Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kauhea nähdä silmästä silmään yhteiskuntaluokkien välinen ero... :-/
20.04.2017 |
Ainahan siitä puhutaan, kuinka sekä hyvä- että huono-osaisuus kasautuvat samoille ihmisille, kuinka elintavat ja koulutus kulkevat käsi kädessä jne. Vaan harvoin saa nähdä tästä niin elävän esimerkin kun minulle sattui tällä viikolla.
Ensin tapaaminen vanhalla työkaveriporukalla. Porukassa pian eläkkeelle jäämässä oleva entinen kollega, kukkea 62 vee. Kauniisti raidoitetut hiukset, istuva huopatakki, kiiltävät nahkasaappaat. juuri tullut miehensä kanssa etelänmatkalat, joten pukeva päivetys, hyvät hampaat, iloinen nauru. Korkeakoulututkinto, akateeminen ammatti, onnistunut avioliitto, lapset ja lapsenlapset läheisiä. Iso omistusasunto hyvällä paikalla on kotina. Hillitysti alkoholia, ei ole koskaan polttanut, sen sijaan matkustellut paljon, lukenut paljon, iso ystäväpiiri. Naurua, laulua, rapujuhlia.
Pari päivää myöhemmin käynti sairaalassa keuhkotautiosastolla vanhaa sukulaistätiä tapaamassa. Pinttynyt tupakoitsija, tehnyt ikänsä raskasta kuluttavaa työtä, ei koulutusta, leski, ei lapsenlapsia. Nyt diagnoosina keuhkoahtaumatauti, happiviikset ja tippaletku sängyn vieressä. Harmaa iho, harmaat hiukset, maksaläiskäiset ranteet ohuet kuin tulitikut, jatkuva rykiminen. Kipuja siellä ja täällä. Asuntona pieni mökki kaukana kaikesta.
Ja äkkiä tajuan, että nämä kaksi samassa kaupungissa, samassa hyvinvointivaltiossa syntynyttä naista ovat lähes päivälleen samanikäisiä, vaikka jälkimmäinen näyttää ensimmäistä viisitoista vuotta vanhemmalta. Mutta tehneet erilaisia valintoja koko ikänsä. Ja tulos on tässä.
Niin surullista. Tupakointi todellakin varastaa savuttelijalta terveyden, hyvän vanhuuden, raikkaan hengityksen ja terveet hampaat.
Ja vaikka kuinka yhteiskunnan taholta yritettäisiin tällaisia eroja tasata, se ei onnistu koska ihmiset ovat pohjimmiltaan niin kovin erilaisia. :-/
Kommentit (298)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa valinnoista puhuminen. Ihminen ei tee valintoja.
Toiset tekevät valintoja, toiset heittäytyvät sivuhenkilöksi omassa elämässään.
Kukaan ei tee valintoja, toisilla käy tuuri ja kuvittelevat sen omiksi ansioikseen.
Kerro toki viimeisimmästä "valinnasta" jonka juuri sinä olet tehnyt niin revin sen kappaleiksi.
Ne valinnat ovat pieniä asioita. Esim. äsken valitsin lounaaksi kasvispainotteisen lounasruokala-annoksen, kun yhtä hyvin olisin voinut käydä pikaruokaketjussa vetämässä roskaruokasatsin. Tätä käytöstä toistamalla vuosikymmenten ajan pienelläkin valinnalla - eli oman ravinnon viilaamisella terveellisempään suuntaan - on suuri vaikutus siihen, missä kunnossa todennäköisesti on sitten 6-kymppisenä.
Ole hyvä ja revi siitä.
T. eri kuin kommentoimasi
Miten sun psyykkinen hyvinvointisi kestää tota? Mulle tulis ihan hirveän paha mieli, jos ruoka ei saisi maistua mieleiselle, vaan sen pitäisi sisältää jotain rehuja. Mulla on ollut paljon mielipahaa elämässäni ihan lapsesta alkaen, enkä ole mikään lohtusyöjä, enkä lihava, mutta kasvisruoka on minusta pahanmakuista, tylsää ja mautonta. Jos sinusta ei ole, niin ei sulle tietenkään ole mikään valinta syödä sitä. Olen ihan normaalipainoinen ja minulla on fysiikan puolesta hyvät geenit, joten siinä mielessä sinä saatat sairastua paljon minua aikaisemmin ja vaikka mihin.
Mutta minäkin voisin syödä vaikka rautanauloja, jos se olisi terveellistä, eikä tuntuisi pahalta. Sinusta kasvisruoka ei tunnu pahalta, ei se siis ole sinun valintasi.
Eikä tarvitse sanoa, etten ole kokeillut, olen kyllä, mutta se saa minut entistä surullisemmaksi ja rasvainen ja suolainen ruoka taas piristää.Mmmmmitä? Nyt ei ole edes omaa valintaa mitä suuhunsa pistää?? Kyllä se on, ja makuaisti tottuu siihen mitä syöt.
Niin, ei se ole, jos tarkemmin mietit asiaa. Miksi sinäkään söisit mielestäsi pahaa ruokaa? Lisäksi makuaisti ei todellakaan totu kaikilla kasvisruokaan, vaan ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä. Ja miksi siihen pitäisi totutella, tuskin sinunkaan on tarvinnut?
Tottakai on tarvinnut! Luuletko että lapsena pyysin jotain terveellistä ruokaa ja kieltäydyin herkuista, koska terveys? En todellakaan, mutta aikuisena osaan valita paremmin. Jos salaatti ja pitsa olisivat yhtä terveellisiä, söisin pitsaa, se maistuu paremmalle, mutta koska eivät ole, yleensä valitsen salaatin.
No sanoin juuri, että itse olen niin surullinen, että ruoan maku tuo elämääni parannusta, enkä olisi yhtään iloinen jos minunkin pitäisi koko elämäni syödä ruokaa, josta en pidä vain siksi, että eläisin pitempään. Jos voisin valita ruoan maku ei vaikuttaisi mielialaani, mutta kyllä se vain vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Saman perheen lapset eivät välttämättä saa keskenään samanlaisia eväitä elämään.
Vanhemmat muodostavat omanlaisensa kiintymyssuhteen kuhunkin lapseensa. Tähän vaikuttavat mm. lapsen sukupuoli, ns. helppohoitoisuus, vanhempien omat kriisit (esim. äidin synnytyksenjälkeinen masennus, ryyppykaudet, väkivaltaisuus) se, monesko lapsi on kyseessä jne.
Saman perheen lapsia ei kohdella koulussa identtisesti: toisia voidaan kiusata julmasti vuosia, toiset eivät koe tällaista.
Sisaruksilla ilmenee älykkyyseroja, lahjakkuuseroja, ulkonäköeroja ja osa voi olla ns. normaaleja ja osa ns. erityislapsia.
Tiedän perheen, jossa perheen kaikkia tyttöjä on isä käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen. Ulkopuoliset ihmettelevät, miten perheen pojat ovat pärjänneet niin hyvin elämässään mutta tytöt ovat vain laiskoja ja tehneet huonoja valintoja kun ryyppäävät ja masentuvat. Usein olen kuullut tästä perheestä sanottavan, että "ei voi ainakaan vanhempia syyttää kun pojat ovat niin hyvin pärjänneet".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän Suomessa on luokkaeroja, ajattelussa se ainakin näkyy.
Olen itse tavallisten duunareiden lapsi. Vanhemmillani ei ollut elämänhallinnassaan mitään ongelmia, ihan normaali ydinperhe normaaleilla arvoilla oltiin. Ahkeruuteen kannustettiin. Pärjäsin hyvin koulussa ja olin lähisuvun ensimmäinen maisteri. Minulle kaikki yliopistolla oli uutta (fuksiaiset, osakunnat). Koitin sulautua joukkoon luontevasti, vaikka moni muu kanssaopiskelija oli jo X:s sukupolvi yliopistolla.
Tähän täytyy kommentoida, että kyllä minullekin oli kaikki uutta yliopistolla, vaikka olenkin toisen polven akateeminen (kylläkin eri alalta kuin vanhempani). Minulla ei ollut myöskään mitään käsitystä siitä, ketkä opiskelukavereistani olivat duunareiden ja ketkä akateemisten vanhempia, mutta ihan yhtä pihalla kaikki tuntuivat olevan aluksi. Omien vanhempien opiskeluajoista oli joka tapauksessa niin kauan aikaa (ja ala oli tosiaan eri), että eivät he olisi osanneetkaan mitään neuvoa.
Olen myöhemmin monesti kuullut ensimmäisen polven akateemisten puhuvan tuosta, että yliopistolla kaikki on tosi vierasta ja on vaikea sopeutua joukkoon. Tuollaisia tunteita voi kuitenkin olla ihan jokaisella perhetaustasta riippumatta. Ongelmana vaikuttaisi olevan ennen kaikkea (joidenkin) duunariperheiden lasten kokema epävarmuus taustastaan. Tämä epävarmuus tietenkin helposti toimii itseään toteuttavana ennusteena, jolloin sopeutuminen voi olla vaikeaa.
Se epävarmuus tulee siitä että ei tiedetä miten pitäisi käyttäytyä erilaisissa tilanteissa. Ei varmasti kaikilla, mutta tuskin olen ainoa kenellä sen asian kanssa on ollut vaikeuksia.
Itse jouduin opettelemaan mm. akateemisen keskustelukulttuurin, sen puhetavan joka akateemisen perheen lapselle on normaalia arkea. Se tulee heille luontevasti eivätkä he edes huomaa että siinä olisi mitään ihmeellistä niille joille puhetapa on outo ja uusi.
Jouduin opettelemaan myös peruskäytöstapoja. Kuinka esittäydytään tai esitellään ihmisiä toisilleen. Sitä miten toimitaan kun mennään ravintolaan syömään, tai vaikka kahvilaan kahville. Ne ensimmäiset kerrat olivat todella jännittäviä. Tilasin aluksi samoja ruokia kuin kaverit, että voisin matkia heitä enkä mokailisi kovin pahasti. Silti erehdyin välillä ruokailuvälineistä ja muuta hauskaa. Sitten kun nämä tilanteet tulivat tutuiksi, rohkaistuin tilaamaan erilaisen annoksen. Tilasin kalaa, ja sain kauhukseni kalaveitsen. En ollut koskaan ennen edes nähnyt sellaista enkä tiennyt mitä sillä tehdään. Yksi ystävistä kuitenkin auttoi ystävällisesti sen veitsen kanssa ü
Nämä ovat sellaisia asiota, joita omat lapseni ovat päässeet harjoittelemaan alle kouluikäisenä. Heidän ei tarvitse opetella näitä aikuisena.
Opiskelujutut tietenkin ovat kaikille uusia taustasta riippumatta, mutta osa joutuu opettelemaan niiden lisäksi kaikenlaisia perusjuttuja jotka onnekkaammille ovat tuttuja ihan lapsuudesta lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa valinnoista puhuminen. Ihminen ei tee valintoja.
Toiset tekevät valintoja, toiset heittäytyvät sivuhenkilöksi omassa elämässään.
Kukaan ei tee valintoja, toisilla käy tuuri ja kuvittelevat sen omiksi ansioikseen.
Kerro toki viimeisimmästä "valinnasta" jonka juuri sinä olet tehnyt niin revin sen kappaleiksi.
Ne valinnat ovat pieniä asioita. Esim. äsken valitsin lounaaksi kasvispainotteisen lounasruokala-annoksen, kun yhtä hyvin olisin voinut käydä pikaruokaketjussa vetämässä roskaruokasatsin. Tätä käytöstä toistamalla vuosikymmenten ajan pienelläkin valinnalla - eli oman ravinnon viilaamisella terveellisempään suuntaan - on suuri vaikutus siihen, missä kunnossa todennäköisesti on sitten 6-kymppisenä.
Ole hyvä ja revi siitä.
T. eri kuin kommentoimasi
Miten sun psyykkinen hyvinvointisi kestää tota? Mulle tulis ihan hirveän paha mieli, jos ruoka ei saisi maistua mieleiselle, vaan sen pitäisi sisältää jotain rehuja. Mulla on ollut paljon mielipahaa elämässäni ihan lapsesta alkaen, enkä ole mikään lohtusyöjä, enkä lihava, mutta kasvisruoka on minusta pahanmakuista, tylsää ja mautonta. Jos sinusta ei ole, niin ei sulle tietenkään ole mikään valinta syödä sitä. Olen ihan normaalipainoinen ja minulla on fysiikan puolesta hyvät geenit, joten siinä mielessä sinä saatat sairastua paljon minua aikaisemmin ja vaikka mihin.
Mutta minäkin voisin syödä vaikka rautanauloja, jos se olisi terveellistä, eikä tuntuisi pahalta. Sinusta kasvisruoka ei tunnu pahalta, ei se siis ole sinun valintasi.
Eikä tarvitse sanoa, etten ole kokeillut, olen kyllä, mutta se saa minut entistä surullisemmaksi ja rasvainen ja suolainen ruoka taas piristää.Mmmmmitä? Nyt ei ole edes omaa valintaa mitä suuhunsa pistää?? Kyllä se on, ja makuaisti tottuu siihen mitä syöt.
Niin, ei se ole, jos tarkemmin mietit asiaa. Miksi sinäkään söisit mielestäsi pahaa ruokaa? Lisäksi makuaisti ei todellakaan totu kaikilla kasvisruokaan, vaan ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä. Ja miksi siihen pitäisi totutella, tuskin sinunkaan on tarvinnut?
Tottakai on tarvinnut! Luuletko että lapsena pyysin jotain terveellistä ruokaa ja kieltäydyin herkuista, koska terveys? En todellakaan, mutta aikuisena osaan valita paremmin. Jos salaatti ja pitsa olisivat yhtä terveellisiä, söisin pitsaa, se maistuu paremmalle, mutta koska eivät ole, yleensä valitsen salaatin.
Ja siis meillä ei ainakaan saanut lapsuudessa hyvää tai herkullista ruokaa eikä herkkuja. Aikuisena olen sallinut ne itselleni, koska lapsuuden ruoka nyt ei ollut erityisen terveellistä, mutta se ei varsinkaan ollut hyvää. Olen paljon onnellisempi kun saan syödä ennemmin sitä mistä tykkään. En ole kuitenkaan, kuten sanoin lihava ja se riittää minulle. En tajua kuka jaksaa elää niin, että "ehkä mä en saa paksusuolensyöpää, kun mä en syö lihaa". Eri asia jos ei tykkää lihasta, ei siksi syö sitä ja samalla on hyvillään, että "ehkä mä en saa paksusuolensyöpää, kun mä en syö lihaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa valinnoista puhuminen. Ihminen ei tee valintoja.
Toiset tekevät valintoja, toiset heittäytyvät sivuhenkilöksi omassa elämässään.
Kukaan ei tee valintoja, toisilla käy tuuri ja kuvittelevat sen omiksi ansioikseen.
Kerro toki viimeisimmästä "valinnasta" jonka juuri sinä olet tehnyt niin revin sen kappaleiksi.
Ne valinnat ovat pieniä asioita. Esim. äsken valitsin lounaaksi kasvispainotteisen lounasruokala-annoksen, kun yhtä hyvin olisin voinut käydä pikaruokaketjussa vetämässä roskaruokasatsin. Tätä käytöstä toistamalla vuosikymmenten ajan pienelläkin valinnalla - eli oman ravinnon viilaamisella terveellisempään suuntaan - on suuri vaikutus siihen, missä kunnossa todennäköisesti on sitten 6-kymppisenä.
Ole hyvä ja revi siitä.
T. eri kuin kommentoimasi
Miten sun psyykkinen hyvinvointisi kestää tota? Mulle tulis ihan hirveän paha mieli, jos ruoka ei saisi maistua mieleiselle, vaan sen pitäisi sisältää jotain rehuja. Mulla on ollut paljon mielipahaa elämässäni ihan lapsesta alkaen, enkä ole mikään lohtusyöjä, enkä lihava, mutta kasvisruoka on minusta pahanmakuista, tylsää ja mautonta. Jos sinusta ei ole, niin ei sulle tietenkään ole mikään valinta syödä sitä. Olen ihan normaalipainoinen ja minulla on fysiikan puolesta hyvät geenit, joten siinä mielessä sinä saatat sairastua paljon minua aikaisemmin ja vaikka mihin.
Mutta minäkin voisin syödä vaikka rautanauloja, jos se olisi terveellistä, eikä tuntuisi pahalta. Sinusta kasvisruoka ei tunnu pahalta, ei se siis ole sinun valintasi.
Eikä tarvitse sanoa, etten ole kokeillut, olen kyllä, mutta se saa minut entistä surullisemmaksi ja rasvainen ja suolainen ruoka taas piristää.Mmmmmitä? Nyt ei ole edes omaa valintaa mitä suuhunsa pistää?? Kyllä se on, ja makuaisti tottuu siihen mitä syöt.
Niin, ei se ole, jos tarkemmin mietit asiaa. Miksi sinäkään söisit mielestäsi pahaa ruokaa? Lisäksi makuaisti ei todellakaan totu kaikilla kasvisruokaan, vaan ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä. Ja miksi siihen pitäisi totutella, tuskin sinunkaan on tarvinnut?
Tottakai on tarvinnut! Luuletko että lapsena pyysin jotain terveellistä ruokaa ja kieltäydyin herkuista, koska terveys? En todellakaan, mutta aikuisena osaan valita paremmin. Jos salaatti ja pitsa olisivat yhtä terveellisiä, söisin pitsaa, se maistuu paremmalle, mutta koska eivät ole, yleensä valitsen salaatin.
No sanoin juuri, että itse olen niin surullinen, että ruoan maku tuo elämääni parannusta, enkä olisi yhtään iloinen jos minunkin pitäisi koko elämäni syödä ruokaa, josta en pidä vain siksi, että eläisin pitempään. Jos voisin valita ruoan maku ei vaikuttaisi mielialaani, mutta kyllä se vain vaikuttaa.
Juu syö ihan mitä haluat, ei kiinnosta minua eikä ole minulta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäiti
Oman kokemukseni mukaan taas juuri ne, joilla on ollut huonot lähtökohdat, köyhä ja vaikea lapsuus, mutta ovat kovalla työllä saaneet aikaan menestyksensä, tuntevat kaikista vähiten empatiaa niitä kohtaan, joilla lähtökohdat ovat olleet samat, mutta jotka eivät ole viitsineet ponnistella yhtä paljon kuin he.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäiti
Ei ole häpeä hakea apua psyykkisiin ongelmiin.
Se avun hakeminen on myös yksi valinta. Kaikki eivät hae apua mutta ne jotka ovat hakeneet apua, kertovat että siitä on ollut paljon hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäitiOman kokemukseni mukaan taas juuri ne, joilla on ollut huonot lähtökohdat, köyhä ja vaikea lapsuus, mutta ovat kovalla työllä saaneet aikaan menestyksensä, tuntevat kaikista vähiten empatiaa niitä kohtaan, joilla lähtökohdat ovat olleet samat, mutta jotka eivät ole viitsineet ponnistella yhtä paljon kuin he.
Mistä he tietävät, minkä kanssa nämä ovat ponnistelleet? Onpa ylimielinen ja paska asenne tosiaan. Ja minneköhän nämäkään mainitsemasi ihmiset ovat muka päässeet ponnisteluillaan, kyllä kuitenkin ne huiput harvemmin käyttäytyvät kuvaamallasi tavalla katkerasti. Enkä edes ymmärrä miksi kukaan paljon ponnistellut olisikaan katkera, jos on sillä minnekään päässyt. Luultavasti eivät ole siihen tyytyväisiä, jos edes jaksavatkaan heikompiaan haukkua.
t.kivikissaäiti
Vierailija kirjoitti:
Suomessa luokkaerot on maailman pienimpien luokassa. Kaikille on taattu Ilmainen terveydenhoito ja koulutus yliopistoon asti, oli tausta mikä tahansa. Ja esim. vaikka huippukoulutetun elinsiirtokirurgin palkka ei Suomessa ole kuin se 6000e/kk eli suunnilleen kolme kertaa siivoojan palkka. Ja verotus vie kirurgin palkasta puolet. Jossain jenkeissä se elinsiirtokirurgin ja siivoojan palkkaero ei ole kolminkertainen vaan satakertainen. Ja sen siivoojan lapsi ei koskaan pääse lukemaan kirurgiksi, toisin kuin täällä meillä.
-Suomessa kaikille ei ole taattu terveydenhoitoa. Kaikkia ei yksinkertaisesti hoideta
-Suomessa terveydenhuolto ei ole ilmainen potilaalle (paitsi seksitautien ja mm. yleisvaarallisten tartuntatautien hoito). Potilaalle se on ilmainen työterveyshuollossa, jossa potilaan puolesta sen maksaa osittain työnantaja
-elinsiirtokirurgin kuukausipalkka ei ole 6000 euroa
-Jenkeissä siivoojan lapsi voi päästä lukemaan kirurgiksi esim. stipendijärjestelmän turvin, tekemällä työtä opiskelun ohessa, sitoutumalla valmistumisen jälkeen hoitamaan tiettyjä tehtäviä tietyissä organisaatioissa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäitiEi ole häpeä hakea apua psyykkisiin ongelmiin.
Se avun hakeminen on myös yksi valinta. Kaikki eivät hae apua mutta ne jotka ovat hakeneet apua, kertovat että siitä on ollut paljon hyötyä.
Ei olekaan, kuka niin onn sanonut? Aika moni apua hakenut ei myöskään ole saanut tarvitsemaansa apua. Apua kyllä, mutta siitä on ollut iloa(?) ja hyötyä lähinnä auttajalle. Jos minuun viittaat niin olen hakenut hyvin paljon ja aktiivisesti aina apua itselleni, etten olisi niin muiden arvostelulle herkkä, vihaan sitä. Vahva ihminen kulkee omaa polkuaan eikä kuuntele kaltaisiasi paskapäitä.
t.kivikissaäiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäitiOman kokemukseni mukaan taas juuri ne, joilla on ollut huonot lähtökohdat, köyhä ja vaikea lapsuus, mutta ovat kovalla työllä saaneet aikaan menestyksensä, tuntevat kaikista vähiten empatiaa niitä kohtaan, joilla lähtökohdat ovat olleet samat, mutta jotka eivät ole viitsineet ponnistella yhtä paljon kuin he.
Tosin tälle osalle menestyminen tarkoittaa rahaa.
Niille, joilla rahaa ja koulutusta on sukupolvien takaa se tarkoittaa myös muuta, kuten kulttuuria, terveyttä, sivistystä, seikkailuja, kokemuksia ja ponnisteluja, tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kirurgin palkka vaikkapa yliopistosairaalassa on juurikin tuo 6000e. Ja tiedän, koska olen itse erikoislääkäri sairaalassa.
Oletko elinsiirtokirurgi vai yleiskirurgi?
Vahva ihminen ei kuuntele arvostelevia paskapäitä ja hajoa heti, jos joku on eri mieltä. Eikä kosta, eikä riitaannu, edes täällä palstalla. Vaikka joku sanoisi melko provosoivastikin. Vahva ihminen ei heikkona heti kaahota, että sä oot varmaan mielisairas, kun ei vain ymmärrä, missä toisella kenkä puristaa.
t.kivikissaäiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin se on surullista, mistä ap teki aloituksen, mutta omaan lähipiiriini kuuluu onneksi vain näitä joille elämä on näyttänyt sen aurinkoisemman puolensa ja ihan itsestään. Ettei minun siis tarvitse sureskella sellaisten huono-osaisuutta, jotka olisivat kovin lähellä. Kauempana olevia voi muistaa miettiä hetkisen silloin kun itsellä on voimia ja aikaa. On helppoa välittää itsestään, kun elämän peruspilarit ovat olleet olemassa ja usko omaan itseen tai voimiinsa ja kykyihinsä on säilynyt. Aika monen ei tarvitse edes tehdä tallaisen eteen mitään. Ei ikinä valita. Ovat vain siinä onnelassaan, joka jostain alkoi.
t.kivikissaäiti
Vierailija kirjoitti:
Kokoomuslaisia linjoilla! :) Tietysti voi valita asioita, mutta ne valinnat yksin eivät johda menestykseen. Esimerkiksi persoonallisuus ja ulkonäkö ovat asioita, jotka vaikuttavat työn saantiin ja ihmissuhteisiin. Ap:n esimerkissä köyhä oli leski. Millä tavalla tämänkin asian on voinut valita?
Pelkästään sukunimi voi hankaloittaa työnsaantia. Etenkin jos sukunimi on ruotsalaisperäinen tai ulkolaisperäinen.
Sitten ei pääsekkään työhaastatteluun jos kuuluu vähemmistöön.
Tämän takia ostin itselleni uuden sukunimen mutta kyllä odottaisin että yhteiskunta olisi maksanut sen minun puolesta, kun en omalla sukunimelläni kelvannut mukaan talkoisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa valinnoista puhuminen. Ihminen ei tee valintoja.
Toiset tekevät valintoja, toiset heittäytyvät sivuhenkilöksi omassa elämässään.
Kukaan ei tee valintoja, toisilla käy tuuri ja kuvittelevat sen omiksi ansioikseen.
Kerro toki viimeisimmästä "valinnasta" jonka juuri sinä olet tehnyt niin revin sen kappaleiksi.
Ne valinnat ovat pieniä asioita. Esim. äsken valitsin lounaaksi kasvispainotteisen lounasruokala-annoksen, kun yhtä hyvin olisin voinut käydä pikaruokaketjussa vetämässä roskaruokasatsin. Tätä käytöstä toistamalla vuosikymmenten ajan pienelläkin valinnalla - eli oman ravinnon viilaamisella terveellisempään suuntaan - on suuri vaikutus siihen, missä kunnossa todennäköisesti on sitten 6-kymppisenä.
Ole hyvä ja revi siitä.
T. eri kuin kommentoimasi
Voivoi. Tee sinä kermapeffa valintojasi tee. :) Mitenköhän sitä itse tekisi kun on synytynyt sairaana ja sairaseläke on siksi minimaalinen. Sillä ei valita ravintoloiden tai ravintola-annosten välillä yhtään mitään vaan ihan tekeekö kinkkukiusauksen vaiko nakkikeiton.
Sitten kun et ikinä pääse teattereihin, et lomamatkoille etkä kulttuuritapahtumiin, vaikka tahtoisit kuinka ja rakastaisit musikaaleja jne niin itsensä hemmottelu on suklaalevy, koska se on halvempi kun kasvohoito. Ja sanos nyt, että säästä kasvohoito suklaarahoilla niin aika kauan saa säästää eikä yksi kasvohoito kerran puolessa vuodessa tee minua yhtään parempivoivammaksi ei fyysisesti eikä henkisesti. Se suklaalevy antaa hyvän kirjan kanssa ihanan hemmotteluhetken kurjaan ja kivuliaaseen arkeen missä liikuntakin on lähes mahdottomuus.
Että semmoisia ISOJA valintoja olen päässyt tekemään.
Kysymys vapaasta tahdosta tai sen olemattomuudesta on kiehtonut ihmistä kauan. Nykytietämyksen valossa vapaata tahtoa ei ole. Kaikki ns omat päätöksesi teet ympäristön tuottamien aiempien kokemusten sekä perimäsi pohjalta.
Tämä ei poista sitä, etteikö olisi tyhmiä päätöksiä. Tekijä ei vain tiedosta sitä, tai sitten palkitsemisjärjestelmä hakkaa logiikan tämä ei poista myöskään sitä, etteikö olisi pahoja ihmisiä tai hyviä. Olosuhteet ja perimä muokkaavat.
Niin, nykyisin tosin on olemassa teoria, joka saattaisi teoriassa sivuuttaa yksilön aivokemian ja neuroniverkon. Sen mukaan kvanttiteoria avaa pienen oven myös vapaan tahdon eksistenssille. Se tosin on vain koettelematon teoria.
Jos joku on eri mieltä, hänen täytyy nyt vain kertoa, miten ihminen ohittaa aivojensa rakenteen ja aivojensa kemialliset prosessit. Jollei tuota ohituskeinoa löydy, ihminen ei todellisuudessa voi valinnoilleen mitään, on vain illuusio vapaasta tahdosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiselämässä on paljon valintoja. Valitset heti alussa sen polttaako tai ryyppääkö äitisi tai syökö hän p*kaa ruokaa kun on raskaana. Sen jälkeen valitset, miten turvallisia kiintymyssuhteesi ovat, vastataanko tarpeisiisi vauvana. Helppo juttu! Sitten pitää valita oikein se, miten sinua kasvatetaan tunnetaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa.
Kouluikäisenä pitää muistaa valita myös, että saatko tukea ja ohjausta esimerkiksi lukemaan oppimisessa, vai kiinnostaako kasvattajaa enemmän vaikka vaan ryypätä. Pitää muistaa valita se, että oppii lukemaan kunnolla (hitsiläinen, yläasteella on paljon väärin veikanneita poikia, jotka ei oo oppinu kunnolla lukemaan), koska susta tulee täys luuseri, jos et opi. Oppimisvaikeudetkin on varsinkin lapsena ihan vaan valintakysymys.
Sitten voitkin valita lukion tai amiskan. Luuserit valitsee amiskan ja tosi luuserit ei edes mene kouluun, kun ei ne oo opetellu ees lukee tai viitti keskittyä mihinkään. Muista valita se lukio ja yliopisto, kun oot muistanu ensin valita sen, että pystyt ponnistelemaan, keskittymään ja lukemaan suvereenisti. Sä valitset kyllä senkin, valitaanko sut sinne kouluun minne hait.
Ei kannata valita mitään sairauksia missään elämänvaiheessa. Sä valitset senkin, miten sun sosioekonominen taustasi, äidin valinnat raskauden aikana ja myös lapsuudenaikainen ruokavalio ja ihmissuhteet vaikuttaa terveyteesi. Vaan luuserit valitsee niitä sairauksia.
Sitten vaan valitset työpaikkasi rahakkaalta alalta, sekin kun on valinta, valitaanko sinut satojen hakijoiden joukosta. Jos ei sua valita, oot valinnu olla työtön luuseri. Voit myös valita ryhtyä menestyväksi yrittäjäksi, kun vaan muistat valita, että maailmantalous pysyy kuosissa ja valitset, että asiakkaat valitsee sut. Elä ainakaan valitse mitään konkurssia, kun voit valita et sun firmas on seuraava Rovio. Sehän on vaan valinnoista kyse.
Ja silti tuon saman perheen lapsista toisesta tulee opettaja, lääkäri tai juristi ja toisesta alkoholisoitunut pitkäaikaistyötön, jolla ei ole peruskoulun jälkeen mitään koulutusta.
Jep, toisilla menee joku palikka jossain kohtaa paremmin. En ole esim. koskaan kuullutkaan lääkäristä tai juristista, joka ei osaisi juurikaan lukea ja ymmärtää lukemaansa.
Surkealla tuurilla varustetut on tosi harvinaisia akateemisella uralla verrattuna niihin, jotka on älynny valita kaikki luetellut asiat oikein kohdusta saakka. Muistat vaan valita oikein, ettet vaan päädy luuseriksi.
Voi luoja :D eli toinen näistä lapsista ryyppää viikonloput ja toinen opiskelee, sillä ei ole mitään tekemistä oman valinnan kanssa? Joku suurempi voma on vaan päättänyt että näin on, kumpikaan ei vaan voi muuttaa toimintaansa?
Voi luoja itsellesi. Missä kaikkivoipaisuusharhassa ihmiset oikein elää? Se, että se toinen pystyy opiskelemaan ja se toinen ei, ei ole valinta. Ihmiseltä on voitu viedä kaikki mahdollisuudet tehdä yhtään valintaa jo ennen kuin se on edes syntyny. Sun puolestasi on tehty jo niin monta valintaa ennen tuota, että...
Mutta ei, ainoa mahdollinen selitys on se, että luuseri vaan valitsee olla luuseri. Se on vaan niin kelvoton ihminen, mitään ei tarvitse siis tehdä. Se ajatus on tosi lohdullinen niille, joiden kuplassa jokainen ansainnu itse oman menestyksensä.
Miksei suht terve normaali nuori pysty opiskelemaan? Ai koska on niiiin paljon kivempi lähteä ryyppäämään? Niinpä. Ihan omaa valintaa. No mutta hei, tuudittaudu siihen ettet voi elämääsi mitenkään vaikuttaa, olet vain uhri jonka käteen laitettiin pullo ja tupakka, pakotettiin suorastaan juomaan.. Ethän sinä nyt muuta voinut.. Yök. Minun lapsilleni on tuollaista sontaa opeta ja siksi he tulevatkin menestymään paremmin, huolimatta siitä mitä elämä heittää eteen.
Joo, pystyt opiskelee, jos olet suht terve nuori. Kaikki ei ole suht terveitä nuoria. Mut hei, voithan sä valita olla suht terve nuori.
Opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että köyhät ja heikot on luusereita, joiden itsekuri ei riittäny opiskella. Sun lapsilla on sentäs joku, joka opettaa jotain. Ja opeta vaan lapsillesi sontaa siitä, että kaikki on vaan susta itsestäs kiinni. Sekin on vaan itsestä kiinni, jos oot niin luuseri, että sorrut niihin vastoinkäymisiin, mitä elämä eteen heittää. Itse yrittäisin opettaa lapsilleni enemmän empatiaa ja olla armollinen hänelle, jos romahdus tulisi.
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäitiOman kokemukseni mukaan taas juuri ne, joilla on ollut huonot lähtökohdat, köyhä ja vaikea lapsuus, mutta ovat kovalla työllä saaneet aikaan menestyksensä, tuntevat kaikista vähiten empatiaa niitä kohtaan, joilla lähtökohdat ovat olleet samat, mutta jotka eivät ole viitsineet ponnistella yhtä paljon kuin he.
Tosin tälle osalle menestyminen tarkoittaa rahaa.
Niille, joilla rahaa ja koulutusta on sukupolvien takaa se tarkoittaa myös muuta, kuten kulttuuria, terveyttä, sivistystä, seikkailuja, kokemuksia ja ponnisteluja, tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista.
Mistä tunnistaa nuo köyhistä oloista "menestykseen" ponnistaneet köyhien dissaajat?
Yleensä sellaisesta huutokauppakeisarilookista yhdistettynä röyhkeään tai jalat maassa vahvaan-olemukseen.
Gonamies kirjoitti:
Kysymys vapaasta tahdosta tai sen olemattomuudesta on kiehtonut ihmistä kauan. Nykytietämyksen valossa vapaata tahtoa ei ole. Kaikki ns omat päätöksesi teet ympäristön tuottamien aiempien kokemusten sekä perimäsi pohjalta.
Tämä ei poista sitä, etteikö olisi tyhmiä päätöksiä. Tekijä ei vain tiedosta sitä, tai sitten palkitsemisjärjestelmä hakkaa logiikan tämä ei poista myöskään sitä, etteikö olisi pahoja ihmisiä tai hyviä. Olosuhteet ja perimä muokkaavat.
Niin, nykyisin tosin on olemassa teoria, joka saattaisi teoriassa sivuuttaa yksilön aivokemian ja neuroniverkon. Sen mukaan kvanttiteoria avaa pienen oven myös vapaan tahdon eksistenssille. Se tosin on vain koettelematon teoria.
Jos joku on eri mieltä, hänen täytyy nyt vain kertoa, miten ihminen ohittaa aivojensa rakenteen ja aivojensa kemialliset prosessit. Jollei tuota ohituskeinoa löydy, ihminen ei todellisuudessa voi valinnoilleen mitään, on vain illuusio vapaasta tahdosta.
Samaa mieltä, joskin ehkä eri syistä, tai en tiedä?
Kyllä minä tiedän, miten kuuluisi elää ja valita, mutta en vain useinkaan voi tehdä niin, koska siitä tulee yksinkertaisesti liian paha olla. Vaikkapa hirveä stressi. En tajua, miksi siis on minun vapaassa tahdossani sitten valita, kun ei pysty :/
Alue: Aihe vapaa
Juuri näin. Voithan sä vain valita olla terve nuori, hyvin kiteytetty! Voi morjens, millaiset luulot (itsestään pärjääjinä omasta ansiostaan) joillain tällä palstalla on. Suurin osa heistä jotka todella ovat saaneet aikaan jotain omilla ansioillaan eivät ikinä pidä siitä minkäännäköistä mölyä, eivätkä varsinkaan ikinä käytä sitä lyömäaseena muita vastaan.
t.kivikissaäiti