Anoppi koettaa salasyöttää lapselle uskontoa

Me olemme kirkkoonkuulumaton, uskonnoton perhe, eikä meillä ole aikomustakaan kasvattaa lasta kristinuskoon, tai mihinkään muuhunkaan. Toki lapsen kanssa käydään läpi yleissivistyksen kannalta tarpeelliset asiat kaikista uskonnoista mitään etusijalle asettamatta. Anopin pirtaan tämä ei käy. Hän koettaa salaa ja väkisin antaa lapselle "uskonnollista ja henkistä pääomaa", kuten hän itse asian ilmaisee. Rukoiluttaa, tuo uskonnollisia lastenkirjoja, jotka ovat täysin sopimattomia tuon ikäiselle lapselle niin sisältönsä kuin kuvituksensakin puolesta, vei kerran pyhäkouluunkin meille kertomatta. Nyt asia on mennyt siihen pisteeseen, ettemme uskalla lasta jättää anopin kanssa kahden kesken enää ollenkaan, vaikka muuten ihan hyvä mummo onkin, ja mielellään haluaisi lasta hoitaa. Minusta kyseessä on kunnioituksen puute meitä vanhempia kohtaan, enkä haluaisi koko anoppia enää tavatakaan. Pakko on kuitenkin olla tapaamisissa mukana, sillä mies ei välttämättä osaa vahtia anoppia kyllin hyvin, vaikka onkin samaa mieltä kanssani. Ihan erimerkkinä, minä olin vessassa ja anoppi oli sillä aikaa opettanut lapselle ruokarukouksen! Kokemuksia, näkemyksiä, vinkkeja?!