Uskomatonta mistä ihan perusasioista vanhemmille täytyy huomauttaa päiväkodissa

Vierailija kirjoitti:

Koska kunnissa säästetään, on ollut jo pitkään käytäntö, että osassa päiväkodissa on lain vastaisesti osittain alimitoitettu henkilökunta.

Ihan oikein, mitäs äänestätte provareita. Kokoomus ja Keskusta ovat suurimmat kuntapuolueet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että ne teippivaipat on näppäriä hoitajille ei tarkoita että ne on mukavia vauvaiän ohittaneelle lapselle. Minun yksivuotias poikani halusi käyttää housuvaippoja ja housuvaippoja hänelle päiväkotiin vietiin.

Vanhempien tehtävä on pitää lastensa puolta ei hoitajien puolta.

Siltä ne vaatteet välillä näyttääkin, että LAPSI on ne halunnut päälle. Eipä enää ihmetytä päivittäinen keskustelu joidenkin lasten kanssa siitä, että pitääkö pípo laittaa ulos tai saako olla koko päivän avojaloin.

Ja kuten sanottu, voithan sinä ne housuvaipat lapselle laittaa jos haluat,ei sitä voida kieltää, voidaan vaan esittää toiveita ja ISO KIITOS niille vanhemmille jotka niitä toiveita myös kuuntelee <3

MInulla on muuten usein käynyt niin, että ole ehtinyt repiä sen housuvaipan pois ja vasta sitten tajunnut että hups, se olikin kuiva (tuntunut päälleppäin kuin siellä olisi pissa), no, vanhempihan se maksaa, mitäs tuosta. (housuvaipankin saa siis pois ottamatta housuja, kun repii sivussaumat auki).

Taas yksi MINÄ MINÄ hoitajana, tällä aikuisten itsekkyydellä ei tunnu olevan mitään rajaa. Ne päiväkodit on lapsia varten ei sinua varten. Jos sinä edes ensi viikolla yrittäisit miettiä  miksi se kolmevuotias haluaa ne sormikkaat eikä rukkasia tai miksi sille lapselle on mukavampi käyttää housuvaippoja kuin teippivaippoja. Meillä on päiväkodeissa valitettavasti sellainen ilmapiiri että iso osa lapsista ei edes uskalla pyytää niitä sormikkaita vaikka ne olisi paljon mukavammat leikeissä. Älä nollaa sitä lasta ja sen itsetuntoa vaikka sinulle rukkasten pukeminen on nopeampaa. 

En ole ap, mutta taas yksi minäminä vanhempi. MINUN lapsi. Siellä on kuule paljon muitakin ja kiire kasvattaa teidän jälkikasvusta niitä tulevia ohjelmoijija, lääkäreitä ja ties mitä. Muutama integroitu joukossa, joka oikeasti kuuluisi vanhalla mentaliteetilla jonnekin apukoululaitokseen. Ylimääräiselle avustajalle ei ollut kunnalla rahaa. Revi siitä.

Vaikka niitä lapsia on kuinka monta tahansa niin he on ihmisiä ja heitä pitää kohdella ihmisinä. Meidän järjestelmän suurin ongelma ei ole päivähoidon resurssit vaan asenne. Valtaosa työntekijöistä kuvittelee että päiväkodit on heitä varten. Ei ole. Ne on lapsia varten, valitettavasti toiminnassa ei huomioida lasten tarpeita tai ihmisoikeuksia.

Mistä näitä daijuja riittää? Mene itse sinne viikoksi tai vaikka kuukaudeksi töihin ja kerro sitten mielipiteesi, jos et saanut burn outia.

Teet itsestäsi naurunalaisen jos olet 1kk hoitokokemuksella neuvomassa monilapsisten perheiden vanhempia.

Mä mietin aina näitä ketjuja lukiessa, että jumalauta meillä kävi tuuri, kun kolme lastamme erääseen pieneen yksityiseen päiväkotiin laitoimme. Harmitti jumalattomasti kun ei kolmannen äitiyslomien jälkeen "päästy" enää samaan kunnalliseen laitokseen, jossa isommat lapset olivat ennen kuin jäin äitiyslomalle.

Mutta uudessa päiväkodissa valkeni, mitä on varhaiskasvatus ja toimiva päivähoito.

- Vaatteista ei nillitetty ikinä ja varavaatteitakin löytyi

- Heti kun kelit sallivat, sormikkaisiin oikein kannustettiin, koska pihalla leikkiminen muuttuu jollain 2-vuotiaalla aivan radikaalisti, kun sormet saa käyttöön. Tää oli johtajalle oikeen sellainen mantra.

- Vaipoista ei kukaan koskaan sanonut mitään, jos nyt muistan oikein, meillä oli varmaan housuvaippoja.

- Kun oli hankala aamu, itkevä lapsi jäi hoitajan syliin kaikessa rauhassa. Kun pääsin töihin, saattoi tulla tekstiviesti, että kaikki hyvin, xx rauhoittui heti.

Ikinä ei ollut kiireen tuntua eikä sellaista "mä oon vaan töissä täällä" -asennetta. 1-vuotiaita tuolla ei ollut, mutta ne kolme 2-vuotiasta olivat ihan rauhassa vielä vauvoja. En kyllä osaa kuvitella tilannetta, jossa joku opiskelija valistaisi vanhempia, ettei 1-vuotias ole vauva. Harjoittelijoita oli ja myös siviilipalvelusmiehiä, mikä oli loistojuttu etenkin pojille.

Kuopus on jo 4. luokalla, mutta edelleen käydään välillä päiväkodilla moikkaamassa. Siellä on varavaateasiatkin kunnossa, koska vanhemmat antavat esim. sadevaatteet sinne varavaatteiksi. Kun suhtautuminen on kivaa ja valoisaa, kantaa se takaisinkin päin. Meillä on kaikki kurahousut jääneet päiväkotiin jatkamaan elämää varavaatteina, lukuisat saappaat. On mennyt luistimia ja suksiakin. Jo koululaisten vanhemmatkin vie sinne askartelujuttuja, mitä töistä tulee - esim. vaikka vanhentuneita logopapereita piirustuspaperiksi, kirjapainosta tuli silloin omien lasten aikaa vaikka mitä jne.

Siitä kunnallisesta vielä sen verran, että minusta siellä se pienimpien osasto vaikutti kaikkein mukavimmalta paikalta. Henkilökunta ystävällistä ja kivaa ja tuntuivat tykkäävän niistä lapsista ihan oikeasti. Siellä oli nuori ihana LTO, joka keksi kaikenlaista juttua. Isompien ryhmässä just sellaista leipääntynyttä porukkaa, joka ei jaksanut takapuolta sen vertaa penkistä nostaa, että olis tullut eteiseen tervehtimään lasta, vaikka olisi ollut itkuinen. "No, alahan tulla sieltä, ei se itkemällä muutu".

Jos se oma Jani-Petteri on niin spesiaali, ihana ja rakas, niin jää töistä kotiin ja syökää ruisleipää tarvittaessa. Että tuollaiset vanhemmat ovat rasittavia ja niitä kyllä ruoditaankin kunnolla. Lisäksi lapset kertovat, mitä ne täydelliset kulissit oikeasti ovat. Kyllä nämä tiedetään.

Lapset ansaitsevat enemmän kuin 'naama norsunvitulla' olevan hoitajan.

[/quote]

Totta. Tai vastenmielisiä ilmaisuja ja karkeaa kieltä käyttävän vanhemman.

Jaa, no sormikkaita en kyllä ole käyttänyt lapsillani vasta kun osaavat itse pukea varmasti koska en itsekään niitä jaksaisi pukea. Saappaat yritän muistaa sateisella laittaa mutta aina ei kiireessä aamulla ole tullut tarkistettua ilmaa ja kumisaappaat joskus kulkeutuu kotiin enkä huomaa niitä sieltä palauttaa päiväkotiin.

Tuo että yksivuotias ei ole enää vauva liittyy siis mihin käytännön asioihin?

Sääliksi käy opiskelijaa. En koe että se on minulta pois jos joudun kerran tai kaksi huomauttamaan niistä kumisaappaista, jos niitä ei näy niin oletan että vanhempaa ei märät sukat haittaa. Ja toki lapaset ovat helpommat pukea lapselle kuin ne sormikkaat mutta ei sekään niin paljoa aikaa vie että jaksaisin mieltäni pahoittaa. Eniten kiinnostaa miksi vanhempaa pitäisi huomauttaa siitä ettei 1v ole vauva? 1v on käsittämättömän pieni. 1,5v alkaa jo kyetä johonkin mutta kun se vuoden ikäinen ei kävele, puhu tai syö itse niin onhan se nyt aika vauva vielä.

Muistuttaisin opiskelijaa nyt siitä että olemme asiakaspalvelutyössä ja tehtävämme nyt vaan on auttaa ja muistuttaa vanhempia jotta lapsilla olisi hyvä olla. Tottakai me vastaanotamme jokaisen perheen ja lapsen joka aamu henkilökohtaisesti, vanhemmat jättävät elämänsä tärkeimmän asian meille päivittäin eikä se huomenta ja hymy päälle ole kamalasti vaadittu. Toki jos vanhemmalla riittää asiaa puoleksi tunniksi niin kannattaa avata suunsa ja ehdottaa keskusteluajan sopimista, kahdenkesken voidaan sitten puhua mieltä askarruttavista asioista tarkemmin.

Ala on raskas, osa vanhemmista on vaikeita, resurssit pienet ja tehtävää yksinkertaisesti liikaa, jos hermot ei kestä niin kannattaa vaihtaa alaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että ne teippivaipat on näppäriä hoitajille ei tarkoita että ne on mukavia vauvaiän ohittaneelle lapselle. Minun yksivuotias poikani halusi käyttää housuvaippoja ja housuvaippoja hänelle päiväkotiin vietiin.

Vanhempien tehtävä on pitää lastensa puolta ei hoitajien puolta.

Siltä ne vaatteet välillä näyttääkin, että LAPSI on ne halunnut päälle. Eipä enää ihmetytä päivittäinen keskustelu joidenkin lasten kanssa siitä, että pitääkö pípo laittaa ulos tai saako olla koko päivän avojaloin.

Ja kuten sanottu, voithan sinä ne housuvaipat lapselle laittaa jos haluat,ei sitä voida kieltää, voidaan vaan esittää toiveita ja ISO KIITOS niille vanhemmille jotka niitä toiveita myös kuuntelee <3

MInulla on muuten usein käynyt niin, että ole ehtinyt repiä sen housuvaipan pois ja vasta sitten tajunnut että hups, se olikin kuiva (tuntunut päälleppäin kuin siellä olisi pissa), no, vanhempihan se maksaa, mitäs tuosta. (housuvaipankin saa siis pois ottamatta housuja, kun repii sivussaumat auki).

Taas yksi MINÄ MINÄ hoitajana, tällä aikuisten itsekkyydellä ei tunnu olevan mitään rajaa. Ne päiväkodit on lapsia varten ei sinua varten. Jos sinä edes ensi viikolla yrittäisit miettiä  miksi se kolmevuotias haluaa ne sormikkaat eikä rukkasia tai miksi sille lapselle on mukavampi käyttää housuvaippoja kuin teippivaippoja. Meillä on päiväkodeissa valitettavasti sellainen ilmapiiri että iso osa lapsista ei edes uskalla pyytää niitä sormikkaita vaikka ne olisi paljon mukavammat leikeissä. Älä nollaa sitä lasta ja sen itsetuntoa vaikka sinulle rukkasten pukeminen on nopeampaa. 

Juuri tämän takia vaihdoin alaa. Minä ymmärrän hyvin, että jollekin lapselle ne sormikkaat ja housuvaipat olisivat mukavammat. Olisi kiva pystyä vastaamaan vanhempien toiveisiin ja yksilölliseen huomioon. Mutta kun niitä lapsia on se 21kpl. Jos jokaisella lapsella onkin ne sormikkaat ja housuvaipat, tämä vie taas paljon enemmän aikaa. Se on sitten pois siitä leikkiajasta, kun säädetään pidempään niiden vaippojen ja sormikkaiden kanssa. Ja kyllä, näin tiukoilla oltiin ainakin niissä päiväkodeissa missä minä olin töissä. Perseestä suoraan sanottuna. 

Kun kysymys ei ole niiden vanhempien oikeudesta vaan niiden lasten oikeudesta. Yritä ajatella itsesi yhdeksi työpäiväksi niin että sinulle on teipattu käteen isot rukkaset etkä voi käyttää sormiasi ja peukaloasi kunnolla. Puet ja riisut lapset rukkaset kädessä, vaihdat vaipat rukkaset kädessä, tarjoilet ruuan rukkaset kädessä. Eikö olisi tosi mukavaa ja tehokasta? Leikki-ikäisen oikeus ja mahdollisuus käyttää sormikkaita ulkoillessa sään salliessa on valtava asia hänelle. Teillä on siellä sata yksityiskohtaa jotka teette aikuisten ehdoilla, yrittäkää edes joskus miettiä lasten näkökulmaa asioihin.

Miedän päiväkodissa myös on oikein toivottu tai melkein käskytetty että teippivaippoja ne olla pitää. Ymmärrän syyn ja ei minulla ole mitään sitä vastaan. Ainoastaan yksi hoitaja otti päähän (joka onneksi otti hatkat) joka oli kaikenkaikkiaan todella epäystävällinen ja töksäyttelevä ja päästi suustaan jopa sammakoita. Tämä ei ollut pahimmasta päästä mutta kuulosti korvaani hieman oudolta kun lapseni vaipat olivat loppuneet niin vein seuraavana päivänä n. 5 housuvaippaa koska en heti päässyt ostamaan samana iltana teippivaippoja. Siihen hän sitten tokaisi että "voit ottaa ne tuosta kun niillä mä en tee mitään kun me käytetään täällä teippivaippoja. Taisin kyllä tokaista että ne nyt toin vaan väliaikaisesti. Käytti sitten varmaan mielummin jotain varavaippoja kunnes toin teippivaippoja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea pukeutuminen on asia josta vanhempien kyllä kuuluisi huolehtia. Mutta että lasta ei huomioitaisi mitenkään hänen tullessaan päiväkotiin!!?? Onko totta? Onko tällaisia päiväkoteja oikeasti olemassakaan? Ei tulisi kuuloonkaan meidän päiväkodissa! Aina otetaan iloisesti vastaan eikä ole koskaan edes erityistä kiireen tuntua. Hoitajat on ammattitaitoisia ja ihania. Kaikki sujuu niin yllättävän rauhallisessa ilmapiirissä ja lapsen tarpeet huomioiden vaikka lapsia on paljon. Mä en edes suostuisi jättämään lastani paikkaan jossa hoitajilla ei olisi aikaa muka edes tulla tervehtimään! Miten ihmeessä mikään muukaan toiminta voi sujua jos kerran niin kiire on? Tällaisessa paikassa täytyy olla täysi kaaos aamusta iltaan!

Luitko aloitusta edes kunnolla? Ap mainitsi, ettei ole aikaa puolta tuntia vastaanottaa jokaista lasta. Ei puhunut mitään sellaista, että ei vastaanoteta ollenkaan.

Luitko itse? Kyllä siinä vaan sanotaan että ei ehditä vanhempaa huomioida puolta tuntia ( mikä on selvä asia eikä kai kukaan tällaista odottamaan) MUTTA lause sitten jatkuu ettei ehditä vastaanottaa HENKILÖKOHTAISESTI kiireestä johtuen ja tätä en kyllä hyväksy! Jokaikinen lapsi tulee vastaanottaa henkilökohtaisesti! Niin kiire ei voi olla että lapsi jää oman onnensa nojaan tullessaan.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat on niin uusavuttomia nykyään.

Osa on.

Mutta kun ei voi tietää, mistä on kyse. Mun viisvee meni koko talven ihan missä vermeissä tahansa, enkä tajunnut mistään mitään.

Tein työni koneella öisin ja päivät hoidin vanhempiani heidän kotonaan tai olin heidän tukenaan sairaalassa. Molemmat kun sattuivat sairastumaan syöpään yhtä aikaa.

Juuri tän takia ei ehkä kannata jotain tiettyä tapausta tuomita uusavuttomiksi tai välinpitämättömiksi.

No, jostain syystä en ollut itse tällaista harrastanut ennen tätä elämäntilannettakaan. Hyvää karmaa tai jotain, mutta meidän unohteluihin suhtautuivat sitten ymmärtäväisesti nekin, jotka eivät perheemme tilanteesta tienneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi et voi auttaa niissä sormikkaissa?

Kokeile itse pukea sormikkaat kymmennelle alle kolmivuotiaalle niin että kaikki ehtisivät ulkoillakin. Kyllä itseäkin ihmetyttää nykyvanhempien itsekkyys ja vaatimukset. Itselle oli itsestään selvää, että lapsille tehdään päiväkotielämä helpoksi. 

Kokeile sinä ajatella sitä asiaa niiden kymmenen kolmevuotiaan kannalta, isoissa rukkasissa tai lapasilla ei voi käyttää peukaloa ja sormia niin näppärästi, leikkiminen on vaikeampaa kun ei voi käyttää hienomotoriikkaa. Lapsi joutuu riisumaan koko rukkasen että saa nostettua maasta pienen esineen tai vaihtoehtoisesti seistä tumput suorana koko ulkoilun ajan.

Leikki on lasten työtä.

Miten niin lapaset kädessä ei voi käyttää hienomotoriikkaa? Ja kukaan tuskin pukee lapselleen paksuja rukkasia sillä kelillä, kun toiselle puetaan sormikkaat.

Vierailija kirjoitti:

Todella kiinnostaisi tietää missä tilanteessa vanhemmalle pitäisi sanoa, että "yksivuotias ei ole vauva".

Minä olen joutunut huomauttamaan pari kertaa (en tietenkään noilla sanoilla), kun vanhemmat eivät olleet tulleet ajatelleeksi, että 1-vuotias voi ulkoilussa tehdä jo muutakin kuin istua rattaissa tai keinussa. Yhdellä lapsella ei ollut kenkiä, vaikka osasi jo hyvin kävellä, toisella lapsella ei ollut muuta ulkovaatetta kuin joku äitiyspakkauksen vanupuku.

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat päiväkodissa niin ison osan päivästä, että päiväkodin on ihan pakko osallistua iänmukaisten taitojen opetteluun. Esimerkikisi lasta ei voi opettaa kuivaksi sillä tavalla, että vain kotona käydään potalla, mutta viitenä päivänä viikossa 9 tunnin ajan pitää laskea housuun. Lasta ei myöskään voi opettaan hville pöytätavoille, jos se saa syödä puolet viikon aterioista ihan miten huvittaa.

Oikeanlaiset vaatteet sitten, se on makuasia ja asennekysymys. Sormikkaat kehittävät lapsen hienomotoriikkaa jo pukiessa ja vielä enemmän leikeissä. Siksi niitä tekee mieli suosia, kun säät vaan sallivat. Minusta ei ole ollenkaan selvää, että lapsen pitäisi osata pukea ihan kaikki vaatteet itse. Tarhoissa rakastetaan saappaita ja kurahousuja, kotona tykätään goretexeista ja reimatecista.

Mutta kyllä esim. aloite kuivaksiopetteluun pitää lähteä kotoa. Ei päiväkodissa jätetä vaippaa pois, ennen kuin se on kotona alkanut sujumaan hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuota mä en käsitä, että "vanhemmat päättää vaipat". Mikä siinä on niin vaikeaa tuoda sellaisia vaippoja kuin hoitajat näkevät parhaaksi. En tiedä, miksi pitää tahalleen olla hankala, jos on mahdollista olla yhteistyökykyinen. Esimerkiksi esikoinen meillä käytti kotona housuvaippoja, mutta pph kysyttäessä sanoi, että teippivaipat olisi kätevämpiä. Siis ostin teippivaipat hoitopaikkaan ja kotiin housuvaippoja. Ei ongelmaa, hinta on sama. Aamulla meni sinne housuvaipassa ja tuli kotiin teippivaipassa. Ja jos nyt joskus oli teippivaipat loppu, vein muutaman housuvaipan mukana, kunnes muistin taas ostaa marketista paketin teippivaippoja.

Niissä teippivaipoissa on se vika että lapsi inhoaa niitä ja niiden vaihtamista päiväkodissa. Se on lapselle epämukavaa ja noloa kun lapsi retuutetaan selälleen hoitopöydälle.

Aikuisen hoitajan on paljon helpompi sietää epämukavuuttaan vaipan vaihdossa kuin yksivuotiaan lapsen. Kotona vaippojen vaihdossa ei lapsella ole mitään ongelmaa.

Minä kyllä olen aina vaihtanut teippivaipatkin pystyasennossa heti, kun lapsi osaa sen verran seisoa, että pysyy vaipanvaihdon ajan pystyssä. Miksi pitäisi retuuttaa hoitopöydälle, jos ei ole ihan pienestä lapsesta kyse? Nykyään vaippoja käytetään niin pitkään, että eihän se ole ergonomistakaan nostella jotain kolmevuotiasta pojanjässikää hoitopöydälle.

Kyllä meidän päiväkodissa lapsi vastaanotetaan joka aamu.

Vierailija kirjoitti:

Väärä ala.

Niin. Kun aloitte vanhemmiksi.

Yksi asia ei ole muuttunut.

Kun joku esittää kehittämisehdotuksia tai kritiikkiä äideille, he raivostuvat.

Mihin se itsetunto livahti, kun sait lapsen? Tilalle tuli raivo, sietämätön viha. Ei sanaakaan voi

kritisoida, kun jo kiehahtaa yli. Tätä olen miettinyt usein.

Moni äiti sanoo: Minusta tuli lapsiani raivokkaasti puolustava leijonaemo heti kun lapseni syntyi. Mutta kun se leijonaemo ennakoi, tarkkailee, pakenee heti kun vaara näkyy - ei karju, viha on se viimeinen reaktio. Silmät, näkökyky ja hajuaisti, sekä tarkka kuulo ovat leijonaemon välineet pentujensa kasvattamiseen. Mistä se äitien hirvittävä kiukku, someraivo oikein kumpuaa.

Mielenkiintoista olisi kuulla heiltä, jotka eivät suutu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea pukeutuminen on asia josta vanhempien kyllä kuuluisi huolehtia. Mutta että lasta ei huomioitaisi mitenkään hänen tullessaan päiväkotiin!!?? Onko totta? Onko tällaisia päiväkoteja oikeasti olemassakaan? Ei tulisi kuuloonkaan meidän päiväkodissa! Aina otetaan iloisesti vastaan eikä ole koskaan edes erityistä kiireen tuntua. Hoitajat on ammattitaitoisia ja ihania. Kaikki sujuu niin yllättävän rauhallisessa ilmapiirissä ja lapsen tarpeet huomioiden vaikka lapsia on paljon. Mä en edes suostuisi jättämään lastani paikkaan jossa hoitajilla ei olisi aikaa muka edes tulla tervehtimään! Miten ihmeessä mikään muukaan toiminta voi sujua jos kerran niin kiire on? Tällaisessa paikassa täytyy olla täysi kaaos aamusta iltaan!

Luitko aloitusta edes kunnolla? Ap mainitsi, ettei ole aikaa puolta tuntia vastaanottaa jokaista lasta. Ei puhunut mitään sellaista, että ei vastaanoteta ollenkaan.

Luitko itse? Kyllä siinä vaan sanotaan että ei ehditä vanhempaa huomioida puolta tuntia ( mikä on selvä asia eikä kai kukaan tällaista odottamaan) MUTTA lause sitten jatkuu ettei ehditä vastaanottaa HENKILÖKOHTAISESTI kiireestä johtuen ja tätä en kyllä hyväksy! Jokaikinen lapsi tulee vastaanottaa henkilökohtaisesti! Niin kiire ei voi olla että lapsi jää oman onnensa nojaan tullessaan.

Tulee ottaa vastaan henkilökohtaisesti, mutta ei sekään aina ihan niin helppoa ole. Jotku vanhemmat tosiaan hyvästelee sitä lastaan puolentunnin ajan, mutta kuitenkin olettavat että työntekijä ottaa sen lapsen vastaan ja esim. syliin. Maailman ärsyttävin tilanne oikeasti, kun koko ajan yrittää sivusta tulkita tilannetta, että no joko nyt pitä syöksyä ottamaan se lapsi, vai vieläkö vanhempi vetää sen lapsen takaisin syliin vartin halituokiota varten. Toisin yksinkertainen ratkaisu näissä tilanteissa on sanoa vanhemmalle, että "sano sitten kun voin ottaa lapsen" ja vaikka lukea kirjaa muille lapsille.

Mutta onhan nuo silti vähän vanhemmalta sellaista tilannettajuttomuutta, voisko sen lapsen vaikka halia jo lokeroilla ja sitten vasta tulla ryhmään ja ripeä lähtö, niin että muiden ei tarvitse kuunnella sitä pulinaa ja lapsen itkua ja vanhempaan takertumista, vaan voivat keskittyä esim. kirjan kuunteluun.

Mutta nämä on näitä, pikkujuttuja loppupeleissä, mutta kyllä tämä ala on sellainen, ettei se ihan lyhytpinnaisimmille sovi, eikä myöskään niille jotka jää tilanteista kiukkuamaan kuukausiksi, stressiinhän siinä kuolis.