Voiko narsisti iso isän tapaaminen olla vaarallista? En ole koskaan tavannut äiti isää ja mietin voiko siitä seurata jtn pahaa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on ihan oikeasti narsisti niin mieti nyt ap!

Hän kokee, että häneltä on syyttä lähtenyt ilmeisesti vaimo?

Ainakin lapset ja koko suku.

Ja sitten tulee hänen jälkeläisensä, joka haluaa vapaaehtoisesti tavata hänet.

Luultavasti ottaa sinut vastaan enemmän, kuin hyvällä mielellä.

Et vain taida tietää ap, että jos narsisti jtn päättää niin sitä ei estä mikään.

Voi juuri käydä niin, että haluaa alkaa olla tekemisissä lapsen lapsensa kanssa ja ei hevillä laske irti.

Aluksi utelee sinulta kaiken ja niiden avulla pystyy sitten matkustaa tunti tokulla perässäsi pimpottelemaan ovikelloasi, soittelemaa, lähettämään viestejä ja kirjeitä.

Siinä kohtaa, kun huomaa, että alat ahdistua niin lopulta teidän tapaamiset jatkuvat, vaikka väkisin. Tässä kohtaa turvaudutaan väkivaltaan ja uhkailuun.

Miettisin vielä onko viisasta.

Toki jos on joku höperö papparainen hoivakodissa niin tuskin on enää vaarallinen, mutta jos puhtia vielä löyttyy ja liikkuminen on hänellä mahdollista niin voi olla, että on erittäin vaarallinen .

Paskapuhetta!

Sinä et ilmeisesti ole törmännyt ainoaankaan narsistiin. Mä voin allekirjoittaa jokaisen lainaamasi kirjoittajan väitteen.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli juttu meni niin, että äitin lapsuus oli yhtä helvettiä isänsä takia.

Erittäin rankkaa väkivaltaa.

Minua kiinnostaisi tavat hänet joskus.

Tiedän, että on elossa vielä ja jopa asuin kaupunginkin.

Kun olin vauva niin ilmeisesti äitini isä olisi halunnut olla meidän kanssa tekemisissä, mutta äiti halunnut päästä ks ihmistä lähellekkään hänen lapsiaan eikä ole nähnyt itsekkään isäänsä vuosikymmeniin.

Kukaan ei halua nähdä häntä eikä yhtäkään valokuvaa ole säilytetty.

Sillä kaikki suvussamme ihoaa häntä tekojensa takia.

Ehkä siksi minua se niin kiinnostaa.

Tai siis siksi että se on tuollainen suuri mysteeri mulle .

Voihan tietysti olla, että ei ole kiinnostunut tapaamaan minua. Toisaaltaan kiinnostaisi nähdä mutta toisaaltaan en uskalla.

Mitä luulette, että voisiko tuosta seurata jt pahaa? Miten luulette, että narsisti käyttäytyisi tällaisessa tapauksessa?

Lapsikulta: yhdyssanat ja sanojen taivutus kuntoon. Isoisä on yhdyssana, samoin asuinkaupunki. Äiti taipuu "äidin".

Sä vaikutat sen verran yksinkertaiselta että sun kannattaa unohtaa koko asia. On olemassa ihan oikeat syyt miksi sua on suojeltu siltä ihmiseltä eikä  sun kannata pilata läheistesi elämää vain uteliaisuuden takia. Ihmiset eivät laita välejä poikki  vanhempiinsa kevyiden syiden takia.  Äitisi on halunnut suojella sinua ja sinä olet nyt valmis tuhoamaan kaiken mitä hän on eteesi tehnyt?

Narsisti ei parane koskaan. Narsisti ensin hurmaa, sitten sairastuttaa. Älä   leiki loppuelämälläsi, sen ihmisen tapaaminen ei ole sen arvoista. Hän voi  jopa koittaa tehdä  sinulle jotain kostaakseen äidillesi. Lasten tai muiden läheisten käyttö koston välikappaleina on tuollaiselle ihmiselle ihan normaalia toimintaa.

Tuo äidillesi kosto oli hyvä pointti! Sitä ei välttämättä tapahdu, mutta se voi hyvin olla mahdollista. Ihan Suomestakin löytyy tapauksia, joissa narsisti vanhempi on yrittänyt tappaa tai on tappanut lapsensa tai lapsenlapsensa (kostaakseen omalle lapselleen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei ole ehkä viisasta ap!

Narsistin kanssa tekemisessä oleminen on jatkuvaa omalla turvallisuudella leikkimistä.

Toisaaltaan voi olla, että jos vanha ihminen?

Niin ehkä hänestä ei ole paljoa harmia.

Mutta voi myös käydä niin, että keksii haluavansa alkaa olla yhteydessä lapsen lapseensa etkä pääse hänestä eroon.

Narsisti usein takertuu ihmisiin eikä aina kyseessä ole edes puoliso vaan se voi olla kuka vaan.

Toki tuohon on tosi vaikea sanoa mitään koska et voi tietää kuitenkaan millainen juuri tämä ihminen on.

Eli kysymykseesi ap ei voi vasta, kuin, että riippuu ihmisestä.

Höpö höpö ihan saletisti ei ole lääkärit tuota diagnoosiaan antaneet vaan suku.

Oletkos itse samanlaisessa tilanteessa, kuin ap:n iso isä vai miksi puolestulet häntä niin kovasti? Ihan mielenkiinnosta kysyn.

En ole lähellekään vaan uskon siihen että ellei kaikesta huolimatta kunnioita isäänsä ja äitiään se ei ole ikinä oikein. Meillä on vaan yksi isä ja äiti.

Voin kertoa että tämä uskomuksesi on väärin. Ainoakaan lapsi ei ole velvollinen pitämään yhteyttä ihmisen joka on ollut väkivaltainen tms. Sellaista velvollisuutta ei kertakaikkiaan ole. Palataan asiaan kun sulla on omakohtaista kokemusta, ulkopuolelta kun on niin pirun helppo moralisoida ja antaa neuvoja. Siihen saakka neuvon sinua näissä tapauksissa vaikenemaan jottet antaisi jopa vaarallisia neuvoja.

Satoja tapauksia tutkinut

No ei se kymppitonnia enempää maksa. Kannattaa sitä kokeilla, jos kiinnostaa käydä elämänkoulua tarkkailuluokan ja jälki-istunnon kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei ole ehkä viisasta ap!

Narsistin kanssa tekemisessä oleminen on jatkuvaa omalla turvallisuudella leikkimistä.

Toisaaltaan voi olla, että jos vanha ihminen?

Niin ehkä hänestä ei ole paljoa harmia.

Mutta voi myös käydä niin, että keksii haluavansa alkaa olla yhteydessä lapsen lapseensa etkä pääse hänestä eroon.

Narsisti usein takertuu ihmisiin eikä aina kyseessä ole edes puoliso vaan se voi olla kuka vaan.

Toki tuohon on tosi vaikea sanoa mitään koska et voi tietää kuitenkaan millainen juuri tämä ihminen on.

Eli kysymykseesi ap ei voi vasta, kuin, että riippuu ihmisestä.

Höpö höpö ihan saletisti ei ole lääkärit tuota diagnoosiaan antaneet vaan suku.

Oletkos itse samanlaisessa tilanteessa, kuin ap:n iso isä vai miksi puolestulet häntä niin kovasti? Ihan mielenkiinnosta kysyn.

En ole lähellekään vaan uskon siihen että ellei kaikesta huolimatta kunnioita isäänsä ja äitiään se ei ole ikinä oikein. Meillä on vaan yksi isä ja äiti.

Voin kertoa että tämä uskomuksesi on väärin. Ainoakaan lapsi ei ole velvollinen pitämään yhteyttä ihmisen joka on ollut väkivaltainen tms. Sellaista velvollisuutta ei kertakaikkiaan ole. Palataan asiaan kun sulla on omakohtaista kokemusta, ulkopuolelta kun on niin pirun helppo moralisoida ja antaa neuvoja. Siihen saakka neuvon sinua näissä tapauksissa vaikenemaan jottet antaisi jopa vaarallisia neuvoja.

Satoja tapauksia tutkinut

Tämä kirjoittaja tietää aiheesta. Väkivaltainen narsisti hakkaa rakkaimpiaan, pieniä lapsia, naisia, ihan ketä vaan.  Ei sillä kontrolli pelaa. Ap, olet astumassa suden suuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei ole ehkä viisasta ap!

Narsistin kanssa tekemisessä oleminen on jatkuvaa omalla turvallisuudella leikkimistä.

Toisaaltaan voi olla, että jos vanha ihminen?

Niin ehkä hänestä ei ole paljoa harmia.

Mutta voi myös käydä niin, että keksii haluavansa alkaa olla yhteydessä lapsen lapseensa etkä pääse hänestä eroon.

Narsisti usein takertuu ihmisiin eikä aina kyseessä ole edes puoliso vaan se voi olla kuka vaan.

Toki tuohon on tosi vaikea sanoa mitään koska et voi tietää kuitenkaan millainen juuri tämä ihminen on.

Eli kysymykseesi ap ei voi vasta, kuin, että riippuu ihmisestä.

Höpö höpö ihan saletisti ei ole lääkärit tuota diagnoosiaan antaneet vaan suku.

Oletkos itse samanlaisessa tilanteessa, kuin ap:n iso isä vai miksi puolestulet häntä niin kovasti? Ihan mielenkiinnosta kysyn.

En ole lähellekään vaan uskon siihen että ellei kaikesta huolimatta kunnioita isäänsä ja äitiään se ei ole ikinä oikein. Meillä on vaan yksi isä ja äiti.

Sinäpä elät todella naiivissa maailmassa ja kuplassa!

Olet siis sitä mieltä, että koska meillä kaikilla on vain yksi isä ja äiti, meidän pitäisi kunnioittaa heitä kaikesta huolimatta, vaikka:

- isä käyttäisi tytärtään seksuaalisesti hyväksi

- äiti uhkailisi omaa lastaan itsemurhalla ja manipuloisi (tai yrittäisi) myös muutoin

- isä yrittäisi tappaa vaimonsa ja lapsensa polttamalla perheen talon

- lapsen pitäisi olla olemassa vain äitiään varten. Lapsella ei saisi olla koskaan paha olo, eikä hän saisi näyttää negatiivisia tunteitaan, mutta äiti kyllä. Lapsen pitäisi jatkuvasti toimia äitinsä terapeuttina ja tukena, mutta lapsen pitää itsensä "ottaa itseään niskasta kiinni", "olla poraamatta" ja "koittaa reipastua". Myöhemmin kun näistä on aikuisena puhuttu, ei äiti ole koskaan noin tarkoittanut... Lapsesta kehittyi syömishäiriöinen ja itseään viiltelevä nuori ja ahdistuneisuushäiriöinen aikuinen, "koska on käsittänyt kaiken ihan väärin".

- siskoni mahdollisesti yritti itsemurhaa kaksi kertaa, isona osasyynä varmasti meidän lapsuus. Ei onneksi onnistunut.

Tässä sulle ihan vain muutamia eläviä esimerkkejä meidän perheen sukupolvien välisestä ketjusta... Itse en ole tavannut äitini isää ja taitaa käydä niin, että oma lapseni ei tule enää tapaamaan äitiäni. On tavannut hänet onneksi vain alle 1-vuotiaana eikä muista häntä. Pelottaa kyllä kieltämättä, jos lapseni joskus aikuisena haluaa tavata hänet ap:n tavalla. En haluaisi erkaannuttaa ketään kenestäkään. Tämä on vain ainoa tapa, jolla pysyn itse järjissäni ehkä jotenkuten, kun ei olla tekemisissä enää. Enkä halua, että lapseni joutuu kärsimään kurjissa kotioloissa, jos minä masennun äitini takia. Enkä missään nimessä halua, että äitini aiheuttaa ongelmia lapseni psyykkiseen kehitykseen. Haluan yrittää katkaista tämän kamalan ketjun meihin. :,-( Se toivottavasti riittää, että minä ja siskoni käydään psykiatrisessa hoidossa...

Sano että äitisi on kuollut. Valkoinen valhe lapsesi suojelemiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulehan jos sinulta ollaan riistetty osa sukulaisista niin se narsisti on ihan jossain muualla ( kin) kuin hän. Tarkista tilanne ihmeessä. Ilahtuu varmastikin.

Kuule. Omien lasten suojelu henkiseltä ja/tai fyysiseltä väkivallalta ja sukupolvien mittaiselta pahoinvoinnilta ei ole narsismia. Se on lasten parhaaksi toimimista ja heidän suojeluaan HYVÄSTÄ JA PAINAVASTA SYYSTÄ.

Oletkohan kenties itse niitä henkilöitä, joita lasten ei anneta tavata? Etkä pysty käsittämään miksi?

Vastasin jo että meidän tulee kunnioittaa isää me ja äitiämme olipa miten oli. Niitä on vain yksi ja heidän riisto lapsilta se vasta julmaa onkin.

Mistäs tiedät ettei ole kyse isästä, joka on hyljännyt lapsensa?

Narsisteille ei tarvitse kertoa lapsenlapsista. Isovanhemmilla ei ole mitään laillisia oikeuksia lapsenlapsiin.

Mun äitillä oli samanlainen vihasuhde omaa isäänsä kohtaan. Oli kuulemma väkivaltainen ja kontrolloiva, mutta äidin vanhemmat muutti ulkomaille enkä ole äidin isää nähnyt ikinä paitsi olen äidin äitiä nähnyt kun olin 13- vuotias. Tosi mukava ja kiva ihminen. Äitini myös sanoi isänsä eli ukkini on narsistinen, mutta en tiedä onko totta kun en ole nähnyt ja on kuollut pari vuotta sitten.

Saattoi olla väkivaltainen ja kontrolloiva, mutta narsistiksi kutsuminen on painava sana mihin en usko paitsi omin silmin.

Vierailija kirjoitti:

Mun äitillä oli samanlainen vihasuhde omaa isäänsä kohtaan. Oli kuulemma väkivaltainen ja kontrolloiva, mutta äidin vanhemmat muutti ulkomaille enkä ole äidin isää nähnyt ikinä paitsi olen äidin äitiä nähnyt kun olin 13- vuotias. Tosi mukava ja kiva ihminen. Äitini myös sanoi isänsä eli ukkini on narsistinen, mutta en tiedä onko totta kun en ole nähnyt ja on kuollut pari vuotta sitten.

Saattoi olla väkivaltainen ja kontrolloiva, mutta narsistiksi kutsuminen on painava sana mihin en usko paitsi omin silmin.

Miten ajattelit nähdä kuolleesta ihmisestä mitään? Mutta voit ajatella että hän ei enää ole narsisti ja sillä ei ole enää väliä mitä on ollut, koska häntä ei enää ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei ole ehkä viisasta ap!

Narsistin kanssa tekemisessä oleminen on jatkuvaa omalla turvallisuudella leikkimistä.

Toisaaltaan voi olla, että jos vanha ihminen?

Niin ehkä hänestä ei ole paljoa harmia.

Mutta voi myös käydä niin, että keksii haluavansa alkaa olla yhteydessä lapsen lapseensa etkä pääse hänestä eroon.

Narsisti usein takertuu ihmisiin eikä aina kyseessä ole edes puoliso vaan se voi olla kuka vaan.

Toki tuohon on tosi vaikea sanoa mitään koska et voi tietää kuitenkaan millainen juuri tämä ihminen on.

Eli kysymykseesi ap ei voi vasta, kuin, että riippuu ihmisestä.

Höpö höpö ihan saletisti ei ole lääkärit tuota diagnoosiaan antaneet vaan suku.

Oletkos itse samanlaisessa tilanteessa, kuin ap:n iso isä vai miksi puolestulet häntä niin kovasti? Ihan mielenkiinnosta kysyn.

En ole lähellekään vaan uskon siihen että ellei kaikesta huolimatta kunnioita isäänsä ja äitiään se ei ole ikinä oikein. Meillä on vaan yksi isä ja äiti.

Sinäpä elät todella naiivissa maailmassa ja kuplassa!

Olet siis sitä mieltä, että koska meillä kaikilla on vain yksi isä ja äiti, meidän pitäisi kunnioittaa heitä kaikesta huolimatta, vaikka:

- isä käyttäisi tytärtään seksuaalisesti hyväksi

- äiti uhkailisi omaa lastaan itsemurhalla ja manipuloisi (tai yrittäisi) myös muutoin

- isä yrittäisi tappaa vaimonsa ja lapsensa polttamalla perheen talon

- lapsen pitäisi olla olemassa vain äitiään varten. Lapsella ei saisi olla koskaan paha olo, eikä hän saisi näyttää negatiivisia tunteitaan, mutta äiti kyllä. Lapsen pitäisi jatkuvasti toimia äitinsä terapeuttina ja tukena, mutta lapsen pitää itsensä "ottaa itseään niskasta kiinni", "olla poraamatta" ja "koittaa reipastua". Myöhemmin kun näistä on aikuisena puhuttu, ei äiti ole koskaan noin tarkoittanut... Lapsesta kehittyi syömishäiriöinen ja itseään viiltelevä nuori ja ahdistuneisuushäiriöinen aikuinen, "koska on käsittänyt kaiken ihan väärin".

- siskoni mahdollisesti yritti itsemurhaa kaksi kertaa, isona osasyynä varmasti meidän lapsuus. Ei onneksi onnistunut.

Tässä sulle ihan vain muutamia eläviä esimerkkejä meidän perheen sukupolvien välisestä ketjusta... Itse en ole tavannut äitini isää ja taitaa käydä niin, että oma lapseni ei tule enää tapaamaan äitiäni. On tavannut hänet onneksi vain alle 1-vuotiaana eikä muista häntä. Pelottaa kyllä kieltämättä, jos lapseni joskus aikuisena haluaa tavata hänet ap:n tavalla. En haluaisi erkaannuttaa ketään kenestäkään. Tämä on vain ainoa tapa, jolla pysyn itse järjissäni ehkä jotenkuten, kun ei olla tekemisissä enää. Enkä halua, että lapseni joutuu kärsimään kurjissa kotioloissa, jos minä masennun äitini takia. Enkä missään nimessä halua, että äitini aiheuttaa ongelmia lapseni psyykkiseen kehitykseen. Haluan yrittää katkaista tämän kamalan ketjun meihin. :,-( Se toivottavasti riittää, että minä ja siskoni käydään psykiatrisessa hoidossa...

Sano että äitisi on kuollut. Valkoinen valhe lapsesi suojelemiseksi.

Sitäkin olen miettinyt, mutta ongelma on, että asian oikea laita varmasti paljastuisi jotenkin joskus. Äidin puolelta on tosi paljon sukulaisia ja jostain asia varmasti joskus pamahtaisi ilmi ja selviäisi, että olenkin valehdellut. Valehdella en omalle lapselleni haluaisi. Hän on vasta 2-vuotias luojan kiitos, mutta rehellisesti puhuen en ihan oikeasti tiedä, mitä tehdä. Mitään riskiä en haluaisi ottaa ja antaa heidän enää tavata. Antaisin ihan mitä tahansa, että minulla olisi normaali äiti, jonka kanssa voisin olla tekemisissä ja jonka kanssa meillä olisi tavalliset, lämpimät välit ja joka saisi tavata lapsenlastaan normaalisti. Itse äidiksi tultuani vasta tajusinkin, miten paljon kaipaisinkaan sellaista hyvää äitiä, joka tukisi henkisesti tytärtään. Kyllähän äitini sellainen olisi halunnut olla ja yrittikin, ei vain ole osannut/pystynyt muuhun.

Niin ja bonuksena vielä äidilläni on alkoholismi, tai ainakin luulen vahvasti että taitaa olla. Omasta mielestään ei ole ja pystyisi muka olemaan koska vain ilman. Hänen ei vain kuulemma tarvitse olla, koska eihän hänellä ole mitään ongelmaa. Huoh. Yritin puhua häntä terapiaan ja johonkin hoitoon alkoholista, mutta ei. Tai kysyi heti perään kärppänä kyllä, että saisiko hän sitten tavata lastani. Sydänvaivojakin on kuulemma, mutta ne kuulemma ei missään nimessä johdu alkoholista, vaan käyttämästään särkylääkkkeestä eikä juomista tarvitse siksi vähentää.

Olenko ihan kamala, kun tuon puhelun jälkeen tuli kamala kiukku ja sellainen olo/ajatus, että ihan sama. Ryypätkööt miten paljon ryyppää. Ehkä jopa parempikin, jos oikeasti kuolisi vain nopeammin niihin sydänvaivoihinsa. Vaikken oikeasti kenenkään kuolemaa haluaisi toivoa! Nytkin itkettää tämän kirjoittaminen. Vai olenko itse narsisti ja hullu kiusaaja ja itsekkäin syin lapsen erkaannuttaja? Vai onko tämä juuri sitä peliä, millä saadaan muut tuntemaan olonsa hulluksi ja narsistiksi? En tiedä. Joskus myös ihme olo, että kunpa en olisi koskaan syntynyt tai kunpa en olisi lasta tehnyt, jos olisin tajunnut nämä asiat ajoissa. Masentunut olen ainakin, mutta välillä mietin myös olenko itse vain samanlainen marttyyri?

Tää kaikki on jotain niiiin sairasta, että toivon vain, että heräisin tästä pahasta unesta. :,-(

Puhu äitisi ja sukulaistesi kanssa ainakin ensin. Kysele heiltä, millainen isoisäsi oli. Sano, että haluaisit tietää hänestä enemmän ja oppia tuntemaan juuresi, jos eivät tykkäisi puhua.

Sinuna miettisin toisenkin kerran ennenkuin lähtisin tapaamaan...

Narsisteja on alle 1%.

Tässäkin olisi riittänyt että isoisä oli väkivaltainen. Narsisti lisäniite ilman mitään tietoa asiasta tuo vain typerän kuvan koko porukasta. Ei mitään muuta

Kaikki ikävät ihmiset eivät ole narsisteja

Luultavasti tämän väkivaltaisen isoisän tapaaminen ei aiheuta mitään. Te tapaatte. Ilmapiiri on outo. Olette kuin vieraat ihmiset. Ja siinä kaikki

Ei missään nimessä aleta heti vieraalta kysellä yhtään mitään. Mitään selvyyttä ei tapaamisesta seuraa

33: Puhdas narsismi tosiaan on oikeasti hyvin harvinaista. Toisaalta moni tapaus varmasti jää diagnosoimatta, koska kaikki eivät koskaan hakeudu hoitoon. Läheiset vain kärsivät hiljaa tai välit menevät lopulta ja kukin jatkaa elämää tahollaan. Väkivaltaa on kuitenkin myös henkinen väkivalta ja erilaisia mielenterveyden häiriöitä on hyvin paljon erilaisia ja eri asteisia. Tavallisen maallikon nyt kuitenkin on helpompi puhua "narsistista", kun ei ole tiedossa sen parempia oikeita nimityksiä saati diagnooseja. Se on rankka ilmaisu, jota voisi käyttää varovaisemmin, mutta toisaalta se on myös muodostunut kansankieliseksi ilmaisuksi sen tyylisestä häiriintyneestä ja epävakaasta henkilöstä ja kyllähän tuon nyt periaatteessa pitäisi kaikkien (ainakin ammattilaisten) ymmärtää, että kyseessä voi olla narsistin tyylinen henkilö, vahvasti narsistisia piirteitä omaava henkilö tai vaikka epävakaan persoonallisuuden omaava henkilö tai jotain vastaavaa ja joskus voi olla se oikeastikin narsisti kyseessä. Mistäs me se ulkopuolisina tiedetään, vaikka ap:n isoisä oikeasti kuuluisikin siihen alle yhteen prosenttiin? Mun mielestä se ei mitenkään anna typerää kuvaa koko porukasta, jos puhuvat narsistista. Se antaa sen kuvan, että he on maallikkoja, jotka kärsivät kyseisen henkilön käytöksestä hyvin vahvasti. Mun mielestä se on hyvinkin oleellinen tieto fyysisen väkivallan lisäksi, vaikka ei ihan oppikirjan mukaisesti olisikaan oikea nimitys.

Mun eksä oli selkeä narsisti. Kaikki oireet täyttyi. Häneltä on vähitellen katkenneet välit kaikkiin vaimoihin ja lapsiin. Me olimme toka perhe. Fyysisen väkivallan lisäksi oli henkistä, rajoitti multa muiden ihmisten tapaamista, eristi, valehteli ihmisten välejä rikki toisten selän takana, vähätteli mua niin että itsetunto oli mennä, väitti muita alkoholismista vaikka itse oli aika ajoin ryyppäämään ratkeava tyyppi, valvotti yökausia juovuspäissään koko perhettä, haukkui muita uskottomuudesta vaikka oli itse ainoa pettäjä, syytti muita itse aiheuttamistaan vaikeuksista jne jne. Väkivalta alkoi kun olin viimeisilläni raskaana, raukka paska uskalsi hakata vain heikoimmassa asemassa olevia, neljän seinän sisällä. Yritti hyväksikäyttää taloudellisesti, se loppui siihen kun aloin puhumaan suoraan ulosottomiesten kanssa eksäni asioista. Lapset hän saattoi hyljätä vuosiksi, varsinkin aina kun uusi nainen ilmestyi kuvioihin, sitten syytti muita välien huononemisesta. Mikään ammattiapu ei kelvannut, kun hän ei halunnut sinne mennä haukuttavaksi. Lopulta mun lapsi sanoi ettei hän halua enää koskaan tavata isäänsä, ja että minä olin ollut paska, kun olin yrittänyt puhua isästä nätisti enkä ollut kertonut totuutta. Narsisti ei siitä miksikään muutu, vaikka läheiset hylkäävät tai ovat hylkäämättä, kohtelevat hyvin tai huonosti. Narsistin takia ei kannata potea syyllisyyttä. Jos ette halua elämästänne loputonta painajaista, pysykää kaukana narsisteista. Heitä on vaikea tunnistaa etukäteen, ovat hyviä manipuloimaan ja hurmaamaan, mutta jos jonkun koko suku hylkää, niin ihan varmasti on vaikea tyyppi. Yksi sadasta on kuitenkin aika moni. Jokaisessa koulussakin on monta narsistia. Olen myös kuullut väittämän että joka kymmenes on enemmän tai vähemmän vaikeasti narsisti.

Ap, käy peruskoulusi ainakin ekaksi loppuun. Kirjoitusvirheesi paljastavat sinut joko pikkulapseksi tai tyhmäksi.

Vierailija kirjoitti:

Mun eksä oli selkeä narsisti. Kaikki oireet täyttyi. Häneltä on vähitellen katkenneet välit kaikkiin vaimoihin ja lapsiin. Me olimme toka perhe. Fyysisen väkivallan lisäksi oli henkistä, rajoitti multa muiden ihmisten tapaamista, eristi, valehteli ihmisten välejä rikki toisten selän takana, vähätteli mua niin että itsetunto oli mennä, väitti muita alkoholismista vaikka itse oli aika ajoin ryyppäämään ratkeava tyyppi, valvotti yökausia juovuspäissään koko perhettä, haukkui muita uskottomuudesta vaikka oli itse ainoa pettäjä, syytti muita itse aiheuttamistaan vaikeuksista jne jne. Väkivalta alkoi kun olin viimeisilläni raskaana, raukka paska uskalsi hakata vain heikoimmassa asemassa olevia, neljän seinän sisällä. Yritti hyväksikäyttää taloudellisesti, se loppui siihen kun aloin puhumaan suoraan ulosottomiesten kanssa eksäni asioista. Lapset hän saattoi hyljätä vuosiksi, varsinkin aina kun uusi nainen ilmestyi kuvioihin, sitten syytti muita välien huononemisesta. Mikään ammattiapu ei kelvannut, kun hän ei halunnut sinne mennä haukuttavaksi. Lopulta mun lapsi sanoi ettei hän halua enää koskaan tavata isäänsä, ja että minä olin ollut paska, kun olin yrittänyt puhua isästä nätisti enkä ollut kertonut totuutta. Narsisti ei siitä miksikään muutu, vaikka läheiset hylkäävät tai ovat hylkäämättä, kohtelevat hyvin tai huonosti. Narsistin takia ei kannata potea syyllisyyttä. Jos ette halua elämästänne loputonta painajaista, pysykää kaukana narsisteista. Heitä on vaikea tunnistaa etukäteen, ovat hyviä manipuloimaan ja hurmaamaan, mutta jos jonkun koko suku hylkää, niin ihan varmasti on vaikea tyyppi. Yksi sadasta on kuitenkin aika moni. Jokaisessa koulussakin on monta narsistia. Olen myös kuullut väittämän että joka kymmenes on enemmän tai vähemmän vaikeasti narsisti.

Tuo voisikin olla, että noin yhdellä sadasta on diagnoosi ja oikeasti heitä voisi olla jopa yksi kymmenestä. Yhdeksän kymmenestä vain onnistuu "olemaan vapaalla jalalla" eli ilman diagnoosia. Olisikohan tälle mitään lähdettä tai jotain, mistä voisi lukea lisää yleisyydestä?

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ei ole ehkä viisasta ap!

Narsistin kanssa tekemisessä oleminen on jatkuvaa omalla turvallisuudella leikkimistä.

Toisaaltaan voi olla, että jos vanha ihminen?

Niin ehkä hänestä ei ole paljoa harmia.

Mutta voi myös käydä niin, että keksii haluavansa alkaa olla yhteydessä lapsen lapseensa etkä pääse hänestä eroon.

Narsisti usein takertuu ihmisiin eikä aina kyseessä ole edes puoliso vaan se voi olla kuka vaan.

Toki tuohon on tosi vaikea sanoa mitään koska et voi tietää kuitenkaan millainen juuri tämä ihminen on.

Eli kysymykseesi ap ei voi vasta, kuin, että riippuu ihmisestä.

Höpö höpö ihan saletisti ei ole lääkärit tuota diagnoosiaan antaneet vaan suku.

Oletkos itse samanlaisessa tilanteessa, kuin ap:n iso isä vai miksi puolestulet häntä niin kovasti? Ihan mielenkiinnosta kysyn.

En ole lähellekään vaan uskon siihen että ellei kaikesta huolimatta kunnioita isäänsä ja äitiään se ei ole ikinä oikein. Meillä on vaan yksi isä ja äiti.

Kaikki eivät ole sitä kunnioitusta toiminnallaan ansainneet.

Kuitenkin ansaitsit elämän heidän kauttaan sitä kutsutaan jopa kiitollisuudeksi että kunnioittaa .

Entäs jos täällä pystysimme eristämään kaikki narsistit niin montakohan lentäisi ulos. Mutta täällä on hyvä kelliä kun ette lennäkään ulos?