä keksii vaatia, eikä keisarileikkaus ole mitään leikintekoa, vaan iso avoleikkaus, josta toipuu paljon hitaammin kuin normisynnytyksestä.

Toi on uskomatonta bullshittiä ladella noita samoja vanhoja "totuuksia" miten sektiosta toipuu niin hitaasti yms. Sekö sen mittaa, kun et pysty kävelemään samantien? Alakautta synnyttäneillä on myös jos jonkunmoista vaivaa mm.tikkien kanssa ja kaikki ei pysty kävelemään/istumaan normaalisti viikkoihin niin en nyt sanoisi ehdottomana totuutena että paranet nopeasti. On se jännää miten muualla maailmassa tehdään sektioita huomattavasti enemmän ja synnytystavan saa valita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi. 

Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?

Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.

Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta. 

Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää  ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja. 

Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.

Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa? 

Muut sukulaiset unohtavat sut. Samoin käy todennäköisesti ystävien kanssa. Ystävällä voi olla omat vanhemmat huolehdittavana, silloin on pakkokin priorisoida ja antaa aikaansa kaikkein rakkaimmille. Laitospaikat ovat kortilla jo nyt, joten niitä ei ehkä ole tulevaisuudessa kuin kaikkein rikkaimmille, joilla on varaa maksaa hoidostaan tuhansia euroja kuukaudessa. Ei ole myöskään hoitajia näihin laitoksiin. Et ehkä kuule ja/tai näe skypettää, et edes osaa käyttää enää tietokonetta. Sormesi eivät tottele, et muista mikä face tai skype on. Tai on tullut kokonaan uudet systeemit, etkä niitä vanhuksena enää ole oppinut käyttämään, haikaile mennyttä aikaa. Serkkujesi lapsia et todennäköisesti kiinnosta pätkän vertaa.

Kummitätini täytti juuri 80 vuotta. En ole unohtanut vaan pidän yhteyttä. Ja myös omat kummilapseni pitävät minuun yhteyttä.

Mitä tulee tuohon, että ei enää vanhana kykene käyttämään Facebookia tai Skypeä, niin eihän silloin pysty pitämään yhteyttä myöskään maapallon toisella puolella asuviin omiin lapsiinsakaan. 

Hienoa, että autat kummitätiäsi ja pidät yhteyttä! Minäkin käyn katsomassa yli 80-v setääni palvelutalossa muutaman kerran vuodessa. Puhelimessa ei voi enää puhua, koska hänellä on niin huono kuulo. Myös veljeni käy häntä katsomassa muutaman kerran vuodessa. Muita vieraita hänellä ei käykään, hänellä ei ole lapsia ja muut sisarusten lapset asuvat kaukana. Hän on ollut palvelutalossa nyt nelisen vuotta ja sitä ennen kotona huonokuntoisena muutaman vuoden. Onneksi sai kuitenkin paikan palvelutalosta, sillä hänellä on parkinsonin tauti, häntä huimaa ja on sydänvaivoja ja hän jäi leskeksi lähes 10 v sitten.

Mielelläni kävisin useamminkin sedän luona, vaan ei ole aikaa. Asun lähellä äitiäni (myös yli 80 v)  ja käyn hänen luonaan 2-3 kertaa viikossa, vien ostokset ja ulkoilutan. Haen hänet meille kerran kuukaudessa syömään ja viettämään päivää. Meidän teinit käyvät tekemässä mummolle lumityöt, leikkaavat nurmikon, siivoavat, leipovat ja tekevät muut pikku työt. Siskoni käy myös pari kertaa viikossa ja vie usein jotain äitimme herkkuruokaa sekä käyttää suihkussa. Veljeni käy kerran viikossa, hän hoitaa mm. pankki- ja vakuutusasiat ja tekee pienet remontit ja hommaa polttopuut. Kauempana asuva veljeni käy muutaman kerran vuodessa ja tekee silloin kaikki tarvittavat työt, he käyvät vierailuilla, ajelulla ja ulkolevat. Muulloin hän soittaa joka päivä, me muut lapset soitamme myös monta kertaa viikossa. Aikuiset lapsenlapset vierailevat myös silloin, tällöin. Äidin synttäripäivää ja äitienpäivää vietämme isolla porukalla, jouluna hän on vuorotellen luonamme. Kotiin olemme tilanneet hänelle hierojan, jalkahoitajan, kampaajan.

Onneksi äidillä on vielä muutama muukin sukulainen, jotka vierailevat ja naapuritkin pistätäytyvät joskus. Enää yksi hyvä ystävä on elossa, mutta hänkin huonokuntoinen, joten näkevät vain, kun viemme äitimme hänen luokseen kyläilemään, soittavat kyllä usein.

Pidetään vanhuksistamme huolta, olivatpa omia vanhempiamme tai muita sukulaisia tai ystäviä tai vaikka naapureita!

Hmmm, in your dreams.

Jos on totta, niin respektiä.

Oma havainto on että isovanhempia lähellä asuvia lapsia passataan niin että vielä 80-vuotiaat siivoavat ja kuskaavat harrastuksiin...

Myös kaikki tutkimukset puhuvat siitä että nuorilta ei vaadita työtä joten eivät osaa tehdä hommia edes muutettuaan

Muutenkin joku alakoululainen vielä mielellään siivoaa talon, hoitaa pienemmät (jos otettu heti mulaan hommiin)... teininä vastustaa.

Jotenkin tuntuu epäuskottavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi. 

Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?

Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.

Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta. 

Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää  ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja. 

Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.

Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa? 

Muut sukulaiset unohtavat sut. Samoin käy todennäköisesti ystävien kanssa. Ystävällä voi olla omat vanhemmat huolehdittavana, silloin on pakkokin priorisoida ja antaa aikaansa kaikkein rakkaimmille. Laitospaikat ovat kortilla jo nyt, joten niitä ei ehkä ole tulevaisuudessa kuin kaikkein rikkaimmille, joilla on varaa maksaa hoidostaan tuhansia euroja kuukaudessa. Ei ole myöskään hoitajia näihin laitoksiin. Et ehkä kuule ja/tai näe skypettää, et edes osaa käyttää enää tietokonetta. Sormesi eivät tottele, et muista mikä face tai skype on. Tai on tullut kokonaan uudet systeemit, etkä niitä vanhuksena enää ole oppinut käyttämään, haikaile mennyttä aikaa. Serkkujesi lapsia et todennäköisesti kiinnosta pätkän vertaa.

Kummitätini täytti juuri 80 vuotta. En ole unohtanut vaan pidän yhteyttä. Ja myös omat kummilapseni pitävät minuun yhteyttä.

Mitä tulee tuohon, että ei enää vanhana kykene käyttämään Facebookia tai Skypeä, niin eihän silloin pysty pitämään yhteyttä myöskään maapallon toisella puolella asuviin omiin lapsiinsakaan. 

Hienoa, että autat kummitätiäsi ja pidät yhteyttä! Minäkin käyn katsomassa yli 80-v setääni palvelutalossa muutaman kerran vuodessa. Puhelimessa ei voi enää puhua, koska hänellä on niin huono kuulo. Myös veljeni käy häntä katsomassa muutaman kerran vuodessa. Muita vieraita hänellä ei käykään, hänellä ei ole lapsia ja muut sisarusten lapset asuvat kaukana. Hän on ollut palvelutalossa nyt nelisen vuotta ja sitä ennen kotona huonokuntoisena muutaman vuoden. Onneksi sai kuitenkin paikan palvelutalosta, sillä hänellä on parkinsonin tauti, häntä huimaa ja on sydänvaivoja ja hän jäi leskeksi lähes 10 v sitten.

Mielelläni kävisin useamminkin sedän luona, vaan ei ole aikaa. Asun lähellä äitiäni (myös yli 80 v)  ja käyn hänen luonaan 2-3 kertaa viikossa, vien ostokset ja ulkoilutan. Haen hänet meille kerran kuukaudessa syömään ja viettämään päivää. Meidän teinit käyvät tekemässä mummolle lumityöt, leikkaavat nurmikon, siivoavat, leipovat ja tekevät muut pikku työt. Siskoni käy myös pari kertaa viikossa ja vie usein jotain äitimme herkkuruokaa sekä käyttää suihkussa. Veljeni käy kerran viikossa, hän hoitaa mm. pankki- ja vakuutusasiat ja tekee pienet remontit ja hommaa polttopuut. Kauempana asuva veljeni käy muutaman kerran vuodessa ja tekee silloin kaikki tarvittavat työt, he käyvät vierailuilla, ajelulla ja ulkolevat. Muulloin hän soittaa joka päivä, me muut lapset soitamme myös monta kertaa viikossa. Aikuiset lapsenlapset vierailevat myös silloin, tällöin. Äidin synttäripäivää ja äitienpäivää vietämme isolla porukalla, jouluna hän on vuorotellen luonamme. Kotiin olemme tilanneet hänelle hierojan, jalkahoitajan, kampaajan.

Onneksi äidillä on vielä muutama muukin sukulainen, jotka vierailevat ja naapuritkin pistätäytyvät joskus. Enää yksi hyvä ystävä on elossa, mutta hänkin huonokuntoinen, joten näkevät vain, kun viemme äitimme hänen luokseen kyläilemään, soittavat kyllä usein.

Pidetään vanhuksistamme huolta, olivatpa omia vanhempiamme tai muita sukulaisia tai ystäviä tai vaikka naapureita!

30 vuoden päästä, jolloin olen itse 80-vuotias, ei vanhuksen tarvitse asua omakotitalossa, jos ei siellä itse pärjää. Minä en asu nytkään ja pihatyöt hoitaa huoltoyhtiö. Pankkiasiani hoitaa pankki eli laskut menevät nytkin suoraan tililtäni. Vain harva lasku on sellainen, että se tipahtaa kirjekuoressa postiluukusta. Uskoisin, että 30 vuoden päästä ei perinteisiä paperilaskuja enää ole vaan kaikki laskut hoituvat e-laskuina suoraan tililtä. Käytän jo nyt paljon palveluita asioissa, joita en pysty tai viitsi tehdä itse. 

Tuolla aiemmin kirjoitin, että uskon seuraavan 20 vuoden aikana syntyvän paljon uusia palveluntarjoajia. Sellaisiakin, joita ei vielä ole olemassakaan ja joille ei tähän asti ole ollut mitään tarvetta, koska joko yhteiskunta tai omaiset ovat huolehtineet näistä asioista. Kampaamo, jossa nyt käyn leikkauttamassa hiukseni, tarjoaa tulevaisuudessa palvelun, jossa kampaaja tulee kotiini. Voin tehdä sopimuksen kampaamon kanssa, että soittavat minulle neljän kuukauden välein. Minun ei tarvitse edes katsoa peiliin vaan kampaajani ottaa yhteyttä ja sovimme ajan, jolloin hän tulee. 

Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa kuvittelemme kaiken jatkuvan kuten tähänkin asti. Emme näe niitä mahdollisuuksia, joita tulevaisuus tuo. Aina ennenkin omaiset ovat huolehtineet vanhuksen kampaajalla käynnistä, joten emme näe vaihtoehtoa, että kampaamoyrittäjä huolehtisi tästä asiasta. Tulevaisuudessa leipomoyrittäjä voi markkinoida palveluaan, jossa vanhukselle tuodaan sovittuna aikana vanhukselle mieluisia leivonnaisia. Voi syntyä myös yrityksiä, jotka kokoavat eri yrittäjien palveluita. Samassa palvelussa tulee niin leipomosta leivonnaiset, ravintolasta pihvit, apteekista särkylääkkeet ja Alkosta punaviinit. Ja lähteissään vielä haravoivat pihan, jos se on sovittu kuuluvaksi palveluun. 

Näin varmasti tulee tapahtumaankin, sitä varten kannattaa kerätä suuri omaisuus, sillä kaikki tuo maksaa ja paljon. Näiden töiden tekijöitä on myös entistä vähemmän, eli tällaisia palveluja on saatavilla vain tietyissä määrin ja tietyissä paikoissa. Eläkkeiden maksajia ei myöskään 30 vuoden kuluttua ole senkään vertaa kuin nyt, lisäksi yhteiskunnan velkaantuessa yhä enemmän yksityisille pankeille, verorasitus tulee entisestään lisääntymään. Jo nyt vanhuksia myös yritetään huijata kaikilla mahdollisilla tavoilla ja se tulee  aivan varmasti tulevaisuudessa lisääntymään. Yksi hujaus, yksi väärä tieto ja ehkä allekirjoitus ja siinä meni kasattu omaisuus.

Sinänsä hyvä, että on positiiviset mielikuvat vanhuudesta ja uskoa siihen, että tulevaisuudessa yksityiset yritykset hoitavat kaikki vanhusten asiat. Tällä hetkellä edes kallis, yksityinen hoitokoti ei takaa hyvää hoitoa. Toivotaan tosiaan, että vanhusten hoito saadaan huomattavasti nykyistä paremmalle tolalle.

Vierailija kirjoitti:

Kun syntyvyys laskee, vanhusten määrä suhteessa työikäisiin on jossain kohtaa sellainen, että palveluntuottajia ei yksinkertaisesti ole riittävästi.

Itse uskon vakaasti, että vanhustenhuolto vain heikkenee heikkenemistään kuten on tehnyt jo viimeiset kolmekymmentä vuotta; tulevaisuudessa enpä laskisi palveluntuottajien sen kummemmin kuin julkisen sektorin varaan omaa hoivaamistani vanhuksena.

Olen tehnyt muutaman tenavan ja heilläkin on tenavia, välit ovat läheiset. Luulisin että minusta pidetään kyllä huolta. Mutta ne jotka valitsevat lapsettoman onnellisen elämän, voivat varmasti jo nuorena myös suunnitella minkä ikäisenä päästävät itsensä päiviltä, etteivät joudu robottien syötettäväksi.

Minullakin on lapsia (aikuisia jo), mutta en ikipäivinä suostuisi siihen, että he luopuisivat omasta työstään, perheestään ja elämästään ryhtyäkseen minulle omaishoitajaksi. Ei, ei ja vielä kerran ei. Olipa vanhustenhuolto aikanaan millaista tahansa, ei ole lasteni tehtävä luopua omasta elämästään ja ryhtyä korvaamaan vanhustenhuollon puutteita. Mieluummin tosiaan suunnittelen, milloin päästän itseni päiviltä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi. 

Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?

Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.

Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta. 

Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää  ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja. 

Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.

Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa? 

Muut sukulaiset unohtavat sut. Samoin käy todennäköisesti ystävien kanssa. Ystävällä voi olla omat vanhemmat huolehdittavana, silloin on pakkokin priorisoida ja antaa aikaansa kaikkein rakkaimmille. Laitospaikat ovat kortilla jo nyt, joten niitä ei ehkä ole tulevaisuudessa kuin kaikkein rikkaimmille, joilla on varaa maksaa hoidostaan tuhansia euroja kuukaudessa. Ei ole myöskään hoitajia näihin laitoksiin. Et ehkä kuule ja/tai näe skypettää, et edes osaa käyttää enää tietokonetta. Sormesi eivät tottele, et muista mikä face tai skype on. Tai on tullut kokonaan uudet systeemit, etkä niitä vanhuksena enää ole oppinut käyttämään, haikaile mennyttä aikaa. Serkkujesi lapsia et todennäköisesti kiinnosta pätkän vertaa.

Kummitätini täytti juuri 80 vuotta. En ole unohtanut vaan pidän yhteyttä. Ja myös omat kummilapseni pitävät minuun yhteyttä.

Mitä tulee tuohon, että ei enää vanhana kykene käyttämään Facebookia tai Skypeä, niin eihän silloin pysty pitämään yhteyttä myöskään maapallon toisella puolella asuviin omiin lapsiinsakaan. 

Hienoa, että autat kummitätiäsi ja pidät yhteyttä! Minäkin käyn katsomassa yli 80-v setääni palvelutalossa muutaman kerran vuodessa. Puhelimessa ei voi enää puhua, koska hänellä on niin huono kuulo. Myös veljeni käy häntä katsomassa muutaman kerran vuodessa. Muita vieraita hänellä ei käykään, hänellä ei ole lapsia ja muut sisarusten lapset asuvat kaukana. Hän on ollut palvelutalossa nyt nelisen vuotta ja sitä ennen kotona huonokuntoisena muutaman vuoden. Onneksi sai kuitenkin paikan palvelutalosta, sillä hänellä on parkinsonin tauti, häntä huimaa ja on sydänvaivoja ja hän jäi leskeksi lähes 10 v sitten.

Mielelläni kävisin useamminkin sedän luona, vaan ei ole aikaa. Asun lähellä äitiäni (myös yli 80 v)  ja käyn hänen luonaan 2-3 kertaa viikossa, vien ostokset ja ulkoilutan. Haen hänet meille kerran kuukaudessa syömään ja viettämään päivää. Meidän teinit käyvät tekemässä mummolle lumityöt, leikkaavat nurmikon, siivoavat, leipovat ja tekevät muut pikku työt. Siskoni käy myös pari kertaa viikossa ja vie usein jotain äitimme herkkuruokaa sekä käyttää suihkussa. Veljeni käy kerran viikossa, hän hoitaa mm. pankki- ja vakuutusasiat ja tekee pienet remontit ja hommaa polttopuut. Kauempana asuva veljeni käy muutaman kerran vuodessa ja tekee silloin kaikki tarvittavat työt, he käyvät vierailuilla, ajelulla ja ulkolevat. Muulloin hän soittaa joka päivä, me muut lapset soitamme myös monta kertaa viikossa. Aikuiset lapsenlapset vierailevat myös silloin, tällöin. Äidin synttäripäivää ja äitienpäivää vietämme isolla porukalla, jouluna hän on vuorotellen luonamme. Kotiin olemme tilanneet hänelle hierojan, jalkahoitajan, kampaajan.

Onneksi äidillä on vielä muutama muukin sukulainen, jotka vierailevat ja naapuritkin pistätäytyvät joskus. Enää yksi hyvä ystävä on elossa, mutta hänkin huonokuntoinen, joten näkevät vain, kun viemme äitimme hänen luokseen kyläilemään, soittavat kyllä usein.

Pidetään vanhuksistamme huolta, olivatpa omia vanhempiamme tai muita sukulaisia tai ystäviä tai vaikka naapureita!

30 vuoden päästä, jolloin olen itse 80-vuotias, ei vanhuksen tarvitse asua omakotitalossa, jos ei siellä itse pärjää. Minä en asu nytkään ja pihatyöt hoitaa huoltoyhtiö. Pankkiasiani hoitaa pankki eli laskut menevät nytkin suoraan tililtäni. Vain harva lasku on sellainen, että se tipahtaa kirjekuoressa postiluukusta. Uskoisin, että 30 vuoden päästä ei perinteisiä paperilaskuja enää ole vaan kaikki laskut hoituvat e-laskuina suoraan tililtä. Käytän jo nyt paljon palveluita asioissa, joita en pysty tai viitsi tehdä itse. 

Tuolla aiemmin kirjoitin, että uskon seuraavan 20 vuoden aikana syntyvän paljon uusia palveluntarjoajia. Sellaisiakin, joita ei vielä ole olemassakaan ja joille ei tähän asti ole ollut mitään tarvetta, koska joko yhteiskunta tai omaiset ovat huolehtineet näistä asioista. Kampaamo, jossa nyt käyn leikkauttamassa hiukseni, tarjoaa tulevaisuudessa palvelun, jossa kampaaja tulee kotiini. Voin tehdä sopimuksen kampaamon kanssa, että soittavat minulle neljän kuukauden välein. Minun ei tarvitse edes katsoa peiliin vaan kampaajani ottaa yhteyttä ja sovimme ajan, jolloin hän tulee. 

Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa kuvittelemme kaiken jatkuvan kuten tähänkin asti. Emme näe niitä mahdollisuuksia, joita tulevaisuus tuo. Aina ennenkin omaiset ovat huolehtineet vanhuksen kampaajalla käynnistä, joten emme näe vaihtoehtoa, että kampaamoyrittäjä huolehtisi tästä asiasta. Tulevaisuudessa leipomoyrittäjä voi markkinoida palveluaan, jossa vanhukselle tuodaan sovittuna aikana vanhukselle mieluisia leivonnaisia. Voi syntyä myös yrityksiä, jotka kokoavat eri yrittäjien palveluita. Samassa palvelussa tulee niin leipomosta leivonnaiset, ravintolasta pihvit, apteekista särkylääkkeet ja Alkosta punaviinit. Ja lähteissään vielä haravoivat pihan, jos se on sovittu kuuluvaksi palveluun. 

Näin varmasti tulee tapahtumaankin, sitä varten kannattaa kerätä suuri omaisuus, sillä kaikki tuo maksaa ja paljon. Näiden töiden tekijöitä on myös entistä vähemmän, eli tällaisia palveluja on saatavilla vain tietyissä määrin ja tietyissä paikoissa. Eläkkeiden maksajia ei myöskään 30 vuoden kuluttua ole senkään vertaa kuin nyt, lisäksi yhteiskunnan velkaantuessa yhä enemmän yksityisille pankeille, verorasitus tulee entisestään lisääntymään. Jo nyt vanhuksia myös yritetään huijata kaikilla mahdollisilla tavoilla ja se tulee  aivan varmasti tulevaisuudessa lisääntymään. Yksi hujaus, yksi väärä tieto ja ehkä allekirjoitus ja siinä meni kasattu omaisuus.

Sinänsä hyvä, että on positiiviset mielikuvat vanhuudesta ja uskoa siihen, että tulevaisuudessa yksityiset yritykset hoitavat kaikki vanhusten asiat. Tällä hetkellä edes kallis, yksityinen hoitokoti ei takaa hyvää hoitoa. Toivotaan tosiaan, että vanhusten hoito saadaan huomattavasti nykyistä paremmalle tolalle.

Mulla on eläkeikään enää 15 vuotta ja aivan satavarmasti eläkkeitä tullaan tuona aikana vielä reilusti pienentämään. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, ettei laske vanhuuttaan pelkän eläkkeen varaan. Uskon myös, että nk käänteinen asuntolaina tulee yleistymään, kun eläkkeitä pienennetään. Jo nyt ikääntyviä ihmisiä kehotetaan käyttämään elämänsä aikana kertynyttä varallisuutta omaan hyvinvointiinsa eikä säästämään perinnöksi lapsilleen. Lapsettomilla ei edes ole perillisiä, joten ei ole mitään syytä kerryttää perintöä.