Lue keskustelun säännöt.
Työttömät! 12 viikon koulutuksella varma työpaikka
mikset jo hae?
20.04.2017 |
Nyt on tilaisuutennne! Hakekaa! Koulutusta vain 12 viikkoa ja sitten hyväpalkkainen siisti sisätyö ja vakkariduuni!
Kommentit (124)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IT-alan huutava työvoimapula on paskapuhetta. Tai sitten sillä työvoimapulalla tarkoitetaan sitä, että on pulaa on vuosien tai kymmenien vuosien kokemusta omaavista moniosaajista. Vähemmän kokemusta omaavilla tai vastavalmistuneilla on työllistyminen paljon vaikeampaa. Moni firma ulkoistaa Aasiaan, josta saa IT-alan työläisiä hommiin 500 euron kuukausipalkalla.
Itse asiassa on. Jos osaat koodata ja asut isoissa kasvukeskuksissa (Helsinki, Tampere yms), olet kuumaa tavaraa (niitä ohjelmistoalan yrityksiä ei oikeasti ole pienissä kunnissa). Lisäksi olet ollut hereillä nykytekniikasta ja kielistä (itsensä ajantasalla pitäminen kuuluu alaan kuin alaan), saat töitä ohjelmoijana. Joo, muille helpoilla IT-alan liipalaapa ammateilla ei tee mitään, koodaus on se juttu. Esimerkiksi Aallosta tietotekniikasta valmistuu hyvin vähän maistereita koska heidät revitään työpaikoille jo harjotteluiden aikana. Kaverini valmistui amkista IT-alan tradenomiksi, ja sai töitä puoli vuotta ennen valmistumista. Nyt hän saa noin kaksi työtarjousta per kuukausi LinkedInin kautta. Koodaus kannattaa.
Miksi näillä mahtavilla it-firmoilla on niin huutava pula koodaajista samaan aikaan kun oikeita kieliä ja teknologioita osaavia koodaajia on työttömänä?
Eivätkö he pysty palkkaamaan etätyöhön koodaajia muista kaupungeista.
Koodaus on joka tapauksessa sellaista työtä mitä voi tehdä paikasta riippumatta ja useimmat haluavat tehdä sitä omissa oloissaan mieluummin kuin hälyisässä avokonttorissa.
Teknisesti etätyön pitäisi onnistua helposti.
Itse teen graafista suunnittelua ja sivuntaittoa etätyönä. Omalla paikkakunalla ei löydy töitä, mutta Helsingin alueelta löytyy. Äkkiseltään sitä kuvittelisi että it-firmalla on paremmat valmiudet järjestää etätyö kuin jollakin graafiseen suunnitteluun tai taitesiin erikoistuneella.
Ne ei vaan halua. Karsinta menee tyyliin:
Liian vanha -> ei
Liian kauan työttömänä -> ei
Ei työkokemusta eli vastavalmistunut -> ei
Väärät kielet ja kirjainyhdistelmät cv:ssä -> ei
Liian kokenut eli liian kallis -> ei
Hups, jäljelle ei jäänyt ketään -> yhyy työvoimapula
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan koodaria, joka viimeisen noin 15 vuoden aikana ei ole opiskellut Javaa, SQL:ää, JavaScriptia yms. mitä tuolla kurssilla on? Mikä idea olisi mennä opiskelemaan samaa uudestaan?
Siinä on se idea, että koulutus koostuu enimmäkseen työharjoittelusta. Tuosta kyseisestä koulutuksesta en tiedä, mutta monessa on lähiopetusta pari viikkoa ja sitten on 6 kk työharjoittelua.
Työharjoittelussa teet käytännössä ihan täysipainoisesti työtä. Ei noihin koulutuksiin oteta sellaisia hakijoita joille jotain pitäisi ihan oikeasti alkaa opettamaan. Hakevat valmiita osaajia.
Mikä idea on työharjoittelussa, jossa käytännössä tulee aivan pieni osa siitä kurssilla opiskeltavasta asiasta ja sitäkin rutiininomaisesti koko ajan? Vielä vähemmän ideaa kuin Java-kurssilla.
No mikäköhän siinä voisi olla ideana? Ihmiset on kyllä ihanan sinisilmäisiä. It-alalla hyvä nyrkkisääntö on "money talks and bullshit walks". Ilmaisia projekteja on tarjolla vaikka miten. Jos sellaisen haluat, niin vain maailma on rajana mihin projektiin menet. En mahda sille mitään että osa porukasta menee ilmaiseksi orjaksi. En tätä tajunnut nuorempana, mutta nykyään lyön vaatimukset pöytään, sillä nikottelu kertoo vain rahan puutteesta. Orjaksi ei kannata mennä, sillä orjan palkka on orjan palkka eikä muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan koodaria, joka viimeisen noin 15 vuoden aikana ei ole opiskellut Javaa, SQL:ää, JavaScriptia yms. mitä tuolla kurssilla on? Mikä idea olisi mennä opiskelemaan samaa uudestaan?
Siinä on se idea, että koulutus koostuu enimmäkseen työharjoittelusta. Tuosta kyseisestä koulutuksesta en tiedä, mutta monessa on lähiopetusta pari viikkoa ja sitten on 6 kk työharjoittelua.
Työharjoittelussa teet käytännössä ihan täysipainoisesti työtä. Ei noihin koulutuksiin oteta sellaisia hakijoita joille jotain pitäisi ihan oikeasti alkaa opettamaan. Hakevat valmiita osaajia.
Mikä idea on työharjoittelussa, jossa käytännössä tulee aivan pieni osa siitä kurssilla opiskeltavasta asiasta ja sitäkin rutiininomaisesti koko ajan? Vielä vähemmän ideaa kuin Java-kurssilla.
No mikäköhän siinä voisi olla ideana? Ihmiset on kyllä ihanan sinisilmäisiä. It-alalla hyvä nyrkkisääntö on "money talks and bullshit walks". Ilmaisia projekteja on tarjolla vaikka miten. Jos sellaisen haluat, niin vain maailma on rajana mihin projektiin menet. En mahda sille mitään että osa porukasta menee ilmaiseksi orjaksi. En tätä tajunnut nuorempana, mutta nykyään lyön vaatimukset pöytään, sillä nikottelu kertoo vain rahan puutteesta. Orjaksi ei kannata mennä, sillä orjan palkka on orjan palkka eikä muuksi muutu.
Käsitit väärin. Olen samalla puolella kanssasi. Esitinpä tuon turhan kysymyksen, että taas joku hyväksikäyttäjä(-wannabe) tulee aukomaan päätään ja paljastamaan kaikille hyväksikäytön todellisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen iloinen, että ohjelmointi on otettu peruskoulussa opintosuunnitelmaan. Aivan liian monet kuvittelevat, että se olisi jotain äärettömän vaikeaa tai sopisi ainoastaan nörteille. Itse vaihdoin 38-vuotiaana sairaanhoitajasta it-alalle. En ollut koodannut sitä ennen riviäkään enkä edes nähnyt riviäkään koodia. Heti ekalla ohjelmoinnin oppitunnilla ammattikorkeakoulussa tajusin, että tämähän on ihan loogista (ja sitä se nimenomaan on) ja just mun juttuni. Hurahdin koodaamiseen niin, että aikani kuluksi koodasin lapsillenikin kaikenlaisia ohjelmia mm kertotaulun opetteluun. Nyt olen työkseni koodannut jo 17 vuotta. Ohjelmointikielet ja teknologiat vaihtuvat, mutta kun yhdellä kielellä homma on hallussa, ei uuden kielen opiskelu ole mitenkään erityisen hankalaa.
Mukava kuulla tuollaisia kokemuksia. Itse olen aivan eri alan insinööri joka ei jostain syystä onnistu pääsemään työelämään mukaan. Matikka on aina sujunut hyvin, mutta en tosiaan tiedä koodauksesta yhtään mitään. Laitoit ajattelemaan tulevaisuutta.
Minä taas olen alan koulutuksen saanut insinööri joka ei näytä kelpaavan työnantajille. Hauska nähdä että minut voidaan helposti korvata jollain pystymetsästä tempaistulla pikakoulutetulla aloittelijalla.
No sulle tarvii maksaa palkkaa. Se on iso ongelma.
Se pystymetsästä repäisty harjoittelija tekee ilmaiseksi tylsiä rutiinihommia.
Tästä tuleekin tuplahyöty työnantajalle kun ne varsinaiset koodaajat saavat keskittyä niihin hommiin mihin sitä osaamista oikeasti tarvitaan kun eivät joudu itse tekemään enää niitä tylsiä rutiinihommia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonehan ei tiedä mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti kerrottu.
Tämä on väärin. Tietokoneen koko tarkoitushan on alunperinkin ollut tuottaa tietoa. Ensimmäinen sähköinen ohjelmoitava tietokone ("Colossus") mursi saksalaisten käyttämän salakirjoituksen toisen maailmansodan aikana, ja se oli hyvin pitkälti sen ainoa käyttötarkoitus. Ei tuota tietoa brittikoodarilla ollut, eikä se sitä koneeseen syöttänyt.
Toki tietokoneita käytetään erittäin paljon myös tyhmiin ennaltamääriteltyihin toimintoihin, muttei tiedon tuottaminen ole minnekään kadonnut. Matemaattisten laskutoimitusten tulokset ovat vain pieni osa koneiden tuottamasta tiedosta. Jotkut tietokoneohjelmat kirjoittavat kirjoja ja uutisia, kehittävät uusia lääkkeitä, suunnittelevat parempia prosessoreita, maalaavat maalauksia, jne.
Kaikki tämä rakentuu sille, mitä tietokoneelle on kerrottu. Tietokone ei todellakaan pohjimmiltaan tiedä mitään.
Toisin sanoen myöskään ihminen ei tuolla logiikallasi tiedä yhtään mitään. Kaikki aivoissakin tapahtuva tiedonkäsittely pohjautuu aikaisempaan tietoon, joka on sinne syötetty joko ympäristöstä tai DNA:sta.
Jollet (muka) pysty ymmärtämään perustavanlaatuista eroa ihmisen tietämisen ja tietokoneiden ohjelmien suorittamisen välillä, niin asialle ei voi mitään.
Kerro meille se perustavanlaatuinen asia, joka erottaa tietokoneohjelman ja ihmisen tuottaman tiedon toisistaan. Tietokoneohjelma kun voi olla vaikka simulaatio ihmisestä, joka tällöin käsittää aivan kaiken mitä ihminenkin voi tuottaa.
Tietokoneohjelma on se mikä kertoo tietokoneelle miten tulee toimia ja kuinka esim. tuottaa sitä tietoa.
Ei tietokone tiedä mitään jos sille ei anna ohjelmaa joka kertoo kuinka pitää toimia.
-ohis
Ei ihminenkään tiedä mitään, jos sille ei anna minkäänlaista syötettä ikinä. DNA toki saattaa jotain pientä tietoa sisältää, mutta aivan samalla tavallahan tietokoneeseenkin voidaan työntää informaatiota ilman softaa kovakoodaamalla asioita suoraan rautaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjelma taas yleisimmin on ns. kiinteä eli ei muutu itsekseen toisin kuin ihmisen "ohjelma" muuttuu kun ihminen oppii asioita.
Ohjelmahan voi hyvin muuttua, kun se oppii asioita. Kts. vaikka neuroverkot.
Kts. myös termi: Turing-täydellinen.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka muuttavat itsessään koodiaan, eikä pelkästään tulosteitaan, annettujen syötteiden perusteella.
Tietokoneohjelman toiminta on määrätty datan perusteella yksikäsitteisesti.
Eikä ole. Voit tehdä vaikka tietokoneohjelman, jossa simuloidaan ihmisen aivoja. Ja ne simuloidut ihmiset aivot toimivat ihan tarkalleen samalla tavalla kuin oikeatkin, jos simulaatio on täydellinen. Mitään teoreettisia rajoitteita ei tietokoneessa voi edes olla uuden tiedon luomiselle.
Jos tietokoneohjelman haluaa toimivan satunnaisesti niin siihen pitää erikseen ohjelmoida se satunnaisuus ja määritellä että miten se vaikuttaa kokonaistulokseen.
Tietokoneiden ei haluta toimivan satunnaisesti muulloin kuin käskettynä, josta tuo johtuu. Olisi varsin triviaalia tehdä muistikampa tai prosessori, joka satunnaistaa tietokoneen toimintaa ei-ohjelmallisella tasolla. Uuden tiedon luomiskykyyn se ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla. Saattaa joku mun viallisista muistikammoistakin puskea satunnaista virhettä eikä pelkästään aina samanlaista virhettä.
Silloinkin tietokone tekee tarkalleen kuten ohjelma käskee mutta jokin osa datasta on satunnaista tietoa.
Mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että "Tietokonehan ei tiedä mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti kerrottu"? Tietäähän se, jos se kerta voi luoda uutta informaatiota, jota ohjelmoija ei tiedä.
Esimerkki: laitetaan tietokone arpomaan bingonumeroita, joten ne arvotut numerot tulevat satunnaisessa järjestyksessä mutta ohjelma toimii kuitenkin ennaltamääritellyllä tavalla. Tietokone ei esim. voi todeta kesken arvonnan että vitut tästä, lähden kaljalle, kuten joku bingoa pyörittävä henkilö saattaisi todeta.
Voi se todeta. Riippuu täysin softasta, mitä se voi tehdä. Jos se bingonsofta on erittäin monimutkainen simuloitu neuroverkko, niin se voi tehdä aivan samat asiat kuin ihmisenkin päässä sijaitseva neuroverkko.
Puhe oli tämänpäivän tavallisista tietokoneohjelmista. Teoriassa kaikenlainen on mahdollista mutta noita tekoälysysteemejä mietitään ja rajoitetusti kokeillaan vasta erilaisissa labroissa ja tämänpäivän monimutkasimmatkin itseoppivat järjestelmät toimivat aika rajoitetulla alueella.
Puhe ei ollut tietokoneohjelmista alunperinkään, vaan tietokoneista. Siitä, ettei tietokone muka pystyisi sisältämään tietoa, jota ohjelmoija ei sinne ole laittanut.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka antavat ulos informaatiota, mitä minä tai kukaan muukaan ihminen ei ole sinne syöttänyt.
Ei mene montaakaan minuuttia, että tekee vaikka ohjelman, joka suoltaa ulos (huonoja) runoja, joita ei kukaan ihminen ole koskaan kirjoittanut.
Se, että ihminen on kyseisen ohjelman tehnyt, ei liity mitenkään siihen, että tuottaako se tietokone informaatiota vaiko ei. Ihminenhän on ihmisetkin luonut. Suhunkin on vanhempasi työntäneet informaatiota (DNA:n sekä opettamisen avulla) läjäpäin, joiden perusteella aivosi toimivat, eikä kukaan ala vinkumaan siitä, jos kerrot osaavasi tuottaa uutta informaatiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonehan ei tiedä mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti kerrottu.
Tämä on väärin. Tietokoneen koko tarkoitushan on alunperinkin ollut tuottaa tietoa. Ensimmäinen sähköinen ohjelmoitava tietokone ("Colossus") mursi saksalaisten käyttämän salakirjoituksen toisen maailmansodan aikana, ja se oli hyvin pitkälti sen ainoa käyttötarkoitus. Ei tuota tietoa brittikoodarilla ollut, eikä se sitä koneeseen syöttänyt.
Toki tietokoneita käytetään erittäin paljon myös tyhmiin ennaltamääriteltyihin toimintoihin, muttei tiedon tuottaminen ole minnekään kadonnut. Matemaattisten laskutoimitusten tulokset ovat vain pieni osa koneiden tuottamasta tiedosta. Jotkut tietokoneohjelmat kirjoittavat kirjoja ja uutisia, kehittävät uusia lääkkeitä, suunnittelevat parempia prosessoreita, maalaavat maalauksia, jne.
Kaikki tämä rakentuu sille, mitä tietokoneelle on kerrottu. Tietokone ei todellakaan pohjimmiltaan tiedä mitään.
Toisin sanoen myöskään ihminen ei tuolla logiikallasi tiedä yhtään mitään. Kaikki aivoissakin tapahtuva tiedonkäsittely pohjautuu aikaisempaan tietoon, joka on sinne syötetty joko ympäristöstä tai DNA:sta.
Jollet (muka) pysty ymmärtämään perustavanlaatuista eroa ihmisen tietämisen ja tietokoneiden ohjelmien suorittamisen välillä, niin asialle ei voi mitään.
Kerro meille se perustavanlaatuinen asia, joka erottaa tietokoneohjelman ja ihmisen tuottaman tiedon toisistaan. Tietokoneohjelma kun voi olla vaikka simulaatio ihmisestä, joka tällöin käsittää aivan kaiken mitä ihminenkin voi tuottaa.
Aika voimakas heitto. Entäpä jos ihmisen mallintaminen vaatii myös kaiken sen mallintamista mihin ihminen on vuorovaikutuksessa. Siis viime kädessä koko maailmankaikkeuden mallintamista.
Ihmisen mallintaminen ei vaadi muuta kuin ihmisen mallintamista, vaikka sitten tyhjiössä olevan ihmisen. Se on aivan eri asia, yritetäänkö saada 1:1 mallinnusta jostain tosielämän tilanteesta, joka ei ole erityisen realistista, mutta joka ei myöskään liity mitenkään aiheeseen. Informaatiota tuottavan simuloidun ihmisen mallintaminen ei vaadi eksaktia tosielämän mallintamista.
Informaatiota tuottavia aivojentapaisia neuroverkkoja on jo läjäpäin kaupallisessa käytössä, ja se on tämän keskustelun kannalta olennaisempaa kuin filosofointi mallintamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjelma taas yleisimmin on ns. kiinteä eli ei muutu itsekseen toisin kuin ihmisen "ohjelma" muuttuu kun ihminen oppii asioita.
Ohjelmahan voi hyvin muuttua, kun se oppii asioita. Kts. vaikka neuroverkot.
Kts. myös termi: Turing-täydellinen.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka muuttavat itsessään koodiaan, eikä pelkästään tulosteitaan, annettujen syötteiden perusteella.
Tietokoneohjelman toiminta on määrätty datan perusteella yksikäsitteisesti.
Eikä ole. Voit tehdä vaikka tietokoneohjelman, jossa simuloidaan ihmisen aivoja. Ja ne simuloidut ihmiset aivot toimivat ihan tarkalleen samalla tavalla kuin oikeatkin, jos simulaatio on täydellinen. Mitään teoreettisia rajoitteita ei tietokoneessa voi edes olla uuden tiedon luomiselle.
Jos tietokoneohjelman haluaa toimivan satunnaisesti niin siihen pitää erikseen ohjelmoida se satunnaisuus ja määritellä että miten se vaikuttaa kokonaistulokseen.
Tietokoneiden ei haluta toimivan satunnaisesti muulloin kuin käskettynä, josta tuo johtuu. Olisi varsin triviaalia tehdä muistikampa tai prosessori, joka satunnaistaa tietokoneen toimintaa ei-ohjelmallisella tasolla. Uuden tiedon luomiskykyyn se ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla. Saattaa joku mun viallisista muistikammoistakin puskea satunnaista virhettä eikä pelkästään aina samanlaista virhettä.
Silloinkin tietokone tekee tarkalleen kuten ohjelma käskee mutta jokin osa datasta on satunnaista tietoa.
Mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että "Tietokonehan ei tiedä mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti kerrottu"? Tietäähän se, jos se kerta voi luoda uutta informaatiota, jota ohjelmoija ei tiedä.
Esimerkki: laitetaan tietokone arpomaan bingonumeroita, joten ne arvotut numerot tulevat satunnaisessa järjestyksessä mutta ohjelma toimii kuitenkin ennaltamääritellyllä tavalla. Tietokone ei esim. voi todeta kesken arvonnan että vitut tästä, lähden kaljalle, kuten joku bingoa pyörittävä henkilö saattaisi todeta.
Voi se todeta. Riippuu täysin softasta, mitä se voi tehdä. Jos se bingonsofta on erittäin monimutkainen simuloitu neuroverkko, niin se voi tehdä aivan samat asiat kuin ihmisenkin päässä sijaitseva neuroverkko.
Puhe oli tämänpäivän tavallisista tietokoneohjelmista. Teoriassa kaikenlainen on mahdollista mutta noita tekoälysysteemejä mietitään ja rajoitetusti kokeillaan vasta erilaisissa labroissa ja tämänpäivän monimutkasimmatkin itseoppivat järjestelmät toimivat aika rajoitetulla alueella.
Puhe ei ollut tietokoneohjelmista alunperinkään, vaan tietokoneista. Siitä, ettei tietokone muka pystyisi sisältämään tietoa, jota ohjelmoija ei sinne ole laittanut.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka antavat ulos informaatiota, mitä minä tai kukaan muukaan ihminen ei ole sinne syöttänyt.
Ei mene montaakaan minuuttia, että tekee vaikka ohjelman, joka suoltaa ulos (huonoja) runoja, joita ei kukaan ihminen ole koskaan kirjoittanut.
Se, että ihminen on kyseisen ohjelman tehnyt, ei liity mitenkään siihen, että tuottaako se tietokone informaatiota vaiko ei. Ihminenhän on ihmisetkin luonut. Suhunkin on vanhempasi työntäneet informaatiota (DNA:n sekä opettamisen avulla) läjäpäin, joiden perusteella aivosi toimivat, eikä kukaan ala vinkumaan siitä, jos kerrot osaavasi tuottaa uutta informaatiota.
Ja vaan jatkat hölmöilyä! Jottei joku uskoisi tätä tyyppiä, niin kerrottakoon totuus. Tietojenkäsittelytieteen professorit kertovat kursseillaan ja kirjoissaan aivan aluksi, ettei se tietokone todellakaan tiedä mitään. Nämä professorit ovat ne, jotka ovat suunnitelleet ja toteuttaneet nykypäivän siistit ohjelmointiteknologiat, neuroverkot, syvän oppimisen, johon sankarimme tässä vetoaa.
Vierailija kirjoitti:
Oi joi, tuli kokeiltua tuota mutta ihan käsittämättömän huonosti meni testit. Työttömyysvuodet ovat saaneet aivot ihan rappiolle, tarttisin jonkun personal brain trainerin saamaan nämä aivot iskukuntoon.
Kirjoitin tän tehtyäni testin. Sain kuitenkin sitten arkipäivänä viestin, että olen päässyt jatkoon. En pysty ymmärtämään, minusta se testi meni todella surkeasti. Nyt pitäisi lähettää CV ja motivaatiokirje.
Onko muita surkeilla testituloksilla jatkoon päässeitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en osaa matematiikkaa ollenkaan :/ kokeilin myös amiksessa yhdellä kurssilla jonkinnäköistä koodausta ja en ymmärtänyt siitä mitään tai ehkä opettajan antama harjoitusohjelma oli huono? siinä oli frozen hahmoja ja piti koodaamalla piirtää jotain... luultavasti vika minussa! en pääsisi läpi noita verkkotestejä heikon matikan takia
Vierailija kirjoitti:
Onkohan koodaria, joka viimeisen noin 15 vuoden aikana ei ole opiskellut Javaa, SQL:ää, JavaScriptia yms. mitä tuolla kurssilla on? Mikä idea olisi mennä opiskelemaan samaa uudestaan?
Riippuu varmaan minkälaisia hommia tekee. Oma mieheni on koodari ja on käyttänyt Javaa vain vähän joskus 90-luvun alkuhämärässä. Töitä tekee nykyisin C:llä, ei osaa edes C++:aa.
Jos joku haluaa kokeilla koodauksen (Java) alkeita tai tutustua koodaukseen, niin Helsingin yliopiston MOOC (Mooc.fi) on yksi mahdollisuus. Tuo on kaikille avoin verkkokurssi. Itse tarvitsin miehen apua vähän joka välissä että sain alustan asennettua linux-koneelle, mutta Windows-ympäristössä ehkä onnistuu sivuilla annettujen ohjeiden mukaan helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo kurssi pelkille työttömille ole.
Ja testit on vaikeat. Matemaattisissa testeissä pitää olla taskulaskin ym, ei niitä niin vain läpäistä.
Jaha. Kysymyksessä ei ole sit matemaattiset testit.
Testissä oli numeraalinen osuus, jossa piti nopeasti etsiä tietoa taulukosta ja kyllä siinä laskintakin tarvittiin. Matemaattiseksi osuudeksi on tuota sanoisi, tuossa osiossa testattiin enemmän sitä, että osaa lukea kysymyksen tarkasti, havainnoida mitä taulukossa kerrotaan ja että löytää sen haetun tiedon nopeasti. Siellä oli mm. bussiaikatauluja, jotka oli minulle vaikeita, kun en ole tottunut laskemaan kellonajoilla vähennyslaskua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjelma taas yleisimmin on ns. kiinteä eli ei muutu itsekseen toisin kuin ihmisen "ohjelma" muuttuu kun ihminen oppii asioita.
Ohjelmahan voi hyvin muuttua, kun se oppii asioita. Kts. vaikka neuroverkot.
Kts. myös termi: Turing-täydellinen.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka muuttavat itsessään koodiaan, eikä pelkästään tulosteitaan, annettujen syötteiden perusteella.
Tietokoneohjelman toiminta on määrätty datan perusteella yksikäsitteisesti.
Eikä ole. Voit tehdä vaikka tietokoneohjelman, jossa simuloidaan ihmisen aivoja. Ja ne simuloidut ihmiset aivot toimivat ihan tarkalleen samalla tavalla kuin oikeatkin, jos simulaatio on täydellinen. Mitään teoreettisia rajoitteita ei tietokoneessa voi edes olla uuden tiedon luomiselle.
Jos tietokoneohjelman haluaa toimivan satunnaisesti niin siihen pitää erikseen ohjelmoida se satunnaisuus ja määritellä että miten se vaikuttaa kokonaistulokseen.
Tietokoneiden ei haluta toimivan satunnaisesti muulloin kuin käskettynä, josta tuo johtuu. Olisi varsin triviaalia tehdä muistikampa tai prosessori, joka satunnaistaa tietokoneen toimintaa ei-ohjelmallisella tasolla. Uuden tiedon luomiskykyyn se ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla. Saattaa joku mun viallisista muistikammoistakin puskea satunnaista virhettä eikä pelkästään aina samanlaista virhettä.
Silloinkin tietokone tekee tarkalleen kuten ohjelma käskee mutta jokin osa datasta on satunnaista tietoa.
Mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että "Tietokonehan ei tiedä mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti kerrottu"? Tietäähän se, jos se kerta voi luoda uutta informaatiota, jota ohjelmoija ei tiedä.
Esimerkki: laitetaan tietokone arpomaan bingonumeroita, joten ne arvotut numerot tulevat satunnaisessa järjestyksessä mutta ohjelma toimii kuitenkin ennaltamääritellyllä tavalla. Tietokone ei esim. voi todeta kesken arvonnan että vitut tästä, lähden kaljalle, kuten joku bingoa pyörittävä henkilö saattaisi todeta.
Voi se todeta. Riippuu täysin softasta, mitä se voi tehdä. Jos se bingonsofta on erittäin monimutkainen simuloitu neuroverkko, niin se voi tehdä aivan samat asiat kuin ihmisenkin päässä sijaitseva neuroverkko.
Puhe oli tämänpäivän tavallisista tietokoneohjelmista. Teoriassa kaikenlainen on mahdollista mutta noita tekoälysysteemejä mietitään ja rajoitetusti kokeillaan vasta erilaisissa labroissa ja tämänpäivän monimutkasimmatkin itseoppivat järjestelmät toimivat aika rajoitetulla alueella.
Puhe ei ollut tietokoneohjelmista alunperinkään, vaan tietokoneista. Siitä, ettei tietokone muka pystyisi sisältämään tietoa, jota ohjelmoija ei sinne ole laittanut.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka antavat ulos informaatiota, mitä minä tai kukaan muukaan ihminen ei ole sinne syöttänyt.
Ei mene montaakaan minuuttia, että tekee vaikka ohjelman, joka suoltaa ulos (huonoja) runoja, joita ei kukaan ihminen ole koskaan kirjoittanut.
Se, että ihminen on kyseisen ohjelman tehnyt, ei liity mitenkään siihen, että tuottaako se tietokone informaatiota vaiko ei. Ihminenhän on ihmisetkin luonut. Suhunkin on vanhempasi työntäneet informaatiota (DNA:n sekä opettamisen avulla) läjäpäin, joiden perusteella aivosi toimivat, eikä kukaan ala vinkumaan siitä, jos kerrot osaavasi tuottaa uutta informaatiota.
Ja vaan jatkat hölmöilyä! Jottei joku uskoisi tätä tyyppiä, niin kerrottakoon totuus. Tietojenkäsittelytieteen professorit kertovat kursseillaan ja kirjoissaan aivan aluksi, ettei se tietokone todellakaan tiedä mitään. Nämä professorit ovat ne, jotka ovat suunnitelleet ja toteuttaneet nykypäivän siistit ohjelmointiteknologiat, neuroverkot, syvän oppimisen, johon sankarimme tässä vetoaa.
Ihanko oikein professori kertoo sulle? Laita ihmeessä tänne kyseisten professorien perustelut, jossa selittävät kuinka tietokone ei voi tuottaa uutta tietoa.
Kuka ohjelmoija syöttää säätä ennustavalle tietokoneelle tiedon ensi viikon säästä? Ei yhtään kukaan. Se tietokone itse sen laskee. Ja tietenkin se käyttää siinä hyväkseen tietoa, mitä sinne aikoinaan laitettu. Samalla tavalla ihminenkin käyttäisi hyväkseen aiempia tietojaan, mikäli ihmiseltä kysyisi ensi viikon säätä, ja ihmisparka yrittäisi sitä laskea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matikkaosiota en edes yrittänyt, koska en jaksanut etsiä mistään sitä vanhaa taskulaskinta (kuka edes käyttää nykyään taskulaskimia...?) . Jäi kyllä outo olo nyt tästä jutusta.
Mä käytin ihan kännykän laskinta. Oikean laskimen etu olis ollu siinä, että sillä olis saanu laskettua noi kellonaikalaskut, jotka ei multa onnistunu päässälaskuja ja kännylaskin liian hidas. Enimmäkseen oli vaan yhteen- ja vähennyslaskuja (ja ne aikataululaskutkin oli näitä). Siinä oli enemmän kyse siitä, että osaa hahmottaa niitä taulukoita ja löytää sen pyydetyn tiedon ja laskea jonkun pienen jutun. Se oli nimenomaan numeraalinen osio, ei matemaattinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjelma taas yleisimmin on ns. kiinteä eli ei muutu itsekseen toisin kuin ihmisen "ohjelma" muuttuu kun ihminen oppii asioita.
Ohjelmahan voi hyvin muuttua, kun se oppii asioita. Kts. vaikka neuroverkot.
Kts. myös termi: Turing-täydellinen.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka muuttavat itsessään koodiaan, eikä pelkästään tulosteitaan, annettujen syötteiden perusteella.
Tietokoneohjelman toiminta on määrätty datan perusteella yksikäsitteisesti.
Eikä ole. Voit tehdä vaikka tietokoneohjelman, jossa simuloidaan ihmisen aivoja. Ja ne simuloidut ihmiset aivot toimivat ihan tarkalleen samalla tavalla kuin oikeatkin, jos simulaatio on täydellinen. Mitään teoreettisia rajoitteita ei tietokoneessa voi edes olla uuden tiedon luomiselle.
Jos tietokoneohjelman haluaa toimivan satunnaisesti niin siihen pitää erikseen ohjelmoida se satunnaisuus ja määritellä että miten se vaikuttaa kokonaistulokseen.
Tietokoneiden ei haluta toimivan satunnaisesti muulloin kuin käskettynä, josta tuo johtuu. Olisi varsin triviaalia tehdä muistikampa tai prosessori, joka satunnaistaa tietokoneen toimintaa ei-ohjelmallisella tasolla. Uuden tiedon luomiskykyyn se ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla. Saattaa joku mun viallisista muistikammoistakin puskea satunnaista virhettä eikä pelkästään aina samanlaista virhettä.
Silloinkin tietokone tekee tarkalleen kuten ohjelma käskee mutta jokin osa datasta on satunnaista tietoa.
Mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että "Tietokonehan ei tiedä mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti kerrottu"? Tietäähän se, jos se kerta voi luoda uutta informaatiota, jota ohjelmoija ei tiedä.
Esimerkki: laitetaan tietokone arpomaan bingonumeroita, joten ne arvotut numerot tulevat satunnaisessa järjestyksessä mutta ohjelma toimii kuitenkin ennaltamääritellyllä tavalla. Tietokone ei esim. voi todeta kesken arvonnan että vitut tästä, lähden kaljalle, kuten joku bingoa pyörittävä henkilö saattaisi todeta.
Voi se todeta. Riippuu täysin softasta, mitä se voi tehdä. Jos se bingonsofta on erittäin monimutkainen simuloitu neuroverkko, niin se voi tehdä aivan samat asiat kuin ihmisenkin päässä sijaitseva neuroverkko.
Puhe oli tämänpäivän tavallisista tietokoneohjelmista. Teoriassa kaikenlainen on mahdollista mutta noita tekoälysysteemejä mietitään ja rajoitetusti kokeillaan vasta erilaisissa labroissa ja tämänpäivän monimutkasimmatkin itseoppivat järjestelmät toimivat aika rajoitetulla alueella.
Puhe ei ollut tietokoneohjelmista alunperinkään, vaan tietokoneista. Siitä, ettei tietokone muka pystyisi sisältämään tietoa, jota ohjelmoija ei sinne ole laittanut.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka antavat ulos informaatiota, mitä minä tai kukaan muukaan ihminen ei ole sinne syöttänyt.
Ei mene montaakaan minuuttia, että tekee vaikka ohjelman, joka suoltaa ulos (huonoja) runoja, joita ei kukaan ihminen ole koskaan kirjoittanut.
Se, että ihminen on kyseisen ohjelman tehnyt, ei liity mitenkään siihen, että tuottaako se tietokone informaatiota vaiko ei. Ihminenhän on ihmisetkin luonut. Suhunkin on vanhempasi työntäneet informaatiota (DNA:n sekä opettamisen avulla) läjäpäin, joiden perusteella aivosi toimivat, eikä kukaan ala vinkumaan siitä, jos kerrot osaavasi tuottaa uutta informaatiota.
Ja vaan jatkat hölmöilyä! Jottei joku uskoisi tätä tyyppiä, niin kerrottakoon totuus. Tietojenkäsittelytieteen professorit kertovat kursseillaan ja kirjoissaan aivan aluksi, ettei se tietokone todellakaan tiedä mitään. Nämä professorit ovat ne, jotka ovat suunnitelleet ja toteuttaneet nykypäivän siistit ohjelmointiteknologiat, neuroverkot, syvän oppimisen, johon sankarimme tässä vetoaa.
Ihanko oikein professori kertoo sulle? Laita ihmeessä tänne kyseisten professorien perustelut, jossa selittävät kuinka tietokone ei voi tuottaa uutta tietoa.
Kuka ohjelmoija syöttää säätä ennustavalle tietokoneelle tiedon ensi viikon säästä? Ei yhtään kukaan. Se tietokone itse sen laskee. Ja tietenkin se käyttää siinä hyväkseen tietoa, mitä sinne aikoinaan laitettu. Samalla tavalla ihminenkin käyttäisi hyväkseen aiempia tietojaan, mikäli ihmiseltä kysyisi ensi viikon säätä, ja ihmisparka yrittäisi sitä laskea.
No joo, trolloloota tuppaa mutta korjataan nyt huvikseen vaikka semmoinen virhe tuossa sekoilussasi että säätä ennustava tietokone ei oikeastaan ennusta säätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonehan ei tiedä mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti kerrottu.
Tämä on väärin. Tietokoneen koko tarkoitushan on alunperinkin ollut tuottaa tietoa. Ensimmäinen sähköinen ohjelmoitava tietokone ("Colossus") mursi saksalaisten käyttämän salakirjoituksen toisen maailmansodan aikana, ja se oli hyvin pitkälti sen ainoa käyttötarkoitus. Ei tuota tietoa brittikoodarilla ollut, eikä se sitä koneeseen syöttänyt.
Toki tietokoneita käytetään erittäin paljon myös tyhmiin ennaltamääriteltyihin toimintoihin, muttei tiedon tuottaminen ole minnekään kadonnut. Matemaattisten laskutoimitusten tulokset ovat vain pieni osa koneiden tuottamasta tiedosta. Jotkut tietokoneohjelmat kirjoittavat kirjoja ja uutisia, kehittävät uusia lääkkeitä, suunnittelevat parempia prosessoreita, maalaavat maalauksia, jne.
Kaikki tämä rakentuu sille, mitä tietokoneelle on kerrottu. Tietokone ei todellakaan pohjimmiltaan tiedä mitään.
Toisin sanoen myöskään ihminen ei tuolla logiikallasi tiedä yhtään mitään. Kaikki aivoissakin tapahtuva tiedonkäsittely pohjautuu aikaisempaan tietoon, joka on sinne syötetty joko ympäristöstä tai DNA:sta.
Jollet (muka) pysty ymmärtämään perustavanlaatuista eroa ihmisen tietämisen ja tietokoneiden ohjelmien suorittamisen välillä, niin asialle ei voi mitään.
Kerro meille se perustavanlaatuinen asia, joka erottaa tietokoneohjelman ja ihmisen tuottaman tiedon toisistaan. Tietokoneohjelma kun voi olla vaikka simulaatio ihmisestä, joka tällöin käsittää aivan kaiken mitä ihminenkin voi tuottaa.
Aika voimakas heitto. Entäpä jos ihmisen mallintaminen vaatii myös kaiken sen mallintamista mihin ihminen on vuorovaikutuksessa. Siis viime kädessä koko maailmankaikkeuden mallintamista.
Ihmisen mallintaminen ei vaadi muuta kuin ihmisen mallintamista, vaikka sitten tyhjiössä olevan ihmisen. Se on aivan eri asia, yritetäänkö saada 1:1 mallinnusta jostain tosielämän tilanteesta, joka ei ole erityisen realistista, mutta joka ei myöskään liity mitenkään aiheeseen. Informaatiota tuottavan simuloidun ihmisen mallintaminen ei vaadi eksaktia tosielämän mallintamista.
Informaatiota tuottavia aivojentapaisia neuroverkkoja on jo läjäpäin kaupallisessa käytössä, ja se on tämän keskustelun kannalta olennaisempaa kuin filosofointi mallintamisesta.
Ok, no jos riittää että on vähän sinnepäin, niin siinä tapauksessa kaikesta voidaan tehdä ohjelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietokonehan ei tiedä mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti kerrottu.
Tämä on väärin. Tietokoneen koko tarkoitushan on alunperinkin ollut tuottaa tietoa. Ensimmäinen sähköinen ohjelmoitava tietokone ("Colossus") mursi saksalaisten käyttämän salakirjoituksen toisen maailmansodan aikana, ja se oli hyvin pitkälti sen ainoa käyttötarkoitus. Ei tuota tietoa brittikoodarilla ollut, eikä se sitä koneeseen syöttänyt.
Toki tietokoneita käytetään erittäin paljon myös tyhmiin ennaltamääriteltyihin toimintoihin, muttei tiedon tuottaminen ole minnekään kadonnut. Matemaattisten laskutoimitusten tulokset ovat vain pieni osa koneiden tuottamasta tiedosta. Jotkut tietokoneohjelmat kirjoittavat kirjoja ja uutisia, kehittävät uusia lääkkeitä, suunnittelevat parempia prosessoreita, maalaavat maalauksia, jne.
Kaikki tämä rakentuu sille, mitä tietokoneelle on kerrottu. Tietokone ei todellakaan pohjimmiltaan tiedä mitään.
Toisin sanoen myöskään ihminen ei tuolla logiikallasi tiedä yhtään mitään. Kaikki aivoissakin tapahtuva tiedonkäsittely pohjautuu aikaisempaan tietoon, joka on sinne syötetty joko ympäristöstä tai DNA:sta.
Jollet (muka) pysty ymmärtämään perustavanlaatuista eroa ihmisen tietämisen ja tietokoneiden ohjelmien suorittamisen välillä, niin asialle ei voi mitään.
Kerro meille se perustavanlaatuinen asia, joka erottaa tietokoneohjelman ja ihmisen tuottaman tiedon toisistaan. Tietokoneohjelma kun voi olla vaikka simulaatio ihmisestä, joka tällöin käsittää aivan kaiken mitä ihminenkin voi tuottaa.
Aika voimakas heitto. Entäpä jos ihmisen mallintaminen vaatii myös kaiken sen mallintamista mihin ihminen on vuorovaikutuksessa. Siis viime kädessä koko maailmankaikkeuden mallintamista.
Ihmisen mallintaminen ei vaadi muuta kuin ihmisen mallintamista, vaikka sitten tyhjiössä olevan ihmisen. Se on aivan eri asia, yritetäänkö saada 1:1 mallinnusta jostain tosielämän tilanteesta, joka ei ole erityisen realistista, mutta joka ei myöskään liity mitenkään aiheeseen. Informaatiota tuottavan simuloidun ihmisen mallintaminen ei vaadi eksaktia tosielämän mallintamista.
Informaatiota tuottavia aivojentapaisia neuroverkkoja on jo läjäpäin kaupallisessa käytössä, ja se on tämän keskustelun kannalta olennaisempaa kuin filosofointi mallintamisesta.
Ok, no jos riittää että on vähän sinnepäin, niin siinä tapauksessa kaikesta voidaan tehdä ohjelma.
Mikä "vähän sinnepäin"? Puhutaan vaikka simulaatiosta, jossa simuloitu ihminen tekee vaikka uuden biisin, maalauksen, tai ihan mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohjelma taas yleisimmin on ns. kiinteä eli ei muutu itsekseen toisin kuin ihmisen "ohjelma" muuttuu kun ihminen oppii asioita.
Ohjelmahan voi hyvin muuttua, kun se oppii asioita. Kts. vaikka neuroverkot.
Kts. myös termi: Turing-täydellinen.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka muuttavat itsessään koodiaan, eikä pelkästään tulosteitaan, annettujen syötteiden perusteella.
Tietokoneohjelman toiminta on määrätty datan perusteella yksikäsitteisesti.
Eikä ole. Voit tehdä vaikka tietokoneohjelman, jossa simuloidaan ihmisen aivoja. Ja ne simuloidut ihmiset aivot toimivat ihan tarkalleen samalla tavalla kuin oikeatkin, jos simulaatio on täydellinen. Mitään teoreettisia rajoitteita ei tietokoneessa voi edes olla uuden tiedon luomiselle.
Jos tietokoneohjelman haluaa toimivan satunnaisesti niin siihen pitää erikseen ohjelmoida se satunnaisuus ja määritellä että miten se vaikuttaa kokonaistulokseen.
Tietokoneiden ei haluta toimivan satunnaisesti muulloin kuin käskettynä, josta tuo johtuu. Olisi varsin triviaalia tehdä muistikampa tai prosessori, joka satunnaistaa tietokoneen toimintaa ei-ohjelmallisella tasolla. Uuden tiedon luomiskykyyn se ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla. Saattaa joku mun viallisista muistikammoistakin puskea satunnaista virhettä eikä pelkästään aina samanlaista virhettä.
Silloinkin tietokone tekee tarkalleen kuten ohjelma käskee mutta jokin osa datasta on satunnaista tietoa.
Mitä tekemistä tällä on sen kanssa, että "Tietokonehan ei tiedä mitään, mitä sille ei ole nimenomaisesti kerrottu"? Tietäähän se, jos se kerta voi luoda uutta informaatiota, jota ohjelmoija ei tiedä.
Esimerkki: laitetaan tietokone arpomaan bingonumeroita, joten ne arvotut numerot tulevat satunnaisessa järjestyksessä mutta ohjelma toimii kuitenkin ennaltamääritellyllä tavalla. Tietokone ei esim. voi todeta kesken arvonnan että vitut tästä, lähden kaljalle, kuten joku bingoa pyörittävä henkilö saattaisi todeta.
Voi se todeta. Riippuu täysin softasta, mitä se voi tehdä. Jos se bingonsofta on erittäin monimutkainen simuloitu neuroverkko, niin se voi tehdä aivan samat asiat kuin ihmisenkin päässä sijaitseva neuroverkko.
Puhe oli tämänpäivän tavallisista tietokoneohjelmista. Teoriassa kaikenlainen on mahdollista mutta noita tekoälysysteemejä mietitään ja rajoitetusti kokeillaan vasta erilaisissa labroissa ja tämänpäivän monimutkasimmatkin itseoppivat järjestelmät toimivat aika rajoitetulla alueella.
Puhe ei ollut tietokoneohjelmista alunperinkään, vaan tietokoneista. Siitä, ettei tietokone muka pystyisi sisältämään tietoa, jota ohjelmoija ei sinne ole laittanut.
Minäkin olen tehnyt ohjelmia, jotka antavat ulos informaatiota, mitä minä tai kukaan muukaan ihminen ei ole sinne syöttänyt.
Ei mene montaakaan minuuttia, että tekee vaikka ohjelman, joka suoltaa ulos (huonoja) runoja, joita ei kukaan ihminen ole koskaan kirjoittanut.
Se, että ihminen on kyseisen ohjelman tehnyt, ei liity mitenkään siihen, että tuottaako se tietokone informaatiota vaiko ei. Ihminenhän on ihmisetkin luonut. Suhunkin on vanhempasi työntäneet informaatiota (DNA:n sekä opettamisen avulla) läjäpäin, joiden perusteella aivosi toimivat, eikä kukaan ala vinkumaan siitä, jos kerrot osaavasi tuottaa uutta informaatiota.
Ja vaan jatkat hölmöilyä! Jottei joku uskoisi tätä tyyppiä, niin kerrottakoon totuus. Tietojenkäsittelytieteen professorit kertovat kursseillaan ja kirjoissaan aivan aluksi, ettei se tietokone todellakaan tiedä mitään. Nämä professorit ovat ne, jotka ovat suunnitelleet ja toteuttaneet nykypäivän siistit ohjelmointiteknologiat, neuroverkot, syvän oppimisen, johon sankarimme tässä vetoaa.
Ihanko oikein professori kertoo sulle? Laita ihmeessä tänne kyseisten professorien perustelut, jossa selittävät kuinka tietokone ei voi tuottaa uutta tietoa.
Kuka ohjelmoija syöttää säätä ennustavalle tietokoneelle tiedon ensi viikon säästä? Ei yhtään kukaan. Se tietokone itse sen laskee. Ja tietenkin se käyttää siinä hyväkseen tietoa, mitä sinne aikoinaan laitettu. Samalla tavalla ihminenkin käyttäisi hyväkseen aiempia tietojaan, mikäli ihmiseltä kysyisi ensi viikon säätä, ja ihmisparka yrittäisi sitä laskea.
No joo, trolloloota tuppaa mutta korjataan nyt huvikseen vaikka semmoinen virhe tuossa sekoilussasi että säätä ennustava tietokone ei oikeastaan ennusta säätä.
Mitä se sitten ennustaa, kun mä lueskelen ensi viikon sääennustusta? Säätähän se mulle nimenomaan lupaa.
Ja jos sulla on jotain sanottavaa "sekoiluista", niin ole hyvä ja perustele kantasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matikkaosiota en edes yrittänyt, koska en jaksanut etsiä mistään sitä vanhaa taskulaskinta (kuka edes käyttää nykyään taskulaskimia...?) . Jäi kyllä outo olo nyt tästä jutusta.
Mä käytin ihan kännykän laskinta. Oikean laskimen etu olis ollu siinä, että sillä olis saanu laskettua noi kellonaikalaskut, jotka ei multa onnistunu päässälaskuja ja kännylaskin liian hidas. Enimmäkseen oli vaan yhteen- ja vähennyslaskuja (ja ne aikataululaskutkin oli näitä). Siinä oli enemmän kyse siitä, että osaa hahmottaa niitä taulukoita ja löytää sen pyydetyn tiedon ja laskea jonkun pienen jutun. Se oli nimenomaan numeraalinen osio, ei matemaattinen.
Tietokoneessakin on laskin.
Siinä on se idea että ei tarvitse maksaa palkkaa tehdystä työstä.