Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tajusin tänään, että peli on menetetty enkä enää kelpaa kenellekään
01.05.2017 |
Koko päivän olen itkenyt pahaa oloa, surua pois. Olen 27v nainen, sinkku, Hki, 170cm, 52kg, aa-kupit. Lenkkeilen päivittäin ja viihdyn mieluummin kotona, baarit ei kiinnosta. Olen absolutisti ja kaikki kaverit ovat varattuja, suhteessa, kihloissa tai naimisissa mutta minä olen porukan ainoa sinkku enkä omista edes koiraa. Yksi suhde takana, joka kaatui siihen etten kestänyt exän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Haluaisin turvallisen, hellän ja rakastavan miehen..mutta taitaa jäädä haaveeksi. Mikä minussa on vikana?
Kommentit (105)
Helsinkiläisen sinkkunaisen syndrooma: naisista ylitarjontaa ja itse eletään niin joustamattomassa helsinkiläistyneessä kuplassa, ettei edes voida kuvitella muualta tulevaa kumppania, jolla voisi olla jotain erilaisia tapoja kuin itsellä. Kannattaa hankkia se koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko päivän olen itkenyt pahaa oloa, surua pois. Olen 27v nainen, sinkku, Hki, 170cm, 52kg, aa-kupit. Lenkkeilen päivittäin ja viihdyn mieluummin kotona, baarit ei kiinnosta. Olen absolutisti ja kaikki kaverit ovat varattuja, suhteessa, kihloissa tai naimisissa mutta minä olen porukan ainoa sinkku enkä omista edes koiraa. Yksi suhde takana, joka kaatui siihen etten kestänyt exän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Haluaisin turvallisen, hellän ja rakastavan miehen..mutta taitaa jäädä haaveeksi. Mikä minussa on vikana?
Jos kriteerit on turvallinen, hellä ja rakastava mies joka ei käytä alkoa eikä henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, täyttää pääkaupunkiseudulla tuhannet sinkkumiehet kriteerisi. Vaikka näiden lisäksi löytyisi jotain ulkonäkökriteereitä tai urheilullisuuskriteereitä löytyy miehiä silti todella paljon.
Kannattaa kuitenkin muistaa että ei ne miehet sua sieltä kotoa hae, eli kotona on turha tihrustaa itkua ja odottaa että se unelmien mies tulee hakemaan. Nettitreffeillä saat paljon yhteydenottoja mutta tehtäväksi jää sen timantin etsiminen sieltä kaiken paskan seasta. En osaa sanoa mistä voisit netin ulkopuolella sitä miestä etsiä kun et baareissa käy, olen sinkkumiehenä monesti miettinyt että olisi kivaa jos olisi joku luonteva paikka tähän tarkoitukseen baarien lisäksi.
M27
joku luonteva aikusten mehu ja limubaari jossa myydään ruokaa ja on karaoke, kenties keilahalli tai jotain muuta mitä voisi yhdessä tehdä taikka ihmetellä? vaikka vanhan ajan tavaroita tai jotain ? Enkä puhu siitä yhdestä mehubaarista mihin haetaan vain näteimmän tai komeimman näkösiä ihmisiä töihin.
Karaoke selvinpäin? Yea right. Keilahallikin on enemmän ryhmien ajanviettoa kun ventovieraiden tapaamista varten. Tietenkin hommaa hankaloittaa vielä entisestään se, että suomalainen mies ei uskolla naista selvinpäin lähestyä ja se kuitekin yleisesti ottaen tuntuu olevan miehen tehtävä.
M27
Kai minä olen sitten se poikkeus ihminen, joka ei ymmärrä juomisen päälle. Kyllä minä kunnioitan enemmän ihmistä, joka osaa puhua tunteistaan selvinpäin kuin kännissä. Kyllä jokanen osaa laulaa selvinpäinkin. Jos olisi sinkuille paikka missä ei tarvitse pelätä känniläisiä ja niiden arvaamattomuutta, voisin jopa itse naisena uskaltautua juttelemaan ventovieraille. Onneksi näille juojille löytyy baarissa paikkansa. Mitäs itse sitten ehdottaisit sellaista paikkaa, missä ei tarvitse juoda vaan puhau ihan selvinpäin ja tutustua muihin ihmisiin niin naisiin kuin miehiin?
Vierailija kirjoitti:
Miten tää sun kuppikoko taas liittyy mihinkään? Joskus tuntuu, että nämä parisuhteen puutetta itkevät kiinnittävät huomiota aivan ufojuttuihin. Kuten esimerkiksi siihen, että listataan painoa ja pituutta - mitä helvetin väliä sillä on? Sä nyt vaan et ole suosittu. Johtunee enemmän luonteesta kuin noista listaamistasi mallinmitoista, huoh.
Itsetunto asia, kaikki pienirintaiset joita olen bongottanut ovat kysyneet onko heidän rintansa ok, johon olen todennut että mulle on ja pilluunhan sitä yleensä nussitaan (tai peppuun). Itse ottaisin mieluummin AA-kupin kuin kumitissit, joiden vuoksi edellinen tyttöystävä kokelas ei sitten kiinnostanutkaan enempää.
Unohda netit ja Tinderit. Harrasteryhmät tai kauppaan / kirjastoon bongailemaan miehiä, uimahallikin toimii (ja tavaran näät paikanpäällä) ;)
Alkoikin hormoonit hyrräämään, josko sitä ottaisi taas pari kesäkissaa
M41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko päivän olen itkenyt pahaa oloa, surua pois. Olen 27v nainen, sinkku, Hki, 170cm, 52kg, aa-kupit. Lenkkeilen päivittäin ja viihdyn mieluummin kotona, baarit ei kiinnosta. Olen absolutisti ja kaikki kaverit ovat varattuja, suhteessa, kihloissa tai naimisissa mutta minä olen porukan ainoa sinkku enkä omista edes koiraa. Yksi suhde takana, joka kaatui siihen etten kestänyt exän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Haluaisin turvallisen, hellän ja rakastavan miehen..mutta taitaa jäädä haaveeksi. Mikä minussa on vikana?
Jos kriteerit on turvallinen, hellä ja rakastava mies joka ei käytä alkoa eikä henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, täyttää pääkaupunkiseudulla tuhannet sinkkumiehet kriteerisi. Vaikka näiden lisäksi löytyisi jotain ulkonäkökriteereitä tai urheilullisuuskriteereitä löytyy miehiä silti todella paljon.
Kannattaa kuitenkin muistaa että ei ne miehet sua sieltä kotoa hae, eli kotona on turha tihrustaa itkua ja odottaa että se unelmien mies tulee hakemaan. Nettitreffeillä saat paljon yhteydenottoja mutta tehtäväksi jää sen timantin etsiminen sieltä kaiken paskan seasta. En osaa sanoa mistä voisit netin ulkopuolella sitä miestä etsiä kun et baareissa käy, olen sinkkumiehenä monesti miettinyt että olisi kivaa jos olisi joku luonteva paikka tähän tarkoitukseen baarien lisäksi.
M27
joku luonteva aikusten mehu ja limubaari jossa myydään ruokaa ja on karaoke, kenties keilahalli tai jotain muuta mitä voisi yhdessä tehdä taikka ihmetellä? vaikka vanhan ajan tavaroita tai jotain ? Enkä puhu siitä yhdestä mehubaarista mihin haetaan vain näteimmän tai komeimman näkösiä ihmisiä töihin.
Karaoke selvinpäin? Yea right. Keilahallikin on enemmän ryhmien ajanviettoa kun ventovieraiden tapaamista varten. Tietenkin hommaa hankaloittaa vielä entisestään se, että suomalainen mies ei uskolla naista selvinpäin lähestyä ja se kuitekin yleisesti ottaen tuntuu olevan miehen tehtävä.
M27
Kai minä olen sitten se poikkeus ihminen, joka ei ymmärrä juomisen päälle. Kyllä minä kunnioitan enemmän ihmistä, joka osaa puhua tunteistaan selvinpäin kuin kännissä. Kyllä jokanen osaa laulaa selvinpäinkin. Jos olisi sinkuille paikka missä ei tarvitse pelätä känniläisiä ja niiden arvaamattomuutta, voisin jopa itse naisena uskaltautua juttelemaan ventovieraille. Onneksi näille juojille löytyy baarissa paikkansa. Mitäs itse sitten ehdottaisit sellaista paikkaa, missä ei tarvitse juoda vaan puhau ihan selvinpäin ja tutustua muihin ihmisiin niin naisiin kuin miehiin?
En minäkään juomisesta hirveästi välitä, en ole absolutisti mutta viimeksi taisin olla 11kk sitten humalassa.
Suomalaiset on kohtuu estynyttä kansaa.. Ventovieraille ei hirveästi jutella ja jos jotain jännittävää ollaan tekemässä (esim. laulamassa karaokea tai iskemässä tyttöjä) toimii se alkoholin tuoma esteiden poisto monien mielestä hyvänä apurina. Kaikki ihmiset ei sitä tietenkään välttämättä tarvitse mutta moni kokee sen hyödyllisenä apuna.
En osaa sanoa mikä toimisi hyvin alkoholittomana sosialisointipaikkana ihmisten välillä jota ei yhdistä joku harrastus, koulu tai työ. Minä tämän asian otin esille alunperin ja nimenomaan kysyin jos joku täällä keksisi tälläistä paikkaa :)
M27
oksettaa elämän asenne jossa on pakko pariutua. Totta on kyllä se että elämä on helpompaa kun on joku josta pitää kii, mutta ei kukaan kenenkään elämää onnelliseksi muuta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
oksettaa elämän asenne jossa on pakko pariutua. Totta on kyllä se että elämä on helpompaa kun on joku josta pitää kii, mutta ei kukaan kenenkään elämää onnelliseksi muuta
Sen sijaan että koet pahoinvointia siitä mitä muut ihmiset tavoittelevat elämältään kannattaisi varmaan joskus ajatella että kaikki eivät ole samanlaisia ihmisiä kun sinä, jos joskus menet ulos katsomaan siellä käveleviä ihmisiä huomaat että aika monella on se pari kainalossa. Tästä voit päätellä että se on aika selkeästi monelle ihmiselle tärkeä asia elämässä.
M27
Vierailija kirjoitti:
Koko päivän olen itkenyt pahaa oloa, surua pois. Olen 27v nainen, sinkku, Hki, 170cm, 52kg, aa-kupit. Lenkkeilen päivittäin ja viihdyn mieluummin kotona, baarit ei kiinnosta. Olen absolutisti ja kaikki kaverit ovat varattuja, suhteessa, kihloissa tai naimisissa mutta minä olen porukan ainoa sinkku enkä omista edes koiraa. Yksi suhde takana, joka kaatui siihen etten kestänyt exän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Haluaisin turvallisen, hellän ja rakastavan miehen..mutta taitaa jäädä haaveeksi. Mikä minussa on vikana?
Et ilmeisesti törmää kivoihin miehiin työ/harrastuskuvioissa? tai edes sosiaalisissa ympyröissäsi? Onneksi elämme nettiaikaa, joten baariin ei ole pakko mennä, ja selvin päin voi tehdä tuttavuutta. Tutustu siis nettideittipalstoihin, moni on niiden kautta pariutunut onnellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sussa ei ole mitään vikaa. Olet vielä nuori, ehdit kyllä vielä hyvin. Koita netin kautta löytää jos ei muuten löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko päivän olen itkenyt pahaa oloa, surua pois. Olen 27v nainen, sinkku, Hki, 170cm, 52kg, aa-kupit. Lenkkeilen päivittäin ja viihdyn mieluummin kotona, baarit ei kiinnosta. Olen absolutisti ja kaikki kaverit ovat varattuja, suhteessa, kihloissa tai naimisissa mutta minä olen porukan ainoa sinkku enkä omista edes koiraa. Yksi suhde takana, joka kaatui siihen etten kestänyt exän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Haluaisin turvallisen, hellän ja rakastavan miehen..mutta taitaa jäädä haaveeksi. Mikä minussa on vikana?
Jos kriteerit on turvallinen, hellä ja rakastava mies joka ei käytä alkoa eikä henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, täyttää pääkaupunkiseudulla tuhannet sinkkumiehet kriteerisi. Vaikka näiden lisäksi löytyisi jotain ulkonäkökriteereitä tai urheilullisuuskriteereitä löytyy miehiä silti todella paljon.
Kannattaa kuitenkin muistaa että ei ne miehet sua sieltä kotoa hae, eli kotona on turha tihrustaa itkua ja odottaa että se unelmien mies tulee hakemaan. Nettitreffeillä saat paljon yhteydenottoja mutta tehtäväksi jää sen timantin etsiminen sieltä kaiken paskan seasta. En osaa sanoa mistä voisit netin ulkopuolella sitä miestä etsiä kun et baareissa käy, olen sinkkumiehenä monesti miettinyt että olisi kivaa jos olisi joku luonteva paikka tähän tarkoitukseen baarien lisäksi.
M27
joku luonteva aikusten mehu ja limubaari jossa myydään ruokaa ja on karaoke, kenties keilahalli tai jotain muuta mitä voisi yhdessä tehdä taikka ihmetellä? vaikka vanhan ajan tavaroita tai jotain ? Enkä puhu siitä yhdestä mehubaarista mihin haetaan vain näteimmän tai komeimman näkösiä ihmisiä töihin.
Karaoke selvinpäin? Yea right. Keilahallikin on enemmän ryhmien ajanviettoa kun ventovieraiden tapaamista varten. Tietenkin hommaa hankaloittaa vielä entisestään se, että suomalainen mies ei uskolla naista selvinpäin lähestyä ja se kuitekin yleisesti ottaen tuntuu olevan miehen tehtävä.
M27
Kai minä olen sitten se poikkeus ihminen, joka ei ymmärrä juomisen päälle. Kyllä minä kunnioitan enemmän ihmistä, joka osaa puhua tunteistaan selvinpäin kuin kännissä. Kyllä jokanen osaa laulaa selvinpäinkin. Jos olisi sinkuille paikka missä ei tarvitse pelätä känniläisiä ja niiden arvaamattomuutta, voisin jopa itse naisena uskaltautua juttelemaan ventovieraille. Onneksi näille juojille löytyy baarissa paikkansa. Mitäs itse sitten ehdottaisit sellaista paikkaa, missä ei tarvitse juoda vaan puhau ihan selvinpäin ja tutustua muihin ihmisiin niin naisiin kuin miehiin?
En minäkään juomisesta hirveästi välitä, en ole absolutisti mutta viimeksi taisin olla 11kk sitten humalassa.
Suomalaiset on kohtuu estynyttä kansaa.. Ventovieraille ei hirveästi jutella ja jos jotain jännittävää ollaan tekemässä (esim. laulamassa karaokea tai iskemässä tyttöjä) toimii se alkoholin tuoma esteiden poisto monien mielestä hyvänä apurina. Kaikki ihmiset ei sitä tietenkään välttämättä tarvitse mutta moni kokee sen hyödyllisenä apuna.
En osaa sanoa mikä toimisi hyvin alkoholittomana sosialisointipaikkana ihmisten välillä jota ei yhdistä joku harrastus, koulu tai työ. Minä tämän asian otin esille alunperin ja nimenomaan kysyin jos joku täällä keksisi tälläistä paikkaa :)
M27
Kahvilat, museot, galleriat, puistot, uimarannat, liikuntapaikat... Onhan paikkoja vaikka kuinka paljon, missä voi tutustua uusiin ihmisiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää olla absolutisti? Saako siitä jotain erityistä hyötyä? Kaikki tietämäni absolutistit ovat olleet jollain tapaa henkisesti rajoitteisia.
Itse en ole aivan absolutisti, sillä saatan kyllä juoda esim yhden annoksen alkoholia, mutta en halua humaltua. Ja syynä tähän on, että minulle tulee alkoholista huono olo. Sekava, uninen, puhe alkaa heti sammaltaa ja ajatus hidastuu, siis ihan parista annoksesta, siitä mistä muut saa sen mukavan housuhumalan joka tekee hyväntuuliseksi ja sosiaaliseksi. Olen siis joskus juonut kännejä ihan reilustikin, sitten vähensin ja käytännössä lopetin ja tulos on tämä, etten saa siitä enää mitään irti.
Alkoholin vaikutukset on yksilöllisiä. Kaikki ei saa siitä mitään tai ainakaan mitään hyvää irti ja siksi eivät juo ollenkaan tai eivät humallu.
Ei kannata itkeskellä, ap. Minä ainakin lähtisin mielelläni kanssasi treffeille, jos olisin siellä Helsingissä päin :)
t. vapaa mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko päivän olen itkenyt pahaa oloa, surua pois. Olen 27v nainen, sinkku, Hki, 170cm, 52kg, aa-kupit. Lenkkeilen päivittäin ja viihdyn mieluummin kotona, baarit ei kiinnosta. Olen absolutisti ja kaikki kaverit ovat varattuja, suhteessa, kihloissa tai naimisissa mutta minä olen porukan ainoa sinkku enkä omista edes koiraa. Yksi suhde takana, joka kaatui siihen etten kestänyt exän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Haluaisin turvallisen, hellän ja rakastavan miehen..mutta taitaa jäädä haaveeksi. Mikä minussa on vikana?
Jos kriteerit on turvallinen, hellä ja rakastava mies joka ei käytä alkoa eikä henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, täyttää pääkaupunkiseudulla tuhannet sinkkumiehet kriteerisi. Vaikka näiden lisäksi löytyisi jotain ulkonäkökriteereitä tai urheilullisuuskriteereitä löytyy miehiä silti todella paljon.
Kannattaa kuitenkin muistaa että ei ne miehet sua sieltä kotoa hae, eli kotona on turha tihrustaa itkua ja odottaa että se unelmien mies tulee hakemaan. Nettitreffeillä saat paljon yhteydenottoja mutta tehtäväksi jää sen timantin etsiminen sieltä kaiken paskan seasta. En osaa sanoa mistä voisit netin ulkopuolella sitä miestä etsiä kun et baareissa käy, olen sinkkumiehenä monesti miettinyt että olisi kivaa jos olisi joku luonteva paikka tähän tarkoitukseen baarien lisäksi.
M27
Nettitreffeillä olevat ihmiset eivät ole "paskaa", vaikka eivät jollekin kelpaisikaan. Ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella on paljon enemmän miehiä kuin sisällä.
Viittasin tällä paskalla näihin 20 vuotta vanhempiin, varattuihin, seksinehdottelijoihin yms. mitä ilmeisesti aika suuri osa nettitreffien viesteistä on, siis perinteisen "treffipalstan". Tinder on sitten asia erikseen, sielläkin monilla miehillä on se seksi mielessä enemmän kuin se mitä AP vaikuttaa hakevan.
M27
En ottaisi liian vakavasti naisten sanoja, mitä tulee noihin asioihin; naiset yrittävät pitää yllä tiettyä kuvaa asioista, jotta saisivat molempien maailmojen parhaat puolet. Niille ehdottelijoille, vanhemmille ja varatuille on oma asiakaskuntansa myös ja varattunakin voi olla muiden kanssa, jos siitä on sovittu. Ei niitä ihmisiä tarvitse epäinhimillistää, vaikka esim.seksinehdottelija ei olisi tarpeeksi seksikäs naiselle, jota lähestyy.
On varmaan oma asiakaskuntansa joo. Itse en kuitenkaan hetkeäkään epäile että nainen joka on vaikka jossain suomi24:llä täyttänyt huolellisesti profiilinsa saisi pyytämättömiä tarjouksia näiltä miehiltä joiden asiakaskuntaan kyseinen nainen ei kuulu. Esimerkiksi parisuhdetta tositarkoituksella etsivä nainen tuskin haluaa varatun miehen sivunaiseksi tai 25v nainen halua 45v Jormaa jos naisella on ikähaarukka 25-30.
Väittäisin myös että se normi perusjamppa jonka avaus on luokkaa "moi mitä kuuluu ;)" kuuluu tähän paskaluokkaan ko. nettideittisivustolla. Ei sillä että kyseinen perusjamppa olisi paska ihminen vaan yritä siinä sitten naisena mikä näistä 20:stä paskasta avauksesta on se timantti.
Veikkaan että moni perusjamppa voi saada aikamoisen kilpailuedun verrattuna niihin muihin perusjamppoihin jos tekee kunnon profiilin ja avaukset naisille on jollakin tavalla siitä "moi mitä kuuluu ;)" normishitistä poikkeavaa.
M27
Pitää kuitenkin muistaa, että se mitä nainen haluaa, sanoo haluavansa ja mihin nainen reagoi ovat eri asioita. Siksi on olemassa näitä miehiä, jotka kokeilevat mitä siellä sanojen takana oikeasti on.
Ja se mikä on naiselle "paska" avaus olisi monelle miehelle kiinnostava keskustelunavaus ja tilaisuus; pienikin avaus muistuttaa sitä viestin saajaa profiilin olemassa olosta, josta hän ei ole ennen ollut tietoinen ja sieltä saa sitten lisätietoja, että minkälainen ihminen on kyseessä; keskustelunavaus, oli se millainen hyvänsä, antaa viestinsaajalle ymmärryksen siitä, että viestin lähettäjä olisi kiinnostunut keskustelemaan; hän vain ensin kokeilee nopeasti ennen romaanin kirjoittamista. Ihmisiähän tässä kaikki vain ollaan eikä pitäisi olla tarvetta esittää mitään muuta tai yrittää keksiä telepaattisesti mitä joku jalustallaan suvaitsee lukea. Avausten moittiminen paskaksi kertoo ennen kaikkea siitä haukkujasta paljon enemmän kuin itse avauksesta; lasia voi pitää puoliksi tyhjänä tai täytenä ja nousta itsekin perseeltään ja ottaa vastuuta omasta onnellisuudesta ja keskustelun etenemisestä.
Sama kohtalo täällä. Mun vika on ilmeisesti se että mulla on lapsi ja olen liian itsenäinen miesten makuun. Olen 26v, korkeakoulutettu, työssäkäyvä, normaalipainoinen ja nätti. Ei löydy sopivaa miestä, parhaat on jo varattu ja loput ei halua lapsellista naista. Mutta mä olen oppinut nauttimaan elämästä sinkkuna, nyt keskityn lapseeni ja uraan enkä edes enää kaipaa miestä vaivoikseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
oksettaa elämän asenne jossa on pakko pariutua. Totta on kyllä se että elämä on helpompaa kun on joku josta pitää kii, mutta ei kukaan kenenkään elämää onnelliseksi muuta
Kyllä mulla ainakin muutti. Olin onneton ennen parisuhdetta ja nyt taas onnellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko päivän olen itkenyt pahaa oloa, surua pois. Olen 27v nainen, sinkku, Hki, 170cm, 52kg, aa-kupit. Lenkkeilen päivittäin ja viihdyn mieluummin kotona, baarit ei kiinnosta. Olen absolutisti ja kaikki kaverit ovat varattuja, suhteessa, kihloissa tai naimisissa mutta minä olen porukan ainoa sinkku enkä omista edes koiraa. Yksi suhde takana, joka kaatui siihen etten kestänyt exän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Haluaisin turvallisen, hellän ja rakastavan miehen..mutta taitaa jäädä haaveeksi. Mikä minussa on vikana?
Jos kriteerit on turvallinen, hellä ja rakastava mies joka ei käytä alkoa eikä henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, täyttää pääkaupunkiseudulla tuhannet sinkkumiehet kriteerisi. Vaikka näiden lisäksi löytyisi jotain ulkonäkökriteereitä tai urheilullisuuskriteereitä löytyy miehiä silti todella paljon.
Kannattaa kuitenkin muistaa että ei ne miehet sua sieltä kotoa hae, eli kotona on turha tihrustaa itkua ja odottaa että se unelmien mies tulee hakemaan. Nettitreffeillä saat paljon yhteydenottoja mutta tehtäväksi jää sen timantin etsiminen sieltä kaiken paskan seasta. En osaa sanoa mistä voisit netin ulkopuolella sitä miestä etsiä kun et baareissa käy, olen sinkkumiehenä monesti miettinyt että olisi kivaa jos olisi joku luonteva paikka tähän tarkoitukseen baarien lisäksi.
M27
joku luonteva aikusten mehu ja limubaari jossa myydään ruokaa ja on karaoke, kenties keilahalli tai jotain muuta mitä voisi yhdessä tehdä taikka ihmetellä? vaikka vanhan ajan tavaroita tai jotain ? Enkä puhu siitä yhdestä mehubaarista mihin haetaan vain näteimmän tai komeimman näkösiä ihmisiä töihin.
Karaoke selvinpäin? Yea right. Keilahallikin on enemmän ryhmien ajanviettoa kun ventovieraiden tapaamista varten. Tietenkin hommaa hankaloittaa vielä entisestään se, että suomalainen mies ei uskolla naista selvinpäin lähestyä ja se kuitekin yleisesti ottaen tuntuu olevan miehen tehtävä.
M27
Kai minä olen sitten se poikkeus ihminen, joka ei ymmärrä juomisen päälle. Kyllä minä kunnioitan enemmän ihmistä, joka osaa puhua tunteistaan selvinpäin kuin kännissä. Kyllä jokanen osaa laulaa selvinpäinkin. Jos olisi sinkuille paikka missä ei tarvitse pelätä känniläisiä ja niiden arvaamattomuutta, voisin jopa itse naisena uskaltautua juttelemaan ventovieraille. Onneksi näille juojille löytyy baarissa paikkansa. Mitäs itse sitten ehdottaisit sellaista paikkaa, missä ei tarvitse juoda vaan puhau ihan selvinpäin ja tutustua muihin ihmisiin niin naisiin kuin miehiin?
En minäkään juomisesta hirveästi välitä, en ole absolutisti mutta viimeksi taisin olla 11kk sitten humalassa.
Suomalaiset on kohtuu estynyttä kansaa.. Ventovieraille ei hirveästi jutella ja jos jotain jännittävää ollaan tekemässä (esim. laulamassa karaokea tai iskemässä tyttöjä) toimii se alkoholin tuoma esteiden poisto monien mielestä hyvänä apurina. Kaikki ihmiset ei sitä tietenkään välttämättä tarvitse mutta moni kokee sen hyödyllisenä apuna.
En osaa sanoa mikä toimisi hyvin alkoholittomana sosialisointipaikkana ihmisten välillä jota ei yhdistä joku harrastus, koulu tai työ. Minä tämän asian otin esille alunperin ja nimenomaan kysyin jos joku täällä keksisi tälläistä paikkaa :)
M27
Kahvilat, museot, galleriat, puistot, uimarannat, liikuntapaikat... Onhan paikkoja vaikka kuinka paljon, missä voi tutustua uusiin ihmisiin!
Ongelmana taitaa olla se, että näissä paikoissa on vaikeampi tietää, onko joku siellä etsimässä kumppania/halukas tutustumaan uuteen ihmiseen/edes vapailla markkinoilla. Baarissa oletetaan olevan kumppania etsiviä ihmisiä. On korkeampi kynnys mennä museossa juttelemaan jollekin miehelle, joka vaikka katsoo jotain taulua, kuin mennä baarissa istuvan miehen juttusille. Näin minusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko päivän olen itkenyt pahaa oloa, surua pois. Olen 27v nainen, sinkku, Hki, 170cm, 52kg, aa-kupit. Lenkkeilen päivittäin ja viihdyn mieluummin kotona, baarit ei kiinnosta. Olen absolutisti ja kaikki kaverit ovat varattuja, suhteessa, kihloissa tai naimisissa mutta minä olen porukan ainoa sinkku enkä omista edes koiraa. Yksi suhde takana, joka kaatui siihen etten kestänyt exän henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Haluaisin turvallisen, hellän ja rakastavan miehen..mutta taitaa jäädä haaveeksi. Mikä minussa on vikana?
Jos kriteerit on turvallinen, hellä ja rakastava mies joka ei käytä alkoa eikä henkistä tai fyysistä väkivaltaa ja hyväksikäyttöä, täyttää pääkaupunkiseudulla tuhannet sinkkumiehet kriteerisi. Vaikka näiden lisäksi löytyisi jotain ulkonäkökriteereitä tai urheilullisuuskriteereitä löytyy miehiä silti todella paljon.
Kannattaa kuitenkin muistaa että ei ne miehet sua sieltä kotoa hae, eli kotona on turha tihrustaa itkua ja odottaa että se unelmien mies tulee hakemaan. Nettitreffeillä saat paljon yhteydenottoja mutta tehtäväksi jää sen timantin etsiminen sieltä kaiken paskan seasta. En osaa sanoa mistä voisit netin ulkopuolella sitä miestä etsiä kun et baareissa käy, olen sinkkumiehenä monesti miettinyt että olisi kivaa jos olisi joku luonteva paikka tähän tarkoitukseen baarien lisäksi.
M27
joku luonteva aikusten mehu ja limubaari jossa myydään ruokaa ja on karaoke, kenties keilahalli tai jotain muuta mitä voisi yhdessä tehdä taikka ihmetellä? vaikka vanhan ajan tavaroita tai jotain ? Enkä puhu siitä yhdestä mehubaarista mihin haetaan vain näteimmän tai komeimman näkösiä ihmisiä töihin.
Karaoke selvinpäin? Yea right. Keilahallikin on enemmän ryhmien ajanviettoa kun ventovieraiden tapaamista varten. Tietenkin hommaa hankaloittaa vielä entisestään se, että suomalainen mies ei uskolla naista selvinpäin lähestyä ja se kuitekin yleisesti ottaen tuntuu olevan miehen tehtävä.
M27
Kai minä olen sitten se poikkeus ihminen, joka ei ymmärrä juomisen päälle. Kyllä minä kunnioitan enemmän ihmistä, joka osaa puhua tunteistaan selvinpäin kuin kännissä. Kyllä jokanen osaa laulaa selvinpäinkin. Jos olisi sinkuille paikka missä ei tarvitse pelätä känniläisiä ja niiden arvaamattomuutta, voisin jopa itse naisena uskaltautua juttelemaan ventovieraille. Onneksi näille juojille löytyy baarissa paikkansa. Mitäs itse sitten ehdottaisit sellaista paikkaa, missä ei tarvitse juoda vaan puhau ihan selvinpäin ja tutustua muihin ihmisiin niin naisiin kuin miehiin?
En minäkään juomisesta hirveästi välitä, en ole absolutisti mutta viimeksi taisin olla 11kk sitten humalassa.
Suomalaiset on kohtuu estynyttä kansaa.. Ventovieraille ei hirveästi jutella ja jos jotain jännittävää ollaan tekemässä (esim. laulamassa karaokea tai iskemässä tyttöjä) toimii se alkoholin tuoma esteiden poisto monien mielestä hyvänä apurina. Kaikki ihmiset ei sitä tietenkään välttämättä tarvitse mutta moni kokee sen hyödyllisenä apuna.
En osaa sanoa mikä toimisi hyvin alkoholittomana sosialisointipaikkana ihmisten välillä jota ei yhdistä joku harrastus, koulu tai työ. Minä tämän asian otin esille alunperin ja nimenomaan kysyin jos joku täällä keksisi tälläistä paikkaa :)
M27
Kahvilat, museot, galleriat, puistot, uimarannat, liikuntapaikat... Onhan paikkoja vaikka kuinka paljon, missä voi tutustua uusiin ihmisiin!
Ongelmana taitaa olla se, että näissä paikoissa on vaikeampi tietää, onko joku siellä etsimässä kumppania/halukas tutustumaan uuteen ihmiseen/edes vapailla markkinoilla. Baarissa oletetaan olevan kumppania etsiviä ihmisiä. On korkeampi kynnys mennä museossa juttelemaan jollekin miehelle, joka vaikka katsoo jotain taulua, kuin mennä baarissa istuvan miehen juttusille. Näin minusta.
Tuo on juurikin totta. Pitäisi olla jotain yhteistä kiinostuksen kohdetta tai aiheeseen liittyvää, että uskaltaa mennä juttelemaan ihan muuten vain. Juurikin esim: museo. olipas se sitten taide, auto tai muu kulttuurillinen museo missä ihmiset voivat kummastella asioita keskenään. Toki niitä vaihtoehtoja varmasti olisi enemmänkin. Baarissa ei todellakaan uskalla istua tuntemattoman viereen kun niistä tiiä mitä ne moisesta meinaa tai tekee ja saako mitään tolkkua, mistä edes puhutaan. Kun ei ole estoja, niin käytös voi tosiaan olla myös sen mukaista.
Heh, itse olen vakavasta masennuksesta ja sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä, täysin kouluttamaton (paitsi peruskoulun käyny), 15kg ylipainoinen 27v nainen ja kumppanina on koulutettu, pitkä, normaalivartaloinen, arvostetussa työssä oleva mies. Yhdessä 8vuotta.
Jos munkin kaltainen säälittävä, elämässä epäonnistunut ja tyhmä nainen löytää kumppanin, niin kyllä löytää kuka tahansa muukin.
Ap onko perusilmeesi synkkä? Harva mies uskaltaa lähestyä kaunistakaan naista jos ilme on sellanen "ei kiinnosta vittuakaan" Hymyilemällä teet positiivisen vaikutuksen. Toisilla se tulee luonnostaan, jotkut kaipaa harjoittelua noinkin yksinkertaiseen asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin olen ollut 12vuotta sinkku. Olen nyt 37 vuotias. Kyllä tähän tottuu... Monelta harmilta myös säästyy. Elämässä on muutakin kuin parisuhde.
Moneen asiaan tottuu kun on pakko tai siihen ei voi vaikuttaa.
Jokainen on oman elämänsä sankari.
Ei sinkkuna olemisessa mitään huonoa tai erikoista ole jos on itse ihan sinut sen kanssa eikä kaipaa ketään tai aktiivisesti etsi seuraa.
Alue: Aihe vapaa
On varmaan oma asiakaskuntansa joo. Itse en kuitenkaan hetkeäkään epäile että nainen joka on vaikka jossain suomi24:llä täyttänyt huolellisesti profiilinsa saisi pyytämättömiä tarjouksia näiltä miehiltä joiden asiakaskuntaan kyseinen nainen ei kuulu. Esimerkiksi parisuhdetta tositarkoituksella etsivä nainen tuskin haluaa varatun miehen sivunaiseksi tai 25v nainen halua 45v Jormaa jos naisella on ikähaarukka 25-30.
Väittäisin myös että se normi perusjamppa jonka avaus on luokkaa "moi mitä kuuluu ;)" kuuluu tähän paskaluokkaan ko. nettideittisivustolla. Ei sillä että kyseinen perusjamppa olisi paska ihminen vaan yritä siinä sitten naisena mikä näistä 20:stä paskasta avauksesta on se timantti.
Veikkaan että moni perusjamppa voi saada aikamoisen kilpailuedun verrattuna niihin muihin perusjamppoihin jos tekee kunnon profiilin ja avaukset naisille on jollakin tavalla siitä "moi mitä kuuluu ;)" normishitistä poikkeavaa.
M27