Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi luoja, ihmiset vaan eivät ymmärrä mitä kihlaus tarkoittaa...
06.05.2017 |
Kuuntelin vastikään töissä kun työkaverini kertoi innoissaan tyttärensä ja tämän miehen lähteneen romanttiselle Pariisin lomalle, ja tilanneen yhdessä sormukset matkalle mukaan, jotta voisivat mennä kihloihin Pariisissa! Enpä viitsinyt sanoa mitään mutta naurelin itsekseni. Oletin ensin kyseessä olevan jotain teinejä, mutta kävi ilmi että nainen oli 28-vuotias ja miehensä muutamaa vuotta vanhempi ja yhdessä oltu vuosia. Sormukset oli siis yhdessä valittu ja sovitettu jne.
Mieleni teki kovasti sanoa että hehän ovat jo kihloissa olleet kauan. Kihlajaisjuhlia voi toki Pariisissa viettää, mutta kihlautuminen on jo tapahtunut.
Miten tämä voi joillekin olla näin vaikea asia tajuta? :D
Kommentit (275)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja jatkuvasti näkee näitä jotka "ovat kihloissa mutta eivät ole puhuneet naimisiinmenosta".. jepjep.
Mitä outoo siinä? Ei kaikki halua naimisiin.
LOL
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja jatkuvasti näkee näitä jotka "ovat kihloissa mutta eivät ole puhuneet naimisiinmenosta".. jepjep.
Mitä outoo siinä? Ei kaikki halua naimisiin.
Kihlaus on lupaus avioliitosta.. Haloo..
No ei kyllä ole 😂 Tunnen vaikka miten monta kihlaparia, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin. Kihlautuminen symboloi emotionaalista sitoutumista, se ei ole aikoihin ollut mikään juridinen lupaus tulevasta avio-oikeudesta.
Juridinen lupaus? Ei tähän tarvitse yli 100 vuotta vanhoja asioita vetää esimerkiksi.
Kihlaus tarkoittaa avioliittolupausta, vaikkei se juridisesti sido mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kertoa, miksi "mennä kihloihin", jos ei halua naimisiin? Mitä se silloin merkitsee?
Itse en pitäisi vaikka yo-juhlia, jos en kirjoittaisi ylioppilaaksi. Tai kutsuisi puolisoani avopuolisoksi, jos emme asuisi yhdessä.
No onhan se vähän ristiriitaista, mutta sen voisi tarkoittavan sitä että ei ole menossa kenenkään muun kanssa naismisiin, vaan jos menee niin sittän tämän kihlatun kanssa.
Eli olet vakavassa parisuhteessa, mutta et kuitenkaan aio mennä kumppanisi kanssa naimisiin. Ostatte kuitenkin sormukset toisillenne merkiksi siitä, että ette ole menossa kenenkään muunkaan kanssa naimisiin? Eikö se ole vähän niinkuin itsestäänselvyys, kun kerran ollaan sitoutuneessa parisuhteessa?
Miksei, kun se on kerran mahdollista? Sehän on kahden ihmisen välinen sopimus. Onhan se romanttisempaa ja niin. Monet seurustelee monien kanssa elämänsä aikana, kihloihin mennään sen erityisen kanssa.
Mutta miksi tähän tarvitaan sitä "kihlausta". Eikö voida ostaa sormukset (tai mikä tahansa muu koru) vaan ikuisen rakkauden merkiksi ilman sitä kihlausmerkitystä?
Minusta väkisinkin kuulostaa, että halutaan jotain kuitenkin esittää muille, jos kutsutaan tuota kihlaukseksi.
Jos ksye olisi rehellisesti kahden ihmisen välisestä sopimuksesta, voisivat nämä kaksi ihmistä puhua esimerkiksi vain siitä ikuisesta yhdessäolosta ja ostaa sen merkiksi ne korut. Koska eikös tärkeintä ole, että nämä kaksi ihmistä itse tietää mistä on kyse?
Mutta ei, mieluummin halutaan käyttää sanaa "kihlaus", jotta kuulostetaan muidenkin korvaan vakiintuneilta?
Miksi järjestää ostaa häämekko ja järjestää suuret juhlat ja ilmoittaa kaikille, että me tässä rakastamme toisiamme, vannomme oikein valan Jumalan ja/tai muun yleisön edessä, ja nyt juhlistamme sitä kaikkien sukulaisten ja ystävien kesken shampanjalla ja kolmikerroksisella kakulla?
Miksi pari, joka ei syystä tai toisesta halua naimisiin, ei saa juhlistaa omaa ikuista rakkauttaan ja järjestää sen kunniaksi jopa pienet epäviralliset juhlat, lähteä ihan vaikka ulkomaille, kuten häiden jälkeen usein tehdään, ja sille on nimikin: kuherruskuukausi?
Miksi naimisiinhaluamattomat eivät ole oikeutettuja tähän toisenlaiseen romanttiseen ja varmasti parille tärkeään riittiin? Miksi he eivät saa ilmoittaa tästä heidän päätöksestään ikuisesta yhteisestä elämästä ja kutsua sitä kihlautumiseksi, joka on lähimpänä sitä avioliittoa, joka kuitenkin on ihan oikeasti laillinen termi, kun taas kihlaus joka on nykypäivänä tulkinnanvarainen käsite, kuten tässä ketjussa näemme.
Miksi naimisiinmenevät ovat etusijalla? Te itse selvästikin pidätte suhdettanne tärkeämpänä ja vakavampana kutsumalla toisten pariskuntien "pellekihlauksia" "pelleilyksi" ja "leikiksi", ja vastaatte samalla itse kysymykseen, miksi jollain pariskunnalla voi kuin voikin olla tarve todistaa parisuhteensa vakavuutta juurikin vaikkapa vanhoillisille isovanhemmille.
Miksi häistä siis tehdään niin iso numero? Ja miksi kaikki muu parisuhteen "epävirallinen" juhlinta, juhliminen ja julistaminen on pelkkää väheksyttävää leikkiä? Ja tämä, johon en ole löytänyt selitystä: mitä sellaisia syitä naimisiin menolle on, joita ei olisi sitten leikkikihlaukselle, joka on mielestäsi perusteetonta ja turhaa?
Totta kai sitä saa pitää ihan omat juhlat parisuhteen kunniaksi ilman häitäkin, eihän siitä ole lainkaan kyse. Mutta en vieläkään ymmärrä, miksi käyttää termiä kihlaus (jolle kuitenkin edelleen on virallinen määritelmä, viakka sanaa välillä määritelmän vastaisesti käytetään). Miksi ei käyttäisi jotain kaikille ymmärrettävää termiä, esim. "juhlat ikuisen rakkauden kunniaksi" tai "sormukset loppuelämän yhdessäololle". Minusta tuollainen olisi paljon romanttisempaakin, kuin käyttää sanaa "kihlaus" joka kuitenkin useimpien korvissa edelleen kuvastaa vain välivaihetta ennen lopullista sitoutumista, eli avioliittoa.
Minä en tosiaankaan pidä naimisiin menijöitä mitenkään etusijalla. Itse en ole edes varma haluanko naimisiin, aikaisemmin en halunnut, mutta nyt yhteisen asunnon myötä on joutunut miettimään pitäisikö kuitenkin, koska perintökuviot yms. olisi helpompia jos toinen potkaisee tyhjää.
Ei siis ole mitenkään väheksyttävämpää olla pysyvästi avoliitossa!
Mutta yleensä siihen on syynsä, miksi naimisiin ei haluta. Naimisiinhan voi mennä ilman kirkkoa ja sukulaisia, eli se ei ainakaan ole peruste miksi ei haluta naimisiin. Itse esimerkiksi en halua naimisiin, koska pidän koko avioliittoa vanhoillisena asiana, jäänne muinaisuudesta ja nykyään pitäisi jo siirtyä eteenpäin (mutta valitettavasti koska avioliitto edelleen yhteiskunnassa tuo tiettyjä etuja, minäkin siihen ehkä joudun sortumaan).
Toiset eivät mene naimisiin, koska eivät halua ottaa sitä viimeistä sitoutumisen askelta. Osa taas ei vain mieti koko asiaa.
Mutta pidän kummallisena sitä, että halutaan "välivaiheeseen", eli halutaan olla pysyvästi yhdessä, halutaan yhteinen tulevaisuus ja jossain määrin myös uskotaan tähän avioliittokonseptiin, mutta sitten kuitenkin jäädään vain kihloihin. Se on outoa.
Kun suhdettahan voi juhlistaa ilmankin niitä kihloja.
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Enhän minä sanonut, ettei sormuksilla olisi arvoa! Minusta on tosi romanttinen ajatus hankkia vaikka "lopullisen ratkaisun korut", jos ei naimisiin halua mennä. Kuulostaa tosi kivalta :)
Ja sehän on oikein hyväkin vaihtoehto, jos ei naimisiin halua. Miksi sotkea kihlaustermiä, kun voi hankkia ne sormukset ilmankin sitä.
Eikä tietenkään tarvitse jokaiselle kertoa mikä on sormuksen merkitys. Joku saattaa erehtyä luulemaan kihlasormukseksi ja tällöin voi kertoa, että varsinaiset kihlasormukset nämä ei ole, koksa naimisiin ei olla menossa, mutta haluttiin ostaa sormukset sitoutuneen parisuhteen merkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Selvänäkijän ja kihlautuneen vertaaminen toisiinsa ei oikein toimi, koska selvänäkeminen perustuu myös kuvitelmiin siitä, mitä se on. Joku, joka kuvittelee näkevänsä tulevia tapahtumia, saattaakin nähdä vain unia, mutta ei tiedä sitä ja elää siksi harhaluuloissa. Kihlautuminen ja kihloissa olo taas ovat selvästi suomen kielessä määriteltyjä sanoja ja tarkoittavat avioliittolupausta. Asia ei ole tulkinnanvarainen, vaikka asian ympärillä esiintyykin runsaasti ymmärtämishaluttomuutta ja -vaikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Selvänäkijän ja kihlautuneen vertaaminen toisiinsa ei oikein toimi, koska selvänäkeminen perustuu myös kuvitelmiin siitä, mitä se on. Joku, joka kuvittelee näkevänsä tulevia tapahtumia, saattaakin nähdä vain unia, mutta ei tiedä sitä ja elää siksi harhaluuloissa. Kihlautuminen ja kihloissa olo taas ovat selvästi suomen kielessä määriteltyjä sanoja ja tarkoittavat avioliittolupausta. Asia ei ole tulkinnanvarainen, vaikka asian ympärillä esiintyykin runsaasti ymmärtämishaluttomuutta ja -vaikeutta.
Selvästi suomen kielessä määriteltyjä sanoja... Laitat varmaan vielä kaikki linkit tänne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja jatkuvasti näkee näitä jotka "ovat kihloissa mutta eivät ole puhuneet naimisiinmenosta".. jepjep.
Mitä outoo siinä? Ei kaikki halua naimisiin.
Kihlaus on lupaus avioliitosta.. Haloo..
No ei kyllä ole 😂 Tunnen vaikka miten monta kihlaparia, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin. Kihlautuminen symboloi emotionaalista sitoutumista, se ei ole aikoihin ollut mikään juridinen lupaus tulevasta avio-oikeudesta.
Juridinen lupaus? Ei tähän tarvitse yli 100 vuotta vanhoja asioita vetää esimerkiksi.
Kihlaus tarkoittaa avioliittolupausta, vaikkei se juridisesti sido mihinkään.
Totta, kihlaus tarkoittaa tuota(kin). Missään ei kuitenkaan sanota etteikö kihloissa voi olla ilman avioaietta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sellainen pari kihloissa, jos toinen kysyy, "mennääkö me joskus naimisiin" ja toinen vastaa, että "kyllä me varmaan mennään". Onko toinen mielestään kihloissa ja toinen taas ei?
Itse ostimme miehen kanssa kihlasormukset 80-luvulla. Ostimme ne ennakkoon ja tarkoitus oli ottaa ne käyttöön sopivassa paikassa. Ihana paikka löydettiinkin, hetki oli muistorikas vaikken muista, mitä silloin puhuimme. Tulin tuon reissun jälkeen toivotusti raskaaksi ja ainakin sukulaiset kyseli, olimmeko menneet kihloihin ennen vai jälkeen raskaaksitulon.
Hyvin, hyvin monta vuotta myöhemmin päätimme vihdoin hääpäivän. Itse olen pitänyt sormusten vaihtopäivää kihlapäivänä, mutta ilmeisesti se ei olekaan, kun en muista sanatarkasti puheitamme. Lisäksi emme sopineet erikseen menevämme naimisiin, sovimme vain päivän. Tiettävästi olen kuitenkin naimisissa, kun pappi niin sanoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Selvänäkijän ja kihlautuneen vertaaminen toisiinsa ei oikein toimi, koska selvänäkeminen perustuu myös kuvitelmiin siitä, mitä se on. Joku, joka kuvittelee näkevänsä tulevia tapahtumia, saattaakin nähdä vain unia, mutta ei tiedä sitä ja elää siksi harhaluuloissa. Kihlautuminen ja kihloissa olo taas ovat selvästi suomen kielessä määriteltyjä sanoja ja tarkoittavat avioliittolupausta. Asia ei ole tulkinnanvarainen, vaikka asian ympärillä esiintyykin runsaasti ymmärtämishaluttomuutta ja -vaikeutta.
Selvästi suomen kielessä määriteltyjä sanoja... Laitat varmaan vielä kaikki linkit tänne?
Tuolla sivulla 12 on linkki kielitoimiston sivuille ja sieltä voi hakea esim. "kihlaus", lisäksi finlexista löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja jatkuvasti näkee näitä jotka "ovat kihloissa mutta eivät ole puhuneet naimisiinmenosta".. jepjep.
Mitä outoo siinä? Ei kaikki halua naimisiin.
Kihlaus on lupaus avioliitosta.. Haloo..
No ei kyllä ole 😂 Tunnen vaikka miten monta kihlaparia, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin. Kihlautuminen symboloi emotionaalista sitoutumista, se ei ole aikoihin ollut mikään juridinen lupaus tulevasta avio-oikeudesta.
Juridinen lupaus? Ei tähän tarvitse yli 100 vuotta vanhoja asioita vetää esimerkiksi.
Kihlaus tarkoittaa avioliittolupausta, vaikkei se juridisesti sido mihinkään.
Totta, kihlaus tarkoittaa tuota(kin). Missään ei kuitenkaan sanota etteikö kihloissa voi olla ilman avioaietta.
Yleensä kun sanoja määritellään, määritellään mitä se sana tarkoittaa, eikä mitä se ei tarkoita.
Aika selvästi tuolla kielitoimiston sivuilla ja lakitekstissä sanotaan, että kihloissa ollaan kun ollaan naimisiin menossa. En oikein tiedä miten tuosta jää tulkinnanvaraa, että kihloissa oltaisiin ilman avioliittoaikeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Hahhah, kun nimenomaan tässä ei ole mitään lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaista. Oletko edes lukenut ketjua?
Eikö?
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Mitä tonne oli tarkoitus laittaa hakusanaksi?😂
Laita vaikka "kihlaus". Kielitoimistolta saa päivitetyimmät sanakirjamääritelmät.
Tuli toi sama teksti, joka ei kiellä kihlausta ilman avioaietta. Next!
Kai te nyt provoilette? Teidän mielestä sanat pitäisi määritellä niiden kautta, mitä ne EIVÄT ole? Ymmärrät varmaan, että lista olisi loputon.
Tuossa kihlaus = aie avioliittolle tai rek. parisuhteelle, ei mitään muuta. Tuossa ei jää mitään aukkoja.
Kukas se nyt alkoi määritellä omiaan? 😁
Kielitoimiston antama määritelmä ei kyllä ole "oma määritelmä". Onko se tämä kevätsää vai mikä ihmiset ovat näin sekaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja jatkuvasti näkee näitä jotka "ovat kihloissa mutta eivät ole puhuneet naimisiinmenosta".. jepjep.
Mitä outoo siinä? Ei kaikki halua naimisiin.
Kihlaus on lupaus avioliitosta.. Haloo..
No ei kyllä ole 😂 Tunnen vaikka miten monta kihlaparia, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin. Kihlautuminen symboloi emotionaalista sitoutumista, se ei ole aikoihin ollut mikään juridinen lupaus tulevasta avio-oikeudesta.
Juridinen lupaus? Ei tähän tarvitse yli 100 vuotta vanhoja asioita vetää esimerkiksi.
Kihlaus tarkoittaa avioliittolupausta, vaikkei se juridisesti sido mihinkään.
Totta, kihlaus tarkoittaa tuota(kin). Missään ei kuitenkaan sanota etteikö kihloissa voi olla ilman avioaietta.
Yleensä kun sanoja määritellään, määritellään mitä se sana tarkoittaa, eikä mitä se ei tarkoita.
Aika selvästi tuolla kielitoimiston sivuilla ja lakitekstissä sanotaan, että kihloissa ollaan kun ollaan naimisiin menossa. En oikein tiedä miten tuosta jää tulkinnanvaraa, että kihloissa oltaisiin ilman avioliittoaikeita.
No siellä Kielossahan nimenomaan mainitaan esimerkkinä yritysten kihlaus. Mutta sehän onkin avioliittolupaus :D
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja jatkuvasti näkee näitä jotka "ovat kihloissa mutta eivät ole puhuneet naimisiinmenosta".. jepjep.
Mitä outoo siinä? Ei kaikki halua naimisiin.
Kihlaus on lupaus avioliitosta.. Haloo..
No ei kyllä ole 😂 Tunnen vaikka miten monta kihlaparia, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin. Kihlautuminen symboloi emotionaalista sitoutumista, se ei ole aikoihin ollut mikään juridinen lupaus tulevasta avio-oikeudesta.
Juridinen lupaus? Ei tähän tarvitse yli 100 vuotta vanhoja asioita vetää esimerkiksi.
Kihlaus tarkoittaa avioliittolupausta, vaikkei se juridisesti sido mihinkään.
Totta, kihlaus tarkoittaa tuota(kin). Missään ei kuitenkaan sanota etteikö kihloissa voi olla ilman avioaietta.
Yleensä kun sanoja määritellään, määritellään mitä se sana tarkoittaa, eikä mitä se ei tarkoita.
Aika selvästi tuolla kielitoimiston sivuilla ja lakitekstissä sanotaan, että kihloissa ollaan kun ollaan naimisiin menossa. En oikein tiedä miten tuosta jää tulkinnanvaraa, että kihloissa oltaisiin ilman avioliittoaikeita.
No siellä Kielossahan nimenomaan mainitaan esimerkkinä yritysten kihlaus. Mutta sehän onkin avioliittolupaus :D
Yrityskontekstissa kihlauskin on "feikkikihlaus", jos fuusio ei toteudu. Fuusiokin on juridinen sopimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, ja jatkuvasti näkee näitä jotka "ovat kihloissa mutta eivät ole puhuneet naimisiinmenosta".. jepjep.
Mitä outoo siinä? Ei kaikki halua naimisiin.
Kihlaus on lupaus avioliitosta.. Haloo..
No ei kyllä ole 😂 Tunnen vaikka miten monta kihlaparia, joilla ei ole aikomustakaan mennä naimisiin. Kihlautuminen symboloi emotionaalista sitoutumista, se ei ole aikoihin ollut mikään juridinen lupaus tulevasta avio-oikeudesta.
Juridinen lupaus? Ei tähän tarvitse yli 100 vuotta vanhoja asioita vetää esimerkiksi.
Kihlaus tarkoittaa avioliittolupausta, vaikkei se juridisesti sido mihinkään.
Totta, kihlaus tarkoittaa tuota(kin). Missään ei kuitenkaan sanota etteikö kihloissa voi olla ilman avioaietta.
Yleensä kun sanoja määritellään, määritellään mitä se sana tarkoittaa, eikä mitä se ei tarkoita.
Aika selvästi tuolla kielitoimiston sivuilla ja lakitekstissä sanotaan, että kihloissa ollaan kun ollaan naimisiin menossa. En oikein tiedä miten tuosta jää tulkinnanvaraa, että kihloissa oltaisiin ilman avioliittoaikeita.
No siellä Kielossahan nimenomaan mainitaan esimerkkinä yritysten kihlaus. Mutta sehän onkin avioliittolupaus :D
Kyllä, kihlaus -sanaa käytetään kuvainnollisesti myös kuvastamaan yritysten välistä yhdistymistä. Tällöin kuitenkaan ei tarkoiteta kihlausta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan käytetään kuvainnollista kieltä.
Ihan kuten "Hän lauloi kuin satakieli" ei tarkoita, että hän lauloi linnun äänellä, vaan lauloi kauniisti. Kuvainnollista :)
Tietysti joku seuraavaksi kysyy, että eikö voida käyttää kuvainnollisesti sanaa "kihlaus" vaikka ei olla menossa naimisiin. Niin ei oikeastaan, koska tällöin se ei ole enää kuvainnollinen vertaus, vaan johtaa harhaan.
Yritysten osalta jokainen ymmärtää, että kihlaus on kuvainnollista, koska yritykset eivät ole oikeita henkilöitä. Jos taas kaksi henkilöä sanoo menneensä kihloihin, yleensä sen odotetaan tarkoittavan ihan oikeaa kihlausta, koska kaksi henkilöä todella voi mennä kihloihin.
Kuvainnollista kieltä käyttäessä yleesnä vertaukset on sellaisia, että ne ymmärretään vain vertauksiksi, niitä ei edes voisi tulkita kirjaimellisesti.
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Selvänäkijän ja kihlautuneen vertaaminen toisiinsa ei oikein toimi, koska selvänäkeminen perustuu myös kuvitelmiin siitä, mitä se on. Joku, joka kuvittelee näkevänsä tulevia tapahtumia, saattaakin nähdä vain unia, mutta ei tiedä sitä ja elää siksi harhaluuloissa. Kihlautuminen ja kihloissa olo taas ovat selvästi suomen kielessä määriteltyjä sanoja ja tarkoittavat avioliittolupausta. Asia ei ole tulkinnanvarainen, vaikka asian ympärillä esiintyykin runsaasti ymmärtämishaluttomuutta ja -vaikeutta.
Selvästi suomen kielessä määriteltyjä sanoja... Laitat varmaan vielä kaikki linkit tänne?
Tuolla sivulla 12 on linkki kielitoimiston sivuille ja sieltä voi hakea esim. "kihlaus", lisäksi finlexista löytyy.
Aah, niin arvasin että sulla ei ollut oikeasti tuoda mitään uutta tähän keskusteluun 😃.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Hahhah, kun nimenomaan tässä ei ole mitään lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaista. Oletko edes lukenut ketjua?
Eikö?
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Mitä tonne oli tarkoitus laittaa hakusanaksi?😂
Laita vaikka "kihlaus". Kielitoimistolta saa päivitetyimmät sanakirjamääritelmät.
Tuli toi sama teksti, joka ei kiellä kihlausta ilman avioaietta. Next!
Kai te nyt provoilette? Teidän mielestä sanat pitäisi määritellä niiden kautta, mitä ne EIVÄT ole? Ymmärrät varmaan, että lista olisi loputon.
Tuossa kihlaus = aie avioliittolle tai rek. parisuhteelle, ei mitään muuta. Tuossa ei jää mitään aukkoja.
Kukas se nyt alkoi määritellä omiaan? 😁
Kielitoimiston antama määritelmä ei kyllä ole "oma määritelmä". Onko se tämä kevätsää vai mikä ihmiset ovat näin sekaisin?
Laitapa tähän se kielitoimiston määritelmä ja sitten tuo omasi. Verrataan niitä vähän.
Olet kihloissa, jos ...
1. Olet ihminen, joka on sopinut menevänsä toisen ihmisen kanssa naimisiin.
2. Olet yritys, joka on sopinut fuusiodiilin toisen yrityksen kanssa. ;)
Vierailija kirjoitti:
Olet kihloissa, jos ...
1. Olet ihminen, joka on sopinut menevänsä toisen ihmisen kanssa naimisiin.
2. Olet yritys, joka on sopinut fuusiodiilin toisen yrityksen kanssa. ;)
Muun muassa kyllä.
Tiedättehän, että "kuv." tarkoittaa "kuvainnollisesti"? Tiedättehän mitä se tarkoittaa?
Alue: Aihe vapaa
Kukas se nyt alkoi määritellä omiaan? 😁