Jos menisit Kummalliset kammot -ohjelmaan, mikä olisi sun kammo?
Onko sinulla sellaista fobiaa, joka aiheuttaa tietyissä tilanteissa rajoitteita tekemiseesi?
Kommentit (85)
Minulla on vain yksi sellainem fobia, joka vaikuttaa elämääni. Esiintymispelko. Se vaikuttaa siten, että lykkäsin vuosilla valmistumistani (graduseminaari) enkä tahtonut jatkaa väitöskirjan tekoon (lukuisia semmoja matkan varrella + itse väitöstilaisuus). En myöskään tahdo pitää puheita synttäreillä, häissä, vuosijuhlissa, jne. Varmasti se on vaikuttanut myös uraani, koska välttelen esiintymistilanteita. Se on kuitenkin jännä juttu, että kun on pakko jotain esittää, se tuntuukin loppua kohti nautinnolliselta ja siitä saa "kiksit". Silti pyrin välttämään esiintymistä kuin ruttoa :-/
Minulla on sitoutumiskammo. Pelkään, että joudun yhteiskunnan painostuksesta naimisiin, tulen raskaaksi ja menetän vapauteni ja itseni. Siksi pelkään myös seksiä ja seurustelua. Helpommalla pääsee kun elää loppuelämän yksin :)
Vierailija kirjoitti:
Oksennuspelko
Mulla just sama ja vielä kauheempi olis vatsalaukun tähystys jossa pitäis niellä se paksu letku.
Vierailija kirjoitti:
Ei pelko eikä fobia, mutta syvä inho. Suuret patsaat livenä. Esim. se, kun Berliinissä kävellessä yhtäkkiä edessä alkaa pilkottaa ne Brandenburgin portin hevoset. Yäk! Samoin Vapaudenpatsaan lähestyminen lautalla oli jostain syystä todella ällöttävää. Sagrada Familian tiesin olevan selkäni takana kun nousin ylös metrotunnelista, silti se ensimmäinen vilkaisu johonkin niin valtavaan ja sekopäiseen rakennelmaan ällötti ihan fyysisesti.
Tämä "vaiva" ei siis estä menemistä monumenttien lähelle, mutta jostain syystä ne silti ällöttävät kovasti. En ole käynyt Brasiliassa, mutta ajatuskin sokeritoppavuoren Kristus-patsaan näkemisestä vaikka vain lentokoneen ikkunasta inhottaa.
Tälle inholle sukua lienee vastenmielisyys merenpohjaa ja kaikkea siellä olevaa vanhaa hylkytavaraa kohtaan. En ikimaailmassa voisi ajatellakaan harrastavani syvänmeren sukelllusta ja jotain hylkyjen tutkimista. Hyi!
Mielenkiintoisia pelkoja!
Mulla oli lapsuudesta saakka aina 40vuotiaaksi neulakammo, verikokeisiin piti mennä itkun kanssa, hyperventiloin mutta en onneksi koskaan pyörtynyt. Tässä ohjelmassa onkin astetta rajumpia neulapelkoja, ihan hysteeristä huutamista, sääliksi käy. Olin 41v kun totesin että voin ihan tyynesti odottaa vuoroani verikokeeseen odotushuoneessa. Sääli että lapseni on perinyt saman pelon, ei vaan sitä näe hänestä päällepäin niin selvästi kuin minusta.
Vierailija kirjoitti:
Kokoomuslaiset!
Herran pelko on viisauden alku...vai miten se meni?
Hävittäjät. Se ääni. Maailmanlopun meininki.
Samalla hävittäjät myös kiehtovat ja herättävät kunnioitusta.
Sama tunne liittyy korkeisiin paikkoihin. Pelkään vimmatusti, mutta tahdon silti kivuta korkealle.
Pelkään lentäessä lento-onnettomuuteen joutumista (pienikin epänormaali ääni tai haju lentokoneessa saa mielikuvituksen laukkaamaan). Silti tykkään katsoa Lentoturmatutkintaa.
Minulla pelon tunne on jollain lailla sidoksissa jännityksestä saatavaan hyvään oloon.
Pelkään nukutusta leikkauksen aikana. Pelkään kontrollin menettämistä ja etten enää herää.
Aika vähän näitä kai löytyy, mutta trypofobia on yksi. Hyi kun tuli paha olo vaikkei vuosiin ole kuvia nähnyt. Googlaaminen omalla vastuulla.
En pidä ranteista, enkä tykkää katsoa niitä.
Paarmat. Pelkään syksyllä myös niitä pökkyräisiä ampiaisia, jotka saattaa pistää ilman syytä. Lisäksi jokainen ötökkä (hämähäkki, muurahainen, tukkimiehentäi, hirvikärpänen, ulkomailla rukoilijasirkat pelottavine "saksineen", iilimadot, jne), joka tulee iholle tai silmien eteen yllättäen saa aikaan pelkoreaktion.
Pahin pelkoni on punkit ja niiden kantamat sairaudet. Ne vain lisääntyy ja lisääntyy.
Esiintymis-kammo. Rajoittaa aikalailla elämää
Juu olkoon. Mut mun sammakkofobia ei liity mihinkään myrkkyihin tai muuhun vaaroihin. Pystyn puhumaan niistä normaalisti mutta auta armias jos näen selkasen jossain. Hyppään metrin ilmaan ja suorastaan juoksen ilmassa karkuun. Kerran meille tuli eteiseen sammakko sisälle. Mies vein sen ulos ja tiesin että se ei oo lähelläkään eteistä. Silti mua ahdisti ja inhotti mennä siihen eteiseen kun tiesin et se elukka on siinä käyny.
Terveisii tutuille.