Lue keskustelun säännöt.
Kolumni HS:ssä: On aika tunnustaa, että ihmiset eivät vain halua lapsia
07.05.2017 |
http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005198668.html
Hyvä kolumni. Asia on monilla ihmisillä todellakin niin, että lapsia ei hankita siksi, koska niitä ei yksinkertaisesti haluta. Tätä asiaa ei vain uskalleta Suomessa ollenkaan myöntää.
Kommentit (250)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi.
Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?
Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta.
Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja.
Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.
Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa?
Muut sukulaiset unohtavat sut. Samoin käy todennäköisesti ystävien kanssa. Ystävällä voi olla omat vanhemmat huolehdittavana, silloin on pakkokin priorisoida ja antaa aikaansa kaikkein rakkaimmille. Laitospaikat ovat kortilla jo nyt, joten niitä ei ehkä ole tulevaisuudessa kuin kaikkein rikkaimmille, joilla on varaa maksaa hoidostaan tuhansia euroja kuukaudessa. Ei ole myöskään hoitajia näihin laitoksiin. Et ehkä kuule ja/tai näe skypettää, et edes osaa käyttää enää tietokonetta. Sormesi eivät tottele, et muista mikä face tai skype on. Tai on tullut kokonaan uudet systeemit, etkä niitä vanhuksena enää ole oppinut käyttämään, haikaile mennyttä aikaa. Serkkujesi lapsia et todennäköisesti kiinnosta pätkän vertaa.
Kummitätini täytti juuri 80 vuotta. En ole unohtanut vaan pidän yhteyttä. Ja myös omat kummilapseni pitävät minuun yhteyttä.
Mitä tulee tuohon, että ei enää vanhana kykene käyttämään Facebookia tai Skypeä, niin eihän silloin pysty pitämään yhteyttä myöskään maapallon toisella puolella asuviin omiin lapsiinsakaan.
Hienoa, että autat kummitätiäsi ja pidät yhteyttä! Minäkin käyn katsomassa yli 80-v setääni palvelutalossa muutaman kerran vuodessa. Puhelimessa ei voi enää puhua, koska hänellä on niin huono kuulo. Myös veljeni käy häntä katsomassa muutaman kerran vuodessa. Muita vieraita hänellä ei käykään, hänellä ei ole lapsia ja muut sisarusten lapset asuvat kaukana. Hän on ollut palvelutalossa nyt nelisen vuotta ja sitä ennen kotona huonokuntoisena muutaman vuoden. Onneksi sai kuitenkin paikan palvelutalosta, sillä hänellä on parkinsonin tauti, häntä huimaa ja on sydänvaivoja ja hän jäi leskeksi lähes 10 v sitten.
Mielelläni kävisin useamminkin sedän luona, vaan ei ole aikaa. Asun lähellä äitiäni (myös yli 80 v) ja käyn hänen luonaan 2-3 kertaa viikossa, vien ostokset ja ulkoilutan. Haen hänet meille kerran kuukaudessa syömään ja viettämään päivää. Meidän teinit käyvät tekemässä mummolle lumityöt, leikkaavat nurmikon, siivoavat, leipovat ja tekevät muut pikku työt. Siskoni käy myös pari kertaa viikossa ja vie usein jotain äitimme herkkuruokaa sekä käyttää suihkussa. Veljeni käy kerran viikossa, hän hoitaa mm. pankki- ja vakuutusasiat ja tekee pienet remontit ja hommaa polttopuut. Kauempana asuva veljeni käy muutaman kerran vuodessa ja tekee silloin kaikki tarvittavat työt, he käyvät vierailuilla, ajelulla ja ulkolevat. Muulloin hän soittaa joka päivä, me muut lapset soitamme myös monta kertaa viikossa. Aikuiset lapsenlapset vierailevat myös silloin, tällöin. Äidin synttäripäivää ja äitienpäivää vietämme isolla porukalla, jouluna hän on vuorotellen luonamme. Kotiin olemme tilanneet hänelle hierojan, jalkahoitajan, kampaajan.
Onneksi äidillä on vielä muutama muukin sukulainen, jotka vierailevat ja naapuritkin pistätäytyvät joskus. Enää yksi hyvä ystävä on elossa, mutta hänkin huonokuntoinen, joten näkevät vain, kun viemme äitimme hänen luokseen kyläilemään, soittavat kyllä usein.
Pidetään vanhuksistamme huolta, olivatpa omia vanhempiamme tai muita sukulaisia tai ystäviä tai vaikka naapureita!
Hmmm, in your dreams.
Jos on totta, niin respektiä.
Oma havainto on että isovanhempia lähellä asuvia lapsia passataan niin että vielä 80-vuotiaat siivoavat ja kuskaavat harrastuksiin...
Myös kaikki tutkimukset puhuvat siitä että nuorilta ei vaadita työtä joten eivät osaa tehdä hommia edes muutettuaanMuutenkin joku alakoululainen vielä mielellään siivoaa talon, hoitaa pienemmät (jos otettu heti mulaan hommiin)... teininä vastustaa.
Jotenkin tuntuu epäuskottavalta.
Myös kohtuutonta että teinit joilla kasvupyrähdys vie voimat, ja unen tarve kasvaa, koulupäivä muuttuu muutaman tunnin löhöilystä (alakoulu) yleensä noin 8 tuntiin, on eriytyminen vanhemmista, noin puolella joku harrastus jonka tuntimäärät kasvavat ja tulee mukaan kilpailut, miten teini ehtisi oman huushollin lisäksi hoitaa vanhempasi?
Aika monella teinillä sukkien nostaminem tuntuu keskitysleiriltä.
Alakoululaiset toki vielä... on aikaa, osaamista, ei herkkyyskausia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi näissä keskusteluissa aina pelotellaan yksinäisellä vanhuudella kuin se olisi jotain kauheaa? Eihän sen parempaa olotilaa olekaan, kuin yksin oleminen! Vai ovatko nämä kauhistelijat niitä, jotka eivät kestä hetkeäkään yksin omien ajatustensa kanssa?
Vanhusten suurin ongelma on kuitenkin yksinäisyys. Minäkin tykkään olla yksin, olen mielestäni parasta seuraa itselleni. Touhuan puutarhassa, teen käsitöitä, luen, kokkaan, leivon, käyn kävelyllä, kuuntlen radiota ja musiikkia, katson elokuva. Vanhana ei vaan pysty enää tekemään juuri mitään, näkö ja kuulo voivat heikentyä, niin ettet kuule radiota, et näe lukea tai tehdä käsitöitä. Jalat ovat kipeät ja voi huimata, et voi lenkkeillä, et kyykkiä puutarhassa. Muisti huononee. Ikätoverit ovat yhtä raihnaisia tai kuolleita. Et jaksa lähteä minnekään. Ainoa piristys on vieraat. Ellei ole lähiomaisia, olet totaalisen yksin ehkä 10 v, ehkä 20 v. Luulen, että et nauti siinä vaiheessa yksinäisyydestä.
Ja ikävä kyllä siinä käy niin, että kukaan lähiomainen ei välttämättä enää sinua muista kun olet vanha, ei, vaikka olisit ollut kuinka mukava ja rakastettava tahansa. Joku voi käydä kerran, pari vuodessa. Nuorilla on työt, perheet, harrastukset, opiskelut ja omat vanhemmat ja isovanhemmat. Sedät ja tädit unohtuvat. Lapset ovat ainoat, jotka muistavat ja huolehtivat ja hekin vain, jos olet ollut hyvä vanhempi. Tosin ainakin mun tuttavapiirissä myös ne, joiden vanhemmat ovat olleet suorastaan surkeita vanhempia, muistavat vanhempiaan. Poikkeuksen tekee eräs, jonka isä hakkasi häntä koko lapsuusajan. Mutta ei lapsia pidä hankkia silti siksi, että pelkää yksinäistä vanhuutta, kyllä siihen pitää olla muutenkin aito halu.
Vanhusten suurin ongelma on tosiaan yksinäisyys. Mutta kummalla yksinäisyys tekee enemmän kipeää: sillä, joka odottaa läheisiään käymään, vai sillä, joka ei edes odota? Monesti yksinäisyys on juuri sitä, että lapset ja lapsenlapset EIVÄT tule käymään tai käyvät niin harvoin, että vanhus ikävöi heitä. Jos ei ole ketään, jota ikävöidä, yksinäisyys on erilaista.
Varmasti tuokin on totta. Toisaalta kuitenkin oikeasti yksinäisempi on se, jolla ei ole läheisiä. Tietenkään hän ei voi ikävöidä niitä, joita ei ole koskaan ollutkaan. Totuus on kuitenkin se, että yhteiskunta ei huolehdi enää vanhuksista ja tulevaisuudessa yhä vähemmän. Yksinäisyys on muutakin kuin vain poissaolevien kaipausta, se on esim. sitä, että ei ole juuri koskaan puhekaveria, päivissä ei ole mitään "ohjelmaa", kukaan ei kysy miten voit, kukaan ei pidä huolta, että sinusta huolehditaan, et ehkä pääse kuukausiin ulkoilemaan. Olet täysin "oman onnesi nojassa".
Mutta se, kenellä ei koskaan ole perhettä ollutkaan, on tottunut olemaan yksin jo nuorena aikuisena ja keski-iässä. siis sellainen, jolla ei ole ollut kumppania. Itse olen elänyt aina yksin. Vanhuus on vain jatkumoa tälle tilanteelle, siis normaali juttu. Uskon, että vanhuudessa, jos niin pitkään elän, täytän päiväni kaikenlaisella puuhailulla, netti yhtenä tienä ympäri pallon.
Juuri näin! Aivan samalla tavalla voi miettiä kahden 80-vuotiaan sokean vanhuksen kohdalla, kummalla sokeus ottaa kovemmalle: syntymästään asti sokealla vai vasta 70-vuotiaana sokeutuneella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi.
Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?
Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta.
Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja.
Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.
Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa?
Muut sukulaiset unohtavat sut. Samoin käy todennäköisesti ystävien kanssa. Ystävällä voi olla omat vanhemmat huolehdittavana, silloin on pakkokin priorisoida ja antaa aikaansa kaikkein rakkaimmille. Laitospaikat ovat kortilla jo nyt, joten niitä ei ehkä ole tulevaisuudessa kuin kaikkein rikkaimmille, joilla on varaa maksaa hoidostaan tuhansia euroja kuukaudessa. Ei ole myöskään hoitajia näihin laitoksiin. Et ehkä kuule ja/tai näe skypettää, et edes osaa käyttää enää tietokonetta. Sormesi eivät tottele, et muista mikä face tai skype on. Tai on tullut kokonaan uudet systeemit, etkä niitä vanhuksena enää ole oppinut käyttämään, haikaile mennyttä aikaa. Serkkujesi lapsia et todennäköisesti kiinnosta pätkän vertaa.
Kummitätini täytti juuri 80 vuotta. En ole unohtanut vaan pidän yhteyttä. Ja myös omat kummilapseni pitävät minuun yhteyttä.
Mitä tulee tuohon, että ei enää vanhana kykene käyttämään Facebookia tai Skypeä, niin eihän silloin pysty pitämään yhteyttä myöskään maapallon toisella puolella asuviin omiin lapsiinsakaan.
Hienoa, että autat kummitätiäsi ja pidät yhteyttä! Minäkin käyn katsomassa yli 80-v setääni palvelutalossa muutaman kerran vuodessa. Puhelimessa ei voi enää puhua, koska hänellä on niin huono kuulo. Myös veljeni käy häntä katsomassa muutaman kerran vuodessa. Muita vieraita hänellä ei käykään, hänellä ei ole lapsia ja muut sisarusten lapset asuvat kaukana. Hän on ollut palvelutalossa nyt nelisen vuotta ja sitä ennen kotona huonokuntoisena muutaman vuoden. Onneksi sai kuitenkin paikan palvelutalosta, sillä hänellä on parkinsonin tauti, häntä huimaa ja on sydänvaivoja ja hän jäi leskeksi lähes 10 v sitten.
Mielelläni kävisin useamminkin sedän luona, vaan ei ole aikaa. Asun lähellä äitiäni (myös yli 80 v) ja käyn hänen luonaan 2-3 kertaa viikossa, vien ostokset ja ulkoilutan. Haen hänet meille kerran kuukaudessa syömään ja viettämään päivää. Meidän teinit käyvät tekemässä mummolle lumityöt, leikkaavat nurmikon, siivoavat, leipovat ja tekevät muut pikku työt. Siskoni käy myös pari kertaa viikossa ja vie usein jotain äitimme herkkuruokaa sekä käyttää suihkussa. Veljeni käy kerran viikossa, hän hoitaa mm. pankki- ja vakuutusasiat ja tekee pienet remontit ja hommaa polttopuut. Kauempana asuva veljeni käy muutaman kerran vuodessa ja tekee silloin kaikki tarvittavat työt, he käyvät vierailuilla, ajelulla ja ulkolevat. Muulloin hän soittaa joka päivä, me muut lapset soitamme myös monta kertaa viikossa. Aikuiset lapsenlapset vierailevat myös silloin, tällöin. Äidin synttäripäivää ja äitienpäivää vietämme isolla porukalla, jouluna hän on vuorotellen luonamme. Kotiin olemme tilanneet hänelle hierojan, jalkahoitajan, kampaajan.
Onneksi äidillä on vielä muutama muukin sukulainen, jotka vierailevat ja naapuritkin pistätäytyvät joskus. Enää yksi hyvä ystävä on elossa, mutta hänkin huonokuntoinen, joten näkevät vain, kun viemme äitimme hänen luokseen kyläilemään, soittavat kyllä usein.
Pidetään vanhuksistamme huolta, olivatpa omia vanhempiamme tai muita sukulaisia tai ystäviä tai vaikka naapureita!
Hmmm, in your dreams.
Jos on totta, niin respektiä.
Oma havainto on että isovanhempia lähellä asuvia lapsia passataan niin että vielä 80-vuotiaat siivoavat ja kuskaavat harrastuksiin...
Myös kaikki tutkimukset puhuvat siitä että nuorilta ei vaadita työtä joten eivät osaa tehdä hommia edes muutettuaanMuutenkin joku alakoululainen vielä mielellään siivoaa talon, hoitaa pienemmät (jos otettu heti mulaan hommiin)... teininä vastustaa.
Jotenkin tuntuu epäuskottavalta.
Meidän lapset 19 v ja 17 v pojat ja 14 v tyttö. Mielellään tekevät nuo pienet hommat, kun mummo vielä maksaa esim. normaali viikkosiivous 20 e ja isompi siivous 50 e, ruohonleikkuu 10 e. Lapset vieläpä sanovat, että eivät haluaisi ottaa mummolta maksua, mutta mummo väkisellä maksaa. Kyllä meidän tuttavapiirissä suurin osa nuorista osaa tehdä kotitöitä ja myös tekee, se on ihan selviö. Mitään viikkorahoja, mopoja tai kuskauksia ei ole tiedossa, ellei jokainen tee osaansa kotitöistä. Se on vanhempien vika, ellei opeta lapsilleen elämän perustaitoja ja myöskin vaadi lapsiltaan osallistumista ja myös koulutyön hoitamista + tietysti hyvää käytöstä.
Ikinä ei ole meidän isovanhemmat kuskanneet meidän lapsia minnekään, sen verran iällä ja huonokuntoisia ovat olleet lastemme aikana. Ihan pienenä olivat kyllä joskus isovanhemmilla hoidossa, kuten kaikki muutkin lastenlapset ja itse usein ehdottivat mm. yökyläilyä, marjastusretkiä jne. Lapsilla on lämpimiä muistoja noilta ajoilta ja me vanhemmat olemme kiitollisia hoidosta. Tottakai annemme vuorostaan hoivaa rakkaalle mummolle. Että mun ei tarvi tällaisesta unelmoida, ihan on totta.
Vierailija kirjoitti:
Se että ei halua lapsia, ei tarkoita sitä että vihaisi lapsia tai haluaisi ehdottomasti jäädä lapsettomaksi. Se että ei halua lasta on varmasti useinmiten seurausta juuri siitä että ei koe taloudellista asemaansa ja yhteiskunnallista asemaansa niin turvalliseksi että uskaltaisi hankkia lapsia.
Kolumnisti ei nyt oikein näytä ymmärtävän että tulevaisuuden epävarmuus ja se että ei halua lapsia on hyvinkin kiinteästi yhteydessä toisiinsa.
Sinä et nyt oikein näytä ymmärtävän, että jotkut ihmiset vain kerta kaikkiaan eivät halua niitä lapsia. Ensimmäisestä lauseesta puuttuu selvästi sana "välttämättä". "Se että ei halua lapsia, ei VÄLTTÄMÄTTÄ tarkoita sitä että" olisi ollut oikea muoto. Nythän väität että lapsia haluamattomat eivät oikeasti haluakaan jäädä lapsettomiksi vaan että siihen on syynä se ja tämä taloudellinen tai yhteiskunnallinen tilanne. Mikäköhän tämän asian ymmärtämisessä ja hyväksymisessä on niin vaikeaa joillekin.
Tässäpä sitä faktaa; vapaaehtoisen lapsettomuuden taustalla eivät useinkaan ole työhön ja talouteen liittyvät syyt vaan henkilökohtainen näkemys, ettei lapsia halua, joillakin tämä on ollut tiedossa aina, jo lapsuudesta alkaen, jotkut huomaavat haluavansa olla lapsettomia myöhemmässä vaiheessa. Tästä on muutama vuosi tehty tutkimus, en jaksa etsiä mutta netistä varmasti löytyy, olikohan Väestöliiton tutkimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsia ei haluta, loppuu koko kansakunnan olemassaolo. Yksinkertaista.
Niin. Naisten itsekkyys vie ainakin länsimaat tuhoon. Alapeukuttakaa ihan rauhassa, teette sen vain siksi, että omatunto kolkuttaa.
Miten niin naisten itsekkyys, ei naiset voi yksin tehdä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi.
Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?
Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.Onko sulla jotain faktaa oletuksesi pohjalle, että maapallolta ihmiset loppuisivat? Jos suomalaisia ei tulevaisuudessa hoivatyö kiinnosta, niin meille tulee hoitajia Virosta ja muista Baltian maista, Venäjältä, Filipiineiltä jne. Kyllä Suomeen on kaukaakin ihmisiä tulossa, jos vaan saavat työpaikan ja työluvan. Johan meillä on ulkomaalaisia lääkäreitä terveyskeskuksissakin, kun suomalaisia lääkäreitä ei terveyskeskustyö kiinnosta.
Mua ihmetyttää ihmiset, jotka tekevät lapsia, jotta lapset hoitaisivat heitä, kun tulevat vanhoiksi. Teidän lapsiltanne on siis kiellettyä hankkia suurperhe? Kiellettyä muuttaa toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille? Kiellettyä luoda uraa? Kiellettyä sairastua? Mulla on lapsia, mutta en ole ikinä ajatellut, että heidän pitäisi hoitaa minut sitten, kun en enää ilman apua selviä. Sitä varten mulla on säästöjä ja sijoituksia, jotta voin aikanaan maksaa saamastani hoidosta. Lapsettomat ehtivät elämässään säästää ja sijoittaa paljon suurempia summia, koska heillä ei ole lapsista aiheutuvia menoja.
Harva varmaan ajattelee lasten hoitavan ihan konkreettisesti. Ihan käsittämätöntä itsekkyyttähän se sellainen on. Mutta olishan se kiva kun joku kävisi katsomassa, kertoisi kuulumisiaan tai vaikka edes skypettäisi sieltä toiselta mantereelta. Kyllähän rahalla saa hoitajia, mutta kun aika tulee kun kaveritkin on kuolleet tai laitoksissa, olis tosiaan kiva olla nuorempia sukulaisia.
Miksi pitää olla juuri nuorempia sukulaisia? Miksei voi olla nuorempia ystäviä? Mun paras ystäväni on vain 4 vuotta vanhempi kuin oma tyttäreni. Ja kai niitä sukulaisia voi olla muitakin kuin vain omia jälkeläisiä? Mun serkkujeni lapset pitävät muhun yhteyttä Facebookin kautta paljon enemmän kuin omat lapseni, koska he ovat aktiivisempia Facebookin käyttäjiä kuin omat lapseni. Ihan samalla tavalla mä voin vanhana viestitellä heidän kanssaan Facebookissa kuin nytkin. Ja miksen voisi Skypettää jossain toisessa laitoksessa olevan kaverini kanssa?
Muut sukulaiset unohtavat sut. Samoin käy todennäköisesti ystävien kanssa. Ystävällä voi olla omat vanhemmat huolehdittavana, silloin on pakkokin priorisoida ja antaa aikaansa kaikkein rakkaimmille. Laitospaikat ovat kortilla jo nyt, joten niitä ei ehkä ole tulevaisuudessa kuin kaikkein rikkaimmille, joilla on varaa maksaa hoidostaan tuhansia euroja kuukaudessa. Ei ole myöskään hoitajia näihin laitoksiin. Et ehkä kuule ja/tai näe skypettää, et edes osaa käyttää enää tietokonetta. Sormesi eivät tottele, et muista mikä face tai skype on. Tai on tullut kokonaan uudet systeemit, etkä niitä vanhuksena enää ole oppinut käyttämään, haikaile mennyttä aikaa. Serkkujesi lapsia et todennäköisesti kiinnosta pätkän vertaa.
Kummitätini täytti juuri 80 vuotta. En ole unohtanut vaan pidän yhteyttä. Ja myös omat kummilapseni pitävät minuun yhteyttä.
Mitä tulee tuohon, että ei enää vanhana kykene käyttämään Facebookia tai Skypeä, niin eihän silloin pysty pitämään yhteyttä myöskään maapallon toisella puolella asuviin omiin lapsiinsakaan.
Hienoa, että autat kummitätiäsi ja pidät yhteyttä! Minäkin käyn katsomassa yli 80-v setääni palvelutalossa muutaman kerran vuodessa. Puhelimessa ei voi enää puhua, koska hänellä on niin huono kuulo. Myös veljeni käy häntä katsomassa muutaman kerran vuodessa. Muita vieraita hänellä ei käykään, hänellä ei ole lapsia ja muut sisarusten lapset asuvat kaukana. Hän on ollut palvelutalossa nyt nelisen vuotta ja sitä ennen kotona huonokuntoisena muutaman vuoden. Onneksi sai kuitenkin paikan palvelutalosta, sillä hänellä on parkinsonin tauti, häntä huimaa ja on sydänvaivoja ja hän jäi leskeksi lähes 10 v sitten.
Mielelläni kävisin useamminkin sedän luona, vaan ei ole aikaa. Asun lähellä äitiäni (myös yli 80 v) ja käyn hänen luonaan 2-3 kertaa viikossa, vien ostokset ja ulkoilutan. Haen hänet meille kerran kuukaudessa syömään ja viettämään päivää. Meidän teinit käyvät tekemässä mummolle lumityöt, leikkaavat nurmikon, siivoavat, leipovat ja tekevät muut pikku työt. Siskoni käy myös pari kertaa viikossa ja vie usein jotain äitimme herkkuruokaa sekä käyttää suihkussa. Veljeni käy kerran viikossa, hän hoitaa mm. pankki- ja vakuutusasiat ja tekee pienet remontit ja hommaa polttopuut. Kauempana asuva veljeni käy muutaman kerran vuodessa ja tekee silloin kaikki tarvittavat työt, he käyvät vierailuilla, ajelulla ja ulkolevat. Muulloin hän soittaa joka päivä, me muut lapset soitamme myös monta kertaa viikossa. Aikuiset lapsenlapset vierailevat myös silloin, tällöin. Äidin synttäripäivää ja äitienpäivää vietämme isolla porukalla, jouluna hän on vuorotellen luonamme. Kotiin olemme tilanneet hänelle hierojan, jalkahoitajan, kampaajan.
Onneksi äidillä on vielä muutama muukin sukulainen, jotka vierailevat ja naapuritkin pistätäytyvät joskus. Enää yksi hyvä ystävä on elossa, mutta hänkin huonokuntoinen, joten näkevät vain, kun viemme äitimme hänen luokseen kyläilemään, soittavat kyllä usein.
Pidetään vanhuksistamme huolta, olivatpa omia vanhempiamme tai muita sukulaisia tai ystäviä tai vaikka naapureita!
Hmmm, in your dreams.
Jos on totta, niin respektiä.
Oma havainto on että isovanhempia lähellä asuvia lapsia passataan niin että vielä 80-vuotiaat siivoavat ja kuskaavat harrastuksiin...
Myös kaikki tutkimukset puhuvat siitä että nuorilta ei vaadita työtä joten eivät osaa tehdä hommia edes muutettuaanMuutenkin joku alakoululainen vielä mielellään siivoaa talon, hoitaa pienemmät (jos otettu heti mulaan hommiin)... teininä vastustaa.
Jotenkin tuntuu epäuskottavalta.Myös kohtuutonta että teinit joilla kasvupyrähdys vie voimat, ja unen tarve kasvaa, koulupäivä muuttuu muutaman tunnin löhöilystä (alakoulu) yleensä noin 8 tuntiin, on eriytyminen vanhemmista, noin puolella joku harrastus jonka tuntimäärät kasvavat ja tulee mukaan kilpailut, miten teini ehtisi oman huushollin lisäksi hoitaa vanhempasi?
Aika monella teinillä sukkien nostaminem tuntuu keskitysleiriltä.
Alakoululaiset toki vielä... on aikaa, osaamista, ei herkkyyskausia...
Toivottavasti tuo on jokin vitsi?
Vapaaehtoinen lapsettomuus on enemmän kuin ok, mutta tahaton lapsettomuus ei ole sama asia. Turha niputtaa näiden syitä samaan.
Kyllä meillä ainakin lapsiluku jää toivottua pienemmäksi, syynä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet ja toisaalta pääkaupunkiseudun kalliit elinkustannukset. Hallituksen epäselvä leikkauspolitiikka vaikuttaa paitsi ajatellen nykytilannetta, myös lasten kouluttamista jatkossa. Tuleeko olemaan edelleen ilmaista, vai jääkö meidän vanhempien maksettavaksi? Millä maksat, kun työpaikkoja katoaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden lapsen saatuani olisin halunnut lisääkin, mutten uskaltanut edes ajatella enää synnytystä. Se piittaamaton liukuhihnatyö oli hirveää, pelkäsin että kuolen. Minut jätettiin jopa välillä ihan yksin ilman apua ja valvontaa kriittisessä vaiheessa. Onneksi vain vammauduin lopuksi ikää, lapsikin pelastui, vaikka kärsi hapenpuutteessa ja onkin oppimishäiriöitä ja avun tarvetta.
Koen henkilökunnan piittaamattomuutena meidän hengestä ja terveydestä. Ongelmat oli ennalta selvästi tiedossa.
Olisi syytä haluta! Suomalaiset ovat kuolemassa sukupuuttoon. Me olemme pieni kansa. En mitenkään ajattele että olisimme jotenkin parempia kuin muut kansat, mutta on se sääli jos näin käy.
Tarvitsemme valtiolta apua tähän: Vanhat eläkkeelle jotta nuoret saavat töitä! Perheverotus takaisin, jotta äidit voisivat olla kotona enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen lapsettomuus on enemmän kuin ok, mutta tahaton lapsettomuus ei ole sama asia. Turha niputtaa näiden syitä samaan.
Kyllä meillä ainakin lapsiluku jää toivottua pienemmäksi, syynä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet ja toisaalta pääkaupunkiseudun kalliit elinkustannukset. Hallituksen epäselvä leikkauspolitiikka vaikuttaa paitsi ajatellen nykytilannetta, myös lasten kouluttamista jatkossa. Tuleeko olemaan edelleen ilmaista, vai jääkö meidän vanhempien maksettavaksi? Millä maksat, kun työpaikkoja katoaa?
Juurikin noin. Vapaaehtoinen lapsettomuus tarkoittaa, että lapsia EI HALUTA, siis niitä ei haluta riippumatta siitä, millainen taloudellinen tilanne, perhesuhteet, parisuhde tai whatever on. Lapsia ei haluta, koska niitä ei haluta, ei haluta olla vanhempi eikä haluta että itsellä on lapsi(a).
Jos taas on vaikkapa taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia eikä siksi "uskalleta" hankkia lapsia, se ei ole vapaaehtoista lapsettomuutta vaikka valinnan olla tekemättä tietenkin siinäkin itse tekee. Tai jos on 1 lapsi eikä "uskalleta" hankkia enempää, koska tulevaisuus ja talous on epävarmaa.
Nämä pitäisi erottaa toisistaan, koska on olennaisesti eri asia olla lapseton siksi, että ei missään tapauksessa koskaan halua eikä ole koskaan halunnutkaan lapsia kuin jättää lapset hankkimatta siksi, että taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne arveluttaa. Vapaaehtoisen lapsettomuuden olennainen määritelmä lienee se että lapsia ei hankita vaikka voitaisiin, koska niitä ei haluta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulle ainakin vauvakuumeilun kourissa oli selvää että lasta en joka tapauksessa rahan vähyyden vuoksi tee. Itse olen saanut todella nuivaa ruokaa lapsena enkä halunnut sitä samaa omalle lapselleni. Jos en voi tarjota parempaa kuin itselläni oli niin miksi tekisin hänet kärsimään niin kuin itse kärsin?
Sama täällä. Joku synnytys nyt on vain muutaman tunnin juttu. Mutta lapselle on taattava inhimillinen elämä vähintään n. 20 vuotta. Pätkä- ja silpputyöläisenä en olisi tähän pystynyt. Paha vauvakuume oli kauan. Kukaan miehistäni ei hinkunut isäksi: lapsi olisi ollut täysin minun vastuullani. Jos olisi ollut hyvässä vakituisessa työssä, olisin tehnyt lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen lapsettomuus on enemmän kuin ok, mutta tahaton lapsettomuus ei ole sama asia. Turha niputtaa näiden syitä samaan.
Kyllä meillä ainakin lapsiluku jää toivottua pienemmäksi, syynä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet ja toisaalta pääkaupunkiseudun kalliit elinkustannukset. Hallituksen epäselvä leikkauspolitiikka vaikuttaa paitsi ajatellen nykytilannetta, myös lasten kouluttamista jatkossa. Tuleeko olemaan edelleen ilmaista, vai jääkö meidän vanhempien maksettavaksi? Millä maksat, kun työpaikkoja katoaa?
Juurikin noin. Vapaaehtoinen lapsettomuus tarkoittaa, että lapsia EI HALUTA, siis niitä ei haluta riippumatta siitä, millainen taloudellinen tilanne, perhesuhteet, parisuhde tai whatever on. Lapsia ei haluta, koska niitä ei haluta, ei haluta olla vanhempi eikä haluta että itsellä on lapsi(a).
Jos taas on vaikkapa taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia eikä siksi "uskalleta" hankkia lapsia, se ei ole vapaaehtoista lapsettomuutta vaikka valinnan olla tekemättä tietenkin siinäkin itse tekee. Tai jos on 1 lapsi eikä "uskalleta" hankkia enempää, koska tulevaisuus ja talous on epävarmaa.
Nämä pitäisi erottaa toisistaan, koska on olennaisesti eri asia olla lapseton siksi, että ei missään tapauksessa koskaan halua eikä ole koskaan halunnutkaan lapsia kuin jättää lapset hankkimatta siksi, että taloudellinen ja yhteiskunnallinen tilanne arveluttaa. Vapaaehtoisen lapsettomuuden olennainen määritelmä lienee se että lapsia ei hankita vaikka voitaisiin, koska niitä ei haluta.
Totta. Nyt nämä niputetaan vielä samaksi asiaksi.
Sosiaalisten ja taloudellisten syiden vuoksi ei voi hankkia lapsia, vaikka haluaisikin. Tässä kolmantena on ne, jotka eivät saa, vaikka kuinka haluaisivat ja yrittäisivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämää on jäljellä 60 v vielä lisääntymisiän loppumisen jälkeen. Miksi pilaamaan loppuelämää tekemällä lapsia, joista kasvaa masentuneita luusereita, kun voi nauttia nuoruudesta 80-vuotiaaksi asti ja sitten tulla Suomeen hoivattavaksi, jos ei ole varaa maksaa hoidosta muualla. Lisäksi lisääntyminen sattuu ja venyttää alavartaloa ikävästi.
Ja kenenkä luulet sua hoivaavan?
Ei ole ketään hoivaamassa jos ei lisäännytä.Robotin. Niitä on jo nyt sairaaloissa jne ja laatu tulee taatusti paranemaan kun vertaa ns. inhimilliseen hoitoon (mikä on nykyisin vitsi). Robotti jaksaa vaihtaa vanhuksen vaipat vaikka 10 kertaa yössä, kun hoitaja menee naama rutussa kahville ja jättää aamuvuorolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vieläkin turhan vaikeaa tehdä lasta yksin. Naiset haluavat lapsia paljon enemmän kuin miehet. Voisi panostaa julkiseen keinohedelmöitykseen, vaikka sitten sillä tanskalaisella spermalla, josta vähän tietää millaiselta tyypiltä se on. Nuoret miehet eivät nimittäin halua vielä perustaa perhettä.
Samoin olisi tärkeää panostaa sellaisten opiskelijoiden tukemiseen, jotka saavat lapsia opiskeluaikana. Esim lastenhoitoa oppilaitosten yhteydessä luennon ajaksi. Monesti hoitoa tarvitsee vain pari tuntia päivässä että pääsee luennolle.
Yksinhuoltajaopiskelijoille voisi olla etusija edullisiin opiskelija-asuntoihin, kun heidän resurssit pienimmät.
Naiset pelkäävät etteivät valmistuttua saa vakitöitä jos on lapsia. Pitäisi kustantaa äitiyslomat ja lasten sairaspäivät yhteisestä kassasta, ei yhden työnantajan pussista.
Sairaan lapsen hoitoapua pitäisi tukea -olla kunnan hoitajia, että pääsee töihin vaikka lapsella vesirokko tms.
Vierailija kirjoitti:
Oikestaan lasten hankinnan ja kasvatuksen romantisointi on vähentynyt. Kuten yksi kommenteista asian ilmaisi, vanhemmuudessa on (tunnereaktioilla tai ei) kyse noin 20 vuoden vastuusta. Lisäksi koen, että vapaaehtoisesti lapsettomaksi jääminen on nykyään huomattavasti hyväksytympää kuin esim. 17 vuotta sitten, jolloin aloin odottaa omaani. Tuolloin velanaisia pidettiin yleisesti kummajaisina ja/tai epäonnistuneina, miehiin kritiikki ei yltänyt samassa määrin.
Olen usein miettinyt, että jos asia olisi nyt ajankohtainen, jäisin lapsettomaksi, en koskaan saanut vauvakuumetta eikä biologinen kello ole tikittänyt. Lapsi on hyvin rakas, mutta olisin luultavasti voinut olla ihan yhtä onnellinen ilmankin. Tiedän muitakin kaltaisiani.
Tuossa jo olikin, että nousukautena lapsia hankitaan. Onhan tuo romantisointi myös nousukauden asia - suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa. Sitä ennen ehkäisyä ei suurimmalla osalla väestöä ollut, joten lapsia vain syntyi. Nyt on pysyvä taantuminen iskenut maahamme - laskukausi/lama?
Vierailija kirjoitti:
On vieläkin turhan vaikeaa tehdä lasta yksin. Naiset haluavat lapsia paljon enemmän kuin miehet. Voisi panostaa julkiseen keinohedelmöitykseen, vaikka sitten sillä tanskalaisella spermalla, josta vähän tietää millaiselta tyypiltä se on. Nuoret miehet eivät nimittäin halua vielä perustaa perhettä.
Samoin olisi tärkeää panostaa sellaisten opiskelijoiden tukemiseen, jotka saavat lapsia opiskeluaikana. Esim lastenhoitoa oppilaitosten yhteydessä luennon ajaksi. Monesti hoitoa tarvitsee vain pari tuntia päivässä että pääsee luennolle.
Yksinhuoltajaopiskelijoille voisi olla etusija edullisiin opiskelija-asuntoihin, kun heidän resurssit pienimmät.
Naiset pelkäävät etteivät valmistuttua saa vakitöitä jos on lapsia. Pitäisi kustantaa äitiyslomat ja lasten sairaspäivät yhteisestä kassasta, ei yhden työnantajan pussista.
Sairaan lapsen hoitoapua pitäisi tukea -olla kunnan hoitajia, että pääsee töihin vaikka lapsella vesirokko tms.
Hedelmöittymine ei ole vaikeaa, ei siinä tanskalaista spermaa tarvittaisi.
Taloudellinen tilanne on se, joka ehkäisee erittäin kovasti lapsentekoa. Sekä miehillä että naisilla. Lapsi on erittäin suuri taloudellinen taakka. Jos ns. rahoitus olisi kunnossa, sekä miehet että naiset tekisivät vapaaehtoisesti lapsia ihan mielellään, siis suurin osa. Isolle osalle naisista olisi ok huoltaa lapsi yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse nyt 31v miehenä olisin ollut valmis hankkimaan lapsia varmaan viimeiset 10 vuotta mutta en ole kelvannut naisille, pakit tulee 1-3 kk:ssa.
Oletko ilkeä, kontrolloiva, manipuloiva tai väkivaltainen?
Aivan päinvastoin.
Olen saanut pakkeja sanoilla: "olisit ollut mulle liian hyvä", "olet tosi hyväsydäminen ja huomaavainen ja haluttava" "olit mulle niin hyvä että mulle tuli huono omatunto kun en pystynyt antamaan samaa" "en vain tuntenut itsessäni sitä jotain" "kemiat ei kohdanneet niin kuin olisin toivonut"
Ne antoi sulle pakit noilla sanoilla, koska pelkää sua.
Tuo yleinen taktiikka antaa pakit, jos se mies on vaarallisen oloinen....
Ikävää, mutta miettisin sinuna mikä antaa naisille pelottavat vibat sussa.
Sanoisin että täysin väärä päätelmä. Mussa ei ole mitään pelottavaa. Olen päinvastoin ehkä turhan kiltti ja kunnollinen.
Eli olet pelottava.
Te kiltit ja kunnolliset nice guyt olette just niitä, joiden kanssa naiset on oppineet olemaan varovaisia, ja syystäkin.
Ihan oikein teki ne naiset.
Niin kyllä se jännämies on taas niin paljon parempi, kuin pelottava kiltti ja kunnollinen nice guy
Aloituksessa viitattuun kolumniin voi vain todeta, että joo, ollaan iloisia kun fiksut, terveet ja tienaamiskykyiset eivät lisäänny, vaan geneettisesti kelvottomin populaatio (masentuneet, sairaat ja työttömät sekä työntekohaluttomat) kuksii lisää geneettisesti kelvottomia ipanoita maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse nyt 31v miehenä olisin ollut valmis hankkimaan lapsia varmaan viimeiset 10 vuotta mutta en ole kelvannut naisille, pakit tulee 1-3 kk:ssa.
Oletko ilkeä, kontrolloiva, manipuloiva tai väkivaltainen?
Aivan päinvastoin.
Olen saanut pakkeja sanoilla: "olisit ollut mulle liian hyvä", "olet tosi hyväsydäminen ja huomaavainen ja haluttava" "olit mulle niin hyvä että mulle tuli huono omatunto kun en pystynyt antamaan samaa" "en vain tuntenut itsessäni sitä jotain" "kemiat ei kohdanneet niin kuin olisin toivonut"
Ne antoi sulle pakit noilla sanoilla, koska pelkää sua.
Tuo yleinen taktiikka antaa pakit, jos se mies on vaarallisen oloinen....
Ikävää, mutta miettisin sinuna mikä antaa naisille pelottavat vibat sussa.
Sanoisin että täysin väärä päätelmä. Mussa ei ole mitään pelottavaa. Olen päinvastoin ehkä turhan kiltti ja kunnollinen.
Eli olet pelottava.
Te kiltit ja kunnolliset nice guyt olette just niitä, joiden kanssa naiset on oppineet olemaan varovaisia, ja syystäkin.
Ihan oikein teki ne naiset.
Niin kyllä se jännämies on taas niin paljon parempi, kuin pelottava kiltti ja kunnollinen nice guy
Naiselle vastattaisiin tässä tilanteessa: ota oman tasoisesi henkilö ja lakkaa yrittämästä itseäsi kovempitasoisia (et saa heitä).
Mutta se, kenellä ei koskaan ole perhettä ollutkaan, on tottunut olemaan yksin jo nuorena aikuisena ja keski-iässä. siis sellainen, jolla ei ole ollut kumppania. Itse olen elänyt aina yksin. Vanhuus on vain jatkumoa tälle tilanteelle, siis normaali juttu. Uskon, että vanhuudessa, jos niin pitkään elän, täytän päiväni kaikenlaisella puuhailulla, netti yhtenä tienä ympäri pallon.