Huonoimmat tarjoilut virallisissa juhlissa (rippijuhlat, yo...)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut missään noissa ns. virallisemmissa juhlissa joissa ruoka olisi ollut varsinaisesti huonoa, mutta kylläkin sellaisissa, joissa tarjoilujen määrä on alimitoitettu pahasti ja se on loppunut kesken. Siis niin, että jonon päässä lounastaan jonottaneet vieraat saivat lautasilleen ruokalausikallisen perunamuusia, muutaman nokareen poropaistia ja salaatista jokusen viinirypäleen puolikkaan. Ei kiva. Kannattaa siis varata aina mieluummin enemmän kuin vähemmän ruokaa vieraiden lukumäärään nähden.

Olen ollut häissä joissa täytekakku loppui kesken. Paikalla ei ollut kuokkavieraita. Morsian sanoi jossan kohtaa pitopalvelun henkilölle että onhan kakkua vielä lisää niin sai vastaukseksi että kyllä kakku riittää. No ei riittänyt vaan viimeiset kakun ottajat sai kaapia tyhjää.

Pitopalvelut laskee monesti nuo kakut ym. kovasti alakanttiin. Ihan sama, kuin äitienpäiväkakut valmiskakkuina: 12hlö kakku menee neljän hlö kahvitellessa ihan kevyesti.

Sitä en sitten tiedä, miksi nuo on niin pahasti alakanttiin laskettu.

Omissa häissä aikoinaan oli 70 vierasta ja kuulemma 120 henkilön kakku. Viimeiset jäi varmaan ilman tai sai tosi vähän kakkua. Onneksi oli muuta tarjotttavaa - mutta olihan se noloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nsk kirjoitti:

Erikoisruokavalioiden täydellinen puute tai se, että siinä missä muille on kunnon ateria, gluteenittomille joku kuiva keksi tai pari. Monet samankaltaiset tarjottavat, esim. kinkkupiirakkaa, kinkkuvoileipiä, kinkkuvoileipäkakkua.. :D käy tylsäksi, eikä sama maistu kaikille.

Erikoisruokavaliot alkaa ottaa hermoon. Yhden ihmisen takia hirveästi lisää vaivaa ja kustannuksia.

Jollei normit käy niin tuokoon omat erityisherkkunsa.

Arvaas mitä: keliakia ja ruoka-allergiat voivat puhjeta missä iässä tahansa, joten itsekin saatat jonakin kauniina päivänä tarvita erikoisruokavaliota. Itse sain keliakian 35-vuotiaana ja liudan allergioita, kun olin 50+. Esim. keliakiaa sairastaa arvioiden mukaan yli 70 000 suomalaista tietämättään. Melkein toivon, että olet yksi heistä: joutuisit diagnoosin saatuasi miettimään, mistä näkökulmasta ne erikoisruokavaliot alkavatkaan ottaa hermoon.

Yhden ihmisen takia hirveästi vaivaa ja kustannuksia? Ensinnäkin: jos tarjoiluja joudutaan säätämään erikoisruokavalioiden mukaan, kaikki "normaalit" voivat syödä sitä samaa. Eli jos vaikkapa joudutaan tekemään tarjottavaa ilman gluteenia/sipulia/tomaattia, niin voivathan normisti syövätkin olla ilman gluteenia/sipulia/tomaattia - ei ne edes huomaa (joo, gluteeniton leipä ja pulla on erilaisia, sen huomaa). Tai jos esimerkiksi teet yhden normaalin tiikerikakun ja toisen gluteenittoman ja maidottoman tiikerikakun, niin normaalikakun loputtua kaikki muutkin vieraat voivat hyvin syödä glut. ja maidotonta kakkua (tarvitaan hyvä resepti toki). Ei se sen vaikeampaa ole. Erikoisruokavaliot (ainakin glut. ja vegaaninen) saattavat olla kalliimpia, mutta onko sulla tapana juhlissa katsoa ja laskeskella, minkä arvosta kukin syö ja juo? Mun juhlissa käy yksi ihminen, joka ottaa valtavat määrät ruokaa ja leivonnaisia, joten kalliimmaksi tulee tämä normaali ihminen kuin "epänormaalit".

Toiseksi: hanki hyvä pitopalvelu, joka hallitsee erikoisruokavaliot. Ei tarvitse omaa päätään vaivata, kun antaa sinne ohjeet erikoisruokavieraiden tarpeista. Jos hinta mietityttää, niin eihän sieltä pitopalvelusta tarvitse kaikkea ottaa, ottaa vaan ne, joihin ei omat resurssit riitä. Toivon, että sulle jokainen vieras on samanarvoinen. 

Tämä kirjoitus oli sen verran hyökkäävästi kirjoitettu, että seuraavissa juhlissani ei ole gluteenitonta tarjottavaa ollenkaan. Kiitos siis sinulle!

Tarkoitus ei ollut olla hyökkäävä,  piti vaan kiireellä ja karsitusti kirjoittaa, mitä sydämelläni on niin vieraan roolissa kuin juhlien järjestäjänäkin :) Itseäni ei enää haittaa, jos tarjolla ei ole gluteenitonta. Otan nääs nykyään aina omat eväät. Muiden keliaakikkojen puolesta toivon, että minusta huolimatta sinulla on gluteenitonta tarjolla :)

Itse asiassa minulla todella on ollut jo vuosikymmeniä kaikki ruoka laktoositonta myös kotioloissa ja nyt kun perheessä on keliaakikko vävynä, myös tuota gluteenitonta on ollut mahdollisimman paljon. Siksipä en oikein ymmärräkään miksi aloit hyökätä juuri minun kirjoituksiani vastaan.

Ymmärrän toki aidot lääketieteellisiin seikkoihin pohjautuvat erikoisruokavaliot, mutta nykypäivän lukuisat "kun mua vaan pitää pitää spesiaalina ja nähdä ekstrasti vaivaa dieetit" ovat minulle olleet pikkuhiljaa liikaa. Esimerkiksi yksi lähipiirissä haluaa tasapuolisuuden nimissä minun leipovan hänelle ketoleivonnaisia ja se on pelkkää ajan ja rahan hukkaa. Koskaan niistä leipomuksista ei häävejä tule, yhdelle leipominen vie enemmän aikaa kuin kahdellekymmenelle muulle  ja tyyppi itsekään ei leivo omaa dieettiään koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nsk kirjoitti:

Erikoisruokavalioiden täydellinen puute tai se, että siinä missä muille on kunnon ateria, gluteenittomille joku kuiva keksi tai pari. Monet samankaltaiset tarjottavat, esim. kinkkupiirakkaa, kinkkuvoileipiä, kinkkuvoileipäkakkua.. :D käy tylsäksi, eikä sama maistu kaikille.

Erikoisruokavaliot alkaa ottaa hermoon. Yhden ihmisen takia hirveästi lisää vaivaa ja kustannuksia.

Jollei normit käy niin tuokoon omat erityisherkkunsa.

Jos sairaus vaatii noudattamaan erityisruokavaliota, niin niitä sinun "normiruokia" ei vaan yksinkertaisesti voi syödä. Mutta kyllähän sinä tämän tiedätkin.

Laktoosittomat tuotteet on helppo valmistaa, kun tarjolla on niin kermoissa, rahkoissa, juustoista, maidossa ja jätskeissä laktoosittomat vaihtoehdot. Gluteenitonta enkä maidotonta tarjoilua ole koskaan järjestänyt, koska tuttavapiirissäni ei ole näitä syöviä ihmisiä. Kun juhlat järjestetään, niin tarjottavaa pitää olla niin, että pöydät notkuu ja kaikille allergisille omat pöperöt.

Lähes 40 vuotta sitten, kun minulle puhkesi laktoosi-intoleranssi, niin kaupoissa ei ollut laktoosittomia vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nsk kirjoitti:

Erikoisruokavalioiden täydellinen puute tai se, että siinä missä muille on kunnon ateria, gluteenittomille joku kuiva keksi tai pari. Monet samankaltaiset tarjottavat, esim. kinkkupiirakkaa, kinkkuvoileipiä, kinkkuvoileipäkakkua.. :D käy tylsäksi, eikä sama maistu kaikille.

Erikoisruokavaliot alkaa ottaa hermoon. Yhden ihmisen takia hirveästi lisää vaivaa ja kustannuksia.

Jollei normit käy niin tuokoon omat erityisherkkunsa.

Jos sairaus vaatii noudattamaan erityisruokavaliota, niin niitä sinun "normiruokia" ei vaan yksinkertaisesti voi syödä. Mutta kyllähän sinä tämän tiedätkin.

Laktoosittomat tuotteet on helppo valmistaa, kun tarjolla on niin kermoissa, rahkoissa, juustoista, maidossa ja jätskeissä laktoosittomat vaihtoehdot. Gluteenitonta enkä maidotonta tarjoilua ole koskaan järjestänyt, koska tuttavapiirissäni ei ole näitä syöviä ihmisiä. Kun juhlat järjestetään, niin tarjottavaa pitää olla niin, että pöydät notkuu ja kaikille allergisille omat pöperöt.

Lähes 40 vuotta sitten, kun minulle puhkesi laktoosi-intoleranssi, niin kaupoissa ei ollut laktoosittomia vaihtoehto.

Laktoosittomia tuotteita tuli myyntiin 40 vuotta sitten. Maidon juonyoahan ei oppinuy enää, kun oli ollut jo 15 vuotta juomatta, mutta ensimmäiset jätskit muistaa vieläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonoimmat tarjoilut? No, tällaista on keliaakikon elämä:

1) Menet kummilapsesi yo-juhliin. Gluteenittomuutesi on ollut jo vuosia isäntäväen tiedossa. Muille vieraille on ihana kakkubuffa. Keliaakikolle ei ole mitään. Paitsi sattumalta viinirypäleitä. Kun juhlista päästään kotimatkalle, itket.

2) Menet isoihin, hulppeisiin häihin. Kutsussa on ollut maininta "ilmoitathan erikoisruokavaliot". Olet ilmoittanut gluteenittomuuden, jopa kahteen kertaan. Juhlissa on ensin ruokatarjoilu: keliaakikko syö suurin piirtein salaatinlehtiä, vaikka on pyydetysti ilmoittanut erikoisruokavalionsa. Sitten on kahvitarjoilu ihanannäköisine mansikkakakkuineen. Menet tarjoilijalta kysymään, missä päin on gluteenittomat. "Ei ole mitään gluteenitonta", tarjoilija sanoo ja lähtee pois. Tulee vielä iltapala: muille on hodareita ja ajattelet, että keittiössä ovat ottaneet opiksi ruoka- ja kahvitarjoiluista ja hankkineet illan aikana jotakin gluteenitonta. Ei. Ei mitään. Juhlissa on myös ilotulitus, ja ajattelet, että olisivatpa jättäneet raketit hankkimatta (eihän ne edes näy kesätaivaalla) ja sen sijaan käyttäneet muutaman tovin & euron keliaakikkovieraan tarjoiluihin. Häihin piti kuitenkin maksaa ennalta määrätty osallistumismaksu (!) kulujen kattamiseksi. Itket nälästä, pettymyksestä ja arvottomuuden tunteesta.

3) Menet kälyn perheeseen 1,5 tunnin matkan päähän. Viet mennessäsi tarjottavan, joka sopii myös sinulle. Tämän tarjottavan käly jostakin kumman syystä laittaa kuitenkin visusti kaappiin, eikä kahvipöydässä siis ole mitään sinulle sopivaa. (Ei, luonne ei anna periksi, että pyydät tuomaasi tarjottavaa, vaan juot sitten pelkkää kahvia. Eli osittain oma syy mutta pointti tässä on kälyn asenne ja "vieraanvaraisuus".) Menet toisen kerran samaan kyläpaikkaan. Käly kertoo, että "kyllä mä kaupassa kattelin niitä gluteenittomia mutta ne oli niin kalliita etten sitten ostanut". WTF! Menen kolmannen kerran, neljännen... en jaksa edes kertoa.

Älkääkä sanoko, että olisit syönyt matkalla tai kotona ennen juhlia. Yksikään yllä kuvailluista tilanteista ei ole sellainen, että olisi pitänyt olettaa jäävänsä ilman syömistä.

En edes ihmettele että jäit ilman erikoisruokiasi edellisen viestisi pohjalta. Mitä ilmeisimmin sukulaisesi ovat saaneet sinusta aika lailla tarpeekseen. Toiseksi en ymmärrä mikset ota omia eväitä, jos siis ihan joka kerta juuri sinun erikoisruokavaliosi joka tilanteessa kuitenkin ns. kusee.

Toisaalta en myöskään usko tarinaasi 2. Jos todella olet mennyt tilaisuuteen missä etukäteen jopa maksetaan ruuasta/osallistumisesta, siellä ihan varmasti silloin tarjoillaan myös gluteenitonta sitä tarvitseville.

Tarina 2 on totisinta totta. Mulla on niin huono mielikuvituskin, että en osaa keksiä juttuja. Ihan varmasti maksettiin osallistumismaksu, ihan varmasti gluteenittomat loistivat poissaolollaan. Homma jatkui vielä niin, että ystäväni (Huom! En minä vaan ystäväni) minun tietämättäni otti yhteyttä häät järjestäneeseen paikkaan (koska tunsi sieltä väkeä) ja kysyi, miksi tarjolla ei ollut ollut mitään gluteenitonta. Ei ollut saanut mitään kunnollista vastausta.

Tässä ketjussa on tarkoitus kertoa nimenomaan huonoista tarjoiluista. En millään muotoa väittäisi muutaman esimerkin pohjalta, että "joka tilanteessa kuitenkin ns. kusee". On minulla hyviäkin kokemuksia.

Sukulaiseni (joita ei kylläkään esiinny kuin tarinassa 3) voivat hyvinkin olla saaneet minusta aika lailla tarpeekseen ;) (en kyllä silti usko, mutta ei mennä nyt siihen, koska sukulaisuus ei ole ketjun aihe) mutta ei sillä ole mitään tekemistä gluteenittomuuden kanssa. Vai onko se sukulainen, johon on täysin kyllästynyt, tapana jättää ilman tarjoiluja juhlissa? Hyvä tietää :D :D Ensi kerralla jätän Keijo-serkun ilman kahvia... (tää oli vitsi eli tästä ei kannata vetää johtopäätöstä, että sukulaiseni ovat varmaan joka tapauksessa saaneet minusta tarpeekseen).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonoimmat tarjoilut? No, tällaista on keliaakikon elämä:

1) Menet kummilapsesi yo-juhliin. Gluteenittomuutesi on ollut jo vuosia isäntäväen tiedossa. Muille vieraille on ihana kakkubuffa. Keliaakikolle ei ole mitään. Paitsi sattumalta viinirypäleitä. Kun juhlista päästään kotimatkalle, itket.

2) Menet isoihin, hulppeisiin häihin. Kutsussa on ollut maininta "ilmoitathan erikoisruokavaliot". Olet ilmoittanut gluteenittomuuden, jopa kahteen kertaan. Juhlissa on ensin ruokatarjoilu: keliaakikko syö suurin piirtein salaatinlehtiä, vaikka on pyydetysti ilmoittanut erikoisruokavalionsa. Sitten on kahvitarjoilu ihanannäköisine mansikkakakkuineen. Menet tarjoilijalta kysymään, missä päin on gluteenittomat. "Ei ole mitään gluteenitonta", tarjoilija sanoo ja lähtee pois. Tulee vielä iltapala: muille on hodareita ja ajattelet, että keittiössä ovat ottaneet opiksi ruoka- ja kahvitarjoiluista ja hankkineet illan aikana jotakin gluteenitonta. Ei. Ei mitään. Juhlissa on myös ilotulitus, ja ajattelet, että olisivatpa jättäneet raketit hankkimatta (eihän ne edes näy kesätaivaalla) ja sen sijaan käyttäneet muutaman tovin & euron keliaakikkovieraan tarjoiluihin. Häihin piti kuitenkin maksaa ennalta määrätty osallistumismaksu (!) kulujen kattamiseksi. Itket nälästä, pettymyksestä ja arvottomuuden tunteesta.

3) Menet kälyn perheeseen 1,5 tunnin matkan päähän. Viet mennessäsi tarjottavan, joka sopii myös sinulle. Tämän tarjottavan käly jostakin kumman syystä laittaa kuitenkin visusti kaappiin, eikä kahvipöydässä siis ole mitään sinulle sopivaa. (Ei, luonne ei anna periksi, että pyydät tuomaasi tarjottavaa, vaan juot sitten pelkkää kahvia. Eli osittain oma syy mutta pointti tässä on kälyn asenne ja "vieraanvaraisuus".) Menet toisen kerran samaan kyläpaikkaan. Käly kertoo, että "kyllä mä kaupassa kattelin niitä gluteenittomia mutta ne oli niin kalliita etten sitten ostanut". WTF! Menen kolmannen kerran, neljännen... en jaksa edes kertoa.

Älkääkä sanoko, että olisit syönyt matkalla tai kotona ennen juhlia. Yksikään yllä kuvailluista tilanteista ei ole sellainen, että olisi pitänyt olettaa jäävänsä ilman syömistä.

En edes ihmettele että jäit ilman erikoisruokiasi edellisen viestisi pohjalta. Mitä ilmeisimmin sukulaisesi ovat saaneet sinusta aika lailla tarpeekseen. Toiseksi en ymmärrä mikset ota omia eväitä, jos siis ihan joka kerta juuri sinun erikoisruokavaliosi joka tilanteessa kuitenkin ns. kusee.

Toisaalta en myöskään usko tarinaasi 2. Jos todella olet mennyt tilaisuuteen missä etukäteen jopa maksetaan ruuasta/osallistumisesta, siellä ihan varmasti silloin tarjoillaan myös gluteenitonta sitä tarvitseville.

Tarina 2 on totisinta totta. Mulla on niin huono mielikuvituskin, että en osaa keksiä juttuja. Ihan varmasti maksettiin osallistumismaksu, ihan varmasti gluteenittomat loistivat poissaolollaan. Homma jatkui vielä niin, että ystäväni (Huom! En minä vaan ystäväni) minun tietämättäni otti yhteyttä häät järjestäneeseen paikkaan (koska tunsi sieltä väkeä) ja kysyi, miksi tarjolla ei ollut ollut mitään gluteenitonta. Ei ollut saanut mitään kunnollista vastausta.

Tässä ketjussa on tarkoitus kertoa nimenomaan huonoista tarjoiluista. En millään muotoa väittäisi muutaman esimerkin pohjalta, että "joka tilanteessa kuitenkin ns. kusee". On minulla hyviäkin kokemuksia.

Sukulaiseni (joita ei kylläkään esiinny kuin tarinassa 3) voivat hyvinkin olla saaneet minusta aika lailla tarpeekseen ;) (en kyllä silti usko, mutta ei mennä nyt siihen, koska sukulaisuus ei ole ketjun aihe) mutta ei sillä ole mitään tekemistä gluteenittomuuden kanssa. Vai onko se sukulainen, johon on täysin kyllästynyt, tapana jättää ilman tarjoiluja juhlissa? Hyvä tietää :D :D Ensi kerralla jätän Keijo-serkun ilman kahvia... (tää oli vitsi eli tästä ei kannata vetää johtopäätöstä, että sukulaiseni ovat varmaan joka tapauksessa saaneet minusta tarpeekseen).

Itse en menisi edes häihin mihin vaaditaan osallistumismaksun maksamista. Vieraiden ei tarvitse kustantaa kenenkään järjestämiä juhlia. Jos ei ole varaa järjestää haluamansa puitteisia  juhlia, silloin pitää järjestää pienemmät pirskeet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nsk kirjoitti:

Erikoisruokavalioiden täydellinen puute tai se, että siinä missä muille on kunnon ateria, gluteenittomille joku kuiva keksi tai pari. Monet samankaltaiset tarjottavat, esim. kinkkupiirakkaa, kinkkuvoileipiä, kinkkuvoileipäkakkua.. :D käy tylsäksi, eikä sama maistu kaikille.

Erikoisruokavaliot alkaa ottaa hermoon. Yhden ihmisen takia hirveästi lisää vaivaa ja kustannuksia.

Jollei normit käy niin tuokoon omat erityisherkkunsa.

Jos sairaus vaatii noudattamaan erityisruokavaliota, niin niitä sinun "normiruokia" ei vaan yksinkertaisesti voi syödä. Mutta kyllähän sinä tämän tiedätkin.

Laktoosittomat tuotteet on helppo valmistaa, kun tarjolla on niin kermoissa, rahkoissa, juustoista, maidossa ja jätskeissä laktoosittomat vaihtoehdot. Gluteenitonta enkä maidotonta tarjoilua ole koskaan järjestänyt, koska tuttavapiirissäni ei ole näitä syöviä ihmisiä. Kun juhlat järjestetään, niin tarjottavaa pitää olla niin, että pöydät notkuu ja kaikille allergisille omat pöperöt.

Lähes 40 vuotta sitten, kun minulle puhkesi laktoosi-intoleranssi, niin kaupoissa ei ollut laktoosittomia vaihtoehto.

Laktoosittomia tuotteita tuli myyntiin 40 vuotta sitten. Maidon juonyoahan ei oppinuy enää, kun oli ollut jo 15 vuotta juomatta, mutta ensimmäiset jätskit muistaa vieläkin.

Meillä kaikki ruoka muutettiin laktoosittomaksi vähän päälle 20 vuotta sitten. Esimerkiksi kerma piti korvata silloin soijakermalla kun laktoositonta kermaa ei ollut myynnissä. Nyt laktoositon kokkaus ei poikkea enää mitenkään käytännössä laktoosillisesta kokkailusta, laktoosittomien tuotteiden valikoima on niin hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huonoimmat tarjoilut? No, tällaista on keliaakikon elämä:

1) Menet kummilapsesi yo-juhliin. Gluteenittomuutesi on ollut jo vuosia isäntäväen tiedossa. Muille vieraille on ihana kakkubuffa. Keliaakikolle ei ole mitään. Paitsi sattumalta viinirypäleitä. Kun juhlista päästään kotimatkalle, itket.

2) Menet isoihin, hulppeisiin häihin. Kutsussa on ollut maininta "ilmoitathan erikoisruokavaliot". Olet ilmoittanut gluteenittomuuden, jopa kahteen kertaan. Juhlissa on ensin ruokatarjoilu: keliaakikko syö suurin piirtein salaatinlehtiä, vaikka on pyydetysti ilmoittanut erikoisruokavalionsa. Sitten on kahvitarjoilu ihanannäköisine mansikkakakkuineen. Menet tarjoilijalta kysymään, missä päin on gluteenittomat. "Ei ole mitään gluteenitonta", tarjoilija sanoo ja lähtee pois. Tulee vielä iltapala: muille on hodareita ja ajattelet, että keittiössä ovat ottaneet opiksi ruoka- ja kahvitarjoiluista ja hankkineet illan aikana jotakin gluteenitonta. Ei. Ei mitään. Juhlissa on myös ilotulitus, ja ajattelet, että olisivatpa jättäneet raketit hankkimatta (eihän ne edes näy kesätaivaalla) ja sen sijaan käyttäneet muutaman tovin & euron keliaakikkovieraan tarjoiluihin. Häihin piti kuitenkin maksaa ennalta määrätty osallistumismaksu (!) kulujen kattamiseksi. Itket nälästä, pettymyksestä ja arvottomuuden tunteesta.

3) Menet kälyn perheeseen 1,5 tunnin matkan päähän. Viet mennessäsi tarjottavan, joka sopii myös sinulle. Tämän tarjottavan käly jostakin kumman syystä laittaa kuitenkin visusti kaappiin, eikä kahvipöydässä siis ole mitään sinulle sopivaa. (Ei, luonne ei anna periksi, että pyydät tuomaasi tarjottavaa, vaan juot sitten pelkkää kahvia. Eli osittain oma syy mutta pointti tässä on kälyn asenne ja "vieraanvaraisuus".) Menet toisen kerran samaan kyläpaikkaan. Käly kertoo, että "kyllä mä kaupassa kattelin niitä gluteenittomia mutta ne oli niin kalliita etten sitten ostanut". WTF! Menen kolmannen kerran, neljännen... en jaksa edes kertoa.

Älkääkä sanoko, että olisit syönyt matkalla tai kotona ennen juhlia. Yksikään yllä kuvailluista tilanteista ei ole sellainen, että olisi pitänyt olettaa jäävänsä ilman syömistä.

En edes ihmettele että jäit ilman erikoisruokiasi edellisen viestisi pohjalta. Mitä ilmeisimmin sukulaisesi ovat saaneet sinusta aika lailla tarpeekseen. Toiseksi en ymmärrä mikset ota omia eväitä, jos siis ihan joka kerta juuri sinun erikoisruokavaliosi joka tilanteessa kuitenkin ns. kusee.

Toisaalta en myöskään usko tarinaasi 2. Jos todella olet mennyt tilaisuuteen missä etukäteen jopa maksetaan ruuasta/osallistumisesta, siellä ihan varmasti silloin tarjoillaan myös gluteenitonta sitä tarvitseville.

Tarina 2 on totisinta totta. Mulla on niin huono mielikuvituskin, että en osaa keksiä juttuja. Ihan varmasti maksettiin osallistumismaksu, ihan varmasti gluteenittomat loistivat poissaolollaan. Homma jatkui vielä niin, että ystäväni (Huom! En minä vaan ystäväni) minun tietämättäni otti yhteyttä häät järjestäneeseen paikkaan (koska tunsi sieltä väkeä) ja kysyi, miksi tarjolla ei ollut ollut mitään gluteenitonta. Ei ollut saanut mitään kunnollista vastausta.

Tässä ketjussa on tarkoitus kertoa nimenomaan huonoista tarjoiluista. En millään muotoa väittäisi muutaman esimerkin pohjalta, että "joka tilanteessa kuitenkin ns. kusee". On minulla hyviäkin kokemuksia.

Sukulaiseni (joita ei kylläkään esiinny kuin tarinassa 3) voivat hyvinkin olla saaneet minusta aika lailla tarpeekseen ;) (en kyllä silti usko, mutta ei mennä nyt siihen, koska sukulaisuus ei ole ketjun aihe) mutta ei sillä ole mitään tekemistä gluteenittomuuden kanssa. Vai onko se sukulainen, johon on täysin kyllästynyt, tapana jättää ilman tarjoiluja juhlissa? Hyvä tietää :D :D Ensi kerralla jätän Keijo-serkun ilman kahvia... (tää oli vitsi eli tästä ei kannata vetää johtopäätöstä, että sukulaiseni ovat varmaan joka tapauksessa saaneet minusta tarpeekseen).

Minä kyllä uskon kertomuksesi.

Ei suinkaan sellaista henkilöä, jota ei haluta, edes kutsu kukaan juhliin.

On vaan onnettomia tarjoilujen hoitajia, kuten se, että tiedossa on vieraita, jotka tulee autolla, ja heille ei ole mitään alkotonta tarjolla.

Minä sanoin velipojalle etukäteen, että me juodaan vaan alkotonta. Sanoin myös hänen bestmänille, joka järkkäili häitä. No ei edes alkumaljaa saatu alkottomana. Vi.. u mitä va ja kkeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nsk kirjoitti:

Erikoisruokavalioiden täydellinen puute tai se, että siinä missä muille on kunnon ateria, gluteenittomille joku kuiva keksi tai pari. Monet samankaltaiset tarjottavat, esim. kinkkupiirakkaa, kinkkuvoileipiä, kinkkuvoileipäkakkua.. :D käy tylsäksi, eikä sama maistu kaikille.

Erikoisruokavaliot alkaa ottaa hermoon. Yhden ihmisen takia hirveästi lisää vaivaa ja kustannuksia.

Jollei normit käy niin tuokoon omat erityisherkkunsa.

Arvaas mitä: keliakia ja ruoka-allergiat voivat puhjeta missä iässä tahansa, joten itsekin saatat jonakin kauniina päivänä tarvita erikoisruokavaliota. Itse sain keliakian 35-vuotiaana ja liudan allergioita, kun olin 50+. Esim. keliakiaa sairastaa arvioiden mukaan yli 70 000 suomalaista tietämättään. Melkein toivon, että olet yksi heistä: joutuisit diagnoosin saatuasi miettimään, mistä näkökulmasta ne erikoisruokavaliot alkavatkaan ottaa hermoon.

Yhden ihmisen takia hirveästi vaivaa ja kustannuksia? Ensinnäkin: jos tarjoiluja joudutaan säätämään erikoisruokavalioiden mukaan, kaikki "normaalit" voivat syödä sitä samaa. Eli jos vaikkapa joudutaan tekemään tarjottavaa ilman gluteenia/sipulia/tomaattia, niin voivathan normisti syövätkin olla ilman gluteenia/sipulia/tomaattia - ei ne edes huomaa (joo, gluteeniton leipä ja pulla on erilaisia, sen huomaa). Tai jos esimerkiksi teet yhden normaalin tiikerikakun ja toisen gluteenittoman ja maidottoman tiikerikakun, niin normaalikakun loputtua kaikki muutkin vieraat voivat hyvin syödä glut. ja maidotonta kakkua (tarvitaan hyvä resepti toki). Ei se sen vaikeampaa ole. Erikoisruokavaliot (ainakin glut. ja vegaaninen) saattavat olla kalliimpia, mutta onko sulla tapana juhlissa katsoa ja laskeskella, minkä arvosta kukin syö ja juo? Mun juhlissa käy yksi ihminen, joka ottaa valtavat määrät ruokaa ja leivonnaisia, joten kalliimmaksi tulee tämä normaali ihminen kuin "epänormaalit".

Toiseksi: hanki hyvä pitopalvelu, joka hallitsee erikoisruokavaliot. Ei tarvitse omaa päätään vaivata, kun antaa sinne ohjeet erikoisruokavieraiden tarpeista. Jos hinta mietityttää, niin eihän sieltä pitopalvelusta tarvitse kaikkea ottaa, ottaa vaan ne, joihin ei omat resurssit riitä. Toivon, että sulle jokainen vieras on samanarvoinen. 

Tämä kirjoitus oli sen verran hyökkäävästi kirjoitettu, että seuraavissa juhlissani ei ole gluteenitonta tarjottavaa ollenkaan. Kiitos siis sinulle!

Tarkoitus ei ollut olla hyökkäävä,  piti vaan kiireellä ja karsitusti kirjoittaa, mitä sydämelläni on niin vieraan roolissa kuin juhlien järjestäjänäkin :) Itseäni ei enää haittaa, jos tarjolla ei ole gluteenitonta. Otan nääs nykyään aina omat eväät. Muiden keliaakikkojen puolesta toivon, että minusta huolimatta sinulla on gluteenitonta tarjolla :)

Itse asiassa minulla todella on ollut jo vuosikymmeniä kaikki ruoka laktoositonta myös kotioloissa ja nyt kun perheessä on keliaakikko vävynä, myös tuota gluteenitonta on ollut mahdollisimman paljon. Siksipä en oikein ymmärräkään miksi aloit hyökätä juuri minun kirjoituksiani vastaan.

Ymmärrän toki aidot lääketieteellisiin seikkoihin pohjautuvat erikoisruokavaliot, mutta nykypäivän lukuisat "kun mua vaan pitää pitää spesiaalina ja nähdä ekstrasti vaivaa dieetit" ovat minulle olleet pikkuhiljaa liikaa. Esimerkiksi yksi lähipiirissä haluaa tasapuolisuuden nimissä minun leipovan hänelle ketoleivonnaisia ja se on pelkkää ajan ja rahan hukkaa. Koskaan niistä leipomuksista ei häävejä tule, yhdelle leipominen vie enemmän aikaa kuin kahdellekymmenelle muulle  ja tyyppi itsekään ei leivo omaa dieettiään koskaan.

Joo, kun erikoisruokavalioista puhutaan, menee sekaisin sairaudet (keliakia, allergiat) ja ihmisten yksilölliset dieetit. Nyt ymmärrän, mitä tarkoitit sillä, että vieraat tuokoot omat erityisherkkunsa.

Yksiin juhliin (en itse ollut järjestäjä) yksi vieras ilmoitti, ettei syö mitään sokeria. Emännällä olikin päänvaivaa keksiä esim. banaanilla makeutettuja leivonnaisia ja miettiä, mikä luetaan sokeriksi ja mikä ei (eli onko hedelmien oma sokeri ihan poissuljettu vai saako sitä olla). Loppujen lopuksi ko. vieras söi hänelle tehtyjen erityisruokiensa lisäksi ihan samaa kuin muutkin, sanoen että kyllähän hän joskus voi vähän sokeripitoisiakin syödä. Juhlien emäntä oli "hieman" närkästynyt. 

Kerran eräissä rippijuhlissa 1990-luvun puolivälissä ei oltu otettu mitenkään huomioon sitä, että osalla vieraista oli keliakia ja laktoosi-intoreranssi eli esim. täytekakku, pullat, tarjolla olevat leivät keksit oli tehty esim. vehnäjauhoon ja laktoosia sisältävään maitoon. Tämän ripille päässeen nuoren eli serkkuni äiti selitti ihan selvästi tosissaan, että "Ei sillä nyt niin väliä ole, että syökö joskus vähän vaikka niitä vehnäjauhoja tai kakkua, jossa ei ole laktoositonta maitoa, kunhan ei kerro siitä sitten lääkärille". Serkkuni sitten itse nolona selitti esim. minulle, jolla on keliakia, että hän kyllä yritti selittää, äidilleen että en voi syödä vaikka vehnäjauhoja, mutta tämä ei ollut uskonut. Eli siinä serkkuni oli selvästi äitiään viisaampi asiassa, vaikka onkin itse heikkolahjainen.

Itse voisin kyllä joskus maksaakin osallistumismaksun. Siis jos joku vaikka haluaisi pitää häät, mutta on tiukka taloudellinen tilanne ja ehdottaisi, että lahjojen sijasta osallistutaan kuluihin, niin mikä ettei. Mutta toivoisin sitten, että se maksu todella käytettäisiin juhlijoiden iloksi= paikka, tarjoilut ym. 

Usein on niin, että varakkaat ihmiset tarjoavat niukasti ja vähemmän varakkaat haluavat olla erittäin vieraanvaraisia. 

Joskus olen itsekin ollut pitopalvelun apulaisena häissä tai hautajaisissa ja kerran hämmästyin, kun emäntä sanoi, että pitäkää huoli, että saatte itsekin ruokaa. Työntekijätkin olivat ihmisiä.  Niihin juhliin oli kyllä muutenkin pitopalvelun kautta varattu runsaasti ruokaa ja sitä varmasti riitti kaikille. 

Kyllä minä olen kaikissa yo- ainakin  juhlissa  tarjonnut oikeaa ruokaa.  Sen jälkeen maistuu jo muukin tarjottava. Tietysti kahvia pitää olla koko ajan tarjolla. Kahvin kanssa ei syödä karkkia. ( ?  ).vaan kahvileipää monenlaista. En millään muista mitä lasten rippijuhlissa oli tarjolla.   Ainakin yhdet  rippijuhlat peruuntui kun työnantaja pakotti minut pävystykseen töihin sairaalaan  kiusallaan.  Joku muu sen  vuoron teki , mutta en  ehtinyt   laittaa kutsuja viimetingassa.  Pidettiin sitten kahvitilaisuus mummon  ollessa ainoa vieras. Lapselle vähän ikävä juttu.

Häissä porsaankyljuksiä ja perunoita ja joku salaatti siinä kylessä. Kakkua jälkkäriksi. Valmiit annokset.

Sinänsä offtopic, mutta liittynee osittain aiheeseen. Pakko kommentoida, kun tuli niin muistot mieleen.

Nuorempien serkkujen äiti (onneksi on ex-sukulainen nykyään) oli niin saita, ettei kannattanut kyllä sen talon juhliin nälkäisenä mennä. Tarjoilut oli mitoitettu aina alakanttiin, eli itse ei ainakaan kehdannut ottaa ruokaa ja muita tarjoiluja paljoa jotta muillekin vieraille jäisi jotakin. Muistan toisen serkun yo-juhlista sen, että täytekakusta oli pakko jättää yhdelle myöhässä tulevalle vieraalle palanen, joten eipä sitäkään kakkua tullut kenenkään enää santsattua.

Tämä juhlien emäntä oli saituudensa lisäksi itse kovin ahne, eli saattoi olla itse tarjoilujen äärellä ennen vieraita. Muistan, kun edesmennyt mummoni jakoi sisarensa kanssa jälkiruuan puoliksi, kun jälkkäri meinasi taas loppua kesken ja lapsi olisi jäänyt ilman. Emäntä kyllä itse söi tyytyväisenä jälkiruuan eikä edes tarjoutunut antamaa omaa annostaan lapselle.

Tämä emäntä oli usein itse dieetillä ja Painonvartijat oli tullut tutuksi. No, tietenkin vieraat saivat oman osansa tästä rouvan dieettauksesta koska juhlissa tarjoiltiin usein jostain piimästä ja kuivasta pohjasta tehtyä laihdutuskakkua. Kyllä minä ainakin tarjoaisin vieraille kermakakkua vaikka itse järsisin porkkanaa.

Tiivistettynä: panosta tarjoilujen laatuun ja määrään. Minulle on ainakin tämän kokemuksen osalta tullut selväksi, että vieraat eivät minun juhlistani nälkäisenä lähde.

Riistakäristys on pakasteena tuotua lihaa ( yleensä Uudesta-Seelannista). Tehdään laiduntavista saksanhirvistä tms vastaavista. Ei siis ole edes riistaa. Mausta sen huomaa kyllä. Ymmärrän hyvin harmituksen. Olisin vaatinut hyvitystä pitopalvelulta vaihdosta. 

Miesystäväni järjesti pojalleen yo-juhlat yksin. Ex-vaimo pesi kätensä järjestelyistä ja minun mielipiteitäni ei mies kuunnellut.

Ruoaksi oli kaupan tiskistä tilattu feta- ja kanasalaatti, jotka muuten ok, mutta juhlapaikalla ei ollut kylmäsäilytystä. Seisoivat noutopöydässä klo 12-24. Ihme, ettei kukaan sairastunut.

Lisäksi tarjoiltiin:

Lidlin eineslihapullia mikrotettuna

Vaaleaa patonkia

valmista tuorejuustolevitettä suoraan purkista

Sipsejä (ilman dippiä)

Mansikkakermakakkua (oli hyvää, mutta onko nykyään nuorten mieleen?

Juomina:

Oluttölkkejä

Hahaviiniä

Boolia muovisesta kanisterista

Tarjoilu kertakäyttölautasilta ja -aterimilta.

Pöytäliina paperia ja repäisty rullasta käsin - mies teippasi sen maalarinteipillä

Tein selväksi, että suunnittelu ja toteutus oli miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan ollut missään noissa ns. virallisemmissa juhlissa joissa ruoka olisi ollut varsinaisesti huonoa, mutta kylläkin sellaisissa, joissa tarjoilujen määrä on alimitoitettu pahasti ja se on loppunut kesken. Siis niin, että jonon päässä lounastaan jonottaneet vieraat saivat lautasilleen ruokalausikallisen perunamuusia, muutaman nokareen poropaistia ja salaatista jokusen viinirypäleen puolikkaan. Ei kiva. Kannattaa siis varata aina mieluummin enemmän kuin vähemmän ruokaa vieraiden lukumäärään nähden.

Olen ollut häissä joissa täytekakku loppui kesken. Paikalla ei ollut kuokkavieraita. Morsian sanoi jossan kohtaa pitopalvelun henkilölle että onhan kakkua vielä lisää niin sai vastaukseksi että kyllä kakku riittää. No ei riittänyt vaan viimeiset kakun ottajat sai kaapia tyhjää.

Pitopalvelut laskee monesti nuo kakut ym. kovasti alakanttiin. Ihan sama, kuin äitienpäiväkakut valmiskakkuina: 12hlö kakku menee neljän hlö kahvitellessa ihan kevyesti.

Sitä en sitten tiedä, miksi nuo on niin pahasti alakanttiin laskettu.

Omissa häissä aikoinaan oli 70 vierasta ja kuulemma 120 henkilön kakku. Viimeiset jäi varmaan ilman tai sai tosi vähän kakkua. Onneksi oli muuta tarjotttavaa - mutta olihan se noloa.

Joku kirjoitti, että täytekakun mitoitus on seitsemän sortin tarjoamisten ajalta. Nyt ainoa tarjottava saattaa olla kakku, määrä ei vain kasva, vaikka muut makeat jäävät pois.

Anopin hautajaiset: hieno keskustaravintola ja ruokana. Pyttipannua!!!!.. kyllä! Pyttipannua ja annoskoko niin pieni, että sukulaislapsi (8v) pyysi kuuluvalla äänellä lisää. Kahvi jälkiruokana, kahvimaito loppui kesken, ei tuotu lisää. Hirveä kiire juhlien jälkeen syömään

Vierailija kirjoitti:

Miesystäväni järjesti pojalleen yo-juhlat yksin. Ex-vaimo pesi kätensä järjestelyistä ja minun mielipiteitäni ei mies kuunnellut.

Ruoaksi oli kaupan tiskistä tilattu feta- ja kanasalaatti, jotka muuten ok, mutta juhlapaikalla ei ollut kylmäsäilytystä. Seisoivat noutopöydässä klo 12-24. Ihme, ettei kukaan sairastunut.

Lisäksi tarjoiltiin:

Lidlin eineslihapullia mikrotettuna

Vaaleaa patonkia

valmista tuorejuustolevitettä suoraan purkista

Sipsejä (ilman dippiä)

Mansikkakermakakkua (oli hyvää, mutta onko nykyään nuorten mieleen?

Juomina:

Oluttölkkejä

Hahaviiniä

Boolia muovisesta kanisterista

Tarjoilu kertakäyttölautasilta ja -aterimilta.

Pöytäliina paperia ja repäisty rullasta käsin - mies teippasi sen maalarinteipillä

Tein selväksi, että suunnittelu ja toteutus oli miehen.

Sinä kuljit pöydän ympärillä hokien, että "en ole näitä sitten suunnitellut, miehen tekeleitä ovat"? Pilasit miehen järjestämät juhlat tympeästi. Mies järjesti oman poikansa juhlat mielestäni hyvin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesystäväni järjesti pojalleen yo-juhlat yksin. Ex-vaimo pesi kätensä järjestelyistä ja minun mielipiteitäni ei mies kuunnellut.

Ruoaksi oli kaupan tiskistä tilattu feta- ja kanasalaatti, jotka muuten ok, mutta juhlapaikalla ei ollut kylmäsäilytystä. Seisoivat noutopöydässä klo 12-24. Ihme, ettei kukaan sairastunut.

Lisäksi tarjoiltiin:

Lidlin eineslihapullia mikrotettuna

Vaaleaa patonkia

valmista tuorejuustolevitettä suoraan purkista

Sipsejä (ilman dippiä)

Mansikkakermakakkua (oli hyvää, mutta onko nykyään nuorten mieleen?

Juomina:

Oluttölkkejä

Hahaviiniä

Boolia muovisesta kanisterista

Tarjoilu kertakäyttölautasilta ja -aterimilta.

Pöytäliina paperia ja repäisty rullasta käsin - mies teippasi sen maalarinteipillä

Tein selväksi, että suunnittelu ja toteutus oli miehen.

Sinä kuljit pöydän ympärillä hokien, että "en ole näitä sitten suunnitellut, miehen tekeleitä ovat"? Pilasit miehen järjestämät juhlat tympeästi. Mies järjesti oman poikansa juhlat mielestäni hyvin!

Höpö höpö, niitä mitenkään hyvin oltu järjestetty. Missä piireissä muka? Sekä lapsen äiti että isä eivät arvostaneet pätkääkään lapsen ylioppilasjuhlaa. Äiti varsinkin taisi olla äiti viimeistä kertaa tuon pojan mielestä. Suurin kysymys on, että MIKSI mies ei suostunut apuun ja neuvoihin? Ei tuollaisen miehen kanssa kannata jatkaa elämäänsä.