Lue keskustelun säännöt.
Vaimo ei ota toteuta toiveitani/ehdota koskaan mitään uutta seksissä
Nii-i.
24.04.2017 |
Otsikossa se tulikin. Esim, olen monesti ehdottanut että haluaisin hänen sormettavan peppuani, johon todennut että kokeillaan vaan joku kerta. Noh, oon muutaman kerran uudestaan ottanut asian esille lähiaikoina ja aina voidaan kokeilla, mutta ei sit kuitenkaan. Vaikka oon sanonut että tykkäisin kovasti, eikä ole mitenkään vastustellutkaan ideaa. Ei jaksais aina ite jankata asiasta mitä pyytänyt, ja jonka toinen on kuitannut kokeilemisen arvoiseksi.
Toinen samanlainen on se, että rakastan kun hän nuolee nännejäni samalla kun runkkaa minua. Ainoa vaan, ettei sitäkään koskaan tee oma-alotteisesti vaan aina saa pyytää erikseen.
Ylipäätään seksielämän parantaminen (se ei ole kovinkaan hyvää, aina saman kaavan mukaan hänestä johtuen, vaikka yrittäisin viritellä ties mitä) ei tunnu olevan kovinkaan korkeall intresseissä.
Oisko jotain vinkkejä millä saisin hämet innostumaan ja etsimään vaikka netistä vinkkejä mitä tehdä.
Itse tosiaan olen valmis tekemään hänen kanssaan sängyssä ihan mitä tahansa, ja ehdottelisinkin uusia juttuja jos niille saisi jotain vastakaikua.
Tulee vaan sellainen olo etten ole sen vaivan arvoinen ja ei välitä minun nautinnostani/toiveistani.
Seksiä lukuunottamatta parisuhde voi hyvin ja kotityöt jakautuvat tasan ja toisia huomioidaan arjessa. Haluaisin vaan mieluummin enemmän seksuaalista huomiota, mutta se tuntuu olevan liikaa pyydetty.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi lapsi löytyy, mutta on jo yli kolmevuotias. Ensimmäisen vuoden ymmärsin tottakai, toisena tilanne ei niin parantunut... Ja nyt seksiä on ollut viimeisen puolen vuoden aikana muutaman kerran, eikä se kertaakaan ole ollut sellaista kuin haluaisin.
Alkuun ja ennen lasta halut kohtasivat suht hyvin, ja silloin esim. harrastimme suuseksiä joka kerta, mitä ei ole nyt kahteen vuoteen tapahtunut kertaakaan. Vaimosta tullut jotenkin todella estoinen, kun taas itse olen nykyään paljon vapaampi ja alkanut todella ymmärtää seksuaalisuuttani ja mitä seksiltä haluaisin.
Ja tähän on turha tulla nyt sanomaan niistä kotitöistä, olen itse asiassa pitänyt kirjaa kun vaimo niistä joskus on valittanut, ja kyllä mä niitä enemmän teen ja varsinkin viikonloppuisin annan vaimon levätä niin paljon kuin haluaa. Alkaa vaan hieman ärsyttää kun tuntuu että itse antaa enemmän kuin toinen, ja silti jää kakkoseksi puhelimelle tai telkkarille.
Tuntuu että asiasta on mahdotonta keskustella ilman että jompikimpi syyllistyy tai syyllistää ja suuttuu. Äh.
Tuntuu niin tutulta. Tuo jatkuvasti puhelimelle häviäminen syö miestä aika tehokkaasti. Mieti tarkasti miten kauan aiot tuota katsella. Meillä on nuorimmainen jo koulussa ja sama meno jatkuu. Eikä asiasta voi edes kunnolla puhua. Periaatteessa kuulemma haluaa ja pitää seksiämme hyvänä, mutta käytännössä se ei vain näy missään.
Suosittelen varaamaan aikaa parisuhdeterapeutille. Meillä se avasi muita solmuja, mutta ei tätä läheisyys/seksi ongelmaa.
Hyvin usein haluton, jota seksi ei kiinnosta, ei suostu seksiterapeutille.
3
No se on iso ongelma se. Haluamaan ei voi pakottaa, mutta toiselle tärkeän ja toista vaivaavan asian käsittelystä kieltäytyminen ei ole hyväksyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri ihmisillä on vain yksinkertaisesti erilainen seksivietti ja erilaiset tarpeet.
Mä olen nainen, omalta puolisoltani en ole koskaan saanut suuseksiä, 'se on likaista, ei pysty'. Mies tulee niin nopeasti, että mut pitäs hoidella sen jälkeen käsin ja sekin pitäisi joka kerta pyytää erikseen. Mies pelkäsi alkuun jopa mun antamaa suuseksiä. Noh, nyt mitään seksiä ei ole ollut kahteen vuoteen, kun lopetin vonkaamusen. Sitäkin ennen oli kuukausien taukoja. Monena vuonna seksikerroille riitti yhden käden sormet. Sain pakkeja todlla usein.
Mun seksiviettini on suuri, mieluusti monta kertaa viikossa, haluan kokeilla asioita ja nauttia seksuaalisuudestani. Mulla on nykyään rakastaja ja seksielämäni on parempaa kuin koskaan. Saan kaiken tarvitsemani, itsetuntoni on korjautunut ja suorastaan säteilen. Rakastajani tekee kaikkensa mun nautintoni eteen ja minä hänen.
Niin harmi, että oikea kumppani ei osunut kohdalle. Voi olla myös, että eri elämänvaiheissa ne tarpeet ovat erilaisia. Ja me olemme 5-kymppisiä, ei nuoria enää, mutta minä olen ainakin seksuaalisimmillani.
Kiitos, että kirjoitit kokemuksistasi.
Onko niin, että jossain vaiheessa pettäminen on järkevä vaihtoehto? Jos ei siis eroa halua perhe yms syiden takia.
Jotenkin tuntuu, että naiselle pettäminen on hyväksytympää kuin miehelle. Naisella on rakastaja seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen. Mies on vain pettävä sika.
Miksi näin? Vai onko?16
No ei todellakaan ole naiselle hyväksytympää. Itse en tajua, miten kukaan voi olla lopulta eroamatta tilanteessa, jossa toinen ei selvästikään enää halua seksiä eikä tilanne korjaannu vuosiin. Jos lapset / lapsi ovat pieniä (alle kouluikäisiä), niin silloin jos päättää odottaa stressin vähenemistä ja oman ajan lisääntymistä ja sen vaikutusta parisuhteeseen, mutta jos tilanne pysyy yhtä surkeana lasten ollessa isompia, ei se siitä enää parane ja paras erota.
3Tuntuu toisaalta erota "vain" seksin takia, jos parisuhde on muuten kunnossa. Yhteisymmärrys lasten kasvatuksesta, arki sujuu jne
Itse ainakin rakasta vaimoani. Haluaisin hyvää seksiä vain hänen kanssaan.
Vaimoni on kaunis, fiksu, hauska, uskomaton äitinä. Täydellinen, jos ei haluttomuutta oteta huomioon.
Kärsin vaimoni haluttomuudesta.
Haluan painottaa kahta asiaa:
Vaimot/naiset eivät ole haluttomia ilkeyttään. Se ei ole kostoa tai vallankäyttöä. On totta, että haluton osapuoli on aika kyvytön tajuamaan, miltä toisesta tuntuu. On tärkeää ymmärtää että haluamattomuudesta syyllistäminen vain pahentaa tilannetta.
Mutta, mutta. Nostakaa kissa väkisin pöydälle. Syyttelemättä ja selittäen, että asia teitä todell vaivaa ja vaikuttaa elämänlaatuun.
Ja toi "antamattomuus on seksuaalista väkivaltaa" -juttu on taas täyttä paskaa. Se on kurjaa, mutta ei väkivaltaa.
Miksi tähän ei voi vastata - ylläpito hyväksyy. Joku ihme kiellety sana? Ei edes ollut mitään seksisanoja - tässä viestissä on seksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eri ihmisillä on vain yksinkertaisesti erilainen seksivietti ja erilaiset tarpeet.
Mä olen nainen, omalta puolisoltani en ole koskaan saanut suuseksiä, 'se on likaista, ei pysty'. Mies tulee niin nopeasti, että mut pitäs hoidella sen jälkeen käsin ja sekin pitäisi joka kerta pyytää erikseen. Mies pelkäsi alkuun jopa mun antamaa suuseksiä. Noh, nyt mitään seksiä ei ole ollut kahteen vuoteen, kun lopetin vonkaamusen. Sitäkin ennen oli kuukausien taukoja. Monena vuonna seksikerroille riitti yhden käden sormet. Sain pakkeja todlla usein.
Mun seksiviettini on suuri, mieluusti monta kertaa viikossa, haluan kokeilla asioita ja nauttia seksuaalisuudestani. Mulla on nykyään rakastaja ja seksielämäni on parempaa kuin koskaan. Saan kaiken tarvitsemani, itsetuntoni on korjautunut ja suorastaan säteilen. Rakastajani tekee kaikkensa mun nautintoni eteen ja minä hänen.
Niin harmi, että oikea kumppani ei osunut kohdalle. Voi olla myös, että eri elämänvaiheissa ne tarpeet ovat erilaisia. Ja me olemme 5-kymppisiä, ei nuoria enää, mutta minä olen ainakin seksuaalisimmillani.
Kiitos, että kirjoitit kokemuksistasi.
Onko niin, että jossain vaiheessa pettäminen on järkevä vaihtoehto? Jos ei siis eroa halua perhe yms syiden takia.
Jotenkin tuntuu, että naiselle pettäminen on hyväksytympää kuin miehelle. Naisella on rakastaja seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseen. Mies on vain pettävä sika.
Miksi näin? Vai onko?16
Ei naisen pettäminen ole yhtään sen hyväksyttävämpää kuin miehenkään. Turpiin tulee sanallisesti joka kerta, kun tästä jossain nettipalstalla kertoo. Syitäkään en juuri siksi kerro, koska mun ei tarvitse hakea keneltäkään hyväksyntää. Päätös on oma ja sen kanssa elän. Itse kyllä suosittelen silti eriamista.
Niin, onko tässä halun katoamisessa pitkässä parisuhteessa kysymys tarjonnan ja kysynnän epäsuhdasta? Kun mies on periaatteessa aina halukas, on ylitarjontaa, ja kun nainen haluaa harvoin, kysyntä on pientä, niin markkinat lässähtävät?
Tämä on kyllä ärsyttävä tilanne tosiaan, kun seksi on ainoa kompastuskivi suhteessa, mutta vain miehelle, koska naiselle tilanne on ideaalinen - saa seksiä aina kun tekee mieli. Mies saa silloin kun naista sattuu tekemään mieli. Tilanne on epäreilu.
Ja nämä hössötykset kotitöistä yms on paskapuhetta, koska vaikka mies hoitaisi kotityöt, niin sitten keksitään joku muu syy, mikä ei ole nyt hyvin ja se saa mielen stressaantumaan ja täten haluttomaksi. Eihän tässä voi voittaa.
Entäs miten naiset selittävät sen, että kun joku toinen nainen osoittaa huomiota omaa miestä kohtaan, niin sitten yht'äkkiä oma mies onkin taas niin haluttava (hetken aikaa), kunnes "vaara on ohi". Eli silloin kun nainen kokee asemansa uhatuksi, ei oma mies olekaan herra Itsestäänselvyys. Miten tätä mielentilaa ei voi säilyttää? Siinä pitäisi olla päivittäin muita naisia yrittämässä päästä apajille, niin siinä tapauksessa arvostetaan sitä mitä on ja halutaankin nähdä vaivaa toisen eteen ja taistella?
Ja tämä voi toki olla toisinkin päin, että mies on haluton ja nainen halukas. Onko silloin miehellä testotasot sekaisin ja naisella taas testoa norminaista korkeammalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan hormoonitasot jotain selittävät, mutta todennäköisesti hyvin vähän lähes joka tapauksessa joissa halut eivät kohtaa juuri lainkaan ja puolisoaan kohtaan haluton kyllä yleensä haluaa seksiä ja esim masturboi säännöllisesti, muttei halua seksiä kumppanin kanssa. Syynä siis jokin suhteen dynamiikassa ja menneissä tapahtumissa tai nykyhetken tunnelmassa.
Isossa osassa on varmaankin ihan yksilölliset erot siinä, kuinka paljon seksi kiinnostaa pidemmän päälle, kuinka perusasia se itselle on vai ennemmin jotain sellaista, jonka eteen ei olla valmiita näkemään yhtään vaivaa vaikka onkin ihan kivaa jos itsestään tilaisuus tulee (eli toinen sattuu tekemään aloitteen itselle harvinaisella otollisella hetkellä). Ja kun ero siinä, kuinka korkealle seksin priorisoi kasvaa ja jäytää vuosia, niin syntyyhän siitä sellainen juopa väkisinkin joka vaikuttaa suhteen perusvireeseen ja tunnelmaan, mikä edelleen vähentää haluttoman seksihaluja.
3
Väitän myös että seksuaalisen huomion puute parisuhteessa sattuu enemmän naiseen kuin mieheen, koska on harvinaisempaa ja naisella on usein heikommat mahdollisuudet yrittää paeta tilannetta töihin ja omiin harrastuksiin, koska päävastuu lastenhoidosta ym. on yleensä naisella ja miehellä enemmän vapauksia ja omaa aikaa. 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väitän myös että seksuaalisen huomion puute parisuhteessa sattuu enemmän naiseen kuin mieheen, koska on harvinaisempaa ja naisella on usein heikommat mahdollisuudet yrittää paeta tilannetta töihin ja omiin harrastuksiin, koska päävastuu lastenhoidosta ym. on yleensä naisella ja miehellä enemmän vapauksia ja omaa aikaa. 3
Toisaalta miehelle ei ole hyväksyttyä näyttää heikkoutta ulospäin, joten miehellä ei ole keinoja purkaa tuntojaan. Tarpeeksi kauan kun painetta kasaantuu, niin se purkautuu väkisin. Miehethän onkin yliedustettuna alkoholisteissa ja itsemurhissa.
Vierailija kirjoitti:
Niin, onko tässä halun katoamisessa pitkässä parisuhteessa kysymys tarjonnan ja kysynnän epäsuhdasta? Kun mies on periaatteessa aina halukas, on ylitarjontaa, ja kun nainen haluaa harvoin, kysyntä on pientä, niin markkinat lässähtävät?
Tämä on kyllä ärsyttävä tilanne tosiaan, kun seksi on ainoa kompastuskivi suhteessa, mutta vain miehelle, koska naiselle tilanne on ideaalinen - saa seksiä aina kun tekee mieli. Mies saa silloin kun naista sattuu tekemään mieli. Tilanne on epäreilu.
Ja nämä hössötykset kotitöistä yms on paskapuhetta, koska vaikka mies hoitaisi kotityöt, niin sitten keksitään joku muu syy, mikä ei ole nyt hyvin ja se saa mielen stressaantumaan ja täten haluttomaksi. Eihän tässä voi voittaa.
Entäs miten naiset selittävät sen, että kun joku toinen nainen osoittaa huomiota omaa miestä kohtaan, niin sitten yht'äkkiä oma mies onkin taas niin haluttava (hetken aikaa), kunnes "vaara on ohi". Eli silloin kun nainen kokee asemansa uhatuksi, ei oma mies olekaan herra Itsestäänselvyys. Miten tätä mielentilaa ei voi säilyttää? Siinä pitäisi olla päivittäin muita naisia yrittämässä päästä apajille, niin siinä tapauksessa arvostetaan sitä mitä on ja halutaankin nähdä vaivaa toisen eteen ja taistella?
Ja tämä voi toki olla toisinkin päin, että mies on haluton ja nainen halukas. Onko silloin miehellä testotasot sekaisin ja naisella taas testoa norminaista korkeammalla?
Kotitöitä koskien olet täysin oikeassa. Mulle valitettiin sitä että kun en siivoa oma-aloitteisesti ja menee kaikki oma energia siihen eikä jaksa sitten illalla mitään touhuta. No aloin sitten siivoamaan ja reilusti niin tulikin muita aiheita esille jotka estävät seksuaalisen halun minua kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää keskustelua ja pohdintaa!
Kovasti sitä yrittää ymmärtää toista ja satsata niihin epäkohtiin, joita toinen on keskusteluissa tuonut ilmi. Itsellä ainakin välillä tunne, että kun yksi "este" seksille on poistettu, niin toinen jo on odottamassa.
Tekee oman tilanteen vain todella tuskaiseksi.
Jos kumppani myöntää haluttomuutensa, eikä halua tehdä asiaan muutosta, niin onko hänen vaim hyväksyttävä se että toinen tyydyttää tarpeensa muualla?
Siinä tilanteessa, jos kumpikaan ei eroa syystä tai toisesta halua.
16
Naiset (tytöt) opetetaan /kasvatetaan yhä edelleen passiiviseen malliin. Hyvän tytön ei kuulu haluta; hyvän tytön ei kuulu olla se, joka toimii seksiä.
Mies on toimija, nainen vastaanottaja: nainen siis antaa (ei ota, ei rakastele; ei toimi; ei tee aloitetta; ei vaadi). Yhä näkee ajattelua, että mies on perheen pää - sekä miehillä että naisilla, enkä nyt puhu pelkästään tietyistä syvistä eri uskontojen lahkoista, uskonnoista. Naisen paikka on olla passiivisesti toisena, vastaanottajana ja "komennon, johdon" alla.
Minusta tällä kulttuurisella vaatimuksella on suuri merkitys mm. oman seksuaalisuuden ilmenemisessä. Haluttomuus tai puolisoon kohdistuva haluttomuus ei siis välttämättä ole se syy, miksi nainen ei toimi rohkeasti seksissä. Passiivisuus on opittu tapa, normaalisksi väitetty kulttuurin (kasvatuksen) kautta, ja siitä on vaikea oppia pois. Se pitää ensinnäkin huomata itse; sen pitää kriisiytyä jotenkin, ennenkuin muutos voi alkaa.
Nainen on h__ra, jos on liian innokas (aloitteentekijä ... esim. iskemiset baaarista; porno on naiselle suurempi synti kuin miehelle).
Kunnon nainen on yhä se joka vain antaa.
En osaa sanoa miten ajattelumallin voi muuttaa - itselleni vaati eron ja siitä vasta heräsin. Oman seksuaalisuuteni aloitteentekevämpään heräämiseeen on ollut vaikutusta myös mm. että täällä netissä voi keskustella, täällä on ns. sallistusti pornoa esillä (vs. joskus olisi pitänyt mennä jonnekin videovuokraamoon...).
Itselleni on ollut todella vaikeaa keskustella seksistä. Ensimmäiselle pidemmälle suhteelleni oli myös hyvin vaikeaa. Summa summarum: siitä ei tullut mitään, vaikka molemmilla oli kovat halut. Puhuminen, ja puhuminen rerehellisellä tasolla on erittäin vaikeaa.
Itse olen tajunnut vasta nelikymppisenä homman idean - ja erojen jälkeen. Olin itse tuo passiivinen, vaikka toki pidän seksistä kovasti. Syytän kasvatustani, ja sen murtaminen on ollut pitkäaikainen prosessi, koska muuten kyllä tarvitsen seksiä ja nautin siitä kovasti.
Nykynuoret naiset on tietysti eri paikassa kuin parikymmentä vuotta vanhemmat, mutta ei tämä maailma nyt niin koavasti ole muuttunut. Nyt mm. ulkonäköpaineet on todella todella paljon vieläkin rajummat kuin olivat omassa nuoruudessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvää keskustelua ja pohdintaa!
Kovasti sitä yrittää ymmärtää toista ja satsata niihin epäkohtiin, joita toinen on keskusteluissa tuonut ilmi. Itsellä ainakin välillä tunne, että kun yksi "este" seksille on poistettu, niin toinen jo on odottamassa.
Tekee oman tilanteen vain todella tuskaiseksi.Jos kumppani myöntää haluttomuutensa, eikä halua tehdä asiaan muutosta, niin onko hänen vaim hyväksyttävä se että toinen tyydyttää tarpeensa muualla?
Siinä tilanteessa, jos kumpikaan ei eroa syystä tai toisesta halua.16
Miten raa'an rehellisesti pystyy tuomaan esille keskustelussa, että seksi on parisuhteen ydintä? Että sitä tarvitsee, ilman sitä ei voi olla. Voiko toiselle sanoa rehellisesti, että tästä tulee ero, jos seksiä ei ole. Ajan takaa, että voiko ja uskaltaako puhua niin, että toinen varmasti ymmärtää seksuaalisuuden merkityksen?
Puhuminen on minusta yksi vaikeimpia asioita parisuhteessa: että pystytään keskustelemaan ja kohtaamaan täysin rehellisesti ja avoimsesti. Syvimmätkin ajatukset esim. seksin suhteen paljastaen. Niin että toinen varmasti ymmärtää.
Pystyykö toisen herättämään siihen, että suhteen seksuaalisuuteen tulee panostaa? Jotta se puhuminen ei ole jäänyt kevyelle tasolle, ja toinen ei tajuakaan?
Hormoniehkäisy tasoittaa kyllä ainakin osalla naisista seksuaalista halua. Itselläni ilman hormonehkäisyä mm. ovulaation aikana halut ovat todella kovat - hormoniehkäisy vie tämän pois (tasaisen tappava malli vaihtoehdoksi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvää keskustelua ja pohdintaa!
Kovasti sitä yrittää ymmärtää toista ja satsata niihin epäkohtiin, joita toinen on keskusteluissa tuonut ilmi. Itsellä ainakin välillä tunne, että kun yksi "este" seksille on poistettu, niin toinen jo on odottamassa.
Tekee oman tilanteen vain todella tuskaiseksi.Jos kumppani myöntää haluttomuutensa, eikä halua tehdä asiaan muutosta, niin onko hänen vaim hyväksyttävä se että toinen tyydyttää tarpeensa muualla?
Siinä tilanteessa, jos kumpikaan ei eroa syystä tai toisesta halua.16
Miten raa'an rehellisesti pystyy tuomaan esille keskustelussa, että seksi on parisuhteen ydintä? Että sitä tarvitsee, ilman sitä ei voi olla. Voiko toiselle sanoa rehellisesti, että tästä tulee ero, jos seksiä ei ole. Ajan takaa, että voiko ja uskaltaako puhua niin, että toinen varmasti ymmärtää seksuaalisuuden merkityksen?
Puhuminen on minusta yksi vaikeimpia asioita parisuhteessa: että pystytään keskustelemaan ja kohtaamaan täysin rehellisesti ja avoimsesti. Syvimmätkin ajatukset esim. seksin suhteen paljastaen. Niin että toinen varmasti ymmärtää.
Pystyykö toisen herättämään siihen, että suhteen seksuaalisuuteen tulee panostaa? Jotta se puhuminen ei ole jäänyt kevyelle tasolle, ja toinen ei tajuakaan?
Rehellisesti ja suoraan asiat kyllä pitäisi pystyä tuomaan julki. Saada toinen ymmärtämään oma tilanne ja ymmärtää myös toisen puoli asiasta.
Mikä on raa'an ja rehellisen totuuden kertomisen ero painostamiseen? Toisen näkökulmasta se voi olla hyvinkin pieni. Panostaminen ja painostaminen. Pieni suuri ero sanoissa.
Mutta mitä tehdä, kun toinen ei koskaan itse aloita keskustelemaan seksistä, seksuaalisista asioista tai haluista? Joutuu aina itse tuomaan niitä esille ja sitten saa kuulla, että aina vaan haluaa puhua seksistä ja kun tuo siis esille näitä asioita, niin se sitten ahdistaa ja sitten naista tekee vain entistä vähemmän mieli seksiä.
Aikas kinkkinen tilanne. Edelleen, ei voi kun hävitä, kun olet voimaton tämmösen tilanteen edessä, kun mikään mitä teet ei sytytä toisen haluja tai kohota niitä ja kun et tee mitään tai puhu mitään, niin ei mitään muutosta tapahdu vaan sitten ollaan vaan naisen "orjana" tilanteessa. Ihan vatun perseestä tämmönen.
Olisi mielenkiintoista kuulla miestänsä kohtaan haluttoman naisen mielipide tähän asiaan. Ja erityisesti sellaisen joka kuitenkin masturboi muttei osoita halua ja aktiivisuutta miestänsä kohtaan. Mikä se on syynä sellaiseen toimintaan?
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista kuulla miestänsä kohtaan haluttoman naisen mielipide tähän asiaan. Ja erityisesti sellaisen joka kuitenkin masturboi muttei osoita halua ja aktiivisuutta miestänsä kohtaan. Mikä se on syynä sellaiseen toimintaan?
No mä vastasin tuossa 55: minut oli opetettu (kulttuuri välitti), että nainen antaa ja mies tekee aloitteet. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista kuulla miestänsä kohtaan haluttoman naisen mielipide tähän asiaan. Ja erityisesti sellaisen joka kuitenkin masturboi muttei osoita halua ja aktiivisuutta miestänsä kohtaan. Mikä se on syynä sellaiseen toimintaan?
No mä vastasin tuossa 55: minut oli opetettu (kulttuuri välitti), että nainen antaa ja mies tekee aloitteet. Piste.
Eihän se nyt noin yksinkertaista voi olla. Samalla periaatteella voisin kieltäytyä siivoamisesta ja lastenhoidosta koska ei minunkaan isäni sitä tehnyt vaan äitini hoiti sen puolen. Ja erityisesti jos asiasta on keskusteltu useat kerrat niin kyllä siinä pitäisi pystyä unohtamaan tuollaiset asiat. Jollekin ihan nuorelle naiselle voin ymmärtää tuollaisen mitta kun suhdetta on kestänyt 20vuotta ja ollaan jo aikuisia.
Mut miettikääs tätä. On suhteita joissa seksiä ei ole niin, että nainen ei halua. Noh..mies kyllästyy, lähtee viikonloppuisin tekee omia juttujaan, ei vonkaa mut ei ole vittumainenkaan. Siivotaan yhdessä kumminkin usein, käydään kaupassa ja tehdään yhdessä ruokaa. Kumminkin mies tekee omia juttujaan enemmän...kuitenkin niin että paketti on balanssissa. Sanoo vaimoaan kauniiksi usein mutta ei sen enempää. Ei flirttaile sen kummemmin kun tietää ettei se johda kuitenkaan mihinkään. Kas kummaa...nainen alkaakin haluta. Miestäpä ei nyt huvitakkaan ku pitää lähteä aamulla aikaseen poikien kanssa kalaan. Katotaan huomenna tai sit sinä tai sinä päuvänä ku sillo ei oo sen kummempaa. Nainen tyrmistyy....sanoiko se ei!? Vonkaa enemmän...mies ei viitsi enää vaivautua koska on oppinut olemaan ilman ja tyytynyt omaan käteen. Menee ihan kivasti nainen avautuu ystävilleen kahvitellessa mut seksi ei Penaa enää kiinnosta. Missä vika...ennen se oli aina vonkaamassa. Menee aikaa...Pena on oikeestaan tottunut tilanteeseen. Yksi ilta Pena alkaa kumminki miettii miesten sauna illan jälkeen jossa puhutaan usein et miten kotona ei saa nii en oo kehdannu aikoihin enää vongatakkaa ja nythän se on sitte ite vaimo vongannu että miksi meillä ei oo seksiä. Pena, Make ja Pera päättävät yhdessä tuumin et nyt loppuu...annetaan niille omille vaimoille sitte sitä nii paljon ku halajavat. Vaimo on kuukauden...ehkä kaksi tyytyväinen ja Pena ja kumppanitkin alkavat pikkuhiljaa vongata. TÄSSÄ SE TULEE! Vaimo huomaa että saa milloin huvittaa joten eipä kiinnosta enää. PENAA JA POIKIA VITUTTAA JÄLLEEN...
Miehenä kamppailen juuri noiden kahden asian välillä. Seksihän on yksi iso asia mikä tekee juuri parisuhteesta parisuhteen, eikä ystävyyssuhdetta.
Sitten toisaalta pohdin, että miksi romuttaa kaikki muu "vain" seksin takia.