Tein kaalilaatikon, 7v ei suostu syömään vaan vaatii spagettia. Tekisittekö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissasi kysyt?

Ihan tosissani. Tuntuu, että olen huono äiti ellen ruoki lastani. Ap

Ruokithan sinä. Mutta lapsi yrittää tehdä syömisestä valtapelin. Älä mene siihen mukaan.

Jos kyseessä olis melkein mikä vaan muu ruoka kuin kaalilaatikko, niin ilmanmuuta olisin sillä kannalla, että lapsi syököön tai olkoon nälissään. Mutta siis kaalilaatikko. Yäk. Se maistuu hirveälle ja haisee vielä pahemmalle. Järkyttävää kiusata lasta moisella.

Itse en hyväksy syömään pakottamista enkä nälässä pitämistä, mutta en alkaisi tehdä muuta ruokaa vaan antaisin esim. leipää. Jäänyt kammo pahaa ruokaa kohtaan lapsuudesta enkä sen enempää halua nöyryyttää lasta kuin syödä itsekään jotain, mikä saa haluamaan oksentaa.

Vierailija kirjoitti:

Anna itkeä! Sulla on ruoka valmiina, ja jos se ei kelpaa, niin saa olla syömättä. Näin meillä tehdään - ja välipaloja on turha odotella ennen ruoka-aikoja.

Toi syömisen evääminen on kyllä samantasoista kiusaamista kuin ruumiillinen kuritus.

Ei ihme että nykyäänkin on niin paljon kieroon kasvaneita teinejä ja nuoria aikuisia.

Häpeäisitte, mutta kun ette osaa.

Meillä riittää kun maistaa jos on jotain uutta tai ei tykkää. Eli tee vaan makaronia.

Itse en voinut sietää kaalia pienenä joten äiti teki automaattisesti aina minulle toisen ruuan. Enkä silti ollut pilalle lellitty. Minua ei pakotettu maistamaan koska siitä ei tule mitään muuta kun traumoja. En kuitenkaan alkaisi lasta lellitään turhaan vaan jos ei muu tarjottu ruoka kelpaa niin sitten on syömättä kunnes joku mitä kotona on kelpaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan eri asia, jos tarjolla olisi oikeasti syötävää ja järkevän tuoksuistakin ruokaa. Että ihan pitäisi pienen itkien vetää jotain paskaa kaalia, vain kun äiti on sitä tehnyt. Siis jos sitä yleensä syö ja nyt vaan nirsoilee, niin en tekis spagettia, mutta jos äitinä tiedät, että toinen ei pidä/pysty (en kyllä pystyisi minäkään) sitä syömään, niin miksi et tehnyt heti vaihtoehtoa.

Yritän tarjota monipuolista ruokaa, kaalissa ei ole mitään vikaa ja on se ennen maistunut. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissasi kysyt?

Ihan tosissani. Tuntuu, että olen huono äiti ellen ruoki lastani. Ap

Miten niin et ruoki lastasi? Omien sanojesi mukaan olet tarjonnut hänelle kaalilaatikon lisäksi jääkaapistakin vaikka mitä, mutta lapselle ei ole kelvannut. Meinaatko että kouluissa ja päiväkodeissa ei ruokita lapsia, kun joka päivä niissäkin joku ei tykkää tarjolla olevasta ruuasta?

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kamalalta, että pitäisi pitää lasta nälässä iltaan asti. Johtuu varmaan omista lapsuustraumoista. Ap

Minulla on lapsuudesta aivan helvetillisiä ruokiin liittyviä traumoja, ja ihmettelen todella näitä tylyjä vastauksia joita olet saanut. Toisilla meillä on niin hyvä haju- ja makuaisti, että esim jonkun kaalin syöminen on ylivoimaista. Ei se mitään lapsen pillin mukaan tanssimista ole jos joskus tarjoaa mieleistäkin ruokaa sen ei-mieluisan ohella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna itkeä! Sulla on ruoka valmiina, ja jos se ei kelpaa, niin saa olla syömättä. Näin meillä tehdään - ja välipaloja on turha odotella ennen ruoka-aikoja.

Toi syömisen evääminen on kyllä samantasoista kiusaamista kuin ruumiillinen kuritus.

Ei ihme että nykyäänkin on niin paljon kieroon kasvaneita teinejä ja nuoria aikuisia.

Häpeäisitte, mutta kun ette osaa.

Niin siis minustakin tuo nälässä pitäminen tuntuu jotenkin väärältä. Kuitenkin koululaisella on jo melkoinen ruokahalu ja kasvaa kohisten, joten sitä energiaakin tarvitaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna itkeä! Sulla on ruoka valmiina, ja jos se ei kelpaa, niin saa olla syömättä. Näin meillä tehdään - ja välipaloja on turha odotella ennen ruoka-aikoja.

Toi syömisen evääminen on kyllä samantasoista kiusaamista kuin ruumiillinen kuritus.

Ei ihme että nykyäänkin on niin paljon kieroon kasvaneita teinejä ja nuoria aikuisia.

Häpeäisitte, mutta kun ette osaa.

No ei kyllä ole! Ap ei evää lapselta ruokaa, vaan lapsi ei itse halua syödä sitä. Huomaatko eron? Noinko 7v käyttäytyy koulussakin, pahaa ruokaa - en syö? 

Kieroon kasvaneet nuoret tulee enemmänkin siitä, että kaikki on saatu lapsena juuri niinkuin on haluttu (tai useammin siitä että kotioloissa on jotain oikeasti vikana, eikä siitä että lapsi ei saa juuri nyt sitä haluamaansa ruokaa). T. 90-luvun lapsi jonka sukupolvessa on sekä näitä lellipentuja että ihan normaalin kasvatuksen saaneita lapsia joita on rakastettu mutta joilla on myös ollut rajoja ja kasvatusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnestuneesti olet opettanut lapsesi syömään paskaa jo noin nuorena. Elä sen kanssa sitten.

Spagettiruuat ovat paskaa...? Ap

Siis vehnä on _ihan_ täyttä paskaa.

Ei mitään eri ruokaa. Sitä pitää ainakin maistaa, mitä on tehty.

Meillä oli yhteen aikaan pojan kanssa sitä, että joka ikisestä ruoasta sanoi ensin: "En tykkää" "Pahaa". Mutta silti söi ihan kunnon annoksen kun ensin maistoi.

Meillä lapset ovat ihmisiä, joille tarjotaan ruokaa, josta he pitävät. Eikö olekin kamalaa, että meillä lapset saavat lihapullia tai hirvipaistia, vaikka äiti syö kaalilaatikkoa! Kaikkea saa maistaa, mitä ei ole pakko maistaa. Ruokailuhetki on meillä mukava juttu eikä mitään sellaista, mitä lapset kauhulla odottavat.

Ruoka on vain ruokaa, rakkaus on ihan eri asia. Kun teen ruokaa, josta lapset eivät pidä, niin ei ole iso vaiva vierelle keittää spagettia ja tehdä jauhelihakastiketta. Huomenna syödään kuitenkin pinaattilettuja mummin reseptillä.

Lasten pitäminen nälässä ei ole kasvatusta, se on vallankäyttöä. Nautitteko te äidit ihan oikeasti siitä, että lapsi kärsii? Tai mitä sitä kysymään, nautitte ja suorastaan hekumoitte sillä, että meillä ei 7v komenna.

Kai teillä aterialle kuuluu muutakin kuin kaalilaatikko? Leipää? Salaattia? Syökööt lapsi niitä tällä aterialla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu kamalalta, että pitäisi pitää lasta nälässä iltaan asti. Johtuu varmaan omista lapsuustraumoista. Ap

Minulla on lapsuudesta aivan helvetillisiä ruokiin liittyviä traumoja, ja ihmettelen todella näitä tylyjä vastauksia joita olet saanut. Toisilla meillä on niin hyvä haju- ja makuaisti, että esim jonkun kaalin syöminen on ylivoimaista. Ei se mitään lapsen pillin mukaan tanssimista ole jos joskus tarjoaa mieleistäkin ruokaa sen ei-mieluisan ohella.

Lapsi on aiemmin syönyt kaalia ihan mielellään, siksi en tähän osannut oikein varautua. Ilmeisesti vähän huono päivä, ehkä illalla juttelee mikä harmittaa. Ymmärrän siis hyvin etteivät kaikki vaan pysty syömään kaikkea, eikä meillä ketään pakoteta. Tämä tuntuu enemmän nyt joltain pahan mielen purkamiselta. Ehkäpä laitan sen spagetin kiehumaan niin ei tarvitse lähteä tyhjällä vatsalla ulkoilemaan. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna itkeä! Sulla on ruoka valmiina, ja jos se ei kelpaa, niin saa olla syömättä. Näin meillä tehdään - ja välipaloja on turha odotella ennen ruoka-aikoja.

Toi syömisen evääminen on kyllä samantasoista kiusaamista kuin ruumiillinen kuritus.

Ei ihme että nykyäänkin on niin paljon kieroon kasvaneita teinejä ja nuoria aikuisia.

Häpeäisitte, mutta kun ette osaa.

No ei kyllä ole! Ap ei evää lapselta ruokaa, vaan lapsi ei itse halua syödä sitä. Huomaatko eron? Noinko 7v käyttäytyy koulussakin, pahaa ruokaa - en syö? 

Kieroon kasvaneet nuoret tulee enemmänkin siitä, että kaikki on saatu lapsena juuri niinkuin on haluttu (tai useammin siitä että kotioloissa on jotain oikeasti vikana, eikä siitä että lapsi ei saa juuri nyt sitä haluamaansa ruokaa). T. 90-luvun lapsi jonka sukupolvessa on sekä näitä lellipentuja että ihan normaalin kasvatuksen saaneita lapsia joita on rakastettu mutta joilla on myös ollut rajoja ja kasvatusta.

Jos ruoka on kasvatusta, niin miksi ihmeessä ne jätemyllyinä toimivat (eli pakkosyötetyt) lapset ovat yliedustettuina mielenterveysongelmaisten joukossa?

Tykkäätkö itse kaikista ruuista? En ymmärrä, mikä valtias äiti voi olla ja päättää, että nyt koko perhe syö tätä valmistamaani sörsseliä. Siis ei se lapsen kaikki vastustelu aina ole uhmaa ja kiukkua ja jotain ihmeen valtataistelua. Ja kyllä, meillä tehdään vaikka viittä eri ruokaa, jotta ruokailu on kaikille päivän yhteinen miellyttävä tilanne, ja kaikki saavat vatsansa täyteen. Hyvä ruoka parempi mieli. Ja meillä muuten tosiaankaan lapset eivät muissa asioissa pompottele. Mutta makuja on monia. Ja siinä nyt ei mene kun sekunti, kun laitat sen veden kattilaan kiehumaan ja viskaat ne samperin spaketit sinne.

Et tiennyt ennen kaalilaatikkoa ettei lapsi sitä syö?

Meillä tehdään vaihtoehto ruoka aina kun on jotain erikoisemman makuista ruokaa esim.kaalilaatikko,hernekeitto ,maksalaatikko yms.koska tiedän ettei kaikki pysty noita syömään.

Keitä vaan lapselle spagettia!

Omituinen ajatus,että se että ei taivu lapsen oikkuihin tarkoittaisi "nälässä pitämistä".

Lapselle on tarjottu sitä ruokaa,jota on tehty ja jääkaapin vaihtoehtoja. Lasta ei pidetä nälässä,vaan lapsi valitsee mieluummin olla nälässä kuin syödä mitään tarjotuista ruuista. Se ei ole mitään "kidutusta" vaan ihan normaalia kasvatusta(jota ilmeisesti jotkut ketjussa kitisevät curlingmammat eivät ole koskaan kokeilleet).

Minun lapsuudenkodissani äidillä oli tapana sanoa,että hän ei pyöritä ravintolaa.Syödään sitä ruokaa,jota on tarjolla,tai ollaan ilman(leipää tai muuta sai,mutta ei tosiaan tehty erikseen toista lämmintä ruokaa).

Joskus olin nälässä kun oli pahaa ruokaa,ei siitä ole jäänyt suurempia traumoja.