Miksi kotisynnyttäjät eivät ole huolissaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://www.rakkaudenkohtu.com/kotisynnytys.html

Kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, jotka pääasiassa osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys.

Ja

Yleisesti tutkijat osoittavat kotona synnyttävän naisten kokevan vähemmän kipua, käyttävän vähemmän lääkkellistä kivunlievitystä, kohtaavan vähemmän lääketieteellisiä interventioita sekä kokevan enemmän hallinnan tunnetta ja tyytyväisyyttä. Synnyttävän naisen todennäköisyys saada vakavia vaurioita tai menehtyä oli kotisynnytyksissä joko sama tai pienempi kuin sairaalasynnytyksissä. Useat tutkimukset osoittavat, että riski sektioon tai sikiön ulosauttoon on merkittävästi pienempi kotisynnytystä suunnittelevilla.

Kotisynnytysten turvallisuutta käsiteltäessä, on tärkeää ottaa huomioon myös emotionaalinen ja psyykkinen hyvinvointi. Synnytyksen kululla on vaikutusta äidin ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen ja koko perheen hyvinvointiin. Kotona synnyttäneen liittivät kotisynnytykseen tutkimusten mukaan voimaantumista sekä hallinnan kokemusta. (RCOG 2007).

Yli viidensadan tuhannen hollantilaisnaisen tutkimus osoitti perinataalikuolleisuuden olevan identtinen koti- ja sairaalasynnytysryhmässä. Toisaalta laaja brittitutkimus osoitti vakavien vaurioiden tai kuolemien esiintyvän ensisynnyttäjien kohdalla suunniteluissa kotisynnytyksissä tilastollisesti enemmän kuin sairaalasynnytyksissä (9.3/1000 vs. 5.3/1000). Uudelleensynnyttäjien kohdalla tätä eroa ei enää ollut, vaan vaihtoehdot olivat vastasyntyneiden voinnin osalta yhtä turvallisia.

Lisäksi tuoli oli linkki tutkimuksiin. Eli toisinsanoen se sairaalan tarjoama turva on ihan vaan silmänlumetta jos olet uudelleen synnyttäjä.

Tiedän että kotisynnytys on tilastoissa ihan ok. Yhteiskunnalle varmaan olisi edullista yrittää saada naiset enemmänkin kotiin synnyttämään. Mutta itse oman lapsen kohdalla en kuitenkaan pystyisi luottamaan tilastoihin. Jos juuri se oma synnytys olisikin tilastopoikkeama jossa sairaalassa olo olisi auttanut niin miten tuollaisen tiedon kanssa pystyy elämään.

Tässä nyt pitää miettiä sitäkin että missä asut. Esim minä asun vajaa 10min päässä sairaalasta eli hyvin ehtisi hätätilanteessakin. Hyvin harva synnytys komplikaatio nimittäin on semmoinen että se pitää hoitaa muutamassa minuutissa tai lapselle käy pahasti ja yleensä ne joissa taas se on niin kiire saada lapsi ei selviä edes sairaalassa kun eivät leikkaa mahaa auki ilman nukutusta. Esim jos istukka irtoaa.

Asut 10 min päässä sairaalasta. Sun istukka irtoaa kotisynnytyksessä ja soitat hätäkeskukseen. Jos, siis jos, ambulanssia löytyy heti vapaana, se on teillä siinä 10 minuutissa, sitten tilanne arvio, toimenpiteet, mitä siinä voidaan tehdä, siirtoon valmistaminen ja siirto sairaalaan. Pillit päällä on sairaalassa hyvässä lykyssä 8 minuutissa. Lanssi on antanut sinusta sairaalaan ennakkoilmoituksen, siitä huolimatta paikan päällä tilannearvio, raskauden eteneminen ja entiset synnytykset. Sen jälkeen vasta toimenpiteeseen. Eli kotona alkaneesta hätätilasta olet sairaalassa toimenpiteessä n. 40 minuutin kuluttua, kun sairaalassa synnyttäessä olisit toimenpiteessä 5-10 minuutissa. Että siinä sulle turvallista välimatkaa.

Jos sulla on oikeasti hätätilanne niin ei mene noin kauaa. Esitiedot otetaan jo puhelimessa sillä oletuksella että olet palkannut kotilon. Sut viedään suoraan leikkaussaliin. Ja jos se istukka irtoaa sairaalassa niin ei sielläkään ehditä yleensä lasta pelastamaan koska heti kun istukka irtoaa lapsi alkaa tukehtua kuoliaaksi ja se tapahtuu hetkessä.

Turhaa hysteriaa minusta. Toki niille jotka haluaa turvautua siihen valheellisen turvallisuuden tunteeseen sairaala on loistava paikka synnyttää ja jos siltikin lapsi kuolee ni voi syyttää sairaalan henkilökuntaa eikä itseään.

Ambulanssia ei välttämättä ole edes hätätilanteessa heti vapaana tulemaan synnyttäjän kotiin. Ei vaikka istukka irtoaisi ja puoli maailmaa palaisi. Jos lapsi kuolee hapenpuutteeseen sairaalassa, ei ainakaan tarvitse funtsia jälkikäteen kotona verta siivotessa, että oisimpa ollut edes sairaalassa.

Ei myöskään leikkaussalia ole välttämättä saatavilla just silloin kun sitä tarvit vaikka seisoisit päälläsi laulamassa synnytyslaulua. Ei ne ala sua auki leikkaamaan sielä synnytys salissa ilman nukutusta jos on kiireellinen sektio.

No voi hyvä isä. Synnytä kotona tai vaikka naapurissa, en välitä.

Avustamattomia kotisynnytyksiä en ymmärrä tai hyväksy. Mutta suunniteltu, ammattilaisen avustama kotisynnytys on "riittävän turvallinen". Sellaiseksi ensinnäkin valikoituu matalariskinen synnytys, ja synnytyksiä hoitavilla kätilöillä/gyneillä on ehtonsa sairaalan läheisyyden suhteen. Sairaalaan lähdetään heti jos ennakoidaan ongelmia, harvoin ne tulee aivan yllättäen. Toki niitäkin tilanteita on, mutta toisaalta sairaalaympäristö ei ole riskitön sekään: kun sairaalaan siirtyminen lisää synnytyksen pitkittymisen ja keskeytymisen riskiä, toimenpideriski kasvaa, infektio- ja varmuuden-vuoksi-antibioottien-riski kasvaa. Jos synnyttäjä kokee olonsa epämukavaksi sairaalaympäristössä, synnytyksen normaali eteneminen voi häiriintyä, kivun kokemus kasvaa (vaikuttaa hormoneihin ja synnytyksen etenemiseen ja sitä kautta esim. ponnistusvaiheen venymiseen, hapenpuuteriskiin...), imetyksen käynnistymistä uhkaa moni tekijä, vauvaan kiintyminen ja vaistojen tuleminen voi häiriintyä...

Omani ovat syntyneet sektiolla ja olen lääketieteestä kiitollinen. Enkö tällä taustalla synnyttäisi kotona. Nykymuotoinen sairaalasynnytystapa on hengissä selviämisen kannalta riskittömin jos huomioidaan kaikki synnyttäjät, mutta sen varjolla kasvatetaan ihan suotta muita ei-henkeä-uhkaavia mutta synnyttäjän ja vauvan kannalta merkityksellisiä riskejä. Olisiko esim. synnytyksen jälkeistä masennusta ja imetysvaikeuksia ja kiintymyssuhdepulmia vähemmän jos synnytykset olisi hormonaalisesti luomumpia ja synnytys ja sitä seuraavat tunnit äitijohtoisempia?

Ymmärrän kyllä "henki ennen mukavuutta" ajatuksen, mutta jokainen joka esim. kuljettaa lapsiaan autossa on jäävi väittämään ettei yhtälössä saisi huomioida mitään muuta kuin "huonon tuurin sattuessa hengissä selviytymisen todennäköisyyden".

Eka raskaus ja synnytys sujui hyvin (joskin oli pitkä), tokassa raskaudessakaan ei mitään ongelmia ja synnytys tuntui sujuvan hyvin, olin kotona pitkään ja saavuin sairaalaan kun olin jo 10 cm auki (tämä oli kyllä yllätys että synnytys oli edennyt jo niin pitkään) ja päästiin suoraan saliin ponnistamaan, mutta vauva oli aukeamisesta huolimatta korkealla lantiossa. Sitten ponnistusvaiheen aikana seuraavan 20 min kuluessa sikiön sykekäyrä huononi palaamatta normaalitasolle enää ollenkaan ja päädyttiin hätäsektioon koska lääkärit katsoivat ettei normisynnytyksellä saada tarpeeksi nopeasti ulos,  8 minuuttia päätöksestä lapsi oli syntynyt. Napaverinäytteessä oli lyhytaikaisen asfyksian (hapenpuute) kuva, eli vauva saatiin ajoissa ulos- kukin voi tahollaan miettiä minkä kuntoinen lapsi olisi syntynyt kotisynnytyksessä kun ponnistusvaihe olisi jatkunut vielä vaikka 30 min. lisää... HUS-alueella mutta sairaalaan matkaa 30 min ilman ruuhkaa (aamuruuhkassa kauemmin).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai sairaala kymmenen minsan päässä? Ei siinä 10 minsaa mene, kun pakataan autoon juuri synnyttänyt äiti, eloton lapsi ja isä. Oikeasti pitäisi olla joku, joka pystyy koko ajan vauvaa elvyttämään ja on ne välineet, joilla se tehdä. Mitäs jos äiti vuotaa hervottomasti? Entä jos vauva kärsii hapenpuutteesta? Siinä on yksikin minuutti liikaa.

Voi myös sattua sairaalassa että elvytystä ei saada aloitettua heti. Jos kätilöllä on kiire niin saatat joutua ponnistamaan yksin koska kätilö on kyynärpäitä myöten toisen naisen alapäässä ja vaikka renkutat kutsunappia niin kukaan ei tule paikalle. Ja tiedän itse useamman näitä joissa kätilöillä on vain ollut niin kiire että ovat joutuneet naiset yksin ponnistamaan ja mies kun on lähtenyt hakemaan kätilöä että lapsi syntyy nyt on käsky kuulunut pidättää. Onneksi siinä on ollut mies ottamassa kopin. Siinä jos saat käsivarsille sen elottoman lapsen niin menee yhtä lailla aikaa että joku pääsee paikalle elvyttämään.

jos Tuollainen on tilanne, niin siinä kohtaa menee isä vaikka käytävälle huutamaan apua. Voi sattua ja voi sattua ja voi sattua, mutta kun fakta on se, että sairaalassa saat apua keskimäärin nopeammin kuin silloin kuin apua täytyy lähteä hakemaan kotoa asti. Siinä tulee välttämättä viive. Ja jos on jokin riski, mihin itse voi vaikuttaa, niin miksi siihen ei vaikuttaisi? Aika lapsen hengellä leikkimistä, kun prinsessa ei tykkää jostain kätilön naamasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai sairaala kymmenen minsan päässä? Ei siinä 10 minsaa mene, kun pakataan autoon juuri synnyttänyt äiti, eloton lapsi ja isä. Oikeasti pitäisi olla joku, joka pystyy koko ajan vauvaa elvyttämään ja on ne välineet, joilla se tehdä. Mitäs jos äiti vuotaa hervottomasti? Entä jos vauva kärsii hapenpuutteesta? Siinä on yksikin minuutti liikaa.

Voi myös sattua sairaalassa että elvytystä ei saada aloitettua heti. Jos kätilöllä on kiire niin saatat joutua ponnistamaan yksin koska kätilö on kyynärpäitä myöten toisen naisen alapäässä ja vaikka renkutat kutsunappia niin kukaan ei tule paikalle. Ja tiedän itse useamman näitä joissa kätilöillä on vain ollut niin kiire että ovat joutuneet naiset yksin ponnistamaan ja mies kun on lähtenyt hakemaan kätilöä että lapsi syntyy nyt on käsky kuulunut pidättää. Onneksi siinä on ollut mies ottamassa kopin. Siinä jos saat käsivarsille sen elottoman lapsen niin menee yhtä lailla aikaa että joku pääsee paikalle elvyttämään.

jos Tuollainen on tilanne, niin siinä kohtaa menee isä vaikka käytävälle huutamaan apua. Voi sattua ja voi sattua ja voi sattua, mutta kun fakta on se, että sairaalassa saat apua keskimäärin nopeammin kuin silloin kuin apua täytyy lähteä hakemaan kotoa asti. Siinä tulee välttämättä viive. Ja jos on jokin riski, mihin itse voi vaikuttaa, niin miksi siihen ei vaikuttaisi? Aika lapsen hengellä leikkimistä, kun prinsessa ei tykkää jostain kätilön naamasta.

Kotona synnyttävät eivät ole yhtään sen prinsessampia kuin sairaalassa synnyttävät. Jokainen valitsee sen tavan synnyttää minkä katsoo olevansa parhaaksi lapselleen. Jonkun mielestä kotona on turvallisempi synnyttää kun sairaalassa ja tilastojen varjolla näin onkin jos on uudelleensynnyttäjä. Siinä ole mistään prinsessailusta kyse. Nämä ihmiset ovat vielä valmiita maksamaan useita tuhansia euroja siitä että palkkaavat kotilon.

Toisekseen sairaalassa on yleensä hyvin liukuhihna meininki ja sielä monesti joko pantataan sitä puuttumista liikaa tai puututaan liiankin helposti. Lisäksi sairaalassa helposti myös tehdään ja määrätään turhia toimenpiteitä ja lääkkeitä. Sairaalassa synnyttäminen myös passivoittaa koska synnyttäjät odottavat että heille kerrotaan kaikki sekunti sekunnilta mitä tehdä. Eikä se sairaalakaan ole autuaaksi tekevä asia. Vastahan oli lehdessä se nainen joka kuoli sektion jälkeen verenhukkaan vaikka oli lääkäreitä ja hoitajia ympärillä.

Itse aion synnyttää sairaalassa ihan siitä syystä että meillä suvun naisilla on ollut vaikeita synnytyksiä mutta aion olla aktiivinen ja jos ei olisi suvussa niin paljoa riskisynnytyksiä niin synnyttäisin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai sairaala kymmenen minsan päässä? Ei siinä 10 minsaa mene, kun pakataan autoon juuri synnyttänyt äiti, eloton lapsi ja isä. Oikeasti pitäisi olla joku, joka pystyy koko ajan vauvaa elvyttämään ja on ne välineet, joilla se tehdä. Mitäs jos äiti vuotaa hervottomasti? Entä jos vauva kärsii hapenpuutteesta? Siinä on yksikin minuutti liikaa.

Voi myös sattua sairaalassa että elvytystä ei saada aloitettua heti. Jos kätilöllä on kiire niin saatat joutua ponnistamaan yksin koska kätilö on kyynärpäitä myöten toisen naisen alapäässä ja vaikka renkutat kutsunappia niin kukaan ei tule paikalle. Ja tiedän itse useamman näitä joissa kätilöillä on vain ollut niin kiire että ovat joutuneet naiset yksin ponnistamaan ja mies kun on lähtenyt hakemaan kätilöä että lapsi syntyy nyt on käsky kuulunut pidättää. Onneksi siinä on ollut mies ottamassa kopin. Siinä jos saat käsivarsille sen elottoman lapsen niin menee yhtä lailla aikaa että joku pääsee paikalle elvyttämään.

jos Tuollainen on tilanne, niin siinä kohtaa menee isä vaikka käytävälle huutamaan apua. Voi sattua ja voi sattua ja voi sattua, mutta kun fakta on se, että sairaalassa saat apua keskimäärin nopeammin kuin silloin kuin apua täytyy lähteä hakemaan kotoa asti. Siinä tulee välttämättä viive. Ja jos on jokin riski, mihin itse voi vaikuttaa, niin miksi siihen ei vaikuttaisi? Aika lapsen hengellä leikkimistä, kun prinsessa ei tykkää jostain kätilön naamasta.

Ei se mikään yksioikoinen fakta ole että sairaalassa saa apua nopeammin. Suunnitellussa, avustetussa kotisynnytyksessä kätilö / gyne on paikalla koko aktiivisen ajan tätä yhtä äitiä varten häntä tarkkaillen ja kuunnellen. Siinä voidaan huomata ja ehkäistä monenlaista pulmaa nopeammin kuin sairaalassa jossa synnyttäjä voi olla ponnistusvaihetta lukuun ottamatta melko yksin. Sairaalassa osa ongelmatilanteista syntyy liiasta puuttumisesta ja/tai liian vähäisestä synnyttäjän havainnoinnista.

Minä en kansliassa tuijotettujen käyrien mukaan synnyttänyt lainkaan mutta vauva sieltä tuli... kätilö siis intti minulle vastaan että ei ole synnytyssupistuksia kun ei näy käyrässä eikä satu riittävästi, ja sitten hämmentyi kun rööristä pilkisti pää :D Ei kyllä ollut mitään ongelmia, mutta hyvä esimerkki siitä kumpaa siellä katsotaan, synnyttäjää vai ruutua.

Vierailija kirjoitti:

Elätkö sinäkin aina pumpulissa, kun voi kivi tippua päähän?

En vaan ymmärrä, miksi pitäisi jättää kaikki asiat, jossa on riski, pois. Tehdä sitten muiden tavalla, mikä ei omalta tunnu, ahdistaa.

Elämä on aina ollut arpapeliä. Vaikka huijaamme kuolemaa hoitoalan kehittymisen ansiosta, useammin jäämme eloon kuin ennen ja elämmme myös pidempään.

Mutta ei se ihminen silti ole paska ja paha, jos toimii oman tapansa mukaisesti, vaikka ei sitten synnytäkkään steriilissä sairaalahuoneessa.

Kyllä se vauvan ruumis roskiksessa kaiken vaivan ja odotuksen jälkeen puistattaa vähän paatuneempaakin henkilöä.

Sellainenkin ilmiö on nykyaikana todellisuutta, että tullaan kyllä sairaalaan synnyttämään jostain syystä, mutta ei anneta hoitohenkilökunnan puuttua synnytyksen kulkuun millään tavalla vaikka se lääketieteellisesti olisi tarpeen ja vaikka toimenpiteen tarpeellisuutta perusteltaisiin. Tässä on voimakkaasti vastakkain omat uskomukset ja lääketieteellinen tieto/taito. Omat uskomukset  synnytyksen luonnollisesta kulusta on niin voimakkaat ettei suostuta uskomaan että syntyvä lapsi on ahdingossa ja toimenpiteitä tarvittaisiin.

fawrfwr kirjoitti:

Sellainenkin ilmiö on nykyaikana todellisuutta, että tullaan kyllä sairaalaan synnyttämään jostain syystä, mutta ei anneta hoitohenkilökunnan puuttua synnytyksen kulkuun millään tavalla vaikka se lääketieteellisesti olisi tarpeen ja vaikka toimenpiteen tarpeellisuutta perusteltaisiin. Tässä on voimakkaasti vastakkain omat uskomukset ja lääketieteellinen tieto/taito. Omat uskomukset  synnytyksen luonnollisesta kulusta on niin voimakkaat ettei suostuta uskomaan että syntyvä lapsi on ahdingossa ja toimenpiteitä tarvittaisiin.

Enemmä'n on päinvastoin eli lapsella on hätä, mutta kätilö lukee käyriä ja sanoo, että ei tässä mitään. Sitten on jo myöhäistä.

Meitä on moneksi. On olemassa syynsä sille miksi sairaalasynnytykset ovat yleistyneet ja lapsikuolleisuus laskenut. Joillekin kotisynnytys voi olla helppoa kuin heinänteko, mutta sitä ei voi tietää etukäteen. Odottamattomia yllätyksiä voi tulla. Itse en uskaltaisi ottaa riskiä. Lapsen henki ja selviytyminen on liian arvokas verrattuna omaan mukavuushaluuni.

Vierailija kirjoitti:

fawrfwr kirjoitti:

Sellainenkin ilmiö on nykyaikana todellisuutta, että tullaan kyllä sairaalaan synnyttämään jostain syystä, mutta ei anneta hoitohenkilökunnan puuttua synnytyksen kulkuun millään tavalla vaikka se lääketieteellisesti olisi tarpeen ja vaikka toimenpiteen tarpeellisuutta perusteltaisiin. Tässä on voimakkaasti vastakkain omat uskomukset ja lääketieteellinen tieto/taito. Omat uskomukset  synnytyksen luonnollisesta kulusta on niin voimakkaat ettei suostuta uskomaan että syntyvä lapsi on ahdingossa ja toimenpiteitä tarvittaisiin.

Enemmä'n on päinvastoin eli lapsella on hätä, mutta kätilö lukee käyriä ja sanoo, että ei tässä mitään. Sitten on jo myöhäistä.

http://www.pvk.fi/fi/potilasvakuutuskeskus/ajankohtaista/synnytyksissa-…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on hätäsektiotausta aivan yllättävän tarjontaongelman vuoksi. Lapsi lähti tulemaan naama edellä ja ei mahtunutkaan. Sektiopäätöksestä ei mennyt kauaa kun tilanne oli turvallisesti ohi. Tallä kokemuksella vaikea ymmärtää kotisynnytystä. En ikinä uskaltaisi.

Minulle taas ei sairaalassa suostuttu tekemään sektiota, vaikka tuplat oli perätarjonnassa. Hokivat vain, että jos A:lle tapahtuu jotain, niin B kyllä leikataan.

Tuloksena kaksi CP-vammaista lasta, jotka sektiopäätöksellä olisi yhä terveitä. Kyllä se B leikattiinkin sen jälkeen, kun A oli revitty ulos, mutta kun B:n napanuora oli A:n kaulan ympärillä, niin lopputulosei ollut kovin hyvä.

Kotisynnytystä en olisi edes harkinnut, mutta ei sairaala sen turvallisempi ole.

Oliko sinulla lapset samassa vesipussissa?

Lynkatkaa mut!

Päädyin suunniteltuun kotisynnytykseen sektion ja imukuppisynnytyksen jälkeen.

Juuri ne syyt, mitä monet ovat jo luetelleetkin olivat ne, mitkä ajoivat mut siihen:

traumaattiset kokemukset synnytysosastoilla, synnytyksen kulkuun puututtiin liikaa, joka aiheutti lisää toimenpiteitä. Hirveät ekat päivät sairaalassa yms.

Ja yllättävää kyllä, kotisynnytys sujui kivasti, rauhallisesti (4 tuntia), ilman lääkkeitä, kokeneen empaattisen kätilön ja mun miehen avustuksella.

Vauva oli virkeä ja imetys lähti (toisin kuin aiemmilla kerroilla) heti käyntiin. Lapsivuodeaika oli ihana omassa kodissa!

Uskaltauduin kotisynnytykseen hyvän synnytysvalmennuksen jälkeen ja tiedostaen, että sairaala on 5 min päässä, kätilöllä oli kaikki tarvittava vauvan ensiapuun mukana, hän tilaa tarvittaessa ambulanssin, lastensairaala on 20 minuutin päässä. En hetkeäkään ajatellut, että jokin menisi niin luonnollisessa tapahtumassa pieleen. Repesin tosin vähän, mutta senkin kätilö ompeli nätisti meillä kotona.

Tämä kokemus oli voimaannuttava niiden edellisten synnytysten jälkeen.

Moni synnyttää kotiin , koska aikaisemmassa synnytyksessä on kohdalle osunut paskamainen kätilö tai lääkäri..

Minulle kätilö puhui ylimielisesti kuin hysteeriselle ensisynnytäjälle ettei sieltä vielä mitään tule, kun käyrä sanoo niin ! Ei edes katsonut kohdunsuuta.. Sitten tulikin arvon rouvalle kiire, kun vedin pikkarit pois keskellä käytävää ja aloin ponnistaa siinä miehen pitäessä hameenhelmoja  korvissa :D Että minä synnytän sitten tähän kun ei saliin pääse, perkele...

Naiset on synnyttäneet kotona maailman sivu. Jos läsnä on ammattitaitoinen kätilö, synnytys menee todennäköisesti paremmin kuin sairaalassa, koska äiti pystyy rentoutumaan paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Naiset on synnyttäneet kotona maailman sivu. Jos läsnä on ammattitaitoinen kätilö, synnytys menee todennäköisesti paremmin kuin sairaalassa, koska äiti pystyy rentoutumaan paremmin.

Lapsikuolleisuus on ollut korkea myös maailman sivu.

Omissa raskauksissani ja synnytyksissäni on kaikki mahdollinen mennyt pieleen. Kotisynnytys kuulostaa kaukaiselta ajatukselta, kun olen ollut täysin sairaalan armoilla raskaudet läpeensä. Ilmeisesti moni voi ja uskaltaa elätellä synnytyksestä jotain romanttisia haavekuvia. Minulla ei sitä ylellistä mahdollisuutta ollut. Joka kerran taisteltiin elämästä ja kuolemasta, siitä olivat haavekuvat kaukana..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset on synnyttäneet kotona maailman sivu. Jos läsnä on ammattitaitoinen kätilö, synnytys menee todennäköisesti paremmin kuin sairaalassa, koska äiti pystyy rentoutumaan paremmin.

Lapsikuolleisuus on ollut korkea myös maailman sivu.

Ja ihan viime vuosisadoille (1800/1900) asti synnytys oli naisten yleisin kuolinsyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset on synnyttäneet kotona maailman sivu. Jos läsnä on ammattitaitoinen kätilö, synnytys menee todennäköisesti paremmin kuin sairaalassa, koska äiti pystyy rentoutumaan paremmin.

Lapsikuolleisuus on ollut korkea myös maailman sivu.

Mutta kuten tuolla aiempana jo todettiin, ei matalan riskin uudelleensynnyttjäjillä ole ollut sen enempää ongelmia kuin sairaalasynnyttäjillä. Ei lapsikuolleisuus ole länsimaissa pieni vain siksi, että täällä on sairaaloita. Esim. hygienian parantuminen ja synnyttäjien parempi terveydentila, ravitsemus ym. vaikuttavat asiaan. Ja kätilön avustamassa kotisynnytyksessä on mahdollista antaa myös ensiapua, eli lääketiedettä ei tarvitse kokonaan hylätä ja palata savupirttiaikaan.

Vierailija kirjoitti:

http://www.rakkaudenkohtu.com/kotisynnytys.html

Kotisynnytyksen turvallisuudesta on tehty useita tutkimuksia, jotka pääasiassa osoittavat matalan riskin synnyttäjillä kotisynnytyksen olevan yhtä turvallinen vaihtoehto kuin sairaalasynnytys.

Ja

Yleisesti tutkijat osoittavat kotona synnyttävän naisten kokevan vähemmän kipua, käyttävän vähemmän lääkkellistä kivunlievitystä, kohtaavan vähemmän lääketieteellisiä interventioita sekä kokevan enemmän hallinnan tunnetta ja tyytyväisyyttä. Synnyttävän naisen todennäköisyys saada vakavia vaurioita tai menehtyä oli kotisynnytyksissä joko sama tai pienempi kuin sairaalasynnytyksissä. Useat tutkimukset osoittavat, että riski sektioon tai sikiön ulosauttoon on merkittävästi pienempi kotisynnytystä suunnittelevilla.

Kotisynnytysten turvallisuutta käsiteltäessä, on tärkeää ottaa huomioon myös emotionaalinen ja psyykkinen hyvinvointi. Synnytyksen kululla on vaikutusta äidin ja vauvan varhaiseen vuorovaikutukseen ja koko perheen hyvinvointiin. Kotona synnyttäneen liittivät kotisynnytykseen tutkimusten mukaan voimaantumista sekä hallinnan kokemusta. (RCOG 2007).

Yli viidensadan tuhannen hollantilaisnaisen tutkimus osoitti perinataalikuolleisuuden olevan identtinen koti- ja sairaalasynnytysryhmässä. Toisaalta laaja brittitutkimus osoitti vakavien vaurioiden tai kuolemien esiintyvän ensisynnyttäjien kohdalla suunniteluissa kotisynnytyksissä tilastollisesti enemmän kuin sairaalasynnytyksissä (9.3/1000 vs. 5.3/1000). Uudelleensynnyttäjien kohdalla tätä eroa ei enää ollut, vaan vaihtoehdot olivat vastasyntyneiden voinnin osalta yhtä turvallisia.

Lisäksi tuoli oli linkki tutkimuksiin. Eli toisinsanoen se sairaalan tarjoama turva on ihan vaan silmänlumetta jos olet uudelleen synnyttäjä.

Nää on ihan miten tilastoja tulkitsee. Onko otettu huomioon ns. riskiraskaudet, jotka on yleensä tiedossa ennen synnytystä (väärä tarjonta, raskausmyrkytys, liian pieni lantio jne)? Käsittääkseni kotisynnytystä suunnittelevilla nää seulotaan aika tarkkaa ja totta kai se vääristää tilastoja, jos nää riskisynnyttäjät synnyttää sairaalassa, koska silloin myös todennäköisesti jotakin menee pieleen ja/tai tarvitaan avustavia toimenpiteitä ja voimakkaampaa kivunlievitystä.