yle fem nyt. Tansakalainen maalaismaisesti elävä perhe. Paljasjalkalapset.
ei tuo ole muuta kun laiksuutta panna kenkiä lapsille jalkaan ja muutebkaan huolehtia hygieniasta. ukolla heiniä päässä.
Kommentit (36)
Eipä ole sinkkuna tullut kadehdittua perheellisten elämää tähän mennessä.
Ohjelmaa katsoessa tuli tuon tuostakin mieleen, että jos olisin vielä nuori niin noin minä haluaisin elää.
Kopioinpa vielä tähänkin, mitä kirjoitin tuohon toiseen ketjuun:
Terveisiä täältä Tanskasta! Tuolla perheellä tai heidän lapsillaan ei ole mitään hätää, vaan asiat paljon paremmin kuin täällä somettavien mammojen perheillä.
Lastenpsykiatrin lausunto ko. perheestä (suora käännös):
"Näen äärettömän hyvin toimivia ja selviytyviä lapsia, jotka ovat hyvin kehittyneet. Heillä on erittäin hyvä puhe ja sanalliset taidot. Lapset ovat hyvin vastuullisia, itsenäisiä ja rakastavia. Lasten mentaalista älykkyyttä stimuloidaan fantastisesti, huomattavasti paremmin kuin päiväkodeissa.
Sosiaaliset kyvyt he saavat sisarusparvessa ja vanhempiensa kanssa. Yhteistyö sujuu erittäin hyvin, heillä on hyvä henkilökemia ja kaikesta näkee, että he nauttivat toistensa seurasta.
En näe mitään, mikä huolestuttaisi heidän kasvussaan ja kehityksessään, pikemminkin päinvastoin. En myöskään siinä, jos he myöhemmin aloittavat koulun eivätkä ole kotiopetuksessa. Lapset ovat hyvin sosiaalisia myös vieraita ihmisiä kohtaan.
Nämä lapset ovat erittäin hyvin varustettu tulevaan elämään ja he ovat älykkäitä. He ovat saaneet solidin arvomaailman kotoa käsin."
Vanhemmat ovat älykkäitä ja hyvin koulutettuja. Se, että perhe elää omavaraistaloudessa, ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi rahaa. Isä on DI ja ansaitsi omaisuuden myymällä oman IT-firmansa.
Joten menkääpä nyt itseenne mammat ja ihan rehellisesti vastatkaa itsellenne, ovatko lapset onnellisempia osallistuessaan kaikkeen (siis ihan kaikkeen) vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja heille todellakin ollaan LÄSNÄ, vastataan kaikkiin kysymksiin perustellusti jne. vai onnellisempia silloin, kun heidät työnnetään päiväkotiin (vaikka perheessä on vaikkapa vauva kotona) ja lopun aikaa vanhemmilla on nenä kiinni älypuhelimessa tai tietokonepelissä ja yhdessäolo ja vuorovaikutus lasten kanssa typistyy sanoihin: ymm-mym-mm/ joo/joo, ihan kohta/ odota, kun äiti ensin lukee tämän/jne....
Vierailija kirjoitti:
Kopioinpa vielä tähänkin, mitä kirjoitin tuohon toiseen ketjuun:
Terveisiä täältä Tanskasta! Tuolla perheellä tai heidän lapsillaan ei ole mitään hätää, vaan asiat paljon paremmin kuin täällä somettavien mammojen perheillä.
Lastenpsykiatrin lausunto ko. perheestä (suora käännös):
"Näen äärettömän hyvin toimivia ja selviytyviä lapsia, jotka ovat hyvin kehittyneet. Heillä on erittäin hyvä puhe ja sanalliset taidot. Lapset ovat hyvin vastuullisia, itsenäisiä ja rakastavia. Lasten mentaalista älykkyyttä stimuloidaan fantastisesti, huomattavasti paremmin kuin päiväkodeissa.
Sosiaaliset kyvyt he saavat sisarusparvessa ja vanhempiensa kanssa. Yhteistyö sujuu erittäin hyvin, heillä on hyvä henkilökemia ja kaikesta näkee, että he nauttivat toistensa seurasta.
En näe mitään, mikä huolestuttaisi heidän kasvussaan ja kehityksessään, pikemminkin päinvastoin. En myöskään siinä, jos he myöhemmin aloittavat koulun eivätkä ole kotiopetuksessa. Lapset ovat hyvin sosiaalisia myös vieraita ihmisiä kohtaan.
Nämä lapset ovat erittäin hyvin varustettu tulevaan elämään ja he ovat älykkäitä. He ovat saaneet solidin arvomaailman kotoa käsin."
Vanhemmat ovat älykkäitä ja hyvin koulutettuja. Se, että perhe elää omavaraistaloudessa, ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi rahaa. Isä on DI ja ansaitsi omaisuuden myymällä oman IT-firmansa.
Joten menkääpä nyt itseenne mammat ja ihan rehellisesti vastatkaa itsellenne, ovatko lapset onnellisempia osallistuessaan kaikkeen (siis ihan kaikkeen) vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja heille todellakin ollaan LÄSNÄ, vastataan kaikkiin kysymksiin perustellusti jne. vai onnellisempia silloin, kun heidät työnnetään päiväkotiin (vaikka perheessä on vaikkapa vauva kotona) ja lopun aikaa vanhemmilla on nenä kiinni älypuhelimessa tai tietokonepelissä ja yhdessäolo ja vuorovaikutus lasten kanssa typistyy sanoihin: ymm-mym-mm/ joo/joo, ihan kohta/ odota, kun äiti ensin lukee tämän/jne....
No miksei heillä olisi hyvä ja laaja sanavarasto? Vanhemmat akateemisesti koulutettuja. Ei vaatimaton elämä sentään tyhmäksi tee.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiset 15 vuotta varmaan saavat lapset pidettyä siellä metsässä. Mutta miten ne nuoret pärjää kaupungissa kun ei ole mitään nykyajan taitoja. Aikuiset voi elää vaikka luolassa kivikautta mutta lapsille se on epäreilua.
Sairaalaan kymmenen minuutin matka. Joten ei kai nyt ihan metsässä sitten kuitenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa itse vieraantuneensa luonnosta kun tuossakin elinympäristössä näkee vaaranpaikkoja lapsille ihan silmittömästi :) irrallaan olevat hevoset, lika ja muta, punkit, pesemättömät vaatteet ja ruoat, haavat... no, onnellisilta kyllä näyttivät. Voi sitä noinkin elää omasta vapaasta tahdosta. Lapsille karttuu vähän erilaisempia taitoja kuin kaupungissa asuville. Niistä voi olla myöhemmin paljon hyötyä, kun ei tästä maailmanmenosta koskaan tiedä mitä tuo tullessaan. Täytyypä katsoa muutkin jaksot, tiedä vaikka oppisi jotain.
Vaaranpaikkoja: lika, muta, haavat ja pesemättömät vaatteet!!! 😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Kopioinpa vielä tähänkin, mitä kirjoitin tuohon toiseen ketjuun:
Terveisiä täältä Tanskasta! Tuolla perheellä tai heidän lapsillaan ei ole mitään hätää, vaan asiat paljon paremmin kuin täällä somettavien mammojen perheillä.
Lastenpsykiatrin lausunto ko. perheestä (suora käännös):
"Näen äärettömän hyvin toimivia ja selviytyviä lapsia, jotka ovat hyvin kehittyneet. Heillä on erittäin hyvä puhe ja sanalliset taidot. Lapset ovat hyvin vastuullisia, itsenäisiä ja rakastavia. Lasten mentaalista älykkyyttä stimuloidaan fantastisesti, huomattavasti paremmin kuin päiväkodeissa.
Sosiaaliset kyvyt he saavat sisarusparvessa ja vanhempiensa kanssa. Yhteistyö sujuu erittäin hyvin, heillä on hyvä henkilökemia ja kaikesta näkee, että he nauttivat toistensa seurasta.
En näe mitään, mikä huolestuttaisi heidän kasvussaan ja kehityksessään, pikemminkin päinvastoin. En myöskään siinä, jos he myöhemmin aloittavat koulun eivätkä ole kotiopetuksessa. Lapset ovat hyvin sosiaalisia myös vieraita ihmisiä kohtaan.
Nämä lapset ovat erittäin hyvin varustettu tulevaan elämään ja he ovat älykkäitä. He ovat saaneet solidin arvomaailman kotoa käsin."
Vanhemmat ovat älykkäitä ja hyvin koulutettuja. Se, että perhe elää omavaraistaloudessa, ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi rahaa. Isä on DI ja ansaitsi omaisuuden myymällä oman IT-firmansa.
Joten menkääpä nyt itseenne mammat ja ihan rehellisesti vastatkaa itsellenne, ovatko lapset onnellisempia osallistuessaan kaikkeen (siis ihan kaikkeen) vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja heille todellakin ollaan LÄSNÄ, vastataan kaikkiin kysymksiin perustellusti jne. vai onnellisempia silloin, kun heidät työnnetään päiväkotiin (vaikka perheessä on vaikkapa vauva kotona) ja lopun aikaa vanhemmilla on nenä kiinni älypuhelimessa tai tietokonepelissä ja yhdessäolo ja vuorovaikutus lasten kanssa typistyy sanoihin: ymm-mym-mm/ joo/joo, ihan kohta/ odota, kun äiti ensin lukee tämän/jne....
ainakin yhdessä asiassa ovat heitteillä: nimittäin tervehenkisessä uskontokasvatuksessa. Eivät edes kristillistä ruokarukousta osaa sanoa. Nämähän nämä sinkkoset ja psykologit aina unohtaa mukavasti. Psykologia on uskonnon pahin vihollinen. Uskonto halutaan kokonaan poistaa psykologialla. He ei kestä sitä, koska eivät osaa järellä selitttää sitä. No mikä seuraa väistämäättä kun uskontokasvatus otetaan lasten kasvatuksesta pois? Aina joku kieroutuma pomminvarmana.Teni-iän kriisi. Identiteettikriisi, kuka minä olen, mikä seksuaalisuuntaus minä olen? Masennus, itsemurhat, huumeet, jne. miksi minä elän, jne, ja siitä seuraa mitä omituisimmmat new age hömpötykset. terkkui sinkkosile etc.
Ihana perhe ja ihailtava elämäntapa. Ainoa asia mikä itseäni ÄRSYTTI oli tuon toimittajan kuvottava palvonta tuota perhettä kohtaan. Hiplaili lapsia .. sekä isän hiuksia kun halusi puhua niistä, ylisti koko ajan kaikkea mitä he tekivät. Lisäksi se viinirypäle kohtaus.... "en ole koskaan nähnyt että lapset syövät yhtä antaumuksella ja näin paljon näitä viinirypäleitä mitä minä toin heille!!!!" Ja se perheen isä jatko vaan hommia ilman että reagoi mitenkään tuohon toimittaja-ukkoon, näki että ei ollut ehkä ihan niin valmis tuollaiseen väkisin väännettyyn läheisyyteen vieraan kanssa. Olisin halunnut että heidän elämästään ja arjestaan olisi kerrottu ilman minkäänlaista jalustalle nostamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kopioinpa vielä tähänkin, mitä kirjoitin tuohon toiseen ketjuun:
Terveisiä täältä Tanskasta! Tuolla perheellä tai heidän lapsillaan ei ole mitään hätää, vaan asiat paljon paremmin kuin täällä somettavien mammojen perheillä.
Lastenpsykiatrin lausunto ko. perheestä (suora käännös):
"Näen äärettömän hyvin toimivia ja selviytyviä lapsia, jotka ovat hyvin kehittyneet. Heillä on erittäin hyvä puhe ja sanalliset taidot. Lapset ovat hyvin vastuullisia, itsenäisiä ja rakastavia. Lasten mentaalista älykkyyttä stimuloidaan fantastisesti, huomattavasti paremmin kuin päiväkodeissa.
Sosiaaliset kyvyt he saavat sisarusparvessa ja vanhempiensa kanssa. Yhteistyö sujuu erittäin hyvin, heillä on hyvä henkilökemia ja kaikesta näkee, että he nauttivat toistensa seurasta.
En näe mitään, mikä huolestuttaisi heidän kasvussaan ja kehityksessään, pikemminkin päinvastoin. En myöskään siinä, jos he myöhemmin aloittavat koulun eivätkä ole kotiopetuksessa. Lapset ovat hyvin sosiaalisia myös vieraita ihmisiä kohtaan.
Nämä lapset ovat erittäin hyvin varustettu tulevaan elämään ja he ovat älykkäitä. He ovat saaneet solidin arvomaailman kotoa käsin."
Vanhemmat ovat älykkäitä ja hyvin koulutettuja. Se, että perhe elää omavaraistaloudessa, ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi rahaa. Isä on DI ja ansaitsi omaisuuden myymällä oman IT-firmansa.
Joten menkääpä nyt itseenne mammat ja ihan rehellisesti vastatkaa itsellenne, ovatko lapset onnellisempia osallistuessaan kaikkeen (siis ihan kaikkeen) vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja heille todellakin ollaan LÄSNÄ, vastataan kaikkiin kysymksiin perustellusti jne. vai onnellisempia silloin, kun heidät työnnetään päiväkotiin (vaikka perheessä on vaikkapa vauva kotona) ja lopun aikaa vanhemmilla on nenä kiinni älypuhelimessa tai tietokonepelissä ja yhdessäolo ja vuorovaikutus lasten kanssa typistyy sanoihin: ymm-mym-mm/ joo/joo, ihan kohta/ odota, kun äiti ensin lukee tämän/jne....ainakin yhdessä asiassa ovat heitteillä: nimittäin tervehenkisessä uskontokasvatuksessa. Eivät edes kristillistä ruokarukousta osaa sanoa. Nämähän nämä sinkkoset ja psykologit aina unohtaa mukavasti. Psykologia on uskonnon pahin vihollinen. Uskonto halutaan kokonaan poistaa psykologialla. He ei kestä sitä, koska eivät osaa järellä selitttää sitä. No mikä seuraa väistämäättä kun uskontokasvatus otetaan lasten kasvatuksesta pois? Aina joku kieroutuma pomminvarmana.Teni-iän kriisi. Identiteettikriisi, kuka minä olen, mikä seksuaalisuuntaus minä olen? Masennus, itsemurhat, huumeet, jne. miksi minä elän, jne, ja siitä seuraa mitä omituisimmmat new age hömpötykset. terkkui sinkkosile etc.
Pitäiskö sinne nyt sitten lähteä ihan ristiretkelle? Vai miten tulisi toimia?
Mahtaako tanskassa olla koulussakaan uskonnonopetusta?
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiset 15 vuotta varmaan saavat lapset pidettyä siellä metsässä. Mutta miten ne nuoret pärjää kaupungissa kun ei ole mitään nykyajan taitoja. Aikuiset voi elää vaikka luolassa kivikautta mutta lapsille se on epäreilua.
Kukapa meistä tietää, mitä taitoja tarvitaan esim. kolmenkymmenen vuoden kuluttua selvitäksemme hengissä maapallolla? En minä ainakaan. Aika paljon on jo se, että kykenee saamaan ruoan perheelleen maasta. Sille taidolle voi vielä olla käyttöä laajemmillekin ihmisjoukoille joskus tulevaisuudessa.
Minusta tuo oli hauska perhe ja villa on oikein mainio materiaali pukeutumisee sekä kesään että talveen. Kyllä he varmasti laittavat kengät jalkaan kun sää kylmenee. Paljain jaloin kulkeminen on hyväksi jalan lihaksille eikä sieltä maaperästä ehjän ihon läpi elimistöön mitään pöpöjä pääse.
Perheen isällä oli juuri ollut otsaontelon tulehdus ja aivan takuuvarmasti oli käynyt siitä lääkärissä ja syönyt antibioottia. Lähin sairaala oli 10minuutin ajomatkan päässä varmasti lapsetkin kiikutettaisiin sinne jos jotain isompaa vaivaa tulisi.
Ainoa joka minua häiritsi, oli se että äiti pureskeli pienimmän ruuan ensin itse ja antoi sen sitten suustaan lapselle. Yök.
Pakanuutta harjoittavat eli hylänneet 10 käskyä . Siksi tämä ylipäätään nostettu !
Vierailija kirjoitti:
Kopioinpa vielä tähänkin, mitä kirjoitin tuohon toiseen ketjuun:
Terveisiä täältä Tanskasta! Tuolla perheellä tai heidän lapsillaan ei ole mitään hätää, vaan asiat paljon paremmin kuin täällä somettavien mammojen perheillä.
Lastenpsykiatrin lausunto ko. perheestä (suora käännös):
"Näen äärettömän hyvin toimivia ja selviytyviä lapsia, jotka ovat hyvin kehittyneet. Heillä on erittäin hyvä puhe ja sanalliset taidot. Lapset ovat hyvin vastuullisia, itsenäisiä ja rakastavia. Lasten mentaalista älykkyyttä stimuloidaan fantastisesti, huomattavasti paremmin kuin päiväkodeissa.
Sosiaaliset kyvyt he saavat sisarusparvessa ja vanhempiensa kanssa. Yhteistyö sujuu erittäin hyvin, heillä on hyvä henkilökemia ja kaikesta näkee, että he nauttivat toistensa seurasta.
En näe mitään, mikä huolestuttaisi heidän kasvussaan ja kehityksessään, pikemminkin päinvastoin. En myöskään siinä, jos he myöhemmin aloittavat koulun eivätkä ole kotiopetuksessa. Lapset ovat hyvin sosiaalisia myös vieraita ihmisiä kohtaan.
Nämä lapset ovat erittäin hyvin varustettu tulevaan elämään ja he ovat älykkäitä. He ovat saaneet solidin arvomaailman kotoa käsin."
Vanhemmat ovat älykkäitä ja hyvin koulutettuja. Se, että perhe elää omavaraistaloudessa, ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi rahaa. Isä on DI ja ansaitsi omaisuuden myymällä oman IT-firmansa.
Joten menkääpä nyt itseenne mammat ja ihan rehellisesti vastatkaa itsellenne, ovatko lapset onnellisempia osallistuessaan kaikkeen (siis ihan kaikkeen) vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja heille todellakin ollaan LÄSNÄ, vastataan kaikkiin kysymksiin perustellusti jne. vai onnellisempia silloin, kun heidät työnnetään päiväkotiin (vaikka perheessä on vaikkapa vauva kotona) ja lopun aikaa vanhemmilla on nenä kiinni älypuhelimessa tai tietokonepelissä ja yhdessäolo ja vuorovaikutus lasten kanssa typistyy sanoihin: ymm-mym-mm/ joo/joo, ihan kohta/ odota, kun äiti ensin lukee tämän/jne....
Psykiatri on pakanuutta kannattava vapaamuurari ihan saletisti.
Vierailija kirjoitti:
Kopioinpa vielä tähänkin, mitä kirjoitin tuohon toiseen ketjuun:
Terveisiä täältä Tanskasta! Tuolla perheellä tai heidän lapsillaan ei ole mitään hätää, vaan asiat paljon paremmin kuin täällä somettavien mammojen perheillä.
Lastenpsykiatrin lausunto ko. perheestä (suora käännös):
"Näen äärettömän hyvin toimivia ja selviytyviä lapsia, jotka ovat hyvin kehittyneet. Heillä on erittäin hyvä puhe ja sanalliset taidot. Lapset ovat hyvin vastuullisia, itsenäisiä ja rakastavia. Lasten mentaalista älykkyyttä stimuloidaan fantastisesti, huomattavasti paremmin kuin päiväkodeissa.
Sosiaaliset kyvyt he saavat sisarusparvessa ja vanhempiensa kanssa. Yhteistyö sujuu erittäin hyvin, heillä on hyvä henkilökemia ja kaikesta näkee, että he nauttivat toistensa seurasta.
En näe mitään, mikä huolestuttaisi heidän kasvussaan ja kehityksessään, pikemminkin päinvastoin. En myöskään siinä, jos he myöhemmin aloittavat koulun eivätkä ole kotiopetuksessa. Lapset ovat hyvin sosiaalisia myös vieraita ihmisiä kohtaan.
Nämä lapset ovat erittäin hyvin varustettu tulevaan elämään ja he ovat älykkäitä. He ovat saaneet solidin arvomaailman kotoa käsin."
Vanhemmat ovat älykkäitä ja hyvin koulutettuja. Se, että perhe elää omavaraistaloudessa, ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi rahaa. Isä on DI ja ansaitsi omaisuuden myymällä oman IT-firmansa.
Joten menkääpä nyt itseenne mammat ja ihan rehellisesti vastatkaa itsellenne, ovatko lapset onnellisempia osallistuessaan kaikkeen (siis ihan kaikkeen) vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja heille todellakin ollaan LÄSNÄ, vastataan kaikkiin kysymksiin perustellusti jne. vai onnellisempia silloin, kun heidät työnnetään päiväkotiin (vaikka perheessä on vaikkapa vauva kotona) ja lopun aikaa vanhemmilla on nenä kiinni älypuhelimessa tai tietokonepelissä ja yhdessäolo ja vuorovaikutus lasten kanssa typistyy sanoihin: ymm-mym-mm/ joo/joo, ihan kohta/ odota, kun äiti ensin lukee tämän/jne....
Elikkä isä ensin repi työmiesten nahkasta ja rikastui ja sitten luimuilee noin? Toooosi eettistäpä silleen? Nyt larpataan sitten viattomina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kopioinpa vielä tähänkin, mitä kirjoitin tuohon toiseen ketjuun:
Terveisiä täältä Tanskasta! Tuolla perheellä tai heidän lapsillaan ei ole mitään hätää, vaan asiat paljon paremmin kuin täällä somettavien mammojen perheillä.
Lastenpsykiatrin lausunto ko. perheestä (suora käännös):
"Näen äärettömän hyvin toimivia ja selviytyviä lapsia, jotka ovat hyvin kehittyneet. Heillä on erittäin hyvä puhe ja sanalliset taidot. Lapset ovat hyvin vastuullisia, itsenäisiä ja rakastavia. Lasten mentaalista älykkyyttä stimuloidaan fantastisesti, huomattavasti paremmin kuin päiväkodeissa.
Sosiaaliset kyvyt he saavat sisarusparvessa ja vanhempiensa kanssa. Yhteistyö sujuu erittäin hyvin, heillä on hyvä henkilökemia ja kaikesta näkee, että he nauttivat toistensa seurasta.
En näe mitään, mikä huolestuttaisi heidän kasvussaan ja kehityksessään, pikemminkin päinvastoin. En myöskään siinä, jos he myöhemmin aloittavat koulun eivätkä ole kotiopetuksessa. Lapset ovat hyvin sosiaalisia myös vieraita ihmisiä kohtaan.
Nämä lapset ovat erittäin hyvin varustettu tulevaan elämään ja he ovat älykkäitä. He ovat saaneet solidin arvomaailman kotoa käsin."
Vanhemmat ovat älykkäitä ja hyvin koulutettuja. Se, että perhe elää omavaraistaloudessa, ei tarkoita sitä, etteikö heillä olisi rahaa. Isä on DI ja ansaitsi omaisuuden myymällä oman IT-firmansa.
Joten menkääpä nyt itseenne mammat ja ihan rehellisesti vastatkaa itsellenne, ovatko lapset onnellisempia osallistuessaan kaikkeen (siis ihan kaikkeen) vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja heille todellakin ollaan LÄSNÄ, vastataan kaikkiin kysymksiin perustellusti jne. vai onnellisempia silloin, kun heidät työnnetään päiväkotiin (vaikka perheessä on vaikkapa vauva kotona) ja lopun aikaa vanhemmilla on nenä kiinni älypuhelimessa tai tietokonepelissä ja yhdessäolo ja vuorovaikutus lasten kanssa typistyy sanoihin: ymm-mym-mm/ joo/joo, ihan kohta/ odota, kun äiti ensin lukee tämän/jne....ainakin yhdessä asiassa ovat heitteillä: nimittäin tervehenkisessä uskontokasvatuksessa. Eivät edes kristillistä ruokarukousta osaa sanoa. Nämähän nämä sinkkoset ja psykologit aina unohtaa mukavasti. Psykologia on uskonnon pahin vihollinen. Uskonto halutaan kokonaan poistaa psykologialla. He ei kestä sitä, koska eivät osaa järellä selitttää sitä. No mikä seuraa väistämäättä kun uskontokasvatus otetaan lasten kasvatuksesta pois? Aina joku kieroutuma pomminvarmana.Teni-iän kriisi. Identiteettikriisi, kuka minä olen, mikä seksuaalisuuntaus minä olen? Masennus, itsemurhat, huumeet, jne. miksi minä elän, jne, ja siitä seuraa mitä omituisimmmat new age hömpötykset. terkkui sinkkosile etc.
Pitäiskö sinne nyt sitten lähteä ihan ristiretkelle? Vai miten tulisi toimia?
Mahtaako tanskassa olla koulussakaan uskonnonopetusta?
Pitäisi sillä nuo ovat rikkaitten pentuja ja satanisti rapparien aika varmastikin. Tiedän tuon tyypin.
Nämä haluavat maapallolta populaa varmaan taas vähentää mutta tynnyrissä synnytetään niin paljo kuin lapsia sikiää? Tynnyrissä kasvattetuja lapsia - enpä tiedä.
Mahtavatko rokotuttaa lapsiaan?