Huonoimmat tarjoilut virallisissa juhlissa (rippijuhlat, yo...)

Vierailija kirjoitti:

Tuolla viestissä 441 näkyikin palstalaisten mielestä teenjuojan oikea käyttäytymissääntö juhlissa: kahvi pitää ottaa vaikka sitä ei juo, tarjoomukset on syötävä kuivin suin ja jos haluaa kupillisen vettä se on haettava itse vaivihkaa keittiöstä, ettei vaan juhlien järjestäjälle tule vaivaa.

Mitään hyvää kohtelua ei ansaitse jos kerran kehtaa juoda teetä eikä kahvia! Vieraanvaraisuutta osoitetaan, mutta ei teenjuojille? Kiitokset nyt kutsusta kuitenkin ja toivottavasti edes lahja kelpasi...

T. Ylimielinen nirppanokka

Meillä oli eilen rippijuhlat enkä laittanut teetä erikseen tarjolle. Ajattelin että tutussa porukassa kyllä joku uskaltaa hihkaista, että onko teetä. Mutta en myöskään ajatellut että se haudutettu tee kilpistyy kattilaan ja pussiteehen.

Eilen tosiaan kun meillä oli rippijuhlat, niin alkuun oli keitto. Voileipäkakku tuotiin pöytään vasta myöhemmin tuon takia ja joku kertoi jo miehensä pettyneenä sanoneen, että eikö ole ollenkaan voileipäkakkua tarjolla.

Itse ymmärrän tämän teenjuojan närkästyksen vaikka vähän yli meneekin. On todella tuskaista kun kahvittelijoille on yleensä varattu hyvää tuoretta ja varmasti kuumaa kahvia ja teenjuojille on haaleaa vettä ja sitä perus Earl greytä tai vastaavaa mustaa teetä. Sen rinnalle olisi hyvä saada vihreää teetä joka on parempi monelle ja sopii usean eri ruuan kanssa. Lisäksi tosiaan katsoa että se tee vesi on kuumaa.

Minun ongelmani on nykyisin se että itse en juo enää kahvia tai teetä kun aiheuttaa mahavaivoja ja en viitsi juosta vessassa ja haisuttaa koko juhlatilaa. Sen takia juon aina vettä tai mehua ja monesti vesi on unohdettu ja mehu on tyyliin lasten pöydässä tai emäntä toitottanut että "ja lapsille on mehua täällä". Kyllä siinä tulee vähän sellanen olo että jos et juo kahvia tai teetä et ole osa aikuisia. Toki tiedän että tämä on varmasti minun päässäni ongelmana mutta sitä voisi hieman miettiä kuitenkin ja vettä haluaa myös moni muu kesällä.

Vierailija kirjoitti:

Rippijuhlat on tosiaan pienen piirin juhlat. Outoa nämä jättijuhlat. Ei kuulu lainkaan tilaisuuden luonteeseen

Kuten joku jo totesikin, mihin vedät rajan? Meillä on pelkästään lapsuudenperheessäni nykyään 16 henkeä, siihen muu lähisuku päälle, niin ollaan jo 53 henkilössä. Ja jos otetaan esimerkiksi vaikka ensi kesänä tulevat rippijuhlat, tässä kohtaa kasassa on vasta juhlakalun äidin puolen suku. Isän puolen suku on pienempi, mutta kyllä sieltäkin nopeasti 10-15 henkeä tulee, jolloin ollaan jo melkein siinä 70 vieraassa. Eikä tähän ole vielä laskettu ketään muita kuin sukulaisia, sitten vielä kummit ja läheiset ystäväperheet, niin aletaan jo hipoa melkein sataa henkeä.

Vierailija kirjoitti:

Lämmöllä muistelen äidin minulle järjestämiä rippijuhlia, joissa oli kahta sorttia voileipäkakkua, ainakin kahta erilaista ruokaisaa salaattia, vihersalaatti ja itse tekemämme karjalanpiirakat munavoilla. Makeiden herkkujen lisäksi siis. Oli varaa vieraillakin santsata ja maistaa joka sorttia. Hyvin tuli mahat täyteen, vaikkei lämmintä ruokaa ollutkaan tai konfirmaatiossa vielä mitään vieraille tarjottu. Erikoinen ajatus muutenkin, että kirkossa jo kukin tarjoaisi evästä omille vierailleen. Kamala härdelli ja möly siitä syntyisi. Vaan ehkä jossakin on totuttu erilaisiin käytäntöihin.

Pitää vissiin suntion laittaa snägäri pystyyn nurkkaan kirkonmenojen ajaksi, jottei porukoiden tarvi lähtee Heselle kesken kaiken. Niin ja tarpeeksi proteiinia myyntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on rippilapsi ja kirkko klo 10. Ratkaisu pitopalvelu. Olisin itse halunnut tehdä, mutta olen mieluummin kirkossa.

Laitat kaikki melkeen valmiiksi ennen kirkkoon lähtöä ja tullessa napsauta kahvi päälle tai ota kylmiä mehukannuja jääkaapista että ihmisillä on jotain suun kostuketta ja sanot että tarjoomukset on pöydässä n. 30 min päästä?

Ei! Kyllä tarvitaan apulainen. Voi tehdä paljon itse. Esim uuniruoka edellisenä päivänä paistovalmiiksi. Meillä apulainen on sen paistanut ja laittanut salaatit ym pöytään. Kaikki on ollut valmiina kirkon jälkee. Sitten hän on tiskannut ja laittanut kahvipöyfän.

Itse on tehty lähes kaikki. Mutta ei ole oikein sopivaa häärätä itse juhlissa

Luuleeko jotkut oikeesti, että haudutettu tee tehdään teepusseja kattilassa liottamalla? Siinähän käytetään irtoteetä, josta valmistetaan hauduke, joka sitten lantrataan kuumalla vedellä oman maun vahvuiseksi. Näin ainakin esim. Siljan erikoisaamiaiselle valmistimme teen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällainen juttu tuli mieleen viime kesän rippijuhlistamme:

Meillä oli konfirmaatio jo klo 10 ja vieraat tulivat pääosin pitkän matkan takaa. Meillä oli tavallaan "lounaaksi" ensin kahta erilaista salaattia ja suolaisia piirakoita, jotka tekivätkin kauppansa. Yllättäen lapsivieraita varten varattu kinkkupizza maistui myös aikuisille. 

Juomana oli tuossa vaiheessa kivennäisvettä, jäävettä, mökkipaikkakunnan olutta, mehua ja löytyi myös paria erilaista limsaa.

Ajatuksena oli, että kahvi on sitten kakun kanssa sen jälkeen kun on syöty suolaiset. Heti alkuun oli kyllä pöydässä pientä makeaakin, kuten rippilapsen siskon tekemiä kuppikakkuja, pikkuleipiä jne. 

Infotiin kyllä tietenkin, että tässä ensin ruokaisampaa tarjottavaa ja sen jälkeen tarjolla on kakkukahvit.

Miehen sukulaiset alkoivat kuitenkin kyselemään kahvin perään jo noiden suolaisten tarjottavien kanssa. No ei muuta kuin kahvia keittämään, mutta tää ei tullut mieleen :) Eli hyvä varautua tällaiseenkin, jos tarjoaa ns. ruokaa, että osa vieraista haluaa jo siinä vaiheessa kahvia.

Miksi helvetissä juoksutat vieraat kaukaan, pitkä ajomatka, pitkä konfirmaatio ja lopuksi jotain salaattia ja piirakkaa? Oikeasti hei. Miettisit hiukan vieraitakin. Jos on kaukaa porukka, niin eiköhän se ole kunnon ruuan paikka. Mistä lähtien vieraiden ajattelusta on tullut ihmisille mahdotonta?

Ja kyllä, olemme kerran lähteneet hampparibaariin kesken konfirmaation. Tosin toiset vieraat heitti iloisena jo tunnin oleilun jälkeen, että "täytyy tästä lähteä, kun on kolmen tunnin ajomatka ja pitää ehtiä käydä vielä syömässäkin.."

Lähditte hampparibaariin kesken konfirmaation?!?! :D Mitä ihmettä?! Kuvittelitteko te tosiaan että siellä konfirmaatiossa olisi ruokaa, ja miten voi olla mahdollista ettei joku jaksa istua konfirmaatiota läpi ilman että mättää jotain suuhunsa? Jos tulitte niin pitkän matkan takaa niin olisitte käynyt ennen konfirmaatiota syömässä tai syönyt eväitä... eihän ennen konfirmaatiota ole koskaan tarjoiluja, saati sitten siellä kirkossa. Konfirmaation jälkeen vasta mennään juhliin ja laitetaan tarjoilut pöytään. Uskomatonta että joku edes kehtaa tunnustaa lähteneensä kesken konfirmaation hamppareille. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikkein ankein tarjoiltava on se iänikuinen mansikkahillo-täytekakku juhlapöydän kruununa. Korea päältä mutta maistuu pahvilta. Kukaan ei kehtaa olla ottamatta. Yleensä tämä on vielä tehty mahdollisimman halvoista raaka-aineista niin että läpi maistuu margariini ja tekokerman vaniljaesanssi. Maukas kuivakakkukin on parempi vaihtoehto.

Kukaan ei varmasti panisi pahakseen, jos ällömakean kermakakun tilalla olisi vaikka mustikka-rahkapiirakkaa tai mutakakkua.

Hyvin tehty mansikkakermakakku  maistuu useimmille. Ja ei niitä tekokermoja.

Minä taas jätän ne rahkakakut sekä iän ikuiset juustokakut väliin. Niitä on joka juhlissa nykyään, no säästyypä linjat kun en voi ottaa kuin kahvia... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippijuhlat on tosiaan pienen piirin juhlat. Outoa nämä jättijuhlat. Ei kuulu lainkaan tilaisuuden luonteeseen

Kuten joku jo totesikin, mihin vedät rajan? Meillä on pelkästään lapsuudenperheessäni nykyään 16 henkeä, siihen muu lähisuku päälle, niin ollaan jo 53 henkilössä. Ja jos otetaan esimerkiksi vaikka ensi kesänä tulevat rippijuhlat, tässä kohtaa kasassa on vasta juhlakalun äidin puolen suku. Isän puolen suku on pienempi, mutta kyllä sieltäkin nopeasti 10-15 henkeä tulee, jolloin ollaan jo melkein siinä 70 vieraassa. Eikä tähän ole vielä laskettu ketään muita kuin sukulaisia, sitten vielä kummit ja läheiset ystäväperheet, niin aletaan jo hipoa melkein sataa henkeä.

Ei rippijuhlat ole perinteisesti mikään iso koko suvun juhla. Tosiaan rippilapsen vanhemmat ja heidän sisarukset. Mummot. Kummit ja halutessaan muutama läheinen perhe ja rippilapsen ystäviä.

Eli teilläkin se 30 henkeä?

Yo juhliin sitten koko suku ja kaikki tuttavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippijuhlat on tosiaan pienen piirin juhlat. Outoa nämä jättijuhlat. Ei kuulu lainkaan tilaisuuden luonteeseen

Kuten joku jo totesikin, mihin vedät rajan? Meillä on pelkästään lapsuudenperheessäni nykyään 16 henkeä, siihen muu lähisuku päälle, niin ollaan jo 53 henkilössä. Ja jos otetaan esimerkiksi vaikka ensi kesänä tulevat rippijuhlat, tässä kohtaa kasassa on vasta juhlakalun äidin puolen suku. Isän puolen suku on pienempi, mutta kyllä sieltäkin nopeasti 10-15 henkeä tulee, jolloin ollaan jo melkein siinä 70 vieraassa. Eikä tähän ole vielä laskettu ketään muita kuin sukulaisia, sitten vielä kummit ja läheiset ystäväperheet, niin aletaan jo hipoa melkein sataa henkeä.

Ei rippijuhlat ole perinteisesti mikään iso koko suvun juhla. Tosiaan rippilapsen vanhemmat ja heidän sisarukset. Mummot. Kummit ja halutessaan muutama läheinen perhe ja rippilapsen ystäviä.

Eli teilläkin se 30 henkeä?

Yo juhliin sitten koko suku ja kaikki tuttavat.

Et voi sanoa että joku on perinteistä ja joku ei koska jokaisessa kolkassa suomea on eri perinteet ja nekin vaihtuu vielä lisää suvuttain. Joissakin perheessä perinne on että ripin jälkeen käydään vaan syömässä ravintolassa perheen kesken ja jossain sitten on niin että kaikki pitäjän ihmiset on kutsuttu. Ei ole yhtä oikeaa perinnettä ja onhan se tässäkin jo nähny kun osa sanoo että tulee kaikki konfirmaatioon ja osa ei mutta tulee juhliin. Toisessa taas sanottu että rippijuhliin kuuluu kunnon ruoka ja toisessa että ei kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen suolaisiksi herkuiksi jotain ruokaisaa salaattia sekä voileipäkakkua. Lisäksi voi olla vaikka lohi-ruisnappeja (Googlaa) ja myös piirakat on kivoja.

Makeaksi hyviä on joku makea kakku ja jotain karkkia ja suklaata tai vaikka tuulihattuja.

Nonni, semmoiset vinkit lähti siitä. Kerrotko hei vielä, että mitkä EI olis tarjottavina välttämättä ihan succé, sillä sitähän ap varsinaisesti kyseli.

Aikoinaa mun ylppäreissä tapeltii mamman kanssa että tarjoillaanko voileipäkakkua vai ei... Minä en halunnut ja mamma vaatimalla vaati ja siihen pappaki puuttu että ei sillä ole väliä. Totesin vaa että ei näkojää.. Pidin pääni ja ei ollu voileipäkakkuja. Syynä mielipiteelleni oli, että en itse pidä niistä ja liian yleinen. Tilalla oli kinkkupiirakkaa, pasteijoita, lihapullia, 3 eri salaattia yms helppoa. Kaikki meni.

Tästä tiivistettynä: Suosittelen kuuntelemaan sankarin mielipiteitä. Hänen juhlansa ne kuitenkin on.

Puolustuksena: En ollut saanut osallistua juhlien järjestämiseen ollenkaan joten halusin edes tarjoiluihin vaikuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen hauduttamiseen tarvittava välineistö on yksi kattila! Siinä voi teepussit hauduttaa ja kaataa valmiin teen suoraan kuppeihin. Kun ajattelen, että juhlat järjestävässä taloudessa on yksi kattila, jossa voi keittää veden, minulla on ikävä asenne ja olen nirppanokka? Olen edelleen sitä mieltä, että sinä et arvosta kutsumiasi vieraita, jos teen juonti on noin valtava ongelma.

Et taida olla työelämässä? Nykyisin palavereissa n. puolet juo teetä, joskus enemmistö, enkä ole koskaan huomannut, että teenjuojia pidettäisiin nirppanokkina tai muuten hankalina. Mutta jos kutsutaan juhliin vieraita teen tarjoaminen on siis aivan mahdoton vaatimus? No, en ole tuollaisissa juhlissa ollut, mutta kuten sanottu juon sitten tyytyväisenä hanavettä; isäntäväen tasostahan tuo kertoo eikä minun asenteestani.

Olen itse teenjuoja enkä yhtään ymmärrä tätä sun jankutusta. Millä tavalla se nyt on parempaa tai hienompaa että ne samat teepussit haudutetaan kattilassa? Itse mieluummin otan sen teepussin ja haudutan sitä sen aikaa kuin omaan makuun sopii. Ja lisäksi saa valita millaista teetä ottaa jos niitä teepusseja sattuu olemaan useampaa eri laatua (eikä haittaa vaikkei olisi, tavallinen musta tee sopii mainiosti). Aivan turhasta urputat pelkän urputtamisen vuoksi.

Useamman kerran olen eri tilanteissa saanut sen pienen kupillisen haaleaa vettä, jossa teepussi kelluu pinnalla eikä teetä uutu veteen koska vesi ei ole tarpeeksi kuumaa. Jos sen teepussin siitä lusikalla painelee veteen tuloksena ei edelleenkän ole teetä, vaikka vesi vähän värjäytyykin. Jos sattuu niin hyvin, että vesi on kuumaa, kuppi on niin pieni, että pussi imaisee siitä leijonan osan ja teetä jää pari ruokalusikallista. Mitenkään hienompaa ei ole pussien haudutus kattilassa, mutta se ON teetä ja sitä saa koko kupillisen. Ja musta tee on ihan parasta. En todellakaan kaipaa mitään erilaisia laatuja.

Tämä "urputtaminen" lähti siitä, että jonkun mielestä teen laittaminen on liian kallista perhejuhlissa ja vaatisi "välineistöä".

Uskomattoman kranttua porukkaa. Kunnioitan sitä, että isäntäväki tarjoaa sitä, mistä itse tykkää. Jos vaan allergialtani voin, syön kaikkea mielelläni. Jos joku ei tiedä sitä, että en tykkää graavilohesta ja tarjoaa lohivoileipiä, se ei ole hänen vikansa ja hän ei ole mitenkään juntti sen vuoksi. Makuja ja tapoja on monenlaisia.  Eihän joku välttämättä pidä minun kahvipöydän antimistani vaikka ne omasta mielestäni ovat herkkuja. 

Sehän on fakta, että vaikka kuinka tekisi trendikkään ja omasta mielestään todella hyvän ja kattavan menun juhliin, palstalla joku löytää siitä takuulla vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Luuleeko jotkut oikeesti, että haudutettu tee tehdään teepusseja kattilassa liottamalla? Siinähän käytetään irtoteetä, josta valmistetaan hauduke, joka sitten lantrataan kuumalla vedellä oman maun vahvuiseksi. Näin ainakin esim. Siljan erikoisaamiaiselle valmistimme teen.

No ei luule; kyllä teenjuojat tietävät miten teetä haudutetaan. Nyt on keskusteltu siitä, miten perhejuhlissa myös teenjuojat saisivat kelvollista juomaa. Eräs keskustelijoista oli sitä mieltä, että irtoteen ostaminen on liian kallis panostus juhlissa, joten todettiin, että teepussit käyvät, kunhan tee haudutetaan kattilassa.

Huonointa:

Häissä: pala-/karjalanpaistia pääruokana keitettyjen perunoiden kera. Kasvissyöjille oli paneroitu valmisruoka-kasvispihvi. Pääruoka ei siis ollut mitenkään erityisen juhlavaa (vaikka karjalanpaisti muutoin on yksi suosikkikotiruoistani!). Ruokarajoitteisilla surkeat vaihtoehdot. Positiivista näissä juhlissa oli tosin upea alkuruokapöytä sekä erinomainen hääkakku - söin sitten alkuruokia pääruoankin edestä.

Lakkiaisissa: kahvin kera hedelmä-kermakakku. Kylkiäisinä kaupasta haettua pullapitkoa sekä keksejä. Ei mitään suolaista tarjottavaa. Jäi tunne, että vieraista haluttiin päästä asap eroon ja juhlat oli järjestetty siksi, koska "on pakko".

Parasta on ollut:

Häissä: buffet-tyylinen tapas-pöytä. Vaihtoehtoja riittää kaikkiruokaisille ja rajoitteisille, ruoka sopii iloiseen juhlaan, mutta on silti riittävän rentoa.

Lakkiaisissa: perus-voileipäkakut (sanokoot muut, mitä sanovat), ruokaisat salaatit, lajitelma suolaisia piirakoita yms. ovat aina jääneet positiivisesti mieleen.

Hassua, kun täällä monet kuvittelevat majoneesin olevan ruokamyrkytysriski voileipäkakussa. Majoneesi on hapanta, eikä siinä elä bakteerit niin helposti kuin esimerkiksi kakun sisältämässä lihassa tai kermavaahtopohjaisessa päällisessä. Kyllä se pöpö muualta kakkuun tulee kuin majoneesista.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni ylioppilasjuhlissa tarjoilut olivat kyllä muuten maukkaita, mutta mitään muuta juotavaa kuin kahvia ei ollut tarjolla. Teen juojana oli hieman kiusallista, kun minulle oli suurinpiirtein juhliin tullessani jo kaadettu kuppiin kahvia. Siinä sitten söin makeita leivonnaisia ilman minkäänlaista suun kostuketta, kun en kehdannut sano asiasta, sillä mitään muuta juomaa ei todellakaa ollut edes ajateltu tarjoilla.

Ystäväni siis tietää erittäin hyvin etten voi sietää kahvia, mutta juhlat olivat sen verran pienehköt, ettei sitten oltu tajuttu, että joku ei kahvista tykkääkkään. Itse olen sitä mieltä että olisi hyvä kuitenkin aina olla tarjolla jotain kylmää juotavaa (mehua, limsaa tms. edes vettä) tai sitten teetä. Kävinkin sitten vaivihkaa tyjentämässä kylmenneen kahvin kupista ja otin hanasta vettä.

Lisäksi ystäväni kertoi äitinsä olleen oksennustaudissa juuri ennen juhlia ja hän oli sitten avustanut leipomusten tekemisessä. Ystävänikin voivoitteli hieman huonoa oloa juhlapäivänään ja niinhän siinä sitten kävi, että minä ja eräs toinen ystäväni, joka myös oli ollut juhlissa, saimme oksennustaudin paripäivää juhlien jälkeen. Uskoimme sen tarttuneen ruoasta, koska oksennustauti ei enää meistä tarttunut eteenpäin.

Ystäväni pyysikin minua vielä VIIKKOA MYÖHEMMIN tulemaan syömään yo juustokakun rippeitään, kieltäydyin, sillä viikon vanha juustokakku, josta jo kerran sain oksennustaudin ei kauheasti houkutellut, vaikka hyvältä olikin maistunut...

Tuo oksennustautijuttu!!! Tuohon olen joskus törmännyt. Asiasta on onneksi tiedotettu ennen kui olen ottanut tarjoamuksia. En siis ottanut sitten kun olin infottu ajoissa.

Kuinka törkeätä toimintaa oksennustautisena tehdä muille ruokaa ja vielä juhliin!

Miehen suku on niin nuukaa väkeä. Viime kesänä miehen sisko täytti vuosia, kutsussa oli, että kaksi lasia viiniä tarjoavat per nuppi ja pyyntö ottaa omat juomat mukaan. Nyt on taas kesäkauden avajaiset ja talkoot. Viestissä luki vielä, että omat makkarat mukaan. Mä olen jotenkin niin kyllästynyt ja vielä aina kun mennään meillä on kunnon tuliaiset mukana, viimeksi vein saunailtaan kaksi savustettua lohifilettä no se olikin ainoa tarjottava.