Voi luoja, ihmiset vaan eivät ymmärrä mitä kihlaus tarkoittaa...
Kuuntelin vastikään töissä kun työkaverini kertoi innoissaan tyttärensä ja tämän miehen lähteneen romanttiselle Pariisin lomalle, ja tilanneen yhdessä sormukset matkalle mukaan, jotta voisivat mennä kihloihin Pariisissa! Enpä viitsinyt sanoa mitään mutta naurelin itsekseni. Oletin ensin kyseessä olevan jotain teinejä, mutta kävi ilmi että nainen oli 28-vuotias ja miehensä muutamaa vuotta vanhempi ja yhdessä oltu vuosia. Sormukset oli siis yhdessä valittu ja sovitettu jne.
Mieleni teki kovasti sanoa että hehän ovat jo kihloissa olleet kauan. Kihlajaisjuhlia voi toki Pariisissa viettää, mutta kihlautuminen on jo tapahtunut.
Miten tämä voi joillekin olla näin vaikea asia tajuta? :D
Kommentit (275)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ostin tohtorin hatun ja miekan, saan siis kirjoittaa ansioluettelooni olevani tohtori, vaikka minulla ei ole aikeissakaan tehdä väitöskirjaa?
Saat sinä päivänä kun lakia muutetaan samanlaiseksi kuin kihlauksessa, eli että asian saa päättää itse eikä sitä valvo kukaan.
Minä seurustelen. Ilman seurustelukumppania tosin. Mutta lakia asiasta ei ole, joten saan itse päättää ja kukaan ei valvo. Kerron kaikille uusille tapaamilleni ihmisille, että olen seurustellut jo 7 vuotta. :)
Sä saat aivan vapaasti tehdä niin, kenellekään ulkopuoliselle ei aiheutu harmia.
No tottakai! Mutta pitäisitkö tällaista ihmistä aivan täysjärkisenä?
Jos ihminen sanoo seurustelevansa, niin tottakai.
Pitäisit normaalina käytöksenä huudella ilman mitään varsinaista syytä, seurustelevansa, vaikka ei kuitenkaan seurustele? Itse pitäisin sitä hieman erikoisena. Tuntuisi, että hän ei ole aivan sinut elämänsä kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Hahhah, kun nimenomaan tässä ei ole mitään lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaista. Oletko edes lukenut ketjua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ostin tohtorin hatun ja miekan, saan siis kirjoittaa ansioluettelooni olevani tohtori, vaikka minulla ei ole aikeissakaan tehdä väitöskirjaa?
Saat sinä päivänä kun lakia muutetaan samanlaiseksi kuin kihlauksessa, eli että asian saa päättää itse eikä sitä valvo kukaan.
Minä seurustelen. Ilman seurustelukumppania tosin. Mutta lakia asiasta ei ole, joten saan itse päättää ja kukaan ei valvo. Kerron kaikille uusille tapaamilleni ihmisille, että olen seurustellut jo 7 vuotta. :)
Sä saat aivan vapaasti tehdä niin, kenellekään ulkopuoliselle ei aiheutu harmia.
No tottakai! Mutta pitäisitkö tällaista ihmistä aivan täysjärkisenä?
Jos ihminen sanoo seurustelevansa, niin tottakai.
Pitäisit normaalina käytöksenä huudella ilman mitään varsinaista syytä, seurustelevansa, vaikka ei kuitenkaan seurustele? Itse pitäisin sitä hieman erikoisena. Tuntuisi, että hän ei ole aivan sinut elämänsä kanssa.
Pidän huutelevaa ihmistä aina hieman epänormaalina, mutta miten tuo huutelu nyt tähän yhtäkkiä tuli?
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku kertoa, miksi "mennä kihloihin", jos ei halua naimisiin? Mitä se silloin merkitsee?
Itse en pitäisi vaikka yo-juhlia, jos en kirjoittaisi ylioppilaaksi. Tai kutsuisi puolisoani avopuolisoksi, jos emme asuisi yhdessä.
No onhan se vähän ristiriitaista, mutta sen voisi tarkoittavan sitä että ei ole menossa kenenkään muun kanssa naismisiin, vaan jos menee niin sittän tämän kihlatun kanssa.
Eli olet vakavassa parisuhteessa, mutta et kuitenkaan aio mennä kumppanisi kanssa naimisiin. Ostatte kuitenkin sormukset toisillenne merkiksi siitä, että ette ole menossa kenenkään muunkaan kanssa naimisiin? Eikö se ole vähän niinkuin itsestäänselvyys, kun kerran ollaan sitoutuneessa parisuhteessa?
Miksei, kun se on kerran mahdollista? Sehän on kahden ihmisen välinen sopimus. Onhan se romanttisempaa ja niin. Monet seurustelee monien kanssa elämänsä aikana, kihloihin mennään sen erityisen kanssa.
Mutta miksi tähän tarvitaan sitä "kihlausta". Eikö voida ostaa sormukset (tai mikä tahansa muu koru) vaan ikuisen rakkauden merkiksi ilman sitä kihlausmerkitystä?
Minusta väkisinkin kuulostaa, että halutaan jotain kuitenkin esittää muille, jos kutsutaan tuota kihlaukseksi.
Jos ksye olisi rehellisesti kahden ihmisen välisestä sopimuksesta, voisivat nämä kaksi ihmistä puhua esimerkiksi vain siitä ikuisesta yhdessäolosta ja ostaa sen merkiksi ne korut. Koska eikös tärkeintä ole, että nämä kaksi ihmistä itse tietää mistä on kyse?
Mutta ei, mieluummin halutaan käyttää sanaa "kihlaus", jotta kuulostetaan muidenkin korvaan vakiintuneilta?
Miksi järjestää ostaa häämekko ja järjestää suuret juhlat ja ilmoittaa kaikille, että me tässä rakastamme toisiamme, vannomme oikein valan Jumalan ja/tai muun yleisön edessä, ja nyt juhlistamme sitä kaikkien sukulaisten ja ystävien kesken shampanjalla ja kolmikerroksisella kakulla?
Miksi pari, joka ei syystä tai toisesta halua naimisiin, ei saa juhlistaa omaa ikuista rakkauttaan ja järjestää sen kunniaksi jopa pienet epäviralliset juhlat, lähteä ihan vaikka ulkomaille, kuten häiden jälkeen usein tehdään, ja sille on nimikin: kuherruskuukausi?
Miksi naimisiinhaluamattomat eivät ole oikeutettuja tähän toisenlaiseen romanttiseen ja varmasti parille tärkeään riittiin? Miksi he eivät saa ilmoittaa tästä heidän päätöksestään ikuisesta yhteisestä elämästä ja kutsua sitä kihlautumiseksi, joka on lähimpänä sitä avioliittoa, joka kuitenkin on ihan oikeasti laillinen termi, kun taas kihlaus joka on nykypäivänä tulkinnanvarainen käsite, kuten tässä ketjussa näemme.
Miksi naimisiinmenevät ovat etusijalla? Te itse selvästikin pidätte suhdettanne tärkeämpänä ja vakavampana kutsumalla toisten pariskuntien "pellekihlauksia" "pelleilyksi" ja "leikiksi", ja vastaatte samalla itse kysymykseen, miksi jollain pariskunnalla voi kuin voikin olla tarve todistaa parisuhteensa vakavuutta juurikin vaikkapa vanhoillisille isovanhemmille.
Miksi häistä siis tehdään niin iso numero? Ja miksi kaikki muu parisuhteen "epävirallinen" juhlinta, juhliminen ja julistaminen on pelkkää väheksyttävää leikkiä? Ja tämä, johon en ole löytänyt selitystä: mitä sellaisia syitä naimisiin menolle on, joita ei olisi sitten leikkikihlaukselle, joka on mielestäsi perusteetonta ja turhaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ostin tohtorin hatun ja miekan, saan siis kirjoittaa ansioluettelooni olevani tohtori, vaikka minulla ei ole aikeissakaan tehdä väitöskirjaa?
Saat sinä päivänä kun lakia muutetaan samanlaiseksi kuin kihlauksessa, eli että asian saa päättää itse eikä sitä valvo kukaan.
Minä seurustelen. Ilman seurustelukumppania tosin. Mutta lakia asiasta ei ole, joten saan itse päättää ja kukaan ei valvo. Kerron kaikille uusille tapaamilleni ihmisille, että olen seurustellut jo 7 vuotta. :)
Sä saat aivan vapaasti tehdä niin, kenellekään ulkopuoliselle ei aiheutu harmia.
No tottakai! Mutta pitäisitkö tällaista ihmistä aivan täysjärkisenä?
Eiköhän tässä ketjussa ole jo tullut selväksi, ettet ole täysjärkinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Hahhah, kun nimenomaan tässä ei ole mitään lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaista. Oletko edes lukenut ketjua?
Eikö?
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ostin tohtorin hatun ja miekan, saan siis kirjoittaa ansioluettelooni olevani tohtori, vaikka minulla ei ole aikeissakaan tehdä väitöskirjaa?
Saat sinä päivänä kun lakia muutetaan samanlaiseksi kuin kihlauksessa, eli että asian saa päättää itse eikä sitä valvo kukaan.
Minä seurustelen. Ilman seurustelukumppania tosin. Mutta lakia asiasta ei ole, joten saan itse päättää ja kukaan ei valvo. Kerron kaikille uusille tapaamilleni ihmisille, että olen seurustellut jo 7 vuotta. :)
Sä saat aivan vapaasti tehdä niin, kenellekään ulkopuoliselle ei aiheutu harmia.
No tottakai! Mutta pitäisitkö tällaista ihmistä aivan täysjärkisenä?
Jos ihminen sanoo seurustelevansa, niin tottakai.
Pitäisit normaalina käytöksenä huudella ilman mitään varsinaista syytä, seurustelevansa, vaikka ei kuitenkaan seurustele? Itse pitäisin sitä hieman erikoisena. Tuntuisi, että hän ei ole aivan sinut elämänsä kanssa.
Pidän huutelevaa ihmistä aina hieman epänormaalina, mutta miten tuo huutelu nyt tähän yhtäkkiä tuli?
No sovitaan, että keskustelee iloisesti. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Hahhah, kun nimenomaan tässä ei ole mitään lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaista. Oletko edes lukenut ketjua?
Eikö?
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Mitä tonne oli tarkoitus laittaa hakusanaksi?😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ostin tohtorin hatun ja miekan, saan siis kirjoittaa ansioluettelooni olevani tohtori, vaikka minulla ei ole aikeissakaan tehdä väitöskirjaa?
Saat sinä päivänä kun lakia muutetaan samanlaiseksi kuin kihlauksessa, eli että asian saa päättää itse eikä sitä valvo kukaan.
Minä seurustelen. Ilman seurustelukumppania tosin. Mutta lakia asiasta ei ole, joten saan itse päättää ja kukaan ei valvo. Kerron kaikille uusille tapaamilleni ihmisille, että olen seurustellut jo 7 vuotta. :)
Sä saat aivan vapaasti tehdä niin, kenellekään ulkopuoliselle ei aiheutu harmia.
No tottakai! Mutta pitäisitkö tällaista ihmistä aivan täysjärkisenä?
Jos ihminen sanoo seurustelevansa, niin tottakai.
Pitäisit normaalina käytöksenä huudella ilman mitään varsinaista syytä, seurustelevansa, vaikka ei kuitenkaan seurustele? Itse pitäisin sitä hieman erikoisena. Tuntuisi, että hän ei ole aivan sinut elämänsä kanssa.
Pidän huutelevaa ihmistä aina hieman epänormaalina, mutta miten tuo huutelu nyt tähän yhtäkkiä tuli?
No sovitaan, että keskustelee iloisesti. :)
Ajattelin, että hänellä on syynsä siihen. Vannoutunut vanhapiika/-poika, ei halua tulla häirityksi. Aivan oma asiansa siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Hahhah, kun nimenomaan tässä ei ole mitään lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaista. Oletko edes lukenut ketjua?
Eikö?
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Mitä tonne oli tarkoitus laittaa hakusanaksi?😂
Laita vaikka "kihlaus". Kielitoimistolta saa päivitetyimmät sanakirjamääritelmät.
Saahan sitä seurustella itsensä kanssa, jos haluaa julistaa luovuttaneensa eikä kelvannut kenellekään. Menihän Carrie Bradshawkin itsensä kanssa naimisiin ja sai häälahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ostin tohtorin hatun ja miekan, saan siis kirjoittaa ansioluettelooni olevani tohtori, vaikka minulla ei ole aikeissakaan tehdä väitöskirjaa?
Saat sinä päivänä kun lakia muutetaan samanlaiseksi kuin kihlauksessa, eli että asian saa päättää itse eikä sitä valvo kukaan.
Minä seurustelen. Ilman seurustelukumppania tosin. Mutta lakia asiasta ei ole, joten saan itse päättää ja kukaan ei valvo. Kerron kaikille uusille tapaamilleni ihmisille, että olen seurustellut jo 7 vuotta. :)
Sä saat aivan vapaasti tehdä niin, kenellekään ulkopuoliselle ei aiheutu harmia.
No tottakai! Mutta pitäisitkö tällaista ihmistä aivan täysjärkisenä?
Jos ihminen sanoo seurustelevansa, niin tottakai.
Pitäisit normaalina käytöksenä huudella ilman mitään varsinaista syytä, seurustelevansa, vaikka ei kuitenkaan seurustele? Itse pitäisin sitä hieman erikoisena. Tuntuisi, että hän ei ole aivan sinut elämänsä kanssa.
Pidän huutelevaa ihmistä aina hieman epänormaalina, mutta miten tuo huutelu nyt tähän yhtäkkiä tuli?
No sovitaan, että keskustelee iloisesti. :)
Ajattelin, että hänellä on syynsä siihen. Vannoutunut vanhapiika/-poika, ei halua tulla häirityksi. Aivan oma asiansa siis.
Niin eli hän valehtelisi. Hyvällä syyllä toki.
Vierailija kirjoitti:
Saahan sitä seurustella itsensä kanssa, jos haluaa julistaa luovuttaneensa eikä kelvannut kenellekään. Menihän Carrie Bradshawkin itsensä kanssa naimisiin ja sai häälahjoja.
Aah, tämän vuoksi sinä halusit naimisiin! Että on sormissa kimmeltävä sormus osoittamassa että sinäpä kelpasitkin jollekin kun tarpeeksi kauan vonkasit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ostin tohtorin hatun ja miekan, saan siis kirjoittaa ansioluettelooni olevani tohtori, vaikka minulla ei ole aikeissakaan tehdä väitöskirjaa?
Saat sinä päivänä kun lakia muutetaan samanlaiseksi kuin kihlauksessa, eli että asian saa päättää itse eikä sitä valvo kukaan.
Minä seurustelen. Ilman seurustelukumppania tosin. Mutta lakia asiasta ei ole, joten saan itse päättää ja kukaan ei valvo. Kerron kaikille uusille tapaamilleni ihmisille, että olen seurustellut jo 7 vuotta. :)
Sä saat aivan vapaasti tehdä niin, kenellekään ulkopuoliselle ei aiheutu harmia.
No tottakai! Mutta pitäisitkö tällaista ihmistä aivan täysjärkisenä?
Jos ihminen sanoo seurustelevansa, niin tottakai.
Pitäisit normaalina käytöksenä huudella ilman mitään varsinaista syytä, seurustelevansa, vaikka ei kuitenkaan seurustele? Itse pitäisin sitä hieman erikoisena. Tuntuisi, että hän ei ole aivan sinut elämänsä kanssa.
Pidän huutelevaa ihmistä aina hieman epänormaalina, mutta miten tuo huutelu nyt tähän yhtäkkiä tuli?
No sovitaan, että keskustelee iloisesti. :)
Ajattelin, että hänellä on syynsä siihen. Vannoutunut vanhapiika/-poika, ei halua tulla häirityksi. Aivan oma asiansa siis.
Niin eli hän valehtelisi. Hyvällä syyllä toki.
Mutta jos hän kokee seurustelevansa, niin ei hänhän silloin valehtele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Hahhah, kun nimenomaan tässä ei ole mitään lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaista. Oletko edes lukenut ketjua?
Eikö?
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Mitä tonne oli tarkoitus laittaa hakusanaksi?😂
Laita vaikka "kihlaus". Kielitoimistolta saa päivitetyimmät sanakirjamääritelmät.
Tuli toi sama teksti, joka ei kiellä kihlausta ilman avioaietta. Next!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ostin tohtorin hatun ja miekan, saan siis kirjoittaa ansioluettelooni olevani tohtori, vaikka minulla ei ole aikeissakaan tehdä väitöskirjaa?
Saat sinä päivänä kun lakia muutetaan samanlaiseksi kuin kihlauksessa, eli että asian saa päättää itse eikä sitä valvo kukaan.
Minä seurustelen. Ilman seurustelukumppania tosin. Mutta lakia asiasta ei ole, joten saan itse päättää ja kukaan ei valvo. Kerron kaikille uusille tapaamilleni ihmisille, että olen seurustellut jo 7 vuotta. :)
Sä saat aivan vapaasti tehdä niin, kenellekään ulkopuoliselle ei aiheutu harmia.
No tottakai! Mutta pitäisitkö tällaista ihmistä aivan täysjärkisenä?
Jos ihminen sanoo seurustelevansa, niin tottakai.
Pitäisit normaalina käytöksenä huudella ilman mitään varsinaista syytä, seurustelevansa, vaikka ei kuitenkaan seurustele? Itse pitäisin sitä hieman erikoisena. Tuntuisi, että hän ei ole aivan sinut elämänsä kanssa.
Pidän huutelevaa ihmistä aina hieman epänormaalina, mutta miten tuo huutelu nyt tähän yhtäkkiä tuli?
No sovitaan, että keskustelee iloisesti. :)
Ajattelin, että hänellä on syynsä siihen. Vannoutunut vanhapiika/-poika, ei halua tulla häirityksi. Aivan oma asiansa siis.
Niin eli hän valehtelisi. Hyvällä syyllä toki.
Mutta jos hän kokee seurustelevansa, niin ei hänhän silloin valehtele.
Olenko minä , jos koen olevani elefantti? Viis määritelmistä ja merkityksistä. Trööööööt!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Hahhah, kun nimenomaan tässä ei ole mitään lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaista. Oletko edes lukenut ketjua?
Eikö?
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Mitä tonne oli tarkoitus laittaa hakusanaksi?😂
Laita vaikka "kihlaus". Kielitoimistolta saa päivitetyimmät sanakirjamääritelmät.
"Kuv. Kahden suuryrityksen kihlaus sopimus fuusiosta tms."
Miten ne suuryritykset voivat olla kihloissa, kun eivät voi avioliittolain nojalla solmia avioliittoa? Onko kyseessä teinikihlat? Joutuvatko suuryritykset helvettiin? Onko tämä verrattavissa siihen, että suuryritys päättää olla ahven?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
z-- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus.
6§ Mies ja nainen, jotka ovat sopineet avioliittoon menemisestä toistensa kanssa, ovat kihlautuneet.
Siinä. Tämä ei todellakaan kerro mitä kihlautuminen vain ja ainoastaan tarkoittaa, vaan se kertoo millä nimellä avioliittoon menemisestä sopinutta paria kutsutaan. Piste.
Ja kun tykkäätte noita hienoja kissa-koira -esimerkkejä viljelevät, tässä teille toinen esimerkki. Ajatellaan, että yliopiston oppaassa tai muussa vastaavassa sanottaisiin näin:
"Yliopistossa kirjoilla olevaa kutsutaan opiskelijaksi."
Tarkoittaisiko tuo sitä, että ammattikorkeakoulussa tai lukiossa kirjoilla olevaa ei voi kutsua opiskelijaksi? Kiitos vastauksesta.
Eiköhän niiden omissa oppaissa voi olla noin myös.
Juuri näin, juurikin niin sanoin. Yliopiston oppaan määritelmä opiskelija EI sulje toisia sanan merkityksiä pois, luojan kiitos lopultakin ymmärsit.
Sinä varmaan osaat sitten kertoa, missä kihlaus määritellään niin, että pari, joka ei aio mennä naimisiin, on kihloissa? Muutenhan tuossa vertauksessa ei ole mitään järkeä.
"Kihlautuminen
Nykyään kihlautumisella ei mitään lainopillista merkitystä. Kihlaus on kahden ihmisen keskenään tekemä sopimus avioitumisesta. Tämän vuoksi ei ole mahdollista mennä naimisiin ilman kihlausta, vaikkei kihlasormuksia hankittaisikaan tai kihlajaisia vietettäisi. Yksikään oikeustoimikelpoinen ihminen ei voi vahingossa tai tietämättään solmia avioliittoa. Siksi se hetki, jolloin yhdessä päätetään avioliiton solmimisesta, on kihlaushetki. Luonnollisesti pari voi itse päättää, mitä hetkeä he alkavat kutsumaan kihlapäiväksi. Se voi olla päivä jolloin kosittiin, päivä jolloin sormukset vaihdettiin tai vaikkapa kihlajaisjuhlien päivä. Kihloihin mennään viimeistään siis sinä hetkenä, kun yhdessä haetaan avioliiton esteiden tutkintaa. Kihlautumisesta ei tarvitse kertoa kenellekään, jolloin ollaan ns. salakihloissa.
Nykyään moni pari menee kihloihin sopimatta tulevien häiden ajankohtaa, päättäen ajankohdaksi ‘sitten joskus’ tai jotkut menevät vain kihloihin aikomattakaan avioitua koskaan. Viimeisessä tapauksessa pari haluaa näyttää kenties olevansa ‘vakavammin’ yhdessä kuin vain seurustellen, mutta eivät kuitenkaan halua/uskalla avioliittoa solmia. Tälläinen ‘kihlautuminen’ ei kuitenkaan tiukasti ottaen ole kihlautuminen lainkaan, sillä kihlautumisen koko idea on juuri sopiminen avioliittoon menemisestä tulevaisuudessa. Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat."
Viimeinen lause vielä kerran:
Toisaalta kihlautuminen on todellakin ainoastaan kahden henkilön keskinäinen sopimus, mitä mikään ulkopuolinen instanssi ei valvo, joten pariskunta voi yhdessäoloaan kutsua ihan miksi haluavat.
Jos joku haluaa määritellä "kihlauksensa" niinkuin itse haluaa, niin ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että ne jotka tietävät mitä kihlaus oikeasti tarkoittaa, eivät pidä tuollaista pellekihlausta minkään arvoisena ja heidän silmissään tuollainen ei ole kihlaus ollenkaan.
Ymmärrän pointtisi, jos olet esim.kiihkouskova ja hyväksyt esiaviollisen seksin vain juuri ennen häitä eli kihloissa. Muussa tapauksessa vaikutat vähän kajahtaneelta. :D Kai muistat sanoa seurusteleville pareille tai avoliitossa eläville, ettet pidä heidän suhdettaan minkään arvoisena, koska se ei ole avioliitto?
Kajahtanutta on, jos seurusteleva pari ei itse arvosta seurusteluaan tai avoliittoaan, vaan heidän pitää yrittää todistella olevansa jotain enemmänkin ja siitä merkiksi leikkivät kihloissa oloa, vaikka oikeasti eivät ole kihloissa, vaan vain leikisti. Fiksut ihmiset eivät ymmärrä tuommoista.
Ongelmahan tässä on se, että kukaan muu ei voi oikeasti tietää mitä he suunnittelevat. Ehkä aikovatkin mennä naimisiin mutta esittävät muuta. Ja se on heidän asiansa. Ihanko oikeasti joku kohtelee paria eri tavalla riippuen siitä ovatko nämä kihloissa vai ei?!
Nimenomaan kun ei paria kohdella eri tavalla, vaikka olisivat kihlautuneet, koska ei sillä kihlauksella oikeasti ole merkitystä jos naimisiin ei olla menossa. Siksi onkin outoa mennä kihloihin, jos ei naimsiiin halua mennä. MItä muuta se voi olla, kuin että yritetään esittää muille jotain mitä ei olla? Kuvitellaan että muut pitävät suhdetta vakavampana jos ollaan ihan "kihloissa"?
Entäs mitenkäs sorkus, joka symboloi kahden ihmisen lopullista päätöstä elää toisensa kanssa . Molemmat ovat päättäneet, etteivät halua ketään muuta ja päättävät yhteistuumin hankkia sormuksen toisilleen. Eli sormuksessa on tunnearvoa ja suhde samalla virallistettu. Eikö tämä sinusta ole sitten minkään arvoinen vaikka sormuksen nimen muuttaisi vaikka lopullisen ratkaisun koruksi? Pitäisikö henkilön sinulle erikseen kertoa mitä se sormus hänelle kertoo?
Mun mielestä sormukset ovat aivan toissijaiset. Kihloissa voi olla ilman sormuksia ja sormukset voi olla ilman kihloja. Mutta jos sormus on symboli vaikka ikuiselle yhdessäololle, mutta ei naimisiinmenolle, niin silloin kyseessä ei ole kihlaus.
Mut kun sen asian määrittelee pari, et sinä.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.
Hahhah, kun nimenomaan tässä ei ole mitään lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaista. Oletko edes lukenut ketjua?
Eikö?
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Mitä tonne oli tarkoitus laittaa hakusanaksi?😂
Laita vaikka "kihlaus". Kielitoimistolta saa päivitetyimmät sanakirjamääritelmät.
Tuli toi sama teksti, joka ei kiellä kihlausta ilman avioaietta. Next!
Kai te nyt provoilette? Teidän mielestä sanat pitäisi määritellä niiden kautta, mitä ne EIVÄT ole? Ymmärrät varmaan, että lista olisi loputon.
Tuossa kihlaus = aie avioliittolle tai rek. parisuhteelle, ei mitään muuta. Tuossa ei jää mitään aukkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ostin tohtorin hatun ja miekan, saan siis kirjoittaa ansioluettelooni olevani tohtori, vaikka minulla ei ole aikeissakaan tehdä väitöskirjaa?
Saat sinä päivänä kun lakia muutetaan samanlaiseksi kuin kihlauksessa, eli että asian saa päättää itse eikä sitä valvo kukaan.
Minä seurustelen. Ilman seurustelukumppania tosin. Mutta lakia asiasta ei ole, joten saan itse päättää ja kukaan ei valvo. Kerron kaikille uusille tapaamilleni ihmisille, että olen seurustellut jo 7 vuotta. :)
Sä saat aivan vapaasti tehdä niin, kenellekään ulkopuoliselle ei aiheutu harmia.
No tottakai! Mutta pitäisitkö tällaista ihmistä aivan täysjärkisenä?
Jos ihminen sanoo seurustelevansa, niin tottakai.
Pitäisit normaalina käytöksenä huudella ilman mitään varsinaista syytä, seurustelevansa, vaikka ei kuitenkaan seurustele? Itse pitäisin sitä hieman erikoisena. Tuntuisi, että hän ei ole aivan sinut elämänsä kanssa.
Pidän huutelevaa ihmistä aina hieman epänormaalina, mutta miten tuo huutelu nyt tähän yhtäkkiä tuli?
No sovitaan, että keskustelee iloisesti. :)
Ajattelin, että hänellä on syynsä siihen. Vannoutunut vanhapiika/-poika, ei halua tulla häirityksi. Aivan oma asiansa siis.
Niin eli hän valehtelisi. Hyvällä syyllä toki.
Mutta jos hän kokee seurustelevansa, niin ei hänhän silloin valehtele.
Olenko minä , jos koen olevani elefantti? Viis määritelmistä ja merkityksistä. Trööööööt!
Minusta tuntuu, että minäkin voin kokea sun olevan elefantti. Joo, mutta kun nämä menee tämmöiseksi, niin tietää aina, että homma tuli himaan.
Ei se aivan noinkaan mene. He voivat tehdä omat määritelmänsä, jotka ovat lakitekstin ja sanakirjamääritelmän vastaisia ja elää siinä määritelmässään, käyttää mitä sanaa haluavatkaan, mutta minun (+ monen muun) määritelmäni mukaan he eivät ole kihloissa.
Minäkin voin määritellä itseni vaikka selvännäkijäksi, mutta se ei tarkoita, että sinun olisi pidettävä minua selvännäkijänä.